Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Opetusmateriaali

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Opetusmateriaali

Johdanto Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Aihe koskee sekä työnantajia, työtekijöitä, työterveyshuoltoa, kone- ja laitevalmistajia että virkamiehiä Koulutuksen ja materiaalin tarkoitus on lisätä tietoutta tärinästä, sen aiheuttamista vaikutuksista, tärinäntorjunnan keinoista sekä lainsäädännöstä, joka velvoittaa työnantajat toimimaan työntekijöiden suojelemiseksi.

Hyödyt tärinän ymmärtämisestä Työnantaja Onko työympäristössä paljon poissaoloja? - Selvitetään tärinän vaikutukset niihin ja vähennetään niitä Haluatko täyttää lainsäädännön? - Valtioneuvoston asetus 48/2005 velvoittaa selvittämään tärinän vaikutukset Haluatko varmistaa parhaan työtehokkuuden? - Tärinää vähentämällä paranee työtehokkuus, koneiden kunto ja mm. polttoainekustannukset

Hyödyt tärinän ymmärtämisestä Työntekijä Onko selkäsi tai niskasi kipeä töiden jälkeen? - Haluatko vähentää kipuja? Oletko säästynyt pahemmilta kivuilta? - Haluatko pitää selkäsi sekä kätesi kunnossa ja terveenä? Tunnistamalla vaarallisen tärinän edistät omaa terveyttäsi ja elät paremmin. Epämukavuuksien minimointi ylläpitää työmotivaatiota ja työssä viihtymistä.

Sisällysluettelo Ihmiseen kohdistuva tärinä 1. Perustietoa tärinästä 2. Tärinän vaikutukset 3. Lainsäädäntö ja standardit 4. Kenelle tärinä on ongelma 5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi Altistusarvon arviointi kehotärinä Käytetty kone Tehtävä pyöräkuormaaja kaivinkone tiehöylä lastaus ojankaivuu auraus Altistusaika (h) 1 1,5 3 Päästöarvo (m/s²) Altistusarvo (m/s²) 1,4 x- suunta 1,4 y-suunta z-suunta x-suunta y-suunta z-suunta 0,2 0,4 1,1 0,1 0,1 0,4 0,5 0,3 1 0,2 0,1 0,4 0,5 0,45 0,55 0,3 0,3 0,3 Yhteensä Päivittainen A(8) 0,4 0,6 0,3 0,6 6. Lainsäädännön täyttäminen Tärinäntorjuntaohjelma 7. Käytännöntoimenpiteet tärinän vähentämiseksi 8. Työterveyshuolto 9.Tärinäarvojen mittaaminen

1. Perustietoa tärinästä 1.1. Mitä tärinä on 1.2. Kehotärinä 1.3. Käsitärinä 1.4. Tärinätekijät 1.5. Taajuusalueet 1.6. Tärinäkäsitteet ja suureet 1.7. Tärinänhallinta [Palaa sisällysluetteloon] [2.Tärinän vaikutukset]

1.1. Mitä tärinä on Tärinällä tarkoitetaan sellaista liikettä, joka välittyy fyysisesti ihmisen vartaloon esimerkiksi ajettavasta työkoneesta tai käsillä käytettävästä työkalusta ja jonka vaikutukset aiheuttavat käyttäjälle mahdollisen terveysriskin Esimerkiksi merisairautta aiheuttavaa laivan heiluntaa tai rakennusten heilumista ei tulkita (tässä tapauksessa) tärinäksi Ihmiseen kohdistuva tärinä jaetaan yleisesti kehotärinään ja käsitärinään Lisäksi tärinätyyppinä erotellaan yleensä iskut, eli yksittäiset, suuret, hetkelliset ihmiseen kohdistuvat kiihtyvyydet

1.2. Kehotärinä Kohdistuu ihmiseen tärisevän laitteen ja ihmisen rajapinnasta ja sitä mitataan ihmisen ja tärisevän laitteen välistä Rajapinnat on määritelty istuvalle, seisovalle ja makaavalle ihmiselle, mutta yleensä kehotärinälle altistutaan istuen Kehotärinän altistusarvon laskeminen perustuu ISO 2631-1 standardiin ja EUdirektiiviin Esimerkkejä yleisistä käytössä olevista koneista jotka altistavat käyttäjän kehotärinälle traktori, pyöräkuormaaja

1.3. Käsitärinä Kohdistuu ihmiseen tärisevän laitteen ja käden rajapinnasta ja sitä mitataan käden ja tärisevän laitteen välistä Käsitärinän altistusarvon laskeminen perustuu ISO 5349-1 standardiin ja EU-direktiiviin Esimerkkejä yleisistä käytössä olevista työkaluista, jotka altistavat käyttäjän käsitärinälle moottorisaha, porakone, kulmahiomakone

1.4. Tärinätekijät mistä altistus koostuu Tärinän voimakkuus (amplitudi) on kiihtyvyyden hetkellistä suuruutta, eli sitä kuinka nopeasti liike johonkin suuntaan muuttuu tietyllä ajan hetkellä. Mitä suurempi kiihtyvyys on, sitä voimakkaampana ihminen tärinän hetkellisesti tuntee Taajuus kuvaa tärinää aiheuttavien liikkeiden tiheyttä, eli sitä kuinka monta kertaa liikettä tapahtuu yhdessä sekunnissa. Taajuuden yksikkö on hertsi (Hz). Mitä suurempi taajuus on, sitä nopeampana ihminen tärinän tuntee Tärinän kesto (aika) vaikuttaa tärinästä johtuvien vaikutusten riskin kasvamiseen. Mitä pidempään tärinälle altistutaan sitä suurempi riski on vaikutuksille

1.5. Taajuusalueet Tärinän eri taajuudet vaikuttavat ihmisvartaloon eri tavoilla. Tietyn taajuuden tärinä saattaa aiheuttaa ihmiselle terveysriskin kohdistuessa käsiin, mutta ei esimerkiksi kohdistuessa selkärankaan ihmisen istuessa Tutkimusten mukaan vaaralliset taajuusalueet eri tärinöille on määritelty seuraavasti matkapahointivointi 0 0,5 Hz kehotärinä 0,5 80 Hz käsitärinä 1 1000 Hz iskut 1 10000 Hz Eri taajuuksien vaikutusten merkittävyydestä johtuen, tärinäarvoja laskettaessa eri taajuuksia painotetaan niiden aiheuttaman riskin mukaan.

1.6. Tärinäsuureet ja termistö RMS- arvoa (Root Mean Square; r.m.s.) käytetään tärinän suuruuden arvioinnissa ja se kuvaa kiihtyvyyden neliöllistä keskiarvoa. Tärinäaltistuksen laskemiseen käytetty RMS - arvo lasketaan taajuuspainotetusta kiihtyvyyssignaalista ja sen yksikkö on m/s² aw(t) on taajuuspainotettu kiihtyvyys ajanhetkellä t T on aika (s)

1.6. Tärinäsuureet ja termistö Päästöarvo on työkoneesta tai -laitteesta mitattu taajuuspainotettu kiihtyvyyden RMS - arvo, joka on suoritettu määritellyissä, mahdollisimman toistettavissa, olosuhteissa (esim. standardiradalla) Altistusaika on tiettyyn työvaiheeseen käytetty aika, joka altistaa työntekijän tärinälle Altistusarvo on työntekijäkohtainen arvo, joka muodostuu päästöarvosta ja altistusajasta. Lainsäädännössä altistusarvo suhteutetaan aina kahdeksan tunnin työpäivään, josta käytetään termiä A(8)-arvo. Työvaiheen mitattu päästöarvo vastaa suoraan altistusarvoa, jos oletetaan työntekijän altistuvan sille, ja vain sille, kahdeksan tuntia päivässä.

1.7. Tärinän hallinta Tärinän hallinta kattaa kokonaisvaltaisesti sekä ne toimenpiteet, joilla työkoneiden tärinää vaimennetaan, työntekijöiden altistuminen tärinän aiheuttamille riskeille arvioidaan, että toimenpiteet jotka tähtäävät altistumisen aiheuttamien riskien pienentämiseen Teknisillä ratkaisuilla tärinän siirtymistä koneesta ihmiseen voidaan minimoida mahdollisimman paljon. Koneiden jousituksilla, rengasvalinnoilla, istuimen pehmusteilla yms. on suuri vaikutus siihen kuinka vahvana ja millä taajuuksilla tärinä ihmiseen välittyy Riskin arvioinnissa lasketaan työntekijään kohdistuva tärinäaltistusarvo, jonka avulla voidaan päätellä onko tärinästä kyseiselle työntekijälle todellista terveysuhkaa Tärinäntorjuntatoimenpiteillä työntekijäkohtaista altistusarvoa pyritään tarvittaessa laskemaan käytäntöihin ja tiedotukseen perustuen

2. Tärinän vaikutukset 2.1. Terveydelliset vaikutukset 2.2. Epämukavuus ja käyttötuntuma 2.3. Vaikutukset koneisiin 2.4. Vaikutukset työelämään [Palaa sisällysluetteloon] [3.Lainsäädäntö ja standardit]

2.1. Terveydelliset vaikutukset Tärinälle altistuminen aiheuttaa ihmiselle terveysongelmia ja/tai pahentaa jo olemassa olevia vaivoja Kehotärinän terveysvaikutukset kohdistuvat pääasiassa alaselkään ja käsitärinän käsiin, olkapaihin ja hartioihin Vaikka kaikkia olemassa olevia sairauksia ei tärinää vähentämällä voida poistaa, niin riskiä uusille vaivoille voidaan huomattavasti pienentää

2.1.1. Miten kehotärinä vaikuttaa Kehotärinälle altistuva ihminen on yleensä istuma-asennossa tärinä välittyy istuimen ja takapuolen kautta selkärankaan selkärangan rakenne ei pysty vaimentamaan tärinää välilevyihin kohdistuu painetta syntyy rasitus jos selkärangan asento on epäedullinen, on vaikutukset suuremmat Käytännössä tärinä ja ergonomia yhdessä aiheuttavat terveysongelman Kehotärinän aiheuttamia yleisimpiä vaivoja ovat selkäkivut selkärangan vammat väsyminen

2.1.1. Miten kehotärinä vaikuttaa Kehotärinä aiheuttaa suoraan mm. selkäkipuja, kun tärinätasot ovat korkeita ja altistumisaika on tarpeeksi pitkä (useita tunteja) Lisäksi tärinä lisää muiden asioiden, kuten taakan nostamisen ja huonon ergonomian negatiivisia vaikutuksia Vaikutusten lisääntyminen kehotärinän kasvaessa Vaikutukset kuljettajaan Kasvu Kehotärinä Huono asento Tehtävien suoritus Hypyt Iskut...

2.1.2. Miten käsitärinä vaikuttaa Käsitärinälle altistuva työntekijä on yleisimmin käyttämässä moottorikäyttöistä käsityökalua tai käsin ohjattavaa isompaa konetta Käsitärinän aiheuttamia yleisimpiä vaivoja ovat valkosormisuus käsien puutuneisuus, pistely, kipu rannekanavaoireyhtymä käden puristusvoiman aleneminen käden ja niskan lihas- ja jännevammat kämmenen jännekuroumat käden luiden ja nivelten vauriot kuulon lasku

2.1.3. Lääketieteen tutkimustuloksia (keho- ja käsitärinä) Bussinkuljettajilla 3-kertainen ja trukinkuljettajilla 7-kertainen määrä selkäkipuja verrattuna työntekijöihin, joilla ei ole tärinäaltistusta (Bovensi & Hulshof, 1998) Traktorinkuljettajilla on 3-kertainen määrä akuutteja selkäkipuja ja tuplasti kroonisia selkäkipuja verrattuna henkilöihin, joilla ei ole tärinänaltistusta. (Bovenzi & Betta, 1994) 10 vuoden altistus traktorin kuljettajilla 3-kertaisti selkäkipuisten osuuden 20%:sta 58%:iin (Hulshof & van Zamten, 1987) Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet suurin yksittäinen pääryhmä (33%) KELAn korvaamista sairaslomapäivistä vuonna 2005 (Kelan sairausvakuutustilasto 2005, KELA) Pirkanmaan alueen metallityöntekijöille tehtyyn käsitärinätutkimukseen osallistui 285 työntekijää, joista 186:n todettiin altistuvan käsitärinälle. Heistä 24:lle todettiin tärinätauti ja 12:lle rannekanavaoireyhtymä (Työterveyslaitos, Tampere, 2006)

2.1.4. Tärinä ja muut tekijät Ihmisen kokemat tärinän vaikutukset ovat aina useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että jo pienempikin tärinä aiheuttaa riskin tärinäperäisille terveysongelmille jos sille altistutaan kauan tai huonossa asennossa Tärinätekijöiden vaikutuksia ihmiseen voidaan kuvata seuraavalla kaavalla altistusaika² X amplitudi X taajuus X ergonomia X elintavat = Vaikutukset ihmiseen

2.1.4. Tärinä ja muut tekijät Suuri amplitudinen tärinä (voimakas kiihtyvyys) aiheuttaa luonnollisesti ihmiseen suuremman impulssin kuin pienempi amplitudinen tärinä ja on täten vaarallisempaa Tärinän tietyt taajuudet ovat puolestaan ihmiselle vaarallisempia kuin toiset. Kehotärinä on vaarallisimmillaan 4-8 Hz ja käsitärinä 4-16 Hz taajuuksilla Altistusarvo ja riski tärinäperäisille vaivoille yksinkertaisesti kasvaa, mitä pidempi altistusaika on Ergonomia näyttelee edellisten lisäksi erittäin tärkeää, joskin vaikeasti mitattavaa roolia tärinän vaikutusten osatekijänä. Ihmisen asento tärinäaltistuksen aikana vaikuttaa suuresti eritoten selkärangan kokemaan rasitukseen Lisäksi mm. kylmyys ja tupakointi vahvistavat ihmisen kokeman tärinän aiheuttamia ongelmia etenkin verenkierrollisten ongelmien osalta

2.1.5. Merkittävä riski työterveydelle Tärinästä johtuvat terveysriskit nousivat esille myös Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämässä kyselyssä, jossa työterveyden asiantuntujat ympäri Eurooppaa pohtivat työterveyden nousevia uhkia*. Etenkin tärinälle altistumista, yhdessä huonon ergonomian tai fyysisesti raskaan työn kanssa, pidettään yleisesti yhtenä suurimmista työterveysriskeistä Eurooppalaiselle työväestölle Linkki: http://osha.europa.eu/en/publications/factsheets/60/view

2.2. Epämukavuus ja käyttötuntuma Suurin osa ihmisen kokemasta tärinästä aiheuttaa epämukavuutta, joka ilmenee vaikeutena lukea tai kirjoittaa (juna, bussi, auto) matkapahoinvointina (laiva, veneet, julkinen liikenne) lisääntyneenä väsymyksenä (rekka-autot, linja-autot) työmotivaation laskuna (työkoneet) Tärisevän työkoneen käyttötuntuma on myös huomattavasti heikompi kuin hyvin vaimennetun koneen. Käyttötuntuman puutteellisuus ilmenee työsuorituksien vaikeutumisena ja tarkkuuden heikentymisenä (työkoneet) onnettomuusriskinä (kaikki liikkuvat työkoneet)

2.3. Vaikutukset koneisiin Ajettavien työkoneiden tapauksessa, työkoneen käytöstä aiheutumalla tärinällä on myös vaikutusta koneen omaan kuntoon tärinä rikkoo koneen rakennetta ja komponentteja lisää koneen polttoaineenkulutusta vaikeuttaa koneen hallinta Seurauksina tärinän vaikutuksista koneeseen aiheutuu huoltokustannusten nousu käyttöiän lyhentyminen

2.4. Vaikutukset työelämään Terveydelliset ongelmat Sairaspoissaolot Resurssivaje Epämukavuus Työsuorituksen vaikeutuminen Työtehokkuuden laskeminen Vaikutukset työkoneisiin Onnettomuusriski Tapaturmat Kuluminen Huolto

3. Lainsäädäntö ja standardit 3.1. Lainsäädäntö - Valtioneuvoston asetus 48/2005 3.2. Standardit liittyen lainsäädäntöön 3.3. Muut säädökset (Konevalmistajiin vaikuttavat säädökset/muut vaikuttavat säädökset ja muiden tahojen vastuut) 3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut [Palaa sisällysluetteloon] [4. Kenelle tärinä on ongelma]

3.1. Lainsäädäntö Valtioneuvoston asetus 48/2005 Pääasiassa vahvistaa EU-direktiivin 2002/44/EC Asetuksen tarkoituksena on työntekijöiden suojeleminen työssä esiintyviltä vaaroilta ja haitoilta, jotka aiheutuvat tai saattavat aiheutua altistumisesta tärinälle Sovelletaan työhön, johon sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002) ja jossa työntekijät altistuvat tai saattavat altistua työstä aiheutuvalle tärinälle Määrittää tärinän A(8)-altistusarvolle toiminta-arvon ja raja-arvon Kehotärinälle 0,5 m/s² 1,15 m/s² Käsitärinälle 2,5 m/s² 5,0 m/s²

3.1. Lainsäädäntö Valtioneuvoston asetus 48/2005 Velvoittaa työnantajaa selvittämään työntekijöiden mahdollinen tärinäaltistuminen ja sen mukaisesti tunnistamaan tärinää aiheuttavat tekijät Työnantajan on arvioitava ja tarvittaessa mitattava työntekijän tärinälle altistumisen taso Toiminta-arvon ylittyessä on työnantajan laadittava ja toimeenpantava tärinäntorjuntaohjelma altistuksen pienentämiseksi Raja-arvon ylittyessä työnanatajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon

3.2. Standardit liittyen lainsäädäntöön ISO 2631-1 (1997) määrittelee menetelmät kehotärinän mittaukselle ja arvioinnille ISO 5349-1 (2001) määrittelee menetelmät käsitärinän mittaukselle ja arvioinnille Molemmissa käytetään mittasuureena kiihtyvyyden neliöllistä keskiarvoa (RMS arvo) Mittaukset suoritetaan ihmisen ja tärisevän laitteen välistä, yleensä siis kuljettajan ja istuimen välistä tai käden ja työkalun välistä Standardit eivät määritä tarkkoja raja-arvoja terveydelle vaaralliselle tärinälle, mutta määrittelevät terveyden varoalueet

3.3. Muut säädökset EU-direktiivi 2002/44/EC ( tärinädirektiivi ) määrittää työnantajan vastuut tärinäaltistuksen osalta ja vahvistetaan siis Valtioneuvoston asetuksessa 48/2005 EU-direktiivi 98/37/EC ( konedirektiivi ) velvoittaa konevalmistajat minimoimaan tärinän aiheuttamat riskit siten kun se teknisesti ja olemassa olevien mahdollisuuksien mukaan on mahdollista määrää, että koneen käyttöohjeista on löydyttävä tärinäpäästöarvo taajuuspainotettuna kiihtyvyyden neliöllisenä keskiarvona (RMS arvo) jos päästöarvo ylittää edellisessä mainitun toiminta-arvon

3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut Työnantaja Tehtävä selvitys työntekijöiden mahdollisesta tärinäaltistumisesta Jos syytä epäillä tärinällä olevan vaikutusta työntekijöiden terveyteen (käytössä täriseviä koneita) suoritettava tärinäaltistuksen arviointi Altistuksen arvioinnin perusteella tehtävä riskin arviointi Jos altistuksen arvioinnin tulokset ylittävät toiminta-arvon on laadittava tärinäntorjuntaohjelma, jonka mukaan päivittäistä tärinäaltistusta alennetaan

3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut Kone- ja laitevalmistaja Tärinän aiheuttamat riskit työkoneissa tulee minimoida parhaalla mahdollisella tavalla jo tuotekehitysvaiheessa Käyttöoppaaseen on merkittävä koneen aiheuttamat tärinäpäästöt jos ne ylittävät toiminta-arvon tai ilmoitus, että koneen tärinäpäästöt eivät ylitä toiminta-arvoa

3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut Viranomainen Suomessa on kahdeksan työsuojelupiiriä, joiden tehtävänä on luoda edellytyksiä turvallisille, terveellisille ja työkykyä edistäville työoloille. Tavoitteena on, että työpaikat pitävät omatoimisesti työolonsa kunnossa Työsuojelupiirit tekevät tarkastuksia viranomaisaloitteisesti sekä työnantajien ja työntekijöiden pyynnöstä Valtioneuvoston asetuksen voimaantulon myötä myös tärinäaltistuminen on tullut työsuojelupiirin valvonnan alaiseksi

4. Kenelle tärinä on ongelma 4.1. Pääperiaatteet 4.2. Kuinka tunnistaa terveydelle vaarallinen tärinä 4.3. Tarkistuslista kehotärinä 4.4. Tarkistuslista käsitärinä 4.5. Tärinätilanne Suomessa 4.6. TÄRY / KEISU / KEHAPA 4.7. Työkoneiden päästöarvoja [Palaa sisällysluetteloon] [5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi]

4.1. Pääperiaatteet Liikkuvilla koneilla (mm. traktorit, kuormaajat, trukit) säännöllisesti työtä tekevät henkilöt, joiden altistusajat ovat pitkiä (yli 3 tuntia), ovat yleensä vaarassa altistua kehotärinälle yli toiminta-arvon Käsikäyttöisiä työkaluja (mm. iskukoneet, paineilmatyökalut) säännöllisesti työssään käyttävien henkilöiden altistusarvot saavuttavat usein toiminta-arvon jo noin puolen tunnin altistusajalla Todellisen altistusajan arviointi on kuitenkin kovin vaikeaa, sillä usein varsinkin käsitärinän tapauksessa ajatellaan varsinainen liipaisinaika pidemmäksi kuin se todellisuudessa on. Iskuporakonekaan ei aiheuta tärinäpäästöjä muulloin kuin porattaessa. Kehotärinän tapauksessa, samalla työkoneella suoritettujen työvaiheiden väliset erot tulisi myös tarkkaan huomioida. Yleensä siirtyminen koneella työvaiheiden välillä aiheuttaa suurimmat tärinäpäästöt

4.2. Kuinka tunnistaa terveydelle vaarallinen tärinä Kehotärinä on silloin vaarallista, kun se on mielestäsi epämukavaa ja sinun on vaikea hallita kehoasi Käsitärinä on vaarallista, jos tärinä tuntuu epämiellyttävältä ja kätesi väsyvät helposti

4.3. Tarkistuslista - kehotärinä Seuraavilla kysymyksillä voit arvioida karkeasti, onko kehotärinälle altistuminen sinulle potentiaalinen terveysriski Ajatko usein teiden ulkopuolella tai huonosti päällystetyillä teillä? Ajatko tai käytätkö täriseviä koneita pitkiä aikoja päivittäin? Ajatko kulkuneuvoja jotka eivät ole tarkoitettu tieajoon? Altistutko iskuille tai tärähtelylle? Joudutko konetta käyttäessäsi työskentelemään huonossa asennossa? Varoittavatko koneiden valmistajat kehotärinälle altistumisesta? Ovatko työntekijät ilmoittaneet tärinästä aiheutuneista vaivoista? Myönteisten vastausten tapauksessa kannattaa asiaan perehtyä tarkemmin

4.4. Tarkistuslista - käsitärinä Seuraavilla kysymyksillä voit arvioida karkeasti, onko käsitärinälle altistuminen sinulle potentiaalinen terveysriski Käytätkö pyöriväliikkeisiä työkaluja? Käytätkö tärähteleviä työkaluja? Varoittavatko käyttämiesi työkalujen valmistajat tärinälle altistumisesta? Aiheuttavatko käyttämäsi työkalut tikkuilua tai puutuneisuutta käsissä käytön aikana tai sen jälkeen? Ovatko tärinälle altistavia työkaluja käyttävät työntekijät ilmoittaneet minkäänlaisista tärinään liittyvistä oireista? Myönteisten vastausten tapauksessa kannattaa asiaan perehtyä tarkemmin

4.5. Tärinätilanne Suomessa Arviolta noin 110 000 ihmistä Suomessa altistuu päivittäin haitalliselle kehotärinälle Käsitärinälle päivittäin altistuvia Suomessa on noin 130 000 Toistaiseksi lainsäädännön mukaisia mittauksia tärinäaltistumisesta on Suomessa tehty todella vähän työnantajien toimesta Suurin osa suoritetuista mittauksista on suoritettu vain tietyissä maastoissa ja tietyissä olosuhteissa, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa tärinän vaikutuksista todellisissa työtilanteissa

4.6. Tutkimustuloksia eri projekteista Suomessa suoritettuja kehotärinätutkimuksia TÄRY: EU-direktiivin mukaisen koko kehon tärinän raja-arvojen mittaaminen, analysointi sekä tärinän torjuminen KEISU: Kehotärinän mittaamiseen ja analysointiin liittyvä menetelmä henkilökohtaisen altistusseurannan mahdollistamiseksi KEHAPA: Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen

4.6.1. TÄRY Projektin tavoitteena oli tutkia suomalaisten yritysten valmius EUdirektiivin mukaisten kehotärinän raja-arvojen alittamiseen, niin valmistajien kuin työnantajienkin osalta, sekä luoda valmiuksia yrityksille tärinän vaimennusratkaisujen kehittämiseen ja arviointiin Mittaukset suoritettiin siten, että ne vastaisivat työkoneiden normaalia työpäivää, sisältäen eri työvaiheita Yhteensä mitattiin 25 liikkuvaa työkonetta, joiden joukossa oli työkoneita mm. maa- ja metsätaloudesta, kunnallistekniikasta, teiden kunnossapidosta, maarakennuksesta, ahtauksesta ja kaivosteollisuudesta Tulokset osoittivat että yhtäkään liikkuvaa työkonetta ei voi yksiselitteisesti rajata pois direktiivin vaikutuksesta Suurin osa työkoneista ylitti toiminta-arvon Useissa koneissa istuin vahvisti tärinää lattialta mitattuun verrattuna

4.6.2. KEISU Projektin tavoite oli kehittää kehotärinän mittaamiseen ja analysointiin liittyvä menetelmä henkilökohtaisen altistusseurannan mahdollistamiseksi työpaikoilla Kerätyn mittausdatan perusteella voitiin todeta, että tärinätasot ja altistusajat vaihtelevat merkittävästi eri päivinä, joten lyhytaikaiset mittaukset voivat johtaa merkittävästi vääriin johtopäätöksiin Tulokset osoittivat, että koska tärinäaltistusaika on harvoin kahdeksaa tuntia tai sen yli, niin keskimäärin työpäivään skaalattu tärinätaso ei ylittänyt lainsäädännön määrittelemää päivittäistä raja-arvoa, kuin poikkeustilanteissa Suurin osa mittauksista kuitenkin ylitti lainsäädännön toimintaarvon, joka velvoittaa tärinätasojen vähentämiseen

4.6.3. KEHAPA Projektin tavoitteena oli kartoittaa virastojen, laitosten ja liikelaitosten käyttämien työkoneiden tärinätasoja Projektissa mitattiin yhteensä 34 eri työkonetta eri ympäristöissä talvella ja kesällä Suurin osa työkoneista ylitti lainsäädännön toiminta-arvon kahdeksan tunnin aikana tai oli hyvin lähellä sitä, mutta vain tietyt koneet aiheuttivat yli raja-arvon meneviä tärinätasoja, joita voidaan pitää vakavana terveysriskinä Erityisen korkeita arvoja aiheuttivat pienet ja nopeasti liikkuvat koneet, kuten moottorikelkat ja -pyörät sekä veneet Tulokset osoittivat, että yhtäkään liikkuvaa työkonetta maalla, merellä tai ilmassa ei voida yksiselitteisesti rajata pois direktiivin vaikutuksesta

4.6.4. Mikä aiheutti korkeat tärinäarvot liikkuvien koneiden kuljettajille Työympäristö Ajonopeus Maaston epätasaisuuden merkitys tärinäpäästöihin on todella suuri. Tasaisilla pinnoilla liikkuvat työkoneet ovat jokseenkin tärinäturvallisia, kun taas epätasaisessa maastossa useat työkoneet ylittävät jopa lainsäädännön raja-arvon Etenkin epätasaisessa maastossa liikkuvien koneiden nopeudella on suuri merkitys tärinän voimakkuuteen Huono istuin Pahimmillaan istuin jopa vahvistaa työkoneesta ihmiseen välittyvää tärinää Usein etenkin sivuttaissuunnat ovat ongelmaisia

4.6.4. Mikä aiheutti korkeat tärinäarvot liikkuvien koneiden kuljettajille Sääolosuhteet Joissakin työympäristöissä sääolosuhteet vaikuttavat varsin merkittävästi tärinän päästöarvoihin. Toisissa sääolot vaikuttavat työ- ja altistusaikoihin Vesillä kulkevien koneiden päästöarvot kasvavat jos aallokko on suurempaa Ilmassa käytettävien (helikopteri, lentokone) koneiden tärinäarvot kasvavat myös epävakaisemmissa sääoloissa Teiden talvikunnossapito ja kesäinen ruohon leikkaus ovat esimerkkejä tapauksista, jossa sääolosuhteet vaikuttavat sekä työettä altistusaikoihin

4.6.4. Mikä aiheutti korkeat tärinäarvot liikkuvien koneiden kuljettajille Renkaiden ja muiden komponenttien resonointi Monissa tutkimuksissa ja mittauksissa on todettu renkaiden aiheuttavan resonanssin taajuusalueella 1-3 Hz, joka osuu monesti istuimen resonanssialueeseen. Näin ne yhdessä vahvistavat maastosta johtuvaa tärinää ja voivat aiheuttaa suuretkin tärinäarvot pienillä herätteillä. Joissain tapauksissa myös ohjaamon vaimennuksen resonanssitaajuus voi sattua samalle taajuusalueelle, jolloin tilanne on vielä pahempi Altistusaika Tietyissä työympäristöissä tärinän päästöarvot eivät ole merkittävän suuria, mutta pitkät työvuorot aiheuttavat korkean päivittäisen altistusarvon. Esim. merimiehet, luotsit.

4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Pyöräkuormaaja, kuormaus RMS arvot (m/s²) x = 0,8; y = 1,1; z = 0,7 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Vastapainotrukki, lastaus RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,4; z = 0,6 Ylittää lainsäädännön toimintaarvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Vastapainotrukki (sähkö) RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,3; z = 0,3 Ei ylitä lainsäädännön toiminta-arvoa normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Kuorma-auto, siirto RMS arvot (m/s²) x = 0,5; y = 0,4; z = 0,6 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Traktori, siirtoajo RMS arvot (m/s²) x = 1,6; y = 1,0; z = 0,5 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Tiehöylä, auraus RMS arvot (m/s²) x = 0,5; y = 0,5; z = 1,1 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Harjapuhallinajoneuvo, harjaus RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,2; z = 0,5 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Metsätyökone RMS arvot (m/s²), avohakkuu x = 0,3; y = 0,2; z = 0,1 RMS arvot (m/s²), siirtyminen x = 0,8; y = 1,1; z = 0,4 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Kaivinkone, ojankaivuu RMS arvot (m/s²) x = 0,8; y = 0,6; z = 1,0 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Monitoimikone, siirtyminen RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,4; z = 0,6 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Moottorikelkka, maastossa RMS arvot (m/s²) x = 1,0; y = 0,8; z = 2,0 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Moottoripyörä, maastossa RMS arvot (m/s²) x = 0,9; y = 0,3; z = 2,2 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Rautavene, merellä RMS arvot (m/s²) x = 0,7; y = 0,7; z = 1,5 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Lumilinko, linkous RMS arvot (m/s²) x = 0,4; y = 0,6; z = 1,1 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Traktori, ruohon leikkaus RMS arvot (m/s²) x = 0,7; y = 0,9; z = 0,4 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

4.8. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Käsitärinä Moottorisaha RMS arvo (m/s²) ahv = 5-8 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 2,5 5 Päästöarvojakauma m/s²

4.8. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Käsitärinä Kulmahiomakone RMS arvo (m/s²) ahv = 4-8 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 2,5 5 Päästöarvojakauma m/s²

4.8. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Käsitärinä Iskuporakone RMS arvo (m/s²) ahv = 10-15 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 2,5 5 Päästöarvojakauma m/s²

5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi 5.1. Altistusarvon arviointi 5.2. Tärinäaltistuksen arvioinnin haasteet 5.3. Luotettava altistuksen arviointi pitkäaikaismittauksilla 5.4. Arviointimenetelmien vertailu 5.5. Riskin arviointi [Palaa sisällysluetteloon] [6. Tärinäntorjuntaohjelma]

5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi Altistuksen arvioinnin tarkoitus on auttaa työnantajaa selvittämään onko tärinä yrityksen työntekijöille todellinen terveysriski Arvioinnissa määritetään mahdollisesti tärinää aiheuttavat työvaiheet ja niissä käytetyt työkoneet, sekä lasketaan työntekijäkohtainen A(8) altistusarvo Riskin arvioinnissa arvioidaan laskettujen altistusarvojen perusteella mitkä työvaiheet aiheuttavat suurimman terveysriskin ja kuinka riskiä voitaisiin pienentää

5.1. Altistusarvon arviointi Arvioinnissa lasketaan päivittäinen työntekijäkohtainen 8 tunnin vertailuaikaan suhteutettu A(8) altistusarvo Arviointi voi perustua työpaikalla todellisissa työolosuhteissa suoritettuihin tärinämittauksiin työkoneen käyttöohjeessa ilmoitettuihin tärinäpäästöihin muualla julkaistuun materiaaliin, jos löydettävissä käytetylle konetyypille(hyvä vertailla muutamia lähteitä) Arviointi suoritetaan viidessä vaiheessa

5.1. Altistusarvon arviointi vaihe 1 Lista mahdollisista tärinälle altistavista työvaiheista Listataan mitkä työkoneet/tehtävät voisivat aiheuttaa riskejä työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle tärinäaltistumisen seurauksena Altistusarvon arviointi - kehotärinä Käytetty kone Tehtävä pyöräkuormaaja kaivinkone tiehöylä lastaus ojankaivuu auraus

5.1. Altistusarvon arviointi vaihe 2 Altistusaikojen määrittäminen Mitataan työntekijän altistusajat tarkasti jokaiselle työvaiheelle ja arvioidaan suorituskertojen lukumäärän perusteella päivittäinen altistusaika Altistusarvon arviointi kehotärinä Käytetty kone Tehtävä pyöräkuormaaja kaivinkone tiehöylä lastaus ojankaivuu auraus Altistusaika (h) 1 1,5 3

5.1. Altistusarvon arviointi vaihe 3 Päästöarvojen selvittäminen Kone ja -laitevalmistajat ovat velvollisia ilmoittamaan valmistamiensa tuotteiden tärinäpäästöt ohjekirjassa ja näitä voidaan käyttää altistusarvon arvioinnissa Arviointi voi perustua myös muuhun julkiseen materiaaliin (esim. tieteelliset julkaisut, tietokannat). Useampien lähteiden vertailu olisi suotavaa Mittaaminen on päästöarvojen selvittämisen luotettavin keino. Tarkat tiedot koneiden aiheuttamista tärinäpäästöistä saadaan vain tekemällä mittaukset koneiden todellisissa käyttöympäristöissä ja niissä tehtävissä, joissa ne kullakin yrityksellä ovat