Pääkirjoitus Kun katson ajassa taaksepäin, tuntuu viime vuosi vierähtäneen hujauksessa, vaikka viimeiseen kahteentoista kuukauteen on mahtunutkin monta lippukuntatapahtumaa, kuten saatoimme todeta Itsenäisyyspäivänjuhlan diaesityksestä; oli talvirieha, Karhukallio, slovenialaisten partiolaisten vierailu kotimaassamme, syksyn luokkamerkit ja monen monta muuta retkeä, parvi-iltaa ja wartioharjoitusta. Jokaiselle jäi varmastikin ainakin yksi mieleenpainuva tapahtuma tai elämys jo takanapäin olevalta vuodelta, toivon mukaan enemmänkin. Vuodessa 2004 erityisesti minua on ilahduttanut nähdä vartioikäisten innostuneen luokkamerkeistä, joissa katsotaan kuinka partio-ohjelmaa toteutetaan niin vartion omissa kuin myöskin lippukunnan yhteisissä tapahtumissa. Joka keväinen ja syksyinen lkm-retki ei siis ole pelkästään vartiolaisille se viikonloppu, jossa johtajat herkeämättä tarkkailevat partiopoikien ja tyttöjen suorituksia. Se on myös paikka, jossa konkreettisesti nähdään vartioiden ohjelman laatu, noin niin kuin kärjistetysti ajatellen. Luokkamerkkiviikonloppu on siis se paikka, jossa niin vartionjohtajat kuin johtajatkin voivat mennä itseensä, mikäli vartiolaiset eivät osaa vaadittavia asioita. Suurta iloa on myös kolkkaveljesjoukko omalla toiminnallaan ja eritoten aktiivisuudellaan tuottanut minulle. Hyvänä 2 K ansi Kuvaaja: N IPSU Jotkut voivat luulla, että paras paikka lippukunnassa on olla luokkamerkkien rastihenkilönä. Krilli on yksi heistä. >> Luokkamerkit s.4-5
esimerkkinä voidaan pitää palaamista luontoon päiväretken merkeissä. Kolkat kokoontuvat tällä hetkellä neljän parven voimin ja tyttöparvet ovatkin kutakuinkin täynnä, mutta poikia tarvitaan aina lisää, sillä tiedämmehän pienen pojan mielen, kun hän kasvaa ja siirtyy vartioikäisiin; usein kiinnostuksen kohteet siirtyvät muualle kun niiden toivottaisiin, ainakin lippukunnan kannalta, pysyvän partiossa. Ikuisuuskysymys, johon ei vieläkään ole löydetty vastausta. Olemme siis päässeet vuoden aikana eteenpäin ohjelman tuottamisessa ja laadussa, mutta täytyy todeta, ettei vain kaikilla nousisi hattuun, että parannettavaahan aina on. Joka tapauksessa, minulla on ollut hieno vuosi lippukunnan parissa, toivon mukaan myös teillä. Hyvää alkanutta vuotta kaikille ja tehdään tästä vuodesta vielä ikimuistoisempi. PERDA KIHO 4-2004 Partiolippukunta Helsingin Metsänkävijät ry http://www.lpk.partio.fi/papa/heme PÄÄTOIMITTAJA Perttu Aimola TOIMITUSSIHTEERI Olli Aimola KILTA Lauri Pankka Emmi Haarlaa Tellervo Lappalainen Toimituksen osoite Helsingin Metsänkävijät Ry/Kiho Ansaritie 2-4 00350 HELSINKI (09) 587 7261 email: heme-kiho@lpk.partio.fi PS-tili: 103130-778121 ilmestyy neljä kertaa vuodessa PAINOPAIKKA Karhukopio Oy Levikki 551 kpl ISSN 0356-2464 3
L U O K K A M E R K K I S U O R I T U K S E T I & II Kimparilla 8.-10.10.2004 4
Saavuimme Komion kololle noin viiden maissa ja jatkoimme matkaamme Munkkiniemeen bussipysäkille. Otimme bussin kohti Veikkolaa ja jäimmekin jossain siellä päin pois. Kävelimme hitusen matkaa kohti yöpymis paikkaa, ja minä ykkösen suorittajana lähdin suin päin yö suunnistamaan. Pitkän metsässä rämpimisen jälkeen vihdoin pääsin yöpymis paikalle, missä teltat olivatkin jo mukavasti pystyssä. Toisaalta saimme tietää että me ykkösen suorittajat nukkuisimmekin laavussa, joten sitä pystyttämään. Syötyämme ja hetken hilluttuamme olikin aika mennä nukkumaan. Aamulla nostettiin lippu, syötiin, suunnistettiin, siivottiin, pakattiin kamat ja lipun laskussa saimme kuulla ketkä pääsivät läpi. Söimme vielä maittavia lihapiirakoita ja eikun kohti kotia. Suorittamassa oli: Tinzu, Tarzan, FiXu, Lohi, Skräbä, Jude, Tankero, Blashtoise & Honey, Kilppari, Remu. Väsännyt: LOHI Kuvat: NIPSU Heräsimme, laitoimme aamiaista, ja lähdimme kohti Kimparia, sekä kohti matkan varrella olevia rasteja. Rasteilla oli vyyhtimistä, kruunun tekemistä, vitsas, a-pukki, kolmijalka, ea Lounaan jälkeen rastit jatkuivat ja luvassa oli mm. notski, yms. yleistä häröilyä. Päivällisen jälkeen saatiin tietää kätevyydet ja eikun niitä väkertämään. Illalla luvassa oli sauna ja kätevyyksiä tehtiin myöhään yöhön. 5
6 MESTARUUS HEMELLE! Heme on voittanut PÄPAn kilpailujaoston yleismestaruuden tyttöjen sarjan 2004. Kävimme pokkaamassa kiertopalkintona toimivan tuohirepun viime viikolla PÄPAn kunniamerkkienjakotilaisuudessa. Yleismestaruus koostuu kaikista vuoden aikana käydyistä PT ja suunnistuskisoista. >>Taulukko1 Mestaruus irtosi seuraavilla sijoituksilla: Talvi PT (tsohkka) Naalit: 5./15 Kevät PT yö (korpi) 1+2=3: 3./10 Talvi SM (Muohtage) 1+2=3: 13./34 Syys SM (Aikamatka) 1+2=3: 13./24 Näiden lisäksi Lentsu on kerännyt pisteitä suunnistuskisoista. Palkintona saamaamme tuohireppuun on merkattu yleismestaruuden haltijat kunakin vuonna. Kiertopalkinto oli ollut Hemen hallussa pitkään vuosina 8x-8x. Samanlaiseen voittoputkeen olisi mahdollista päästä helpostikin, vain lisäämällä osallistuvien vartioiden määrää. Ruskean sarjan vartio 1+2=3 haastaa kaikkia Hemeläisiä vartiolaisia ja vaeltajia osallistumaan PT kisoihin vuonna 2005, jotta yleismestaruus pysyisi lippukunnan hallussa! Poikien sarjan sijoitus oli 2., joten ei sielläkään mestaruus kaukana ole. Pitkäjärven vaeltajat tosin saattavat olla kova pala purtavaksi. >>Taulukko 2 Itsenäisyyspäivän juhlassa Rullarit tekivät lippukunnalle lahjoituksen PT kisoja varten. Mikä olisikaan parempi kiitos heille, kuin tuoda yleismestaruus Hemelle kummassakin sarjassa 2005. Hepusta löytyy tietoa seuraavista PT kisoista: Talvi PT Liuku 12.-13.2.2005 Talvi SM Nuoske 5.-6.3.2005 Kevät PT Tähti 14.-15.5.2005
Kevät PT päiväsarja Rantatörmä 7.5.2005 MARTSU Kuvat: MARTSU Taulukko 1 TYTÖT talvi-pt kevät-pt kevät-pt(yö) Suun. Yösuun. Talvi-SM Syys-SM Yht. Sija HeMe 12 9 5 5 7 7 45 1 Kar-Ka 27 27 2 NiiNu 21 21 3 VarTy 15 6 21 4 Koudat 12 7 2 21 5 Taulukko 2 POJAT talvi-pt kevät-pt kevät-pt(yö) Suun Yösuun. Talvi-SM Syys-SM SP suun. Yht. Sija PitVa 22 21 7 7 13 17 87 1 HeMe 19 9 12 3 2 6 51 2 KKP 15 2 15 2 3 37 3 7
Naalit hiipparissa ja mikään ei voi mennä vikaan 8 Taas jälleen kerran urhoolliset Naalit lähtivät ratkomaan rikosta rakkaaseen kotikaupunkiimme Helsinkiin. Tällä kertaa vastaamme tuli huumausainerikos, joka oli kinkkinen, mutta silti selviydyimme siitä kunnialla ja löysimme jopa piilorastin. Sörnäinen n. klo 09.00: Nipsu: Hei tytöt, kattokaa mikä kärry!! Otetaaks se? Muut: JOO!!! Fixu: Katotaan vielä säännöistä onks tollasella liikkuminen sallittua... Nipsu (tarkkailee sääntöjä): Tääl sanotaan ett saa liikkua jalkaisin tai yleisillä... Must toi on kyl aika yleinen.. (Kaikki ryntäävät kärryn luokse ja hurja ralli kohti seuraavaa rastia alkaa..) Ratikkapysäkki n. klo 11.00 Kilppari: Hei, tos bussipysäkil on jotain toisia ja ne aikoo ilmeisesti mennä bussil. Kandeisko meijänki? Sitruuna: Mä käyn kysymäs niiltä, ett millä bussil ne aikoo mennä ja katotaan sit.. (Sitruuna loikkii bussipysäkille) Sitruuna: Millä bussil te ajattelitte mennä? Joku poika: Ööö... Hei pojjaat! Millähä linkillä myö ajateltihin mennä? Joku toinen poika: En myö vaan tierä.. Olikos jollakulla jokin irea? (Sitruuna poistuu vaivihkaa takaisin muiden Naalien luokse) Sitruuna: Ei noi tainnukkaan olla mukan hiipparissa.. Ne on muuten vaan pukeutunut noihin epämääräsiin pilkkihaalareihin, kun ne on kai jotain landei.. Vanhankaupungin koski n. klo 12.00: Maito: Inka, ei kai sul vaan oo sun angelass-housut jalassa ja viel väärin päin? Lohi: (menee paniikkiin) Saattaa olla, ja mitä vaiks oliski?? Maito: Ei mitään.. Ne on vaan ihan kalakeitossa! (Lohi punastuu ja putsaa housunsa, joille on koko ruokailun ajan tippunut lohikeittoa Lohen lusikasta)
Asematunneli n. klo 13.30 Unikko: Me näytetään ihan siltä, kun tää ois joku mielenosotus pingviininen puolesta... Fixu: Niin.. Tää kyltti ja kaikki.. Nipsu (korottaa ääntään): KAIKKI YHDESSÄ PINGVIINIEN PUOLESTA!!! Maito (yhtyy kuoroon): PINGVIINEILLE SAMAT OIKEUDET KUIN MEILLÄKIN ON!! Kaikki: AUTTAKAA PINGVIINEJA, NIILLÄKIN ON TUNTEET!! PINGVIINEILLE HYVÄT ELINOLOT!! OIKEUKSIA PINGVIINEILLE!!! Lohi: Ehkä meijän kandeis lopettaa.. Toi meijän ohi kulkenu pariskunta kuolee nauruun tuol meijän takana ja sitä paitsi tuol on makuuni ja mä haluun karkkia! Muut: NIIN MÄKIN!! (Hullu kilpajuoksu asematunnelin halki kohti makuunia alkaa..) NIPSU Kuvat: NAALIT 9
perinteiset Myyjäiset 14. 11.2004 10 Taas oli tullut aika perinteisten Helsingin Metsänkävijöiden partiomyyjäisten, tuon maineikkaan tapahtuman, jossa kahvi virtaa ja muurinpohjaletuissa ei pihistellä. Tilaisuuden, jossa lapsosten silmät kirkastuvat arpajaispalkintojen äärellä ja lippukunnan kassa täyttyy tulevia retkiä varten. Myyjäistilana toimi tuttu ja turvallinen Munkkivuoren Nuorisotalo, jonka ympäristöön oli jo hyvissä ajoin levitetty mainoksia tulevasta tapahtumasta. Vastuullisena vaeltajana olin ilmoittautunut perinteisten partiomyyjäisten hernekeittotalkoisiin, initaatioriitinomaiseen öiseen valvomiseen, jossa hyväuniset erotellaan huonoista. Mielessäni kummitteli erähenkisiä kuvia: istuisimme ringissä keittopadan ympärillä, yrittäen hakea lämpöä toisistamme ja vaimeasti porisevasta padasta. Aamulla keitto olisi palanut pohjaan nukahdettuamme. Itse kokemus oli kuitenkin hieman erilainen kuin nämä mieleeni maalaamat ennakko-odotukset. Se sisälsi huomattavasti vähemmän hytisemistä ja enemmän elokuvien katselua, Aliasta ja kevytlimsaa. Aluksi pistimme tottakai hernepadan porisemaan ja pystytimme pihalle puhtaasti dekoratiivisen kympin, jossa harva olisi suostunut nukkumaan yötään, varsinkaan kun tarjolla olivat nuorisotalon pehmoiset sohvat ja lattiat. Loppujen lopuksi nukkuminenkin jäi hieman vähiin. Siitä huolimatta olimme seuraavan aamuna pirteitä kuin peipposet ja valmiina vastaanottamaan vanelaiset, jotka toivat myyjäistarpeet ja järjestelivät paikan edustuskelpoiseksi yön jäljiltä. Touhusimme totta kai apuna, mutta silti aikaa jäi ottaa ensimmäiset myyjäisvieraat vastaan. Sunnuntai oli erinomaisen kaunis, kylmä ja aurinkoinen. Arpojen myyminen on hauskaa puuhaa, varsinkin kun ostajilla on huonot mahdollisuudet paeta innokkaita myyjiä. Hyvään tarkoitukseen. Myyjäisissä oli
erinomaisen paljon ihmisiä ja tunnelma oli leppoisan hyväntuulinen, kuten aina partiotapahtumissa. Nuoriso osti ja möi arpoja, vanhempi väki siirtyi ennen pitkää kahvitarjoilun puolella, missä juttua näytti useimmilla riittävän reilusti yli ilmoitetun myyjäisajan ylikin. Myynti hoitui polettijärjestelmää muistuttavan käytännön avulla, joka varmisti etteivät jonot kahvikannulle Kiitokset tukijoille! ABB kotimaan tuotemyynti Agfa-Gevaert Aikatalon parturi Aktia Säästöpankki Aro-Yhtymä Berner Brandex Cloetta Fazer Daymoon Oy DHE-Castle Duroy Elisa Communications Oyj Fazer-Forum Fiskars General Motors Finland Gustav Paulig Hotelli Haaga IBM Ilmapallokeskus Kampaamo Sirpa Kalliovaara Kemira K-kauppa Munkki, Munkkivuori Korkeasaaren Eläintarha Lever Oy Marja Kurki Mattiman Mercantile Opel Oy Otava Kustannus Parturi-Kampaamo Hiuspaakarit PR-Group Pärekori shop kasvaneet suhteettomiksi. Ulkona vaeltajat ja johtajat paistoivat muurinpohjalettuja kolmessa vuorossa, aina siihen asti kun väki alkoi vähetä ja myyjäiset oli aika lopettaa. Ensi vuonna sama rumba. T INDE Kuva: LAKU Sinooperi, Myyrmäki SRV yhtiöt Suomanlainen Kirjakauppa, Munkkivuori Suomen Höyhen Suomen Kansallisooppera Suomen Kansallisteatteri Suunto Suuri Suomalainen Kirjakerho Talin Tenniskeskus Tammi kustannusosakeyhtiö Tapiola-yhtiöt Toonet Top-Cousins Oy Tukkatalo Töölön Tapetti ja Väri TöölönTapetti ja Väri UPM-Kymmene Valopaino Werner Söderström Via Pipe Oy WSOY sekä lukuisat yksityishenkilöt 11
Kaikkien aikojen Peijaiset 3.-5.12.2004 12 Perjantai-iltana mennessäni Espooseen mietin, mitähän peijaiset oikeasti ovat. Olivathan nämä ensimmäiset peijaiset ja kovin vähän niistä olin tietoa ennestään saanut. Ensimmäisen illan ohjelmana oli mukavaa hengailua, tutustumista Toimen Poikien "Ööga" nimiseen kämppään sekä tietysti saunomista. Lauantain herätys ja uudet kujeet. Päivä aluilleen tukevalla aamiaisella, jonka jälkeen ulos harjoittelemaan yhdessä toimimista toimintakoulutuksen muodossa sisältäen mm. köysillä taiteilua ja tennispallorallia. Siirryttyämme sisälle oli vatsassa sopiva tila, jota täyttämään kokit olivat loihtineet maistuvia ruokalajeja. Tästä syvä kumarrus ja kiitos heille. (Kiitos kokeille myös muista ruuista) Palaa mielessäsi siihen parhaaseen partiomuistoosi! Siihen, joka saa sinut hymyilemään ja josta vieläkin jaksat puhua kavereidesi kanssa. Se ensimmäinen leirisi vartiolaisena, jolloin kastelit kenkäsi haikilla vai se ensimmäinen lapinvaelluksesi, jota ennen pelkäsit ettet jaksaisi mutta toisin kävi. Vaiko sittenkin se täysin tavallinen WH tai PI, jolloin oli niin uskomattoman hauskaa, että sen muistaa vieläkin. Mieleesi varmasti tulee monenmonta tapahtumaa ja tilannetta. Mieti, mitkä asiat yhdistävät näitä muistoja! Puhuttuamme Peijaisissa tästä asiasta nousivat pintaan monen muun lisäksi mm. uuden kokeminen, yhdessä tekeminen ja itsensä ylittäminen. Tätä ja monta muuta mietintätulosta käytimme hyväksi alustaessamme lippukunnan keskipitkän- ja pitkäntähtäimen suunnitelmaa. Miltähän lippukuntamme mahtaa näyttääkään viiden tai kymmenen vuoden kuluttua?
Lauantaina illalla oli vielä iltanuotio, jonka lomassa pääsimme ihan oikeasti ylittämään itsemme ja kokemaan jotain uutta. Yllätyksekseni huomasin seisovani paljain varpain edessäni Sillin itsenäisyyspäivän puheessakin mainittu hehkuvista hiilistä tehty matto. Yli oli mentävä ja meninkin, vaikka siinä kylmällä lumella arvelutti alkuun varsin paljon. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja jotkut ovat hulluja luonnostaan, mutta hienointa oli mielestäni nähdä, kuinka joka ainoa suoritti tämän hiililläkävelytempun vapaaehtoisesti ja pitivät siitä suoriutumista kunnia-asiana. Jotkut olisivat jopa halunneet uusia tempun. Se oli tiimihenkeä parhaimmillaan. Lisää hienoa ohjelmaa oli luvassa miellyttävän yösuunistuksen merkeissä, jonka vedimme Laten kanssa niin maan perusteellisella sykkeellä. Hikisenä yösuunistuksesta tultuani olisin toivonut saunaa, mutta se antoi odottaa itseään vielä tunteja, mutta sen vihdoin koitettua ei riemulla ollut rajoja. Läimimme tuttuun tapaan Igoria niin, että oksat pois. vuoden 2005 toimintakalenterin sekä aina niin hurmaavan loppusiivouksen. Kolean loskakelin vallatessa metsän jätimme jäähyväiset Toimen Poikien viihtyisälle kämpälle ja tämän vuoden parhaille peijaisille. Kiitokset mainiosta viikonlopusta järjestävälle taholle! Kaihoisasti muistellen RAPU Kuvat: LAKU Sunnuntain vaikean heräämisen ja ravitsevan aamiaisen jälkeen toi aamupäivä mukanansa 13
Perinteinen Itsenäisyyspäivänjuhla 6.12.2004 14 Taas oli se aika vuodesta, jolloin joukko sinivalkohuivisia ihmisiä kokoontui Pohjois- Haagan yhteiskoululle kunnioittamaan itsenäisen Suomemme vuosipäivää. Paikalla oli paljon nuorempaa väkeä, mutta myös ilahduttava määrä aktiivitoiminnasta jo vetäytyneitä konkareita. Kaikki olivat sonnustautuneet partioparhaimpiinsa ja asettaneet esille kunnia- sekä ansiomerkkinsä. Juhla alkoi nimensä mukaisesti lipunnostolla, jota säesti kaunis lippulaulumme. Hitaasti mutta varmasti kohosi vapautemme symboli aina niin korkeaksi ja jäiseksi todettuun PHYKin lipputankoon. Kylmyyden kangistaman juhlaväen järjestyttyä sisätiloihin ja viimeisenkin puheensorinan lakattua saapuivat liput saliin juhlaväen laulaessa Metsänkävijäin marssia. Herra LPKJ Perdan pienen alustuksen ja tervetulotoivotusten jälkeen otti lavan haltuunsa juhlapuhuja konkari Esko "Silli" Kaljala. Hänen oivasti ilmaistusta juhlapuheestaan suorastaan huokui hänen intonsa vakuuttaa nuoremmat mänkijät partion positiivisesta vaikutuksesta myöhemmässä elämässä. Samalla tuli myös todistettua, että kiinnostava informaatio kulkee sukupolvelta toiselle lähes valon nopeudella. Tarkoitan tässä peijaisissa tapahtunutta hiililläkävely -episodia, joka oli tapahtunut vasta reilu vuorokausi aiemmin ja oli silti ehtinyt juhlapuheeseen asti. Juhlapuheen vaiettua olikin vuorossa tutut lupauksenannot ja toimintakilpailujen tulosten julkistamiset. Seuraavana luvassa oli diashow, joka käsitteli kuluneen vuoden lippukunnan toimintaa. Naurunremakasta päätellen tämä oli lajissaan hyvinkin onnistunut esitys. Viimeisenkin kuvan vaihduttua koottin tämänvuotinen ansiorivistö ja heille kajautettiin perinteiseen tapaan pitkä Haaaaaaa -huuto. Vapaan sanan kohdalla konkarikilta Rullarit antoivat tänä vuonna panoksensa lippukunnan partiotaitokisaperinteen vaalimiseen. Maamme laulun ja lippujen poistumisen jälkeen oli aika siirtyä kahvituspuolelle. Kahvin, mehun ja pullien lomasta pystyi erottamaan jos jonkin näköistä partiotarinaa ja legendan alkua. Niin nuoret kuin eritoten vanhemmat vaihtoivat kiihkeästi kuulumisiaan
ja kertasivat menneiden vuosien tapahtumia. Ainoa asia, joka herätti huomiota erityisesti urheiluväestössä oli, että jokavuotisen HeMe-Openin ilmoittautumislomakkeita tai edes informaatiota turnauksesta ei ollut saatavilla, tai ainakaan allekirjoittanut ei sitä tohinoissaan huomannut. Järjestetäänköhän koko turnausta ensi vuonna lainkaan? Toivottavasti järjestetään, sillä nyt myös nuoremmilta tahoilta on ilmennyt kiinnostusta osallistua mahdolliseen vartiolais-/ vaeltajasarjaan. Monen kahvikupin ja makoisan tarinan jälkeen oli johtajiston ja ansioituneiden aika käydä muistamassa lippukuntamme perustajaa Ilmari "Iso-Hukka" Vainiota Malmin hautausmaalla, josta tie vei suorinta reittiä Karppisille pj-kahveille. Tälläista tänä vuonna. Mitähän ne keksivät ensi vuodeksi? Kokosi LATE Kuvat: LAKU 15
Itsenäisyyspäivänä ansioituneita lippukuntalaisia Haaaaaaaaaa!! Sudenpäähuivisolki 198: Putti, Mikaela Uuksulainen Putti on omaksunut erinomaisesti pivonjohtajan roolin ja innostaa reippaudellaan ja positiivisella asenteellaan parven nuorempia kolkkia. Louhisuden solki: Nipsu, Riikka Väliahde Nipsu on esittänyt vj:na olemisen aikana erityistä särmää. Omalla Naalit-vartiollaan näyttää kaikki sujuvan kuin rasvattu: ohjelma on moniulotteista, aktiivisuusprosentit ovat katossa. Omalla esimerkillään ja aktiivisuudellaan Nipsu saa johtajiston tuntemaan väreilyä selkäytimessä: oli homma mikä tahansa, niin se tulee hoidettua. Pieni pilke silmäkulmassaan ja vieno virne naamallaan Nipsu on valloittava persoona, hänen kanssaan on myös toisinaan vaikeaa olla eri mieltä. 16
Rautainen karhunkäpälä 108: Sitruuna, Suvi Kurikka Sitruuna sai muutama vuosi sitten Naalitvartion sekaisin. Omalla sekopäisellä olemuksellaan hän näytti vartiolleen oman näkemyksensä partioinnista. Viesti taisi mennä hyvin perille, kun seurailee nykyisten Naalien kokoonpanoa ja heidän tekemisiään. Vaikka Sitruuna onkin tunnettu räjähtävästä persoonastaan, piilee blondien hiusten ja vaaleanpunaisten housujen takana tiukka johtaja ja hieno naisenalku, joka uskaltaa olla oma hullu itsensä. Rautainen karhunkäpälä 109: Rapu, Riku Lehtomäki Tämä, ah, niin ihanaiset kiehkurat omaava Sopulit-vartion emeritus-vj on omalla omituisella huumorintajullaan ja hohottavalla naurullaan syövyttänyt itsensä nykyjohtajiston mieliin lähtemättömästi. Rapu menee vaikka läpi harmaan kiven, jos on sen tehtäväkseen ottanut. Rapu on monitaituri niin suullisesti kuin käsistäänkin. Rapua kuvaa parhaiten Ikisopuleiden viljelemä heilunta verbi. Rautainen karhunkäpälä 110: Toffe, Topias Tamminen Tohveli, Toffe, Toope, Tofè. Kun on monta lempinimeä, on myös monta kaveria. Toffe on ollut jo kolkka-ajoistaan erittäin sosiaalinen, jokaisen leirillä vastaantulevan ihmisen vilpitön keskustelukumppani. Ansiokkaasti on Tohveli myös taannoin johtanut somia Sopuleita sekä hurmaavia Hukkia ja toiminut hyvänä esimerkkinä muillekin hemeläisille. Mutta vaikka nakki olisikin napsahtanut retkellä, on aina aikaa rentoon juoruiluhetkeen. 17
Pronssinen karhunkäpälä 84: Ananas, Saana Virtanen Aikaavievästä koripalloharrastuksesta huolimatta Ananas on jaksanut olla aktiivisesti mukana myös lippukunnan toiminnassa. Hän on ehtinyt toimia niin vartioikäisten veljesjoukossa joukkueenjohtajana kuin kolkkaveljesjoukon kolkkajohtajanakin. Tämän hetkisen kolkkajohtajuuden lisäksi hän toimii lippukunnan kirstunvartijana eli taloudenhoitajana. Myös kaamosvaellukset ja leirit ovat kuuluneet suurena osana Ananaksen toimintaa. Pronssinen karhunkäpälä 85: Raju, Jessi Luotola Raju on reippaalla ja pirteällä olemuksellaan tuonut pirteän lisän kolkkaveljesjoukkoon ja on omiaan kolkkajohtajan toimessa. Parviilloissa on aina lämmin tunnelma, kun Raju on paikalla, eikä varmasti puutu hyvää tunnelmaa myöskään leirien yö-joneista, mikäli Rajulla on tuore uutispaketti päivän tapahtumista mukanaan. Hopeinen karhunkäpälä 32: Mårde, Heikki Suomalainen Mårde on todellinen vastuunkantaja, joka ei varmastikaan kavahda mitään tehtävää; onhan hän ehtinyt toimia jo muutaman leirin ja yhden vaelluksenkin johtajana. Eivätkä ansionsa lopu lähimainkaan siihen; luotsasihan hän lippukuntaakin kahden vuoden ajan vahvalla otteella. Projektejakin hän on osakseen ehtinyt kerätä jo muutaman, joista jo useimmat selvittänytkin, vaan onhan niitä vielä muutama keskenkin, joten emmeköhän Mården seurasta saa nauttia vielä muutaman vuoden. 18
Collanin solki: Suoma, Laura Suomalainen Suoman ansiot kolkkaveljesjoukon puolella ovat lähes vertaansa vailla. Kohta jo lähes vuosikymmenen hän on vienyt kolkkatoimintaa omalla toiminnallaan ja ideoillaan erähenkisempään, opettavaisempaan ja kolkkia kannustavampaan suuntaan. Suoman ideaarkku on todellakin pohjaton ja hänen puoleensa voi nuorempi johtajisto aina tiukemmankin paikan tullen kääntyä, sillä tällä tytöllä ei mene sormi suuhun. Piirin pronssinen ansiomitali: Lissu, Liisa Marttila Lissu on partiojohtaja, joka varmasti pitää sen minkä lupaa, oli kyseessä johtajien rekrytointi varainhankintaan tai koko leirin ohjelmasta vastaaminen. Hän on ottanut koko ajan enemmän vastuuta ja vienyt johtamiaan osastoja pitkäjänteisesti ja selkeällä ja avoimella tyylillä eteenpäin; ensin vartioikäiset ja nyt koko lippukunta. Tällä hetkellä Lissu on yksi kokeneimmista lippukunnan johtajista, johon on hyvä tukeutua. Kuvat: UPI, LAKU ja PS 19
Kiho Kasvo Tällä kertaa Kihokasvon valokeilassa on Eeva Lotta Kristiina Väliahde, tuttavallisemmin Lotta. Tämä pirteä hemeläinen on syntynyt virallisten tietojen mukaan 16.8.1986 ja oli alunperin Viestitytöissä ennen siirtymistään Metsänkävijöihin. 20 1. Kauanko olet sulostuttanut hemen rivejä? Partiossa olen ollut (laskee sormilla) 13 vuotta ja hemessä (lisää laskemista) nyt kuusi vuotta. 2. Mitä kautta sinä eksyit partioon? Alunperin sain tietää partiosta mainosten kautta ja se vaikutti mukavalta. Halusin oppia jotain hyödyllistä, kuten solmuja ja tehdä hyviä töitä...joo, tiedän että olen varmaan Suomen ainoa partiolainen, joka on toiminnassa mukana solmujen takia! 3. Entäs HeMeen? Kuinka päädyit tänne? No Nipsu (pikkusisko) oli hemessä, koska Tatu Kotilainen oli täällä ja kun vähän tutustuin HeMeen niin ne vaikutti jotenkin paljon kivemmiltä kuin me. HeMessä oli parempi henki ja se vetosi minuun. Niin, ja HeMessä oli enemmän solmuja ja ideaakin, enemmän partiomaisuutta. Hei, saanko mä kertoa mun partionimestä? Siitä vain. No siis virallisesti mä olen Pursu, se on Wertin ja Perdan keksimä nimi ja suoraan sanoen se kuulostaa mun mielestä vähän loukkaavalta. Joten yleensä mä olen Lotta Pursu Väliahde s.1986 Kolkkajohtaja Lotta, mutta nyt mä olen saanut uuden nimen. Karhunpennut nimesi mut ensimmäisessä parvi-illassa Tuoliksi, mikä oli hauskaa. 4. Johtuuko se siitä, että päälläsi istutaan? Ei onneksi, heh. Ehkä mä keikun tuoleilla liian paljon. 5. Mikä on virallinen toimenkuvasi tällä hetkellä? Nyt olen kolkkajohtajana Karhunpennuissa eli Karhareissa. Toimin johtajana ainakin jouluun asti, kunnes Ellu tulee takaisin, mutta saatan ehkä jatkaa pidempäänkin. Tytöt ovat niin suloisia. Lisäksi käyn tietysti retkillä.
6. Mikä tekee juuri sinusta hyvän johtajan? No, tuota, mä olen tosi reipas ja annan muillekin mahdollisuuden tehdä hommia. Ja mun mielestä johtajana olo on kivaa, tykkään olla kolkkien ja yleensäkin ihmisten kanssa. 7. Mitä jokaisen hemeläisen pitäisi tehdä ainakin kerran elämässään? Suhde toisen hemeläisen kanssa! No ei, tuota et kyllä laita sinne! Mutta...(miettii pitkään)...palataanko tähän myöhemmin? 8. Selvä. Jatketaan vielä partiokysymysten kliseillä: mikä on parasta partiossa? Hyvät työt ja solmut tietysti! Ja kaverit, ilman partiota olisi jäänyt tutustumatta niin moneen mukavaan ihmiseen. 9. Kohta on joulu. Painaako stressi jo? Mmm, mä olen käynyt stressinhallintakurssilla. Terkkarin määräyksestä, ihan oikeasti! Jouluvalmisteluja en ole vielä tehnyt, äiti kyllä laittoi jouluvalot huoneeseen, mutta siinä kaikki. 10. Miten sinä rentoudut stressaavassa elämässäsi? Tietenkin partiossa, hehee. Hyvät työt ja solmut ovat hyvin rentouttavia. Ja samoin jumpassa käyminen. Mutta stressaantuneena kannattaa useimmiten vain pistää hommat riviin ja tehdä ne. 11. Mikä on elämää suurempaa? Leffat. Suosikkeja ovat "Puhu hänelle" ja Lost in Translation. Leffoissa parasta on, että niihin voi uppoutua täysin, eikä silloin tarvitse ajatella omia murheitaan. Todellisuuspakoa siis? Ehkä niin. 13. Asteikolla 1-10, kuinka karvainen on takapuolesi? No ei se kyllä oikeasti edes ole, ehkä 1. 14. Kirjamaku kertoo ihmisestä melko paljon. Mikä on lempikirjasi? Voi ei, niitä on pitkä lista. Eka kirja jonka luin, oli Ystävämme Anna, mutta paras... Sadan Vuoden yksinäisyys ja Supernaiivi olivat tosi hyviä. Ja Da Vinci-koodi, mutta sitä en sano, koska siitä on hehkutettu niin kamalasti. Viimeksi luin Tove Janssonin novelleja ja Populaarimusiikkia Vittulajänkältä. Luen yleensä kirjat loppuun, kesken jättäminen on luovuttamista. 15. Haluatko lähettää vielä terveisiä? Joo, kaikille karhunpennuille, naaleille, Sitruunalle ja Toffelle, äidille ja isille ja koko Kihon toimitukselle. Ja lisäksi kaikille mielipidevangeille, jotka on vangittu hyvien tekojen ja solmujen tekemisestä. Hei, nyt mä keksin sen, mitä jokaisen hemeläisen pitäisi tehdä kerran elämässä: Osallistua mainostenjakowh:seen! Se tuska pitää kärsiä vähintään kerran ja mielellään uudestaankin. 16. Missä olet kymmenen vuoden päästä? Mä olen silloin...29, voi luoja. Mä asun Irlannissa ja mun mies on punatukkainen ja partainen. Meillä on lammasfarmi ja kaksitoista lasta. Mä voin perustaa niistä sinne partiolippukunnan, Irlannin Metsänkävijät. Haastattelijana: TINDE Kuva: LAKU 12. Naurat paljon. Milloin itkit viimeksi? Viime maanantaina, kun jouduin maksamaan ratikassa tarkastusmaksun. Niin noloa, niin nöyryyttävää. 21
Puiden välistä - Jouluretkellä vieraili moni pukki. - HeMe ja VaMe fuusioituvat..? - Kaiken kansan tiedoksi: Makho on leppynyt. - Vessaan mieleni halajaa. - Älä sano ikinä ei ikinä. Ikinä. Onnea uudelle vuodelle T: Kihokilta HELSINGIN METSÄNKÄVIJÄT RY KOKOUSKUTSU Ansaritie 2-4 17.12.2004 00350 HELSINKI (09) 587 7261 VARSINAINEN VUOSIKOKOUS Aika: Paikka: Asiat: Sunnuntaina 13.2.2005 klo.16.00 Pääkaupunkiseudun partiolaiset ry:n toimisto Lönnrotinkatu 30 D, 00180 Helsinki Yhdistyksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta, sekä muut asiat, jotka yhdistyksen sääntöjen 9 määrää varsinaisen vuosikokouksen käsiteltäväksi. Partioasu Tilaisuudessa on kahvitarjoilu TERVETULOA Mörisevä Karhu 22
Mainosta Kihossa! Nyt sinulla on tilaisuus mainostaa lehdessä, jonka levikki on keskimäärin 520kpl ja lukijakunta kaikenikäistä. Tuet samalla nuorisotoimintaa. Ota yhteyttä toimitussihteeriin ja sovi ilmoituksestasi! Ilmoitushinnat v.2005: 1 sivu 150 euroa ½ sivua 100 euroa ¼ sivua 50 euroa Tarjoukset, mediakortit ja lisätedot toimitussihteeri Olli Aimolalta p. 040-8292655 Muuttuvatko tietosi? Kirjoita alla olevaan lomakkeeseen uudet osoitetietosi ja leikkaa ja lähetä kortti mahdollisimman nopeasti postilla, tai tuo suoraan Komion kololle, mikäli asut lähettyvillä. Muista myös vilkaista lehden takakannesta, että osoitteesi on virheetön. Me kiitämme! OSOITTEENMUUTOS NIMI: HALUAN JATKOSSA KIHO-LEHDEN SEURAAVAAN OSOITTEESEEN: Helsingin Metsänkävijät maksaa postimaksun. Käyttämällä postimerkkiä, tuette toimintaamme KIHON/LIPPUKUNNAN REKISTERIIN TIEDOKSI: Partiolippukunta Helsingin Metsänkävijät ry. VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00300 / 18 ESIM. SAMAAN OSOITTEESEEN USEAMPIA KIHOJA, 23
Helsingin Metsänkävijät ry Ansaritie 2-4 00350 HELSINKI.BK43