YLÖJÄRVEN KAUPUNKI YDINKESKUSTAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS, VAIHE 1

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 31.10.2013 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI YDINKESKUSTAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS, VAIHE 1

YDINKESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS, VAIHE 1 Tarkastus 31.10.2013 Päivämäärä 31.10.2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Antti Harju, Päivi Paavilainen Laura Inha Kimmo Hell Suunnitelmaselostus, ESIKOPIO Viite 1510007135 Kannen kuva: Pölhönojan uoman alaosaa Keijärven tuntumassa 30.8.2013 (Ramboll) Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 611 www.ramboll.fi

Sisältö 1. Johdanto 1 1.1 Hankkeen taustaa 1 1.2 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä 1 2. Suunnittelualueen kuvaus 2 2.1 Nykytila 2 2.1.1 Hydrologia 2 2.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä 2 2.2 Tuleva tilanne 3 2.2.1 Maankäytön vaikutukset hulevesien laatuun 3 3. Suunnittelualueen hulevesiin liittyvien ongelmakohtien erittely 4 3.1 Nykyiset ongelmakohdat 4 3.1.1 Tiikonoja (alueet 1a ja 1b) 4 3.1.2 Pölhönoja (alueet 2a, 2b ja 2c) 4 3.1.3 Soppeen teollisuusalue (alue 3) 5 3.1.4 Soppeenmäen ydinalue (alue 4) 6 3.2 Maankäytön muutoksista aiheutuvat ongelmat 6 3.2.1 Tiikonoja (alueet 1a ja 1b) 6 3.2.2 Pölhönoja (alueet 2a, 2b ja 2c) 6 3.2.3 Soppeen teollisuusalue (alue 3) 7 3.2.4 Soppeenmäen ydinalue (alue 4) 7 4. Hulevesien hallinta 7 4.1 Hallintamenetelmien tarve 8 4.1.1 Tiikonoja (alueet 1a ja 1b) 8 4.1.2 Pölhönoja (alueet 2a, 2b ja 2c) 8 4.1.3 Soppeen teollisuusalue (alue 3) 8 4.1.4 Soppeenmäen ydinalue (alue 4) 8 4.2 Hulevesien hallintamenetelmien valinta 9 4.2.1 Hulevesien muodostumisen vähentäminen 9 4.2.2 Hulevesien laadullinen hallinta 9 4.2.3 Hulevesien määrällinen hallinta 9 4.3 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 9 5. Yhteenveto 10 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Hulevesien hallintamenetelmiä Hulevesien työnaikainen hallinta Maastokäynnin huomiot Liitekartat Piirustusnro Nimi Sisältö Mittakaava Päiväys Y1 Nykytilanne ja hydrologia Yleiskartta 1:10 000 31.10.2013 Y2 Maaperäkartta Yleiskartta 1:10 000 31.10.2013 S1 Hulevesien hallinta Suunnitelmakartta 1:5 000 31.10.2013

1 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavan hulevesiselvityksen tarkoituksena oli tuottaa osayleiskaavatasolla hulevesien hallinnan toimenpidesuositukset ja tilavaraukset, jotka myöhemmässä vaiheessa ohjaavat asemakaavasuunnittelua. Vaiheessa 1 selvitettiin hulevesien hallinnan painopistealueita ja laadittiin ehdotukset sopivista hulevesien hallintamenetelmistä osa-alueittain. Myöhemmin vaiheessa 2 tullaan tarkentamaan selvitystä mitoittamalla hallinta-alueille riittävät tilavaraukset. Hulevesien hallinnan päämääränä on - säilyttää nykyisen kaltaiset virtaamaolot - säilyttää pohjaveden muodostumisolot ja pitää imeytyvä vesi hyvälaatuisena - taata vastaanottaviin vesistöihin laskevan veden riittävän hyvä laatu sekä - varmistaa nykyisten luontoarvojen säilyminen. Hulevesien hallintamenetelmissä korostui yllä olevien päämäärien mukaisesti hulevesien syntymisen ehkäiseminen, hallinnan hajauttaminen syntypaikoille sekä vesien luonnonmukainen käsittely ja johtaminen. Työn lähtökohtana oli tekeillä oleva osayleiskaavaluonnos. Suunnittelussa hyödynnettiin myös muita alueella tehtyjä selvityksiä kuten Elovainion alueen hulevesien mallinnuksen yleissuunnitelmaa (Airix, 2008), Elovainion koulutuskeskuksen hulevesisuunnitelmaa (Airix, 2009), Tiikonojan ja Työränojan hulevesiselvitystä (Ramboll, 2009) ja Metsäkylän osayleiskaava-alueen hulevesisuunnitelmaa (Ramboll, 2012). Hankkeen työryhmänä oli Ylöjärven kaupunki Vesa Ylitapio Ritva Kangasniemi Pentti Keskitalo Pekka Virtaniemi Kaavoitusarkkitehti Kaupunginarkkitehti Ympäristöpäällikkö Suunnitteluinsinööri Ramboll Kimmo Hell Päivi Paavilainen Antti Harju Projektipäällikkö Suunnittelija Harjoittelija 1.2 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmassa on käytetty gk24 koordinaatistoa ja N2000 korkeusjärjestelmää.

2 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Nykytila Osayleiskaava-alue kattaa kokonaisuudessaan noin 6,6 km 2 alueen. Kaava-alueen eteläosa, noin 3 km 2, sijaitsee pohjavesialueella, jossa maasto viettää jyrkästi. Nykyisin pääosa kaava-alueelle sijoittuvasta maankäytöstä on teollisuuden, palveluiden ja asutuksen aluetta. Kaava-alueelle sijoittuvan pohjavesialueen länsipuoli koostuu pien- ja suurteollisuudesta ja keski- ja itäpuoli palvelu- ja asutusalueista. Kaava-alueella sijaitsee lisäksi kaksi pohjavedenottamoa, joista Ahveniston vedenottamo sijaitsee alueen eteläosaan sijoittuvassa painanteessa ja Saurion vedenottamo kaava-alueen itälaidassa aivan Vaasantien vieressä. 2.1.1 Hydrologia Suunnittelualue jakautuu kahteen päävaluma-alueeseen, joita ovat Pölhönojan valuma-alue ja Tiikonojan valuma-alue. Molemmat ojat laskevat Keijärveen, josta vedet jatkavat Myllypuroa Näsijärven Nuorlahteen. Lisäksi kaava-alueelle sijoittuu kaksi valuma-aluetta Keijärven rantaan sekä yksi itsenäinen valuma-alue, jossa vedet imeytyvät harjualueen suppaan. Nykyisin koko kaava-alueella on laajalti käytössä avo-ojakuivatus, joka ylläpitää pohjaveden muodostumista alueella. Vedenjakajat ja vesien johtumisreitit on esitetty tarkemmin nykytilannekartassa (liite Y1). Tätä selvitystä varten valuma-alueet jaettiin kahdeksaan eri osavaluma-alueeseen. Osavalumaalueiden jaotus on esitetty hulevesien hallintakartassa (liite S1). Pölhönojan valuma-alueen (2a,b jac) Vaasantien eteläpuolinen osa sijaitsee Ylöjärvenharjun pohjavesialueella. Valuma-alueen koko on noin 2,5 km 2 ja siitä pohjavesialuetta on noin 1,3 km 2. Pintavaluntana Pölhönojaan valuu kohtalaisen vähän vesiä valuma-alueen kokoon nähden. Tämä johtuu suurelta osin harjualueen hyvin läpäisevästä maaperästä ja laajasta avo-ojaverkostosta. Pölhönojaan purkautuu pohjavettä ja vesi on hyvin kirkasta varsinkin aliveden aikaan, jolloin lähdeperäisen veden osuus on suuri. Rankkasateiden aikaan Pölhönojaan tulee hulevesiä runsaasti Elovainiolla sijaitsevan Elon kauppakeskuksen itäpuolelta (2c), jossa on muun muassa jäähalli sekä suuria teollisuus ja palvelurakennuksia. Uoman puolivaiheilla hulevesiä tulee ojaan kirkon pohjois- ja eteläpuolella olevilta rivi- ja kerrostaloalueilta. Noin 400 metriä ennen Keijärveen johtumista (2b purkupiste), Pölhönojaan liittyy koulutuskeskus Valon sekä VT 3:n eteläpuolelta Soppeenmäen alueelta tulevia hulevesiä. Koulutuskeskuksen hulevesille on rakennettu viivytyspainanteita ennen Pölhönojaan liittymistä (Kevyen liikenteen väylä: Ulkoilijantie rautatien alikulkutunneli, Ylöjärven kaupunki, 2012). Tiikonoja valuma-alue on kokonaisuudessaan noin 9,8 km 2. Tiikonojaan tulee hulevesiä Metsäkylästä, Elovainiolta, Haavistolta sekä Hietasmäestä. Valuma-alue koostuu teollisuuden ja kaupan alueista sekä ojan ympärille sijoittuvista asuin- ja metsäalueista. Tässä työssä tarkasteltiin kuitenkin vain pientä osaa Tiikonojan valuma-alueesta. Tarkasteltava alue (noin 1,9 km 2 ) rajautuu ydinkeskustan osayleiskaavan alueelle. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu Soppeenmäen ydinalue, joka rajautuu karkeasti Mastontien ja Kuruntien sekä Keijärven väliin. Alue koostuu nykyisin pääasiassa kerrostalo- ja palvelualueista sekä rakennusten väliin jäävästä metsäkaistaleista. Alue on suurelta osin pohjaveden muodostumisalueella ja lähes kokonaan pohjavesialueella. Tarkasteluun sisältyy myös Räikän urheilukentän ympäristö (5), jonka valuma-alue koostuu puistoista, omakotiasumisesta ja palveluista. Yksi kaava-alueen sisään rajautuvista osavaluma-alueista (3) on Soppeen teollisuusalue, josta vedet johtuvat nykyisin alueella olevaan suppaan, josta ne imeytyvät pohjavedeksi. Alueella on pien- ja suurteollisuutta. Alueelle on tehty hulevesien johtamis- ja imeytyssuunnitelma vuonna 2011. 2.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä Kaava-alueella ei ole erityisen merkittäviä luontokohteita. Pölhönojan vartta pidetään kuitenkin tärkeänä vihervyöhykkeenä, jonka varrella kasvaa monipuolista puustoa. Pölhönojan alajuoksulla

3 sijaitsevan Aronrannan läheisyydessä on lisäksi kosteikkoja sekä lehtipuumetsää ja sen on todettu toimivan lepakkojen ruokailupaikkana (Keskitalo P. Kirkonseudun ydinkeskustan luontoselvitys. 2012). Elovainion alueella, Elotien ja jäähallin itäpuolella sijaitsee monille kasvi- ja puulajeille erityisen tärkeä elinympäristö, joka sijoittuu puronvarteen. Jäähallin kaakkoispuolella virtaavan puronvarren yhteydessä on aiemmin havaittu liito-oravan pesintää (2010). Myöhemmin tehdyillä inventoinneilla liito-oravaa ei ole enää tavattu. Metsikkö tulisi silti säilyttää mahdollisena kulkuyhteytenä. Maaperältään Pölhönojan valuma-alue on pääosin hiekkavaltaista harjua, hietaa ja hienoa hietaa. Pölhönojan varteen sijoittuu myös tasainen saraturpeen alue, jossa vesi seisoo kuivaan aikaan useissa uomissa. Tiikonojan osalta maaperän laatu vaihtelee mentäessä kohti Keijärveä. Suunnittelualueen maaperä on esitetty tarkemmin maaperäkartassa Y2. 2.2 Tuleva tilanne Kaava-alue muuttuu nykyisten metsäkaistaleiden erottamista rakennetuista alueista yhtenäiseksi keskusta-alueeksi. Varsinkin alueen läpi kulkevan rautatien ympärillä olevat viheralueet korvataan suurelta osin rakentamisella. Lisäksi nykyisiä rakennettuja alueita tiivistetään, joista merkittävimmät tiivistymiset tapahtuvat Soppeenmäessä kaava-alueen itäpuolella. Suurin muutos pinta-valunnan kannalta tapahtuu Vaasantien ja Kuruntien risteämäkohdan ympärillä, jossa nykyisten metsä- ja viheralueiden tilalle rakennetaan asuin- ja palvelukiinteistöjä. Merkittäviä muutoksia on suunniteltu myös nykyiselle Soppeen teollisuusalueelle, jossa nykyistä teollisuusaluetta on tarkoitus muuttaa pääosin asuinalueeksi. Muutoksen on kuitenkin suunniteltu tapahtuvan vasta vuoden 2040 jälkeen. Nykyisin alueella syntyvät hulevedet imeytyvät suurissa määrin teollisuusalueen maastossa ja tilanne tulee säilyttää myös asuinalueen rakentuessa. Tiivistyvä rakentaminen lisää suurimmalta osin pintavalunnan määrää ja kasvattaa virtaamia vastaanottavissa uomissa. Lisäksi pohjaveden muodostuminen vähenee. Maankäytön muutokset on esitetty tarkemmin suunnitelmakartassa S1. 2.2.1 Maankäytön vaikutukset hulevesien laatuun Kasvillisuuden väheneminen ja läpäisemättömän pinnan lisääntyminen lisää merkittävästi muun muassa veden mukana kulkeutuvan kiintoaineksen ja ravinteiden määrää. Alueen tiivistymisen myötä myös liikenne lisääntyy, joka lisää merkittävästi haitta-aineiden huuhtoutumista ojiin ja edelleen Keijärveen. Iso osa haitta-aineista kulkeutuu kiintoaineen mukana (Maanteiden hulevesien laatu, Ramboll 2013). Tämä on ongelmallista, sillä virtaamien kasvaessa, kiintoaines ei ehdi laskeutumaan ojissa. Maankäytön vaikutuksia arvioitiin osavaluma-alueittain. Jokaiselle alueelle arvioitiin maankäytön muutoksesta aiheutuva läpäisemättömän pinnan muutos, joka kuvaa suoraan muuttuvan valunnan määrää. Kullekin osavaluma-alueelle läpäisemättömän pinnan määrää arvioitiin eri maankäyttömuodoille annettujen valuntakertoimien ja alueiden pinta-alan avulla. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty eri maankäyttömuotojen valuntakertoimet. Liikennealueen normaalia pienempi valuntakerroin johtuu siitä, että liikennealueena käytettiin leveää poikkileikkausta, johon oletettiin kuuluvan kadun lisäksi nurmetetut luiskat, avo-ojat sekä jonkin verran viheraluetta. Lisäksi tulevien alueiden valuntakertoimessa on jo huomioitu niihin kohdistuvat kadut. Taulukko 1. Eri maankäyttömuotojen valuntakertoimet. Maankäyttömuoto Valuntakerroin Nyk. pientaloalue 0.20 Nyk. rivitaloalue 0.45 Nyk. teollisuusalue 0.55 Nyk. Kerrostalo- ja palvelualue 0.60 Nyk. metsäalue 0.02 Tuleva pientaloalue 0.30

4 Tuleva rivitaloalue 0.45 Tuleva Kerrotalo- ja palvelualue 0.60 Liikennealue 0.50 Osavaluma-alueiden pinta-alat, vettä läpäisemättömän alan määrät ja muutokset nykytilaan verrattuna on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 2). Läpäisemättömän pinnan muutosta osavaluma-alueittain on kuvattu liitteenä olevassa suunnitelmakartassa S1. Taulukko 2. Osavaluma-alueiden kokonaispinta-alat, vettä läpäisemättömän pinnan pinta-alat ja vettä läpäisemättömän pinnan määrän muutos. Osavaluma-alueet 1a 1b 2a 2b 2c 3 4 5 Pinta-ala yhteensä (ha) 106.8 84.2 60.3 80.3 111.1 40.8 52 21.8 Läpäisemätöntä pintaalaa 32.2 24.3 30.0 28.4 39.6 15.4 17.7 5.6 nykytilassa (ha) Läpäisemätöntä pintaalaa tulevaisuudessa (ha) Läpäisemättömän pintaalan muutos nykytilaan verrattuna 39.9 25.1 31.0 30.3 50.3 9.1 24.7 5.8 24% 3% 4% 7% 27% -41% 40% 2% 3. SUUNNITTELUALUEEN HULEVESIIN LIITTYVIEN ON- GELMAKOHTIEN ERITTELY 3.1 Nykyiset ongelmakohdat 3.1.1 Tiikonoja (alueet 1a ja 1b) Tiikonojan ongelmat kohdistuvat nykyisellään uoman eroosioriskiin, rumpujen huonoon kuntoon ja Leijapuiston tulvaherkkyyteen. Valuma-alueen keskivaiheille kasvanut Elovainion teollisuusalue (1a) on kasvattanut Tiikonojan virtaamia, jolloin uoman eroosio kasvaa ja kiintoainesta päätyy yhä enemmän Keijärveen. Uusi-Kuruntien ja rautatien alitukset saattavat suurilla virtaamilla aiheuttaa padotusta. Tiikonojan itäpuolelle jäävän, Leijatien ja Kuruntien välissä olevan Leijapuiston (1b) korkeustaso tekee sen, että virtaamien kasvaessa Tiikonojassa, vedet nousevat myös Leijapuiston pelloille. 3.1.2 Pölhönoja (alueet 2a, 2b ja 2c) Pölhönojan varrella todettiin nykytilassa muutama ongelmakohta. Merkittävin ongelmakohta on rautatien alittava rumpu Pallotien päässä sijaitsevan koulutuskeskuksen pohjoispuolella (2c). Rummun yläpäähän on liettynyt eroosion takia maa-ainesta, eikä virtausaukosta näy kuin pieni osa. Rummun alapää on kokonaan veden alla (Kuva 1).

5 Kuva 1. Rumpu ja sen edusta radan yläpuolella (vasen kuva) ja alapuolella (oikea kuva) Rautatien ja Asemantien alittamisen jälkeen Pölhönoja kääntyy rivitalojen kulmalta kohti Keijärveä. Mutkassa oleva tontti on tasauksensa takia tulvaherkkää aluetta erityisesti suurilla virtaamilla. Uoma on lisäksi puskittunut, joka hidastaa veden virtausta ja saattaa nostaa näin veden pintaa entisestään uomassa. Hieman ennen Kuruntien alitusta oleva luontainen painanne (2c), jossa Pölhönojaan liittyy hulevesiä Koulutuskeskukselta sekä Vaasantien eteläpuolelta, on eroosioherkkää maata. Kovat virtaamat syövät tiukan mutkan tekevän ojan uomaa, jolloin veden mukana kulkevan kiintoaineen määrä lisääntyy (Kuva 2). Kuva 2. Veden aiheuttamaa eroosiota. Vesi kaivanut onkalon puun alle. Vaasantien ja sen ylittävän Kuruntien lounaiskulmassa olevan alueen (2b) hulevedet purkavat nykyisin Vaasantien varressa olevaan avo-ojaan, josta ne jatkavat edelleen Vaasantien ja rautatien ali kohti Pölhönojaa. Vaasantien ali lähtevän rummun 400 M suu on kasvanut umpeen ja varsinkin talvella vesi kerääntyy ojaan (asukashavainto). Koulutien päässä sijaitsevan urheilutalon (2b) koilliskulmalta koilliseen lähtevät avouomat päätyvät ritiläkansikaivon kautta hulevesiviemäriin. Ritiläkannet ovat osin lehtien ja roskien tukkimia, sekä nurmesta umpeen kasvaneita. Tämä saattaa aiheuttaa tulvimista kevyen liikenteen väylälle. 3.1.3 Soppeen teollisuusalue (alue 3) Soppeen teollisuusalueella ei havaittu hulevesien kannalta ongelmallisia kohtia.

6 3.1.4 Soppeenmäen ydinalue (alue 4) Soppeenmäen ydinalueella ei havaittu hulevesien kannalta ongelmallisia kohtia. Nykytilassa ongelmat kohdistuvat lähinnä pohjaveden laatuun, joihin osaltaan vaikuttaa myös hulevesien laatu. Lisäksi osavaluma-alueen pohjoisnurkassa olevan Vaasantien alittavan rummun purkupää on pahasti puskittunut, mutta oletettavasti riittävä nykytilassa vain viheralueilta ja Vaasantieltä tuleville virtaamille. 3.2 Maankäytön muutoksista aiheutuvat ongelmat 3.2.1 Tiikonoja (alueet 1a ja 1b) Tiikonojan sivuhaara, joka alkaa Elotien ja Elovainiontien väliin jäävän kauppakeskus Elon länsipuolelta (1a), vaatii kaavan toteutuessa uoman siirtoa noin 400 m matkalta. Rakentamista on osoitettu myös nykyisen viivytysalueen päälle. Tiikonojassa on nykyisellään eroosioherkkiä kohtia, joissa lisääntyvät virtaamat kuluttavat uoman penkkoja. Virtaamien kasvu lisää eroosioriskiä ja esimerkiksi Leijapuiston (1b) kohdalla virtaamien kasvu kasvattaa tulvariskiä. 3.2.2 Pölhönoja (alueet 2a, 2b ja 2c) Osavaluma-alue 2a tiivistyy nykyisestä merkittävästi ja ainakin osa nykyisistä avouomista joudutaan putkittamaan. Valunnan kasvaessa merkittävästi, Vaasantien alittaviin rumpuihin johtuu nykyistä enemmän vesiä. Asemantien pohjoispuolella sijaitsevan hautausmaan pohjois- ja luoteispuolelle rakennettava asuinalue (2c) rakentuu osin alueelle, joka nykyisellään toimii kosteana viivyttävänä metsänä. Alueen rakentaminen lisää merkittävästi hulevesivirtaamia. Alueen hulevedet liittyvät Pölhönojaan kohdassa, jossa nykyisen kerrostalon piha on korkeustasonsa vuoksi tulvariskialueella. Hautausmaan yhteydessä olevan kirkon eteläpuolella oleva hulevesiviemäri joka purkaa Pölhönojaan kapenee nykyisellään 315 M -> 160 M putkeksi. Verkoston varrelle rakentuva asuinalue (Kirkkotanhuantien pohjoispuoli) lisää merkittävästi viemäriin tulevia vesiä, jolloin tulvinnan mahdollisuus kirkon alapuoliseen puistoon lisääntyy. Puistoon tulviminen ei kuitenkaan aiheuta merkittävää haittaa, sillä vedet valuvat pintavaluntana suoraan Pölhönojaan. Vaasantien pohjoispuolelle, Kuruntien ja Pölhönojan väliin rakennettavien asuinalueiden (2c) hulevesien viivytys esitetään yleisten alueiden tilanpuutteen vuoksi kiinteistöille. Kiinteistöjen kohdalla Pölhönoja kulkee syvässä rotkossa, jossa periaatteessa on itsessään paljon viivytystilaa. Kiinteistökohtaisella hulevesien hallinnalla voidaan kuitenkin tasata sadetapahtumista aiheutuvia hulevesien virtaamapiikkejä ja siten vähentää uomaan kohdistuvaa eroosioriskiä. Koulutuskeskukselta (2b) tulevien hulevesien määrä kasvaa tulevaisuudessa, kun Ulkoilijantien päässä olevan nykyisen lämpövoimalan ympäristöön Vaasantien ja rautatien välissä rakennetaan. Lisäksi virtaamat lämpövoimalan vieressä olevassa Vaasantien alittavassa rummussa tulevat kasvamaan, joka tuo lisäpaineita nykyisiin viivytyspainanteisiin. Vaasantien eteläpuolelta (2b) johtuvat hulevedet aiheuttavat ongelmia muutamassa Vaasantien alituksessa. Osayleiskaavassa esitetty asuinalue Soppeen sydän, joka sijoittuu Vaasantien ylittävän Kuruntien sillan lounaiskulmaan lisää rakentuessa merkittävästi hulevesivirtaamia, jotka kohdistuvat Vaasantien sivuojan kautta tien alittavaan rumpuun. Rumpu on nykyisellään jo ahdas liian tiheän kasvuston takia (Kuva 3). Pitkäkestoinen sade saattaa tulevaisuudessa aiheuttaa ojan tulvimista kevyen liikenteen väylälle.

7 Kuva 3. Vaasantien ali lähtevä rumpu. Eteen liettynyt maata ja kasvustoa Nykyisen urheilutalon kulmalta (2b) koilliseen lähtevän virtausreitin (avouomat, jotka päätyvät ritiläkansikaivoilla viemäriverkostoon) tulvariski kasvanee jatkossa. Nykyisin lähes tukossa olevien ritiläkansikaivojen kapasiteetti ei riittäne esimerkiksi uuden parkkitalon takia lisääntyville virtaamille. 3.2.3 Soppeen teollisuusalue (alue 3) Nykyisen, väljästi rakennetun teollisuusalueen korvaaminen asuinalueella saattaa pahimmassa tapauksessa lisätä pinta-valuntaa, mikäli alueen hulevesiviemäröintiä lisätään. Samalla pohjaveden muodostuminen heikkenee ja vesiä päätyy entistä enemmän alapuoleisiin ojiin. 3.2.4 Soppeenmäen ydinalue (alue 4) Nykyinen hulevesiverkosto saattaa jatkossa olla riittämätön johtamaan alueen tiivistymisestä ja ilmastonmuutoksen johtuen kasvavia virtaamia. Varsinkin Mikkolantiellä kulkeva 300 B runkolinja, joka kulkee terveyskeskuksen pohjoispuolella sekä terveyskeskusalueen läpi kulkeva 315 M runkolinja voivat jatkossa olla riittämättömiä. Terveyskeskuksen tulvariskiä ei saa kasvattaa. Vaasantien eteläpuolelle ja Kuruntien väliin jäävältä nykyisin viheralueena toimivalta alueelta tulee hyvin vähän vesiä, jotka purkavat alueen pohjoispäästä kohti rautatietä ja Keijärveä. Alueen rakentuessa virtaamat Vaasantien alittavassa rummussa kasvavat huomattavasti. Nykyisellä järjestelyllä lisääntyvät vedet ohjautuisivat rautatien varressa olevaan avo-ojaan, mikä ei ole suotavaa. 4. HULEVESIEN HALLINTA Hulevesien hallintatarvetta arvioitiin osavaluma-alueittain tarkastelemalla vettä läpäisemättömän pinnan kokonaismäärää ja sen pinta-alan suhteellista kasvua. Tuloksena saatiin arvio hallintatarpeen ja hulevesistä aiheutuvien ongelmien painottumisesta osa-alueittain. Tarkastelu jaettiin osavaluma-alueittain kahdeksaan eri osa-alueeseen (1a-b, 2a-c, 3,4 ja 5), jotka on esitetty suunnitelmakartassa S1. Arvion ja hallinnan reunaehtojen pohjalta laadittiin osavaluma-alueille suositukset käytettävistä hulevesien hallintamenetelmistä ja alustavat ehdotukset sijoituspaikoille. Hulevesien hallinnan päämääränä oli - säilyttää nykyisen kaltaiset virtaamaolot hulevesien pääreiteillä - taata Tiikonojan ja Pölhönojan kautta Keijärveen johdettavan veden riittävän hyvä laatu

8 - säilyttää pohjaveden muodostumisen ja nykyisen vesitaseen nykytila imeyttämällä laadullisesti hyväksyttäviä hulevesiä Hulevesien hallintamenetelmissä korostuu yllä olevien päämäärien mukaisesti vesien luonnonmukainen käsittely ja johtaminen sekä hallinnan hajauttaminen syntypaikoille. Ehdotusvaiheessa selvitystä tarkennetaan saadun palautteen ja kaavaan tulevien muutosten osalta, sekä laaditaan hulevesien hallintarakenteille sijoittelu ja tilavaraukset osayleiskaavan rajausmerkintöjen laatimista varten. 4.1 Hallintamenetelmien tarve 4.1.1 Tiikonoja (alueet 1a ja 1b) Tiikonojaan laskeva sivuoja (1a), joka lähtee Elovainiolla sijaitsevan Elon kauppakeskuksen luoteispuolelta, tulee hyödyntää viivytyspaikkana ennen vesien päätymistä Tiikonojaan. Nykyinen ojan varrella sijaitseva nykyinen tasausallas tulisi säilyttää tai vähintäänkin korvata vastaavalla, mikäli allas poistetaan rakentamisen alta. Rautatien länsipuolelle (1a purkukohdan läheisyys) suunnitellun Sinivainion asuinalueen vesiä tulee viivyttää ennen Tiikonojaan ja rautatien alittavaan rumpuun päätymistä. Alueella saattaa olla myös mahdollisuus hulevesien imeytykseen. Alueen vesiä ei saa johtaa rautatien kuivatusojiin. 4.1.2 Pölhönoja (alueet 2a, 2b ja 2c) Vaasantien ja Soppeen teollisuusalueen väliin (2a) suunnitellun asuinalueen hulevedet tulisi jatkossa ohjata osittain alueen länsipuolelle suunniteltuun avo-ojaan (suunnitelmakartta S1), josta vedet kulkeutuvat Tiikonojaan. Alue soveltuu lisäksi hyvin imeytykseen. Näin vältytään vesimäärien lisääntymiseltä nykyisissä Vaasantien alittavissa rummuissa. Vaasantien varrella tulee säilyttää avouomat. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on ratarummun kunnostaminen koulutuskeskuksen pohjoispuolella. Rummun virtausaukko tulee puhdistaa liettyneestä maasta. Elovainiolta tulevien vesien viivyttäminen ennen radan suuntaisesti kulkevaa ojaa on tärkeää, jotta eroosio uomassa ei kasva ja liettyminen ratarummun edustalle hidastuu. Viivytys tulisi hoitaa jäähallin itäpuolelle jäävällä alueella (AIRIX, 2008). Viivytys tulee järjestää nykyistä metsää säästäen, sillä alueella on liitooravalle soveltuvaa elinympäristöä. Koulutuskeskuksen itä- ja eteläpuolelle kaavailtujen alueiden osalta yleisiä viivytysalueita on käytössä vähän. Suurin osa näiden alueiden vesien viivytyksestä tulisikin hoitaa kiinteistökohtaisesti tai varata yleisille alueille viivytykselle tilavarausta. Vaasantien eteläpuolella tulisi säilyttää nykyiset avo-ojat, jotka hidastavat virtausta ja mahdollistavat veden imeytymisen maaperään. Soppeen sydämeltä tulevia vesiä tulee viivyttää ennen Pölhönojaan päätymistä. Vaasantien eteläpuolelle ei jää riittävästi tilaa viivytykseen, joten viivytys tulee järjestää Vaasantien ja rautatien väliselle metsäkaistaleelle. Jatkossa viivytysmahdollisuudet rautatien pohjoispuolella heikkenevät, kun nykyiseen painanteeseen rakennetaan liiketiloja. Uusien alueiden rakentuessa tulee hulevesien virtausreittien alapuoliset rummut tarkastaa ja tarvittaessa kunnostaa poistamalla esteet kuten kasvit rummun suilta. 4.1.3 Soppeen teollisuusalue (alue 3) Soppeen teollisuusalueella tulee säilyttää avo-ojallinen kuivatus pohjaveden muodostumisen ylläpitämiseksi ja pintavalunnan hidastamiseksi. Hulevedet tulee pidättää ja imeyttää alueella. Alueen keskiosiin jääviä viheralueita voidaan tarvittaessa hyödyntää vesien imeyttämiseen. 4.1.4 Soppeenmäen ydinalue (alue 4)

9 Tulevan rakentamisen yhteydessä uusilta läpäisemättömiltä alueilta hulevedet ohjataan reunaalueille imeytykseen, jolloin säästetään nykyisen verkoston kapasiteettia ja ylläpidetään pohjaveden muodostumista. Mikkolantien 1970-luvulla rakennettu hulevesiviemäri saattaa tulevaisuudessa olla saneeraamisen tarpeessa. Mahdollisen saneeraamisen yhteydessä linjan kapasiteettia on mahdollista kasvattaa, jolloin tulvariski alueella pienenee. Kolmioalan (Vaasantien ja Kuruntien väliin jäävä alue) virtaamien hallitsemiseksi tulee hyödyntää uuden alueen eteläpuolelle jäävää viheraluetta hulevesien viivyttämiseen. Alueen maaperä on hiesua, joka soveltuu huonosti imeytykseen. Maan imeytyskyky tulee kuitenkin tarkistaa kairauksilla, sillä hulevesien imeytys on suositeltavaa. 4.2 Hulevesien hallintamenetelmien valinta 4.2.1 Hulevesien muodostumisen vähentäminen Tehokkain tapa hallita hulevesien laatua ja määrää on vähentää hulevesien muodostumista käyttämällä rakentamisessa mahdollisimman paljon vettä läpäiseviä pintoja, jotka edistävät huleveden imeytymistä pohjaveteen. Läpäisevien pihamateriaalien lisäksi kattopinnoilla on mahdollista käyttää vettä sitovaa ja haihduttavaa kasvillisuutta. Ratkaisut päällysteistä tehdään pääosin kiinteistöillä. Tästä syystä hulevesien hallintaa on syytä velvoittaa toteutettavaksi kiinteistöillä ja muotoilla hulevesien hallintaa koskevat kaavamääräykset siten, että viivytysvelvollisuus on sidottu vettä läpäisemättömän pinnan alaan ja määräys siten kannustaa etsimään vaihtoehtoja esimerkiksi asfaltille, tiiviille kiveyksille ja perinteiselle kattokuivatukselle. 4.2.2 Hulevesien laadullinen hallinta Hulevesien haitta-ainekuormituksesta valtaosa muodostuu tavanomaisissa sade- ja sulamistapahtumissa vuoden mittaan. Hulevesien laadun parantamisen tehokkaimpia menetelmiä ovat erilaiset imeyttävät tai suodattavat menetelmät, joissa hulevesien haitta-aineita pidättyy kasvillisuuteen, maaperän mikrobien käyttöön ja absorptiolla maaperän kivennäisaineksiin. Suurilla alueilla voidaan myös käyttää pysyvän vedenpinnan kosteikkoja (viipymä vesialueella vähintään 1 vuorokausi). Kasvipeitteisillä viherpainanne- ja tulvaniittyratkaisuilla on myös suotuisa vaikutus vedenlaatuun, mutta haitta-aineiden pidättyminen on vähäisempää, koska huleveden viipymä järjestelmässä jää lyhyeksi. Hulevesien laadullinen hallinta on yksinkertaisinta toteuttaa hajauttamalla se syntypaikoilleen ja käyttämällä suodattavia ja imeyttäviä järjestelmiä. Tällöin hallintaan käytettävät yksittäiset tilavaraukset jäävät kohtuullisen pieniksi ja rakenteet on mahdollista sijoittaa joustavasti. Syntypaikalla on myös mahdollista johtaa hulevesien puhtaammat jakeet, esim. katoilla muodostuvat hulevedet, laadullisten hallintajärjestelmien ohi jolloin hallintajärjestelmät voidaan mitoittaa pienemmiksi. 4.2.3 Hulevesien määrällinen hallinta Hulevesien määrällinen hallinta edellyttää aina normaalisti kuivaa tyhjätilavuutta, johon rankkasateen aiheuttama äkillisesti kertyvä vesimäärä voidaan varastoida ja laskea siitä hitaasti eteenpäin. Tyhjätilavuus voidaan toteuttaa maan päällä tai alla. Maanpäälliset menetelmät on mahdollista toteuttaa luonnonmukaisina ja integroida ne viherrakentamiseen ja maisemointiin ja parhaimmillaan saada näin lisäarvoa esimerkiksi puistoalueelle. Maanpäällisiin viivytysratkaisuihin on mahdollista yhdistää myös laadullista käsittelyä esim. yhdistämällä tulvaniittyyn pysyvän veden kosteikko-osa. Maanalaisten menetelmien etuna on niiden sijoittelun joustavuus tiiviisti rakennetuilla alueilla. Tässä hankkeessa on esitetty hulevesien määrällinen hallinta hajautettavaksi siten, että tavanomaiset ylivirtaamat tasataan kiinteistöillä ja poikkeukselliset ylivirtaamat yleisille alueille sijoitettavilla tulvaniityillä. 4.3 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta

10 Uusien kaava-alueiden rakentuessa on kiinnitettävä huomioita rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan. Rakentamisen aikaisten hulevesien haitta-ainekuormitus on moninkertainen normaaliin verrattuna, erityisesti kiintoaineen osalta. Rakentamisesta aiheutuvan kuormituksen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta: juuri valmistuneiden alueiden hulevesihuuhtouma on vanhempia alueita suurempi, koska kasvillisuus puuttuu tai on vielä nuorta (Vakkilainen et al. 2005. Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta, Suomen ympäristö 776, Ympäristönsuojelu). Hulevesien hallintarakenteet, biopidätysalueet ja tulvaniityt tulisi rakentaa hyvissä ajoin ennen muuta rakentamista, mieluiten niin, että niihin ehtii kehittymään kasvillisuutta. Nykyisten uomien yhteyteen rakennettavien hallintarakenteiden rakentamisessa on pyrittävä kiintoainekuorman vähentämiseen esimerkiksi puhkaisemalla yhteys nykyiseen uomaan vasta painanteen valmiustuttua tai huolehtimaan kiintoainekuorman vähentämisestä tilapäisellä pohjapato-tyyppisellä ratkaisulla. Hallintajärjestelmien sijoittelussa on tärkeä huomioida myös rakennustyömaan ympäristön kuivatus. Ympäristössä muodostuvat puhtaat hulevedet tulee johtaa järjestelmän ohitse, jotta järjestelmän virtaamakuormitus pysyisi mahdollisimman pienenä ja siihen pidättynyt kiintoaines ei ylivirtaamatilanteessa pääsisi huuhtoutumaan pois. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaa on esitelty tarkemmin esimerkkikuvin liitteessä 2. 5. YHTEENVETO Ylöjärven ydinkeskustan kehittämisen yhteydessä nykyisin paljon metsää ja viheralueita sisältävä keskusta-alue tiivistyy, kun rakentamattomia alueita aletaan rakentaa. Tavoitteena on saada yhtenäinen toimiva keskusta. Hulevesien kannalta se tarkoittaa lisääntyviä virtaamia ja vesimääriä hulevesiverkostossa sekä avouomissa. Hulevesien nykyisten virtausreittien varrelle rakennettavat vettä läpäisemättömät pinnat aiheuttavat haasteita hulevesien hallinnalle, kun aiemmin pidättävänä ja puhdistavana pintana toimineet viheralueet poistuvat. Jatkossa yhä enemmän kiintoainesta sekä haitta-aineita päätyy vastaanottavaan vesistöön, Keijärveen. Erityisesti hulevesien laatuun tulee kiinnittää huomiota, sillä alueella olevat päävirtausreitit, Tiikonoja ja Pölhönoja laskevat molemmat suosittujen uimarantojen läheisyyteen. Keijärven rasittumisen lisäksi myös Ylöjärvenharjun pohjaveden muodostuminen saattaa vähentyä ja pienentää näin vedenottamoiden antoisuutta, mikäli riittävästä hulevesien imeytymisestä ei huolehdita jatkossakin. Tässä työssä selvitettiin Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavan tuomien muutoksien vaikutusta alueen hydrologiaan ja sitä kautta mahdollisiin hulevesien lisääntymisestä aiheutuviin ongelmiin. Työn tarkoitus on tuoda esille kaavoituksessa huomioon otettavia asioita hulevesien kannalta. Työssä selvitettiin alueen nykyisiä ongelmakohtia sekä maankäytön muutosten mukana tulevia ongelmia. Monin paikoin tiivistyvä rakentaminen lisää päällystetyn pinta-alan osuutta ja lisää näin pintavalunnan osuutta. Lisäksi erityisesti hulevesien nykyisten johtumisreittien läheisyyteen rakennettavat rakennukset vaikeuttavat hulevesien hallintaa monin paikoin. Kokonaisuuksina tarkasteltuna Tiikonojan valuma-alueella ja kaava-alueen sisällä tapahtuvat muutokset lisäävät läpäisemättömän pinnan määrää noin 15 %. Pölhönojan valuma-alueella lisäystä tapahtuu noin 14 %. Nykyisen Soppeen teollisuusalueen tilanteen arvioidaan parantuvan, sillä läpäisevän pinnan määrään muutos nykyiseen on noin -41 %, mikäli alueen kuivatusperiaatteet säilyvät nykyisellään ja hulevedet johdetaan ja imeytetään pääosin avo-ojissa. Suurin vettä läpäisemättömän alan kasvu on Soppeenmäen ydinalueella, jossa läpäisevän pinnan määrä kasvaa nykytilaan verrattuna 40 %. Kokonaisuudessaan suunnittelualueella suositellaan uusien alueiden osalta imeytystä, jolloin maaperän vesitase muuttuu mahdollisimman vähän, vaikka pintavalunta lisääntyy paikoin. Niillä alueilla, joilla hulevesiä ei pystytä imeyttämään kohtalaisilla järjestelyillä, tulee järjestää viivytystä. Hulevesien hallinta tulee järjestää ensisijaisesti sen syntypaikalla. Esitettyjen hulevesitoimenpiteiden toteuttamisen alustava vaiheistaminen on esitetty suunnitelmakartalla S1.