Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus

Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus = eri hallinnonalojen yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Kertomuksen laadinnan tarkoitus: Kertomuksen avulla saadaan koottua oleellinen hyvinvointitieto osaksi kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa. Päätös laadinnasta on tehty Haukiputaan kunnanvaltuustossa 17.5.2010 1. Tausta, tarkoitus ja tavoitteet (tammi-maaliskuu) Kkertomuksen laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus on laadittu 1.6.2010 muodostetussa poikkihallinnollisessa hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmässä. Työryhmään on nimetty Haukiputaan kunnan viranhaltijoista Matti Vähäkuopus, Tapio Kangas, Eila Huotari, Päivi Meriläinen, Nina Heiskanen, Marjut Nurmivuori, Olli Heinonen, Jukka Sipilä, Jussi Muilu, Markku Uusimaa, Marita Halonen ja Vesa Lahti. Vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto ovat nimenneet työryhmään jäseniksi Sara Herrasen ja Pirkko Bergmanin (vanhusneuvosto), Terttu Tammian ja Marjatta Kamulan (vammaisneuvosto) sekä Tanja Suomelan ja Jaakko Ylitalon (nuorisovaltuusto). Haukiputaan kunnan alueella toimii useita potilas- ja vapaaehtoistyöjärjestöjä. Yhdistysten yhteistyötapaamiset käynnistyivät syksyllä 2010 ja tapaamisia on suunniteltu järjestettävän 2-4 kertaa vuodessa. Yhdistysten yhteistyötapaamiset tukevat hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmän toimintaa. Hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa, sopiminen vuosittaisesta välitarkastelusta tilinpäätöksen yhteydessä: Hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa valtuustokauden puolivälissä joulukuun loppuun mennessä. Kertomusta tarkastellaan vuosittain talousarvoin ja toimintasuunnitelman laadinnan ja kuntastrategian päivittämisen yhteydessä. Yhteys kuntastrategiaan ja muuhun kuntasuunnitteluun: Hyvinvointikertomus on osa kuntastrategiaa ja kuntasuunnittelua. Hyvinvoinnin käsite: "Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa." 1

Kunnan hyvinvointipolitiikan tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä 1) Toimivat peruspalvelut /hyvät kuntapalvelut 2) Viihtyisä, turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö 3) Monipuoliset harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet 4) Koulutusmahdollisuuksien lisääminen ja nouseva koulutustaso 5) Syrjäytymisen ehkäisy Hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Haukipudas-strategia 2009-2016 Tiedottamisen strategia ja tiedotusohjeisto 2009 Vammaispoliittinen ohjelma 2003 Vanhuspoliittinen ohjelma 2005 Päihdestrategia 2005-2010 Rikoksentorjuntaohjelma 2006 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Perusturvapalvelujen palvelutarveselvitys 2007-2020 Lastensuojelusuunnitelma 2010-2013 Liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 2. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus (helmi-huhtikuu) Hyvinvoinnin taustat muodostuvat tässä hyvinvointikertomuksessa: 1) Haukiputaan kunnan aluekehityksen muuttujat (sis. väestön, elinkeinorakenteen, huoltosuhteen muuttoliikkeen, koulutustason, koulutuksen ulkopuolelle jäämisen ja asumisen kuvauksen) 2) Haukiputaan kunnan hyvinvoinnin resurssien muuttujat (sis. työllisyys ja työttömyys, toimeentulo sekä ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat) 3) Haukiputaan kunnan yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman muuttujat (lapsiperheiden määrä, nuorten läheiset ystävät, koulukiusaamista kokeneet, äänestysprosentti) 4) Haukiputaan kunnan asukkaiden terveyden muuttujista (sis. sairastavuus- ja kansansairauksien summaindeksi, lääkärikäynnit, muut terveydenhuollon käynnit, kutsunnoissa karsiutuneet, työkyvyttömyyseläkettä saavat, kotona asuvat yli 75-vuotiaat, somaattisen erikoissairaanhoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat, päihteiden vuoksi osastoilla hoidetut potilaat, päivittäin tupakoivat nuoret, nuorten alkoholinkäyttö, somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö, psykiatrisen hoidon käyttö) 5) Haukiputaan kunnan turvallisuuden muuttujista (sis. henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, omaisuusrikokset, rattijuopumustapaukset, huumausainerikokset, liikennerikokset, tieliikenneonnettomuudet) 2

Tämän hyvinvointikertomuksen hyvinvointia kuvaavat muuttujat ja niiden sisältämät indikaattorit ovat Terveempi Pohjois-Suomi hankkeessa esipilotoidut ja määritellyt. Tässä 1. Haukiputaan kunnan aluekehitys Haukiputaan kunnan väkiluvun kehitys ja ennuste vuoteen 2030 Haukiputaan väkiluku on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Vuonna 2009 väkiluku oli 31.12 18 651 asukasta. Väestöennusteen mukaan väkiluku ylittäisi 20000 asukaan rajan vuonna 2015. Ikäjakauma ja ikäjakaumaennuste vuoteen 2030 Haukiputaan väestön ikäjakauma on pysynyt 2000-luvulla vuoteen 2010 lähes muuttumattomana. Ikäjakaumalle on tyypillistä, että 25 64-vuotiaiden määrä on suuri, yli 52 %. 0-15- vuotiaiden osuus on vaihdellut 2000-luvulla vuoteen 2010 26,9 % - 27,8 %. Suurimmat osuuden tätä ikäluokkaa ovat vuoden 2005 puolenvälin jälkeen. Ikääntyneiden ja vanhusten osuus on pysynyt vuoteen 2007 asti alle 10 %:n, mutta alkanut sen jälkeen lisääntyä. Vuonna 2010 yli 65-vuotiaiden määrä on 10,7 % ja ennusteen mukaan vuonna 2010 se on 13,2 % väestöstä. Ennusteen mukaan väestön ikärakenne tulee muuttumaan siten, että työllisten osuus vähenee. lasten ja nuorten määrä pysyy lähes samana ja ikääntyneiden määrä kasvaa. 3

Väestöllinen huoltosuhde Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15 64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Haukiputaan kunnan huoltosuhde on 57 ja se on verrokkiyksiköihin korkein. Pohjois-Pohjanmaalla se on 53,4 ja koko maassa 50,6. Haukiputaan huoltosuhde on noussut tasaisesti 2000-luvulla. Kunnan väkirakenteessa lasten ja nuorten osuus on suuri joten se selittää huoltosuhteen nousun.(kuvio x) 4

Haukiputaan kunnan elinkeinorakenne ja sen muutokset vuosina 2000 2007 Haukiputaan kunnassa elinkeinorakenne on muuttunut 2000-luvulla vuoteen 2007 mennessä siten, että teollisuudesta, liikenteestä, maataloudesta on vähentynyt työpaikkoja (teollisuus - 6,6 %, liikenne 0,2 %, maatalous -0,3 % ). Vastaavasti rahoitus-, vakuutusja liike-elämää palvelevaan toimintaan, julkisiin ja muihin palveluihin, rakentamiseen ja kauppa, majoitus- ja ravitsemustoimintaan on lisääntynyt työpaikkoja (rahoitus- vakuutusja liike-elämää palveleva toiminta + 2,9 %, julkiset palvelut + 2,6 %, rakentaminen + 0,9 % ja kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta + 0,6 %) Elinkeinorakenne 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Teollisuus, % työllisistä 26,6 25,1 23 22,2 22,1 21,7 21,4 20 Rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palveleva toiminta, % työllisistä 11,2 11,4 12,3 12,9 12,8 13,6 14,1 14,1 Maa- ja metsätalous, % työllisistä 1,3 1,1 1,2 1,1 1,2 1,1 1 1 Julkiset ja muut palvelut, % työllisistä 30,7 31,9 32,8 32,7 32,8 32,1 32,4 33,3 Liikenne, % työllisistä 6,2 6,2 6,5 6,3 6,1 5,9 6,2 6 Rakentaminen, % työllisistä 9,8 9,3 9,5 10 10 10,4 10,9 10,7 Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, % työllisistä 12,9 13,5 13,1 13,2 13,3 13,8 13,3 13,5 Haukiputaan kunnan muuttoliike Haukiputaan kunta on koko 2000-luvun vuoteen 2009 johon asti tilastotietoa on saatavilla ollut muuttovoittokunta. Jokaisena vuonna 2000 2009 Haukiputaan kuntaan on muuttanut 5

enemmän ihmisiä kuin sieltä on muuttanut pois. Pienimmillään ero on ollut + 41 henkilöä (vuosi 2008) ja suurimmillaan + 204 (vuosi 2001) Koulutustasomittain Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 - vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Haukiputaan koulutustasomittain viimeisimmän tilastotiedon mukaan(2009) on 346 eli peruskoulun jälkeen Haukiputaalla asuva väestö on suorittanut keskimäärin 3,5 vuotta opintoja. Pohjois-Pohjanmaalla koulutustasomittain on 282 ja koko maassa 322. Haukiputaan koulutustasomittain on korkein verrokkiyksiköistä.(kuvio) 6

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 vuotiaat Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24 -vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Haukiputaalla 17 24 vuotiaista vastaavan ikäisestä väestöstä 11,4 % jää koulutuksen ulkopuolelle eli he eivät ole opiskelijoita tai heillä ei ole tutkintotodistusta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava prosentti on 10 % ja koko maassa 11,8 %. Haukiputaalla prosentuaalinen osuus on laskenut vuodesta 2006 lähtien vuoteen 2008 mennessä 0,3 %, mutta se on vielä selkeästi korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Tulos on kuitenkin 0,4 % matalampi kuin koko maassa. (kuvio x) 7

Asuntokunnat Indikaattori ilmaisee asuntokuntien lukumäärän. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Haukiputaalla asuntokuntien määrä on kasvanut tasaisesti koko tarkasteluajanjakson (2000-2009) ajan. Asuntokunnat ovat lisääntyneet keskimäärin 150 160 asuntokuntaa vuodessa. Asuntokuntien määrien lisääntyminen on samansuuntaista myös verrokkiyksiköissä. (kuvio x) 8

Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista. Indikaattori ilmaisee yhden hengen asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Haukiputaalla on yhden hengen asuntokuntia 27,3 % asuntokunnista. Pohjois- Pohjanmaalla yhden hengen asuntokuntien osuus on 37,7 % ja koko maassa 40,7 %. Verrokkiyksiköiden ja 9 vuoden aikajatkumolla Haukiputaalla on koko jakson ajan ollut huomattavasti vähemmän yhden henkilön asuntokuntia. Nii- 9

den määrä on kasvanut vuodesta 2005 lähtien. Kasvuvauhti on ollut 4 vuodessa (2005 2009) 1,1 %. (kuvio x) Haukiputaan kunnan hyvinvoinnin resurssit työttömyys ja työllisyys Työttömyyttä seurataan Suomessa kuukausittain kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan. SOTKAnetin Suomen eri aluetasoilla saatavat indikaattorit ovat työttömät, % työvoimasta, pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä ja nuorisotyöttömät, % 15 24 -vuotiaasta työvoimasta. Työttömyysaste indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan 15 74-vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Haukiputaan kunnan työttömyysaste oli elokuussa 2010 11 %. Vastaavasti. Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste oli samana tarkasteluajankohtana 10,8 % ja koko maassa 9,6 %. Haukiputaalla on suurin työttömyys % vertailuyksiköihin nähden siten että Pohjois-Pohjanmaahan eroa on 0,2 %, mutta koko maan työttömyysasteeseen 1,4 %. 10

Pitkäaikaistyöttömät indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoimaan luetaan 15 74-vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Vuoden 2008 tilaston mukaan pitkäaikaistyöttömiä Haukiputaan työttömistä työnhakijoista oli 20 %. Vastaava luku Pohjois-Pohjanmaalla oli 2008 17,9 % ja koko maassa 21,4 %. Koko maahan suhteutettuna Haukiputaan tilanne on 1,4 % parempi, mutta Pohjois-Pohjanmaa tilanteeseen se on 2,1 % huonompi. Nuorisotyöttömyys indikaattori ilmaisee 15 24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vastaavanikäisestä työvoimasta. Nuorisotyötön on 15 24-vuotias työtön, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, 11

myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Vuoden 2008 tilastojen mukaan Haukiputaan työttömistä työnhakijoista 15,5 % oli alle 25-vuotiaita. Vastaavasti Pohjois-Pohjanmaalla alle 25-vuotiaita työttömiä oli 13,6 % ja koko maassa 8,4 %. Nuorisotyöttömyys Haukiputaalla on suurinta vertailuyksiköihin nähden. Pohjois-Pohjanmaalla nuorisotyöt-tömyys on 1,9 % matalampi ja koko maassa jopa 7,1 % matalampi. Työlliset Indikaattori ilmaisee työllisten osuuden prosentteina väestöstä. Työllisiksi luetaan 15 74 -vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla 25. 31.12. tekivät yhtenäkin päivänä ansiotyötä tai olivat tilapäisesti työstä poissa. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä työministeriön työnhakijarekisterin mukaan olleet on kuitenkin riippumatta muusta toiminnasta ko. viikolla määritelty työttömiksi. Tätä työllisten määrää kutsutaan myös työlliseksi työvoimaksi. Haukiputaan väestöstä 40,9 % on työllisiä. Pohjois-Pohjanmaalla työllisten määrä on 41.1 % ja koko maassa 44,6 % 12

Haukiputaan työllinen väestö työskentelee prosentuaalisesti enemmän teollisuuden, rakentamisen, rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämän tehtävissä kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Vastaavasti maataloudessa työskentelevien määrä on selvästi pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Vuoden 2006 tilastojen mukaan Haukiputaan kunnan elinkeinorakenne muodostui seuraavasti. (taulukko x) Työllisen väestön työskentely seuraa täysin Haukiputaan kunnan elinkeinorakenteen profiilia. Työskentelee Haukipudas P-Pohjanmaa koko maa Julkiset ja muut palvelut 32,4 % 34 % 32,5 % Teollisuus 21,4 % 20 % 18,7 % Rahoitus, vakuutus ja liike-elämää 14,1 % 12,9 % 15 % kauppa majoitus ja ravitsemustoiminta 13,3 % 13,2 % 15,3 % Rakentaminen 10,9 % 7,2 % 6,4 % Liikenne 6,2 % 6,2 % 7,3 % maa- ja metsätalous 1 % 5,5 % 3,9 % Toimeentulotuki Toimeentulotuen menot /1000 asukasta indikaattori kertoo toimeentulotuen kustannukset tarkasteltavan alueen yhtä asukasta kohti. Toimeentulotuen bruttomenot asukasta kohti vaihtelevat kunnittain erittäin paljon. Kuntien työttömyysasteella ei tunnu olevan suurta vaikutusta toimeentulotuen menojen määrään. Sen sijaan kuntien kaupunkimaisuus nos- 13

taa toimeentulotuen kustannuksia. Myös kuntien toimeentulotuen myöntämiskäytännöt vaikuttavat maksetun toimeentulotuen määrään. Haukiputaalla toimeentulotuen menot /1000 asukasta olivat viimeisen tilaston 2009 mukaan 69 /1000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku oli vuonna 2009 86 /1000 asukasta ja koko maassa luku oli 115 /1000 asukasta. Toimeentulotukien euromääräinen osuus on kasvanut tasaisesti kaikissa tarkastelukunnissa vuodesta 2005, mutta selkeä kasvusuunta Haukiputaalla alkaa tasannevuoden 2006 jälkeen vuonna 2007. (Kuvio x) Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiasuntokunnista Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa huoltajia on joko yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista on alaikäinen (alle 18-vuotias). Haukiputaan kunnan lapsiperheistä 6,5 % on saanut viimeisen tilastotiedon mukaan (2007) toimeentulotukea. Pohjois-Pohjanmaalla lapsiperheistä 7,6 % ja koko maassa 8,1 % ovat saaneet toimeentulotukea. Haukiputaan luku on vertailuyksiköiden pienin. Vuonna 2006 lapsiperheiden saama toimeentulotuki on hivenen noussut, mutta kääntynyt sen jälkeen laskuun. Kaikissa vertailuyksiköissä lapsiperheiden lukumäärä toimeentulon saajina on laskenut. 14

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 24 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 18 24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet: vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneet. Haukiputaan kunnassa pitkäaikaisesti (vähintään 10 kk) toimeentulotukea saaneiden 18 24 vuotiaiden prosentuaalinen osuus on viimeisen tilastotiedon mukaan (2008) vastaavanikäiseen väestöön verrattuna 3,4 %. Pohjois- Pohjanmaalla vastaava luku on 1,9 % ja koko maassa 2,4 %. Haukiputaalla tämän ikäryhmän toimeentulotukea saavien prosentuaalinen osuus kääntyi jyrkkään kasvuun vuonna 2007 jolloin se nousi vuoden aikana 1,5 %. Koko maassa suunta on ollut loivasti laskeva vuodesta 2004 ja Pohjois- Pohjanmaalla se on noussut 0,1-0,2 %:n luokkaa. 15

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 25 64-vuotiaiden pitkäaikaisasiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Vuodesta 1991 lähtien tiedonkeruussa on kysytty viitehenkilön lisäksi myös puolison henkilötunnusta eli sukupuolittaiset tiedot saadaan vuodesta 1991 alkaen. Viitehenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka pääasiallisesti vastaa kotitalouden toimeentulosta. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet ovat vuoden aikana saaneet vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea. Haukiputaan kunnassa pitkäaikaisesti (vähintään 10 kk) toimeentulotukea saaneiden 25 64 vuotiaiden prosentuaalinen osuus on viimeisen tilastotiedon mukaan (2007) vastaavanikäiseen väestöön verrattuna 1 %. Pohjois- Pohjanmaalla vastaava luku on 1,3 % ja koko maassa 1,8 %. Haukiputaalla tämän ikäryhmän toimeentuloa saavien prosentuaalinen osuus kääntyi nousuun vuonna 2006 jolloin se nousi vuoden aikana 0,2 %. Pohjois- Pohjanmaalla nousua on samassa suhteessa kuin Haukiputaalla. Koko maan prosentuaalinen osuus on hivenen laskenut (0,1 %) vuosittain vuodesta 2005. 16

Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18- vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). Haukiputaalla asuvista lapsiasuntokunnista ahtaasti asuu 29 %. Pohjois- Pohjanmaalla ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on 30,9 % lapsiasuntokunnista ja koko maassa prosentuaalinen osuus on 29,3 %. Haukiputaan prosentuaalinen osuus on vertailuyksiköihin nähden samantasoinen ja jopa hivenen parempi kuin vertailuyksiköissä. 17

Haukiputaan kunnan yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomuksessa yhteisöllisyyttä ja sosiaalista verkostoa tarkastellaan perherakenteen ja kouluterveyskyselystä saatavien indikaattorien kautta. Samoin yhteisöllisyyttä tarkastellaan äänestysprosentin avulla. Lapsiperheiden määrä Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Haukiputaan kunnassa lapsiperheitä kaikista perheistä on viimeisimmän tilastotiedon mukaan (2009) 52,3 %. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava prosenttiosuus on 44 % ja koko maassa 40,3 %. Haukiputaalla on Pohjois- Pohjanmaahan verrattuna 8,3 % ja koko maahan verrattuna 12 % enemmän lapsiperheitä kaikista perheistä. 18

Läheiset ystävät ja koulukiusaamisen kokemus 8.-9.-luokan oppilaista Haukiputaalla on toteutettu kouluterveyskysely yläasteella kahden vuoden välein. Tässä hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan vuosien 2007 ja 2009 kouluterveyskyselyjen tuloksia. Haukiputaan tuloksia verrataan vuoden 2009 kyselyn tulosten osalta Pohjois- Pohjanmaan tuloksiin. Ei yhtään läheistä ystävää Haukiputaan yläasteiden 8.- 9. luokan oppilaista vuoden 2007 kouluterveyskyselyssä 9 % ilmoittanut ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää ja vuonna tulos oli 10 % Haukiputaan 8.-9. luokkien oppilaista. Ilman yhtään läheistä ystävää on Pohjois-Pohjanmaan tuloksissa vuonna 2009 9 % 8.-9. luokkien oppilaista. Koulukiusaamista kokeneet Kouluterveyskyselyiden mukaan vuonna 2007 Haukiputaan kunnan 8.- 9. luokkien oppilaista 5 % ilmoitti kokeneensa koulukiusaamista vähintään kerran viikossa ja vuoden 2009 kyselyssä 9 % 8.-9. luokkien oppilaista ilmoitti kokeneensa koulukiusaamista koulussa. Pohjois-Pohjanmaalla (2009) koulukiusaamista ilmoitti 8.- 9. luokkien oppilaista kokeneensa 7 %. 19

Äänestysprosentti Haukiputaan kunnan äänestysprosentti oli kunnallisvaaleissa 2008 61,90 %, koko maassa äänestysprosentti oli 61,3 % ja Oulun vaalipiirissä 58,7 % Haukiputaalaiset ovat aktiivisia käyttämään äänioikeuttaan kunnallisvaaleissa. Äänestysprosentti oli verrokkiyksiköiden korkein. Eroa koko maan äänestysprosenttiin oli + 0,6 % ja Oulun vaalipiirin äänestysprosenttiin +3,2 %. Haukiputaan kunnan asukkaiden terveys Sairastavuusindeksi ilmaisee, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon. Indeksi perustuu kolmeen muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Muuttujat on suhteutettu maan keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Ikävakioidussa sairastavuusindeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne. Vakioitu indeksi kertoo, mitä olisi kunnan sairastavuus, jos ikärakenne olisi samanlainen kuin koko maassa. Sairastavuusindeksiluku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. Luku osoittaa, onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuosittain, minkä vuoksi sitä koskevissa laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää kysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selvittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. 20

Haukiputaan kunnan ikävakioidun sairastavuusindeksi on 116 ja Pohjois- Pohjanmaan ikävakioitu sairastavuusindeksi on 114. Vakioidut sairastavuusindeksit ovat samaa luokkaa ja ne ovat korkeampia kuin koko maassa jossa sairastavuusindeksi on 100. Terveys palvelujen tarvetta kuntakohtaisesti kuvaava vakioimaton sairastavuusindeksi on Haukiputaalla 87,9 kun se Pohjois-pohjanmaalla on 102. Haukiputaalla on sairastavuusindeksi osalta maan keskiarvoa 100 terveempi väestö. Kansansairauksien summaindeksi Kansantautien summaindeksi sisältää sairaanhoitopiireille ja niiden kunnille laskettuja indeksejä (koko maa 100). Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Viimeisenä on esitetty näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Kansantaudit joita indeksissä tarkastellaan ovat astma, diabetes, nivelreuma, psykoosit, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti. Haukiputaan kansansairauksien vakioitu summaindeksi on 140,5 kun se Pohjois-Pohjanmaalla on 139,4. Vakioimaton kansansairauksien summaindeksi, joka kuvaa kuntakohtaista tilannetta on Haukiputaalla 98,9 ja Pohjois- Pohjanmaalla 121,7. Vakioimaton kansansairauksien summaindeksi on Haukiputaalla maan keskitasoa korkeampi sydämen vajaatoiminnan (148,1) sekä astman (108,6) osalta. Lähellä 100 ovat myös nivelreuma (99,7), verenpainetauti (93,3) sekä sepelvaltimotauti (85,7) 21

Lääkärikäynnit Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon kaikkien lääkärikäyntien osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo. Haukiputaalla viimeisen tilastotiedon mukaan (2008) avoterveydenhuollon kaikki lääkärikäynnit ovat 1449 / 1000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku on 1627 ja koko maassa 1631. Haukiputaalla avoterveydenhuollon lääkäreiden käynnit ovat laskeneet voimakkaasti vuodesta 2003 lähtien. Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa laskua on tapahtunut myös tarkasteluvuosien aikana, mutta lasku on ollut maltillisempaa. Haukiputaan kunnan perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat olleet matalimmillaan 2007 josta ne ovat vuonna 2008 nousseet. Eroa koko maan arvoon on vuonna 2008 182 käyntiä / 1000 asukasta. 22

Perusterveydenhuollon muut avohoitokäynnit (muut ammattiryhmät kuin lääkärit) Perusterveydenhuollon muiden avohoitokäyntien "muut kuin lääkärikäynnit" sisältävät muiden ammattiryhmien kuin lääkärien muut kuin toiminnoittain määritellyt käynnit. Näitä ovat mm. erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä erityistyöntekijöiden vastaanottotyö, perhe- ja kasvatusneuvolan ja päihdehuollon vastaanottotyö. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Haukiputaalla perusterveydenhuollon muut avohoitokäyntien määrä (muut ammattiryhmät kuin lääkärit) on vaihdellut siten, että vuodesta 2002 käyntien määrä oli laskeva vuoteen 2004. Sen jälkeen käyntien määrä nousi kahtena vuotena ja kääntyi jälkeen laskuun 2006. Viimeinen tilastotieto (2008) on 875 käyntiä / 1000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan verrattuna Haukiputaan käyrä ei seuraa trendiä joka verrokkiyksiköissä on pieniä poikkeusvuosia lukuun ottamatta nouseva. Pohjois-Pohjanmaalla käyntejä oli 2008 1305 / 1000 asukasta ja koko maassa 1206 / 1000 asukasta. Kutsunnoissa karsiutuneet Haukiputaalla puolustusvoimien kutsunnoissa vuonna 2008 palveluskelpoisuusluokka C (vapautettu rauhanajan palveluksesta) määriteltiin 9,2 % (N163) kutsuntaikäluokasta. Vastaavana vuonna Pohjois-Pohjanmaalla C-luokkaan määriteltiin 12,2 % (N3056) kutsun- 23

taikäluokasta ja saman vuonna koko maan kutsuntaikäluokasta 9,7 % (N36480) määriteltiin C-luokkaan. Vuoden 2009 kutsunnoissa koko maan kutsuntaikäluokasta 11,3 % (N36431)oli C- luokkaa. Pohjois-Pohjanmaalla C-luokkaan vuoden 2009 kutsunnoissa kuuluin 14,4 % (N3173) ikäluokasta. Haukiputaalla vuoden 2009 kutsunnoissa C-luokkaan kuului 12,3 % (N162)kutsuntaikäluokasta. Haukiputaalla on tapahtunut vuoden aikaan suurin prosentuaalinen kasvu kutsunnoissa C-luokkaan määritellyistä kutsuntaikäisistä verrokkiyksiköihin verrattuna. Vuosien 2008 ja 2009 muutokset ovat C-luokkaan koko maa +1,6 %, Pohjois-Pohjanmaa +2,2 % ja Haukipudas +3,1 % Työkyvyttömyyseläkettä saavat Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden 25 64 -vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona on käytetty keskiväkilukua. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tilastossa ovat mukana henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Haukiputaalla työkyvyttömyyseläkettä saa 25 64 vuotiaiden ikäryhmästä 9,7 %. Vastaava luku Pohjois-Pohjanmaalla on 10,5 % ja koko maassa 8,9 %. Haukipudas sijoittuu vertailuyksiköissä Pohjois-Pohjanmaata alemmas, mutta koko maan vertailussa ylemmäs. Haukiputaalla vuoteen 2008 saakka ulottuvassa tilastotiedon mukaan on tapahtunut vuonna 2006 käänne jonka jälkeen työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrä ko ikäryhmässä on kääntynyt nousuun. Kahdessa vuodessa 2006 2008 nousua on tapahtunut 0,4 %. 24