Historia /vuosiluokat 5-9 OPPIAINEEN KUVAUS Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Oppilaita ohjataan toimimaan yhdessä vastuullisesti monikulttuurisessa kouluyhteisössä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. Oppilaita ohjataan tutustumaan koulun paikalliseen toimintaympäristöön, tekemään siitä havaintoja ja kytkemään havaintojaan historialliseen tietoon. AIHEKOKONAISUUDET Kasvu ihmisyyteen Oppilasta tuetaan hänen kasvussaan vastuulliseksi ja luovaksi kansalaiseksi, jolla on valmius harkita ja tehdä valintoja ja joka pyrkii yhteiskunnalliseen demokratiaan, oikeudenmukaisuuteen ja tasaarvoon. Häntä tuetaan ottamaan omakohtaista vastuuta omasta ja yhteisestä paremmasta tulevaisuudesta. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilasta ohjataan toimimaan osana globaalistuvaa maailmaa. Häntä kasvatetaan oman identiteettinsä ja historiansa arvostamiseen ja opastetaan tutustumaan suomalaisen yhteiskunnan ja ympäröivän maailman vaiheisiin. Viestintä ja mediataito Oppilasta kasvatetaan median hallitseman maailman kriittiseksi kansalaiseksi, jolla on median lukutaitoa ja joka pystyy punnitsemaan erilaisten tietolähteiden luotettavuutta. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilasta ohjataan osallistumaan yhteisten asioiden vastuulliseen hoitamiseen omassa kouluyhteisössään, paikallisyhteisössä ja koko yhteiskunnassa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan oman koulunsa päätöksentekoon. Heille korostetaan oman aloitteellisuuden merkitystä tulevaisuuden suunnittelussa työntekijänä, yrittäjänä ja aktiivisena vastuullisena kansalaisena.
Vastuu ympäristöstä, tulevaisuudesta ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilaita kasvatetaan vastuuseen toisista ihmisistä, omasta ja muiden ihmisten hyvinvoinnista sekä yhteisestä ympäristöstä. Heitä ohjataan hyvän tulevaisuuden rakentamiseen, kriittiseen kuluttamiseen ja vastuulliseen päätöksentekoon yhteisissä asioissa. Turvallisuus ja liikenne Oppilaita kasvatetaan kantamaan vastuuta kansalaisen turvallisuudesta globaalistuvassa maailmassa. Ihminen ja teknologia Oppilaita ohjataan näkemään teknologia ihmisen hyvinvoinnin luojana ja kasvatetaan yhteiskunnalliseen vastuuseen teknologian käytöstä. VUOSILUOKAT 5-6 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 5-6 on ohjata oppilasta käsittelemään oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä, sekä tutustuttaa oppilas oman ja muiden kulttuurien kehitysprosesseihin. Historian opetus auttaa oppilasta perehtymään ajan käsitteeseen, sekä ymmärtämään ihmisen toimintaa ja aineellisen työn arvoa. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään historian niin menneisyytenä, kertomuksena menneisyydestä kuin menneisyyden tutkimisena ja kertomuksen rakentamisena. ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin. ymmärtämään historiallisia käsitteitä kuten aika, kronologia, muutos ja jatkuvuus sekä lähde. ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien tarkastelutapojen myötä. erottamaan faktan ja mielipiteen toisistaan. tunnistamaan esimerkkien avulla muutoksen ja jatkuvuuden historiassa. esittämään muutoksille syitä ja seurauksia. käyttämään historiallista tietoa apuna eläytyessään menneen ajan ihmisen asemaan.
SISÄLLÖT 5. vuosiluokka Omat juuret ja historiallinen tieto historiallisen tiedon luonne oma historia, vanhempien ja isovanhempien historia kotiseudun historia Esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään Eurooppalaisen sivilisaation synty antiikin Kreikan ja Rooman yhteiskunta antiikin heijastuminen tähän päivään Keskiaika uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema läänityslaitos ja sääty-yhteiskunnan syntyminen Suomen liittäminen osaksi Ruotsia 6. vuosiluokka Uuden ajan murros eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä. Suomi Ruotsin valtakunnanosana suomalaisten elämä kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina suomalaisen kulttuurin muotoutuminen Vapauden aate voittaa alaa Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset. Sisältöjen käsittelyssä otetaan jatkuvasti huomioon Suomen historian kehitysvaiheita. Opettaja voi valintansa mukaan opettaa Suomen historiaa rinnakkain yleisen historian kanssa tai aloittaa joko yleisen historian tai Suomen historian opettamisella. Ratkaisun määrää tarkoituksenmukaisuus ja opettajan harkinta.
Teemoja Kullakin vuosiluokalla opettaja voi valita aihekokonaisuuksia tukevan teeman, joka voidaan toteuttaa koko lukuvuoden mittaisena tai lyhyempänä projektina. Seuraavassa muutamia esimerkkejä: a. Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri b. kaupankäynnin kehitys c. kulttuurin kehitys d. liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e. väestössä tapahtuneet muutokset ARVIOINTI Oppimisprosessissa arvioidaan oppilaan työskentelytaitoja, tietoja ja taitoja sekä osallistumista, oma-aloitteisuutta ja asennoitumista historian opiskeluun. Oppimistulosten arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tuotokset, suoritukset ja koetulokset. Näissä tarkastellaan, kuinka oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä, ymmärtää historian ilmiöitä ja käyttää historiallista tietoa. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. VUOSILUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä erottaa faktan mielipiteestä erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan Oppilas ymmärtää historian ilmiöitä kronologia: oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin, ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä muutos ja jatkuvuus: oppilas tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta syy ja seuraus: oppilas osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan ja selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin Oppilas osaa käyttää historiallista tietoa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu.
VUOSILUOKAT 7-9 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7-9 on syventää oppilaan käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. TAVOITTEET Oppilas oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. SISÄLLÖT 7. vuosiluokka Kurssi 1 Aatteiden ja teollistumisen vuosisata Suomalaiset 1800-luvulla ja kansallisuusaatteen synty Elämää 1800-luvun Suomessa - perhe - asuminen - ruoka ja vaatetus 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa - liberalismi ja nationalismi - vallankumousten Eurooppa - Suomi saa autonomian - keisarien Helsinki (Helsingistä pääkaupunki, empire-keskusta, kylpylävieraat, keisarivierailut, venäläisyys uudessa pääkaupungissa) kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa. - kansallinen herääminen ja suomalaisuusliike - Lönnrot, Runeberg ja Snellman - suomalaisia kasvatetaan kansakunnan jäseniksi Teollinen vallankumous Teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään - teollisen vallankumouksen syntyminen - sahateollisuuden nousu Suomessa - teollistumisen vaikutukset Suomen maaseudulla
kaupungistuminen - teollistumisen ajan suurkaupunki (esim. Lontoo) - teollisuuskaupunkien ongelmat työläisten Helsinki - perhe - asuminen - työ - ruoka ja vaatetus Kurssi 2 Kilpajuoksu kohti uutta vuosisataa Murrosten aika Suomessa Sääty-yhteiskunnan mureneminen - uudet yhteiskuntaryhmät - suomalaiset perustavat järjestöjä (raittiusseurat, nuorisoseurat, työväenyhdistykset, osuuskunnat) - säätyjen vanhanaikaisuus eduskuntauudistus Suomen venäläistäminen ja sen vastustus - venäläistämistoimet - suomalaisten suhtautuminen venäläistämiseen - Helsinki sortovuosien aikana Suurvaltojen kilpailu ja ensimmäinen maailmansota Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille - Afrikan jako - siirtomaiden hyväksikäyttö Aasiassa ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset - Helsinki ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset - Venäjän yhteiskunnalliset ongelmat ja levottomuudet 1905 - Venäjän vallankumoukset 1917 Suomen itsenäistyminen ja sisällissota - levoton vuosi 1917 Suomessa - punaiset ja valkoiset - Suomen itsenäistyminen - kansalaissota - Malmin paikallisia tapahtumia 1917-1918
8. vuosiluokka Kurssi 3 Demokratiat ja diktatuurit sotien varjossa Laman ja totalitarismin aika Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan elämää demokratioissa ja diktatuureissa. - diktatuurien Eurooppa - Adolf Hitlerin valtaannousu - elämää kansallissosialistisessa Saksassa Toisen maailmansodan aika Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen - helsinkiläisten sotakokemuksia - Suomen sopeutuminen uusiin oloihin 1944-1948 Kurssi 4 Toisen maailmansodan jälkeinen maailma Suomi 1950-luvulta nykypäivään Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään - 1950-luvun Helsinki - elämää lähiössä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen - yhteiskunta perheiden tukijana Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun Kylmä sota - kaksinapainen maailma: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto maailmanpolitiikassa - kolminapainen maailma: Kiina - esimerkkejä kylmän sodan kriiseistä maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat - esimerkkejä kehitysmaista - köyhien ja rikkaiden maiden ristiriitoja Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön - taloudellinen kasvun ja luonnonvarojen kuluttamisen vaikutuksia tiedonvälityksen kehitys - tietotekninen vallankumous globaalistuminen - esimerkkejä globaalistumisesta
Teemoja Opettajan valinnan mukaan yksi seuraavista aihekokonaisuuksia tukevista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka. Teemaa voidaan tarkastella omana kokonaisuutenaan tai siten, että sitä seurataan useamman kurssin ajan. a. Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen (Euroopan unioni) b. kulttuurikehitys (nuorisokulttuurit) c. tasa-arvoisuuden kehitys (miesten ja naisten tai jonkin etnisen ryhmän tasa-arvoisuus) d. teknologian kehitys (liikkumis- ja kuljetusvälineiden tai viestintätekniikan kehitys) e. Yhdysvaltojen tai Venäjän kehitys (poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys) Vuosiluokkien 7-8 oppimäärän itsenäinen suorittaminen 1. Peruskoulun historian itsenäinen kurssi 7. vuosiluokalle Kurssin luonne Kurssin suorittaminen korvaa soveltuvin osin 7. luokan oppimäärän. Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan tai erityisopettajan valvonnan alaisena. SISÄLLÖT Tiedonhakutehtävät Oppilas etsii useampaa kuin yhtä tietolähdettä käyttäen tietoa neljästä tai viidestä 7. luokan kursseihin kuuluvasta henkilöstä tai ilmiöstä, jäsentää tietoa ja selostaa sitä. Lukutehtävät Oppilas lukee kurssin keskeisistä osista omasta oppikirjastaan noin 40-50 sivun mittaisen kokonaisuuden ja osoittaa ymmärtäneensä sen keskeiset käsitteet. Oppilas osaa pääpiirteittäin hahmottaa ilmiöiden kronologisen järjestyksen. Hän osaa selostaa lukemaansa sekä suullisesti että kirjallisesti. Työtehtävät Oppilas laatii kirjallisen selostuksen 1-4:stä historiallisesta tapahtumasarjasta. Hän pohtii tapahtumien syitä ja vaikutuksia. 2. Peruskoulun historian itsenäinen kurssi 8. vuosiluokalle Kurssin luonne Kurssin suorittaminen korvaa soveltuvin osin 8. luokan oppimäärän. Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan tai erityisopettajan valvonnan alaisena.
Sisällöt Tiedonhakutehtävät Oppilas etsii useampaa kuin yhtä tietolähdettä käyttäen tietoa noin viidestä 8. luokan kurssiin kuuluvasta historian henkilöstä tai ilmiöstä ja selostaa löytämäänsä tietoa. Lukutehtävät Oppilas lukee kurssin keskeisistä osista omasta oppikirjastaan noin 50 sivun mittaisen kokonaisuuden, jonka keskeiset käsitteet hän osoittaa ymmärtäneensä. Hän osaa pääpiirteittäin hahmottaa ilmiöiden kronologisen järjestyksen. Oppilas osaa selostaa lukemaansa sekä suullisesti että kirjallisesti. Työtehtävät oppilas laatii kirjallisen selostuksen 1-4:stä historiallisesta tapahtumasarjasta. Hän pohtii tapahtumien syitä ja vaikutuksia. ARVIOINTI Historiassa arvioidaan oppilaan historian tietoja, taitoja ja harrastusta. Se perustuu kurssien aikana osoitettuun jatkuvaan näyttöön, kirjallisiin kokeisiin, työnäyttöön sekä koulutyössä osoitettuun kiinnostukseen ainetta kohtaan. Valinnaisissa kursseissa arviointi perustuu työnäyttöön. Arviointi kohdistuu oppilaan työskentelyyn, hänen ilmaisemiinsa historian tietoihin ja taitoihin sekä koulutyössä ilmeneviin historiaan liittyviin harrastuksiin. Yhteisissä kursseissa sovelletaan numeroarviointia asteikolla 4-10, valinnaisissa kursseissa annetaan suoritusmerkintä hyväksytty/ hylätty. Itsenäisesti suoritetuissa kursseissa sovelletaan numeroarviointia työnäytön pohjalta. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä Oppilas osaa eritellä asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä Oppilas ymmärtää historian ilmiöitä kronologia: oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen muutos ja jatkuvuus: oppilas osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään syy ja seuraus: oppilas osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.
Oppilas osaa käyttää historiallista tietoa Oppilas pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.