2015 Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma 2010-2015 VUOSIRAPORTTI Turvallisuustyön työ- ja ohjausryhm 20.4.2015
Sisällysluettelo AVAUSSANAT... 3 PÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISY... 5 Saatavuuteen vaikuttaminen tuloksekkainta päihdehaittojen ehkäisyssä... 5 Ostokokeet ikärajavalvonnasta vähittäismyynnissä... 5 VÄKIVALLAN EHKÄISY... 6 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY... 7 TAPATURMIEN EHKÄISY... 7 KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY... 8 TURVALLISUUSSUUNNITTELUN TULEVAISUUS... 9 INDIKAATTORITIETO... 11 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilas... 11 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista... 11 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista... 12 Kokenut vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista... 12 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista... 13 Kokenut fyysistä uhkaa, %, 8. ja 9. luokan oppilaista... 13 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä... 14 Nuorisotyöttömät, % 18 24 -vuotiaista... 14 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset... 15 Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset... 15 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset... 16 Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilas... 16 KELAn sairastavuusindeksi... 17 Kunnan terveydenedistämisaktiivisuus... 17 2
AVAUSSANAT Mobilisoitu kyläpoliisi - lisäturvaa keskipohjalaisiin kyliin ja taskuihin Poliisihallituksen uuden ajan strategiset linjaukset näkyvät vuoden 2015 aikana myös Keski-Pohjanmaalla. Yhtenä peruslinjauksena on toiminnan painottaminen entistä enemmän rikosten ja häiriöiden ennaltaehkäisyyn - turvallisuuteen. Tämä tulee kuitenkin saada aikaan kiireellisistä hälytystehtävistä tinkimättä. Linjauksia luotaessa on noussut selvästi esille poliisin tarve päästä lähemmäs ihmisiä ja tätä kautta turvata parempi tiedonvaihto kansalaisten kanssa. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on puhunut runsaasti lähipoliisitoiminnan, kyläpoliisien ja jopa kyber-kyläpoliisien puolesta. Puheista on päästy tekoihin ja Keski-Pohjanmaa ja erityisesti Lesti- ja Perhojokilaaksot ovat yksi uusimuotoisen kyläpoliisitoiminnan kokeilualueita valtakunnassa. Lähipoliisitoiminnan kokeiluja tehdään Pohjanmaan poliisilaitoksen lisäksi kolmessa muussa Suomen poliisilaitoksessa. Näillä turvallisuutta lisäävillä kokeiluilla on erityisesti tarkoitus vähentää eriarvoisuutta kaupunkien ja maaseudun välillä. Jo muutamia vuosia sitten silloinen Keski-Pohjanmaan poliisilaitos ja jotkut keskipohjalaiset kunnat keskustelivat vakavissaan kuntapoliisien palkkaamisesta. Asia ei kuitenkaan tuolloin edennyt isoissa rattaissa, mutta nyt ollaan uuden yrityksen kynnyksellä. On tarkoitus aloittaa mobilisoitu kyläpoliisitoiminta ja kokeiluaikaa on vuoden 2015 loppuun. Mobilisoitu tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että erikseen tähän ennaltaehkäisevään ja sidosryhmäyhteistyöhön vihkiytyneet kaksi poliisimiestä tulevat tekemään itseään tykö ja tutuiksi jokilaaksojen kunnissa ja kylänraiteilla. Mobilisoitu tarkoittaa myös tämän päivän uusien sähköisten mahdollisuuksien kokeilua poliisin tavoitettavuuden ja näkyvyyden parantamiseksi. Viritteillä on erilaisia sosiaalisen median yhteyksiä ja turvallisuustiedon kaksisuuntaiseen välittämiseen liittyviä innovaatioita. Sähköiseen tiedonvälitykseen liittyvissä asioissa poliisi tekee yhteistyötä paikallisen median kanssa. Uusien kyläpoliisien tehtävänä on yhteistyössä tavallisten kuntalaisten, päättäjien kuin alueen muiden viranomaisten sekä toimijoiden kanssa löytää turvallisuusongelmia, joihin poliisitoimin voidaan vaikuttaa. Niinpä partio voi vaikka viettää yhden koko viikon Toholammilla mopopoikia vahtien ja siirtyä seuraavaksi viikoksi Perhoon eläkeläisisäntien traktoriajelua tarkkailemaan. Toki entisaikojen oikeat kyläpoliisit tunsivat kyliensä ihmiset kuin omat taskunsa, mutta ehkäpä loppuvuodesta nämä uudet kyläpoliisit tuntevat alueensa asukkaita ainakin vähän paremmin kuin Pohjanmaan poliisilaitoksen keskivertopoliisit. Niin ja onhan yhtenä visiona, että Poliisi saisi oman verkosta ladattavan Appsin ja näin ainakin jonkinlainen osa turvallisuutta olisi mobililaitteissa ja sitä myöten kyläläisten taskussa. Ajattelin kirjoittaa, että ainakin nuoremman väen taskuissa, mutta taidan perua ajatukseni. Nimittäin isäni, joka tänä vuonna täyttää 80 -vuotta, asuu niin sanotulla syrjäkylällä ja kyllä minä sujuvasti lähettelen hänelle mobilikuvaviestejä lapsenlapsenlapsista ynnä muista erittäin tärkeistä asioista - taskuun laitettavaksi. Erkki Kerola, ylikomisario Pohjanmaan poliisilaitos Valvonta- ja hälytyssektori 3
Turvallisuusnäkökohtia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on ollut kesto-otsikoita mediassa ja uudistuksen kaatumista on veikkailtu monelta poliittiselta suunnalta. Uudistukselle on kuitenkin selkeä tarve. Väestön ikääntyminen, huoltosuhteen muutos ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen vaativat katsomaan kansalaisten palveluja ja palvelujärjestelmää uudesta näkökulmasta. Sote- uudistuksesta käyty pitkä keskustelu saattaa tuottaa turvattomuutta kuntalaiselle; menetämmekö sosiaaliturvan tai ne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joita olemme tähän asti saaneet. Palvelujärjestelmän tarkastelu uudesta näkökulmasta ei saa kuitenkaan luoda turvattomuutta kuntalaiselle, eikä siihen ole aihetta. Uusi sosiaalihuoltolaki vaatii toteuttamaan sosiaalihuoltoa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Terveydenhuoltolaki puolestaan velvoittaa edistämään ja ylläpitämään väestön terveyttä, hyvinvointi, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. Laki edellyttää vahvistamaan perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantamaan terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Tästä on kysymys myös oman alueemme rakenteellisessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa. Haluamme kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja ja toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Keskipohjalaisessa ja pohjalaisessa ajattelussa ei ole perinteisesti ollut töille jakoa: sinun työt ja minun työt. On totuttu tekemään työtä yhdessä ja viemään asioita yhdessä eteenpäin. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma 2010 2015 on toteuttanut myös erittäin hyvällä tavalla tällaista toimintatapaa. Suunnitelmakauden viimeinen vuosi keskittyy lasten ja nuorten hyvinvointiin ja kasvun turvallisuuteen tulevaisuuden keskipohjalaisiin. Vuoden lopussa katsomme yhdessä kuinka jaksamme turvallisuussuunnittelua eteenpäin. Jussi Salminen sosiaali- ja terveysjohtaja 4
PÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISY Keskipohjalaiskunnat tekivät 2006 kumppanuussopimuksen sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, jossa sovittiin Alkoholiohjelman edistämisestä alueella. Alkoholiohjelma on nimi yhteistyölle, jota tehdään alkoholihaittojen vähentämiseksi. Taustalla on ajatus, että jokaisella on oikeus terveyteen ja turvalliseen ympäristöön. Alkoholiohjelmassa valtiovalta, kunnat, järjestöt, seurakunnat ja yrityselämä kokoavat voimansa yhteen ja yhteisellä sitoutumisella toteuttavat vastuullista päihdepolitiikkaa. Saatavuuteen vaikuttaminen tuloksekkainta päihdehaittojen ehkäisyssä Alkoholiohjelma on julkaissut Alkoholipolitiikan kuluttajaoppaan johon on kerätty tutkimusnäyttöön perustuvia hyviä toimintatapoja päihdehaittojen vähentämiseksi. Näyttö vaikuttavuudesta on yleisesti ottaen vahvaa alkoholijuomien saatavuuden sääntelyn ja alkoholin verotuksen osalta. Vaikuttavia toimintatapoja ovat mm. oston vähimmäisikäraja, valtion vähittäismyyntimonopoli, myyntiajan rajoitukset, myyntipisteiden määrän rajoittaminen, alkoholin verotus, ajokunnon tarkastuspisteet, matalat promillerajat, ajoluvan peruutus, vaiheittainen ajolupa uusille kuljettajille ja alkoholin riskikäyttäjiin kohdennettu miniinterventio. Ostokokeet ikärajavalvonnasta vähittäismyynnissä Koeostoja tehtiin Kokkolan kaupungin alueella, sen seitsemässä eri kaupunginosassa. Ostokokeet toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Länsi - ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sekä Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKin kanssa. Yritykset ja myymälät eivät tienneet etukäteen ostokokeiden tekemisestä: ajankohdasta, koeostajien henkilöllisyydestä. Ostokoekohteet valittiin yhteistyössä yrittäjien perustaman yhdistyksen CB City Kokkola ry:n kanssa, jonka yhtenä tavoitteensa yritystoiminnan edistämisen lisäksi on olla luomassa viihtyisää ja turvallista kaupunkikeskustaa Kokkolassa. Alkoholin ostokokeet Alkoholin ostokokeet antavat osviittaa siitä, millä tavalla tällä hetkellä kauppiaat noudattavat alkoholilainsäädäntöä. Yllätyimme positiivisesti valvonnan toimivuudesta. Ostokokeita tehtiin 25, joista 80 %:ssa kauppojen oma ikärajavalvonta toimi. Tätä voidaan pitää suhteellisen hyvänä tuloksena, sillä ostojen läpimenoprosentti jäi pieneksi. Rahapelien ikärajan valvonta Pelikonepelaamiseen puuttuminen oli vähäistä ja alkoholiin verrattuna valvonta toimi huomattavasti heikommin. Pelikonekokeiluja tehtiin 24, joista vain neljään (19 %) puututtiin. Kiinnitimme myös huomiota pelikoneiden sijaintiin kaupoissa. Usein koneet olivat lähellä kassoja ja valvonnan läheisyydessä, mutta oli myös paikkoja, joissa henkilökunnan oli vaikea valvoa pelialuetta. Törmäsimme myös tilanteisiin, joissa pelikonepelaamiseen ei puututtu siitä huolimatta, että pelaamista edeltävässä ostotilanteessa oli selvinnyt henkilöllisyystodistuksen puuttuminen. Sen sijaan oli myös tilanteita, joissa myyjä kielsi pelaamisen välittömästi sellaisen ostotilanteen jälkeen, jossa ilmeni, ettei henkilöllisyystodistusta ollut esittää. 5
Yhteistyö alkoholielinkeinon kanssa Kokkolan paras terassi tunnustus jaettiin neljännen kerran. Tunnustuksen myöntävät Kokkolan kaupunki, City-Kokkola, Pohjanmaan poliisilaitos ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Tunnustus myönnetään terassin viihtyisyyden, ohjelmatarjonnan, turvallisuuden sekä vastuullisen alkoholimyynnin perusteella. Työryhmä kiertää keskustan alueella korttelit ja kuvaa terassit. Samassa yhteydessä katsotaan kaupungin yleisilmettä. Kesän aikana terassien toimintaa tarkkaillaan ja elokuussa suoritetaan toinen katselmus. Tunnustukset on jaettu kolmessa sarjassa ja ne on luovutettu Venetsialaisten yhteydessä kesälomakauden päättyessä. Vuonna 2014 työryhmä palkitsi myös yhden aktiivisen terassien kehittäjän Hannele Hanssonin (Rosso) erillismaininnalla. Hansson oli kutsuttuna myös Alkoholiohjelman valtakunnalliseen PAKKA- päätöseminaariin (paikallinen alkoholipolitiikan kehittäminen). Hän edusti paneelissa Suomen ravintoloita. VÄKIVALLAN EHKÄISY Parisuhdeväkivallan ehkäisy Turvallisuusalueelle on perustettu MARAK- työryhmä, jonka tarkoituksena on parantaa asiakastyöskentelyä ja edistää väkivaltaan puuttumista. Asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana toimii sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti ET Marita Toivonen (Peruspalveluliikelaitos Jyta). MARAK (moniammatillinen riskinarvointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia parisuhdeväkivallan uhreja. Työryhmätyöskentely parantaa asiakkaan turvallisuutta ja työntekijöiden välistä yhteistyötä väkivaltatilanteissa. Työskentelyyn sisältyy asiakkaan kanssa tehtävä riskinarviointi ja työryhmässä laadittava turvasuunnitelma sekä turvallisuus- ja toimenpidesuunnitelman seuranta. MARAK koulutuksessa on ollut 248 sosiaali- ja terveydenhuollon, viranomais- ja valvontasektorin sekä kolmannen sektorin työntekijää turvallisuussuunnitelma-alueeltamme. Kouluttajana on toiminut Mari Kaltemaa-Uurtamo Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta. Hän konsultoi myös työryhmää tarvittaessa. Työryhmän sihteerinä toimii psykoterapeutti ET Juha Pohjonen (Kokkolan kaupunki). Katuväkivallan ehkäisy Monitoimijainen katuväkivallan vastainen työryhmä on kokoontunut sovitusti toimintavuoden aikana. Työryhmän puheenjohtajana toimii rikosylikomisario Mikael Brännkärr. Työryhmässä on poliisin lisäksi teknisen toimen, sosiaali- ja terveystoimen, kaupunkikeskustan liikeyritysten, taksien ja vartiointiliikkeiden edustus. Työryhmä seuraa katuväkivaltatilannetta alueella ja kehittää teknistä valvontaa. Sidosryhmässä pohditaan väestön turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja mietitään ongelmatilanteiden hoitamista. Haasteena on tiedonvälityksen kehittäminen eri yritysten/ organisaatioiden välillä riskitilanteiden informoinnissa. Työryhmä on suunnitellut myös ennakoivan tilannekuvan rakentamista, jossa pystyttäisiin arvioimaan turvallisuusriskejä. 6
SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Futuurifoorumi perustettiin 2010 nuorten/väestön syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Osallistujille maksuton foorumi on järjestetty kaksi kertaa vuodessa. Foorumin tavoitteena on ollut verkostoida alueen työntekijöitä. Mukana on osallistujia koulutus-, sosiaali- ja terveys-, nuoriso- kuin työllisyysorganisaatioista, alueen yrittäjistä, nuorista ja työttömistä. Tavoitteena on ollut pohtia opintojen loppuun saattamista, työllistymistä, palvelujen toimivuutta ja kehittämistä. Järjestäjätahoina ovat olleet vuosien saatossa: Kokkolan kaupungin työllisyys- ja aktivointiyksikkö, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, kuntakokeilu KANAVA- hanke, Kokkolan etsivä nuorisotyö, Kaustisen seutukunnan etsivä nuorisotyö, Kokkotyö-säätiön nuorten työpajatoiminta. Futuurifoorumissa on ollut yli 900 osallistujaa. Foorumeihin on tuotu uusin, saatavilla oleva tieto niistä aiheista/toiveista, joita foorumilaiset ovat esittäneet. Olemme hankkineet näiden toiveiden pohjalta alan asiantuntijat luennoimaan ko. teemoista ja eri hankkeet/ toimijatahot esittelemään omaa toimintaansa. Futuurifoorumin teemoina/päivien niminä ovat olleet: Nuorten työllistymisen haasteet, Tutkinto valmiiksi ja työhön, Kuinka kiinnittää nuoret työmarkkinoille?, Yhdessä tuloksiin verkostoiltapäivä nuorten parissa toimiville, Motivoiva haastattelu, Riippuvuuksien vaikutukset nuorten työllistymisessä, Tarttuisitko väkivaltaan miksi et?, Onnistumisia arjessa, - Futuurifoorumi, Valoa toimintakyvyn tukemiseen. Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020 kohti keskipohjalaista työllisyyteen perustuvaa hyvinvointia Turvallisuustyön ohjausryhmän aloitteesta liikkeelle lähtenyt alueellinen työllisyysstrategia valmistui suunnitellussa aikataulussa. Strategiatyötä koordinoi Keski-Pohjanmaan liitto ja Kokkolan kaupunki. Strategiassa on painopisteet seuraaville osa-alueille: nuoret ja alueen työmarkkinat, osaavan työvoiman turvaaminen ja monialainen yrittäjyys sekä työelämän muutos ja työttömyys. Työllisyysstrategian avulla on saatu rakenne syrjäytymisen ehkäisyyn turvallisuussuunnitelma-alueellamme. TAPATURMIEN EHKÄISY Valtakunnallista hätänumero 112 päivää vietetään vuosittain 11.2. Tavoitteena on tehdä Euroopan yhteinen hätänumero tunnetuksi ja opastaa ihmisiä välttämään arjen onnettomuus- ja vaaratilanteita sekä toimimaan oikein erilaisissa hätätilanteissa. 112-päivä kannustaa huolehtimaan läheisistään ja itsestään. Turvallisuustyöryhmä on päättänyt huomioida hätänumeropäivää luovuttamalla Keskipohjalainen Arjen sankari- tunnustuksen. Tunnustus myönnetään yksilölle tai yhteisölle, joka on ehkäissyt toiminnallaan arjen vaaratilanteita tai toiminut esimerkillisesti arjen vaaratilanteissa ja täten välttänyt tapaturman tai onnettomuuden tai osannut toimia oikein vahinkotilanteessa. Valinta tapahtuu alueen asukkaiden esityksestä. 7
Keskipohjalainen Arjen sankari valittiin nyt viidettä kertaa. Tunnustus Valtakunnallista hätänumeropäivänä kaustislaiselle Juha Jylhälle myönnettiin vuoden 2014 Keskipohjalainen Arjen sankari-tunnustus. Jylhä pelasti liekeissä olevan naapurinsa palokuolemalta sekä esti palon leviämisen maastoon ja läheiseen asutukseen. Jylhän lisäksi muistettiin kirjalahjalla 4-vuotiaasta Sanni Koskista, joka neuvokkaasti toimien pelasti vaarin hengen hukkumiskuolemalta pilkkiretkellä. Itsekkin avantoon pudonnut lapsenlapsi toimi vaarin antaman ohjeen mukaisesti ja hälytti apua. KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY TERVE TEKO tunnustuksen myöntäminen Nyt toista kertaa myönnettävä TERVE TEKO tunnustus myönnettiin PRO AGRIA/ Keski- Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisille heidän hyvästä työstään lasten ja nuorten terveellisten ravintotottumusten edistämiseksi. Tunnustuksen vastaanotti asiantuntija Seija Varila. Luovuttajina olivat sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen, ravitsemusterapeutti Kati Nynäs ja hyvinvointikoordinaattori Riitta Kujala. Valintaperusteena tunnustusta myönnettäessä on, että se luovutetaan yritykselle tai yhteisölle, joka työssään toteuttaa tai tukee väestön terveellisiä ravitsemustottumuksia turvallisuussuunnitelma-alueella. Ravitsemustyöryhmä tutustui uusiin ravitsemussuosituksiin ja on seurannut niiden toteutumista suunnitelma-alueella. Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten kouluruokailua niin, että mahdollisimman moni käyttäisi kouluruokailumahdollisuutta. Kokkolan ruokapalvelut suoritti kouluruokakyselyn, jonka tavoitteena oli löytää hyviä ratkaisuja ruokailuun mm. ruokailuajat, ateriavaihtoehdot, malliateriat, mausteet. Ravitsemustyöryhmä on seurannut vanhusten ravitsemustilannetta ja siitä syntyvää keskustelua. Vanhusten ruokailun kehittämistä varten on perustettu erikseen vanhustyöryhmä, jonka tavoitteena on edistää vanhusten terveellistä ja riittävää ravitsemusta. + 60 vuotiaille suunniteltiin Sydänviikon yhteyteen luentoa ravitsemuksen ja liikunnan merkityksestä ikääntyessä. 8
TURVALLISUUSSUUNNITTELUN TULEVAISUUS Turvallisuussuunnitelma on laadittu vuosille 2010 2015. Lähtökohtana oli arjen turvallisuus, jossa turvallisuustilannetta tarkasteltiin neljästä väestön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavasta lähtökohdasta; päihteidenkäytön, väkivallan, syrjäytymisen ja kansansairauksien näkökulmasta. Turvallisuussuunnitelmassa toimintavuosien aikana on verkostoiduttu laajasti eri toimijatahojen kanssa. Kunnat, kuntayhtymät, viranomaistahot, yrittäjät, eri alojen osaajat ovat muodostaneet verkoston, joka on toteuttanut turvallisuussuunnitelman tavoitteita. Tietoisena päätöksenä suunnittelutyön alussa oli, että suunnitelmassa ei käsitellä varautumis- eikä valmiussuunnittelua, vaan keskitytään väestön arjen turvallisuuden kokemukseen ja sitä rapauttaviin seikkoihin. Suunnittelutyön alussa laadittiin riskikartta, jonka pohjalta on tehty tätä työtä. Suunnittelu työn sloganina oli Turvallinen elämä arjessa- yksilön vastuulla ja yhteisön tuella. Yksilön turvallisuuden tunnetta ja tunnetta kuulumisesta yhteisöön haluttiin vahvistaa neljällä eri ulottuvuudella; turvallinen asuin-, kasvu-, työ-, palvelu- ja liikkumisympäristö, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus ja yksilön taloudellinen turvallisuus (mahdollisuus oppimiseen, työelämään, mielekkääseen vapaa-aikaan, turvattuun vanhuuteen ja mahdollisuuteen taloudelliseen tukeen tarvittaessa). Sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedon valossa näyttää siltä, että olemme menneet hyvään suuntaan. Arjen turvallisuudesta kuntien jatkuvuuden hallintaan normaaliolojen häriötilanteissa Peruspalveluiden ja muiden yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen on suurelta osin kuntien vastuulla. Kunnilla on keskeinen rooli kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa, yhteiskunnan varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa. Vuonna 2010 laaditussa 9
riskikartassa huomioitiin jo infrastuktuurin haavoittuvuus ja taloudellisten resurssien väheneminen. Näihin riskeihin parhaana lääkkeenä on todettu olevan avoin yhteistyö yhdessä enemmän ajattelu. Turvallisuussuunnitelmatyö on laittanut alulle niin Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020 suunnitelman kuin alueellisen ravitsemussuunnitelmatyön. Uutena avauksena on mahdollisuus rakentaa yhdessä toimijatahojen kanssa VARAUTUVA KESKIPOHJANMAA suunnitelma, jossa painottuu kuntien jatkuvuuden hallinta normaaliolojen häiriötilanteissa, viranomaisyhteistyön lisääminen ja väestön turvallisuuden tunteen lisääminen kehittämällä tiedottamista ja vahvistamalla psykososiaalisten palvelujen/ henkisen ensiavun saamista häriötilanteissa. 10
INDIKAATTORITIETO Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilas Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa 11
Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa Kokenut vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. 12
Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suuremmissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä Kokenut fyysistä uhkaa, %, 8. ja 9. luokan oppilaista Indikaattori ilmaisee ryöstön, ryöstön yrityksen, vahingoittamisuhkailun tai kimppuun käymisen uhriksi joutuneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa 13
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat lapset Nuorisotyöttömät, % 18 24 -vuotiaista Indikaattori ilmaisee 15-24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina 18-24-vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on 15-24-vuotias työtön. Työttömänä pidetään työnhakijaa, joka ei ole työsuhteessa eikä työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu (03) tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle 4 tuntia. Päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita ei lueta työttömiksi myöskään lomien aikana. Työvoimaan luetaan kaikki 18-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Työvoiman määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Sitä käytetään työttömyystietojen suhteuttajana. 14
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset väkivaltarikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Väkivaltarikoksiin sisältyvät murhat ja tapot sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset. Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden liikennerikkomusten sekä liikenteen vaarantamisen osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. 15
Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten (pl, huumausaineen käyttörikokset ja törkeät huumausainerikokset) osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Poliisin tietoon tulleet rikokset sisältävät ne rikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Huumausainerikoksiin kuuluvat huumausaineen käyttörikokset, huumausainerikokset sekä törkeät huumausainerikokset. Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilas Indikaattori ilmaisee koululounaan vähintään yhtenä päivänä kouluviikon aikana syömättä jättävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa 16
KELAn sairastavuusindeksi Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Kelan Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kunnan terveydenedistämisaktiivisuus Indikaattori kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla 0-100. Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kuntajohdon toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön 17