Terveysteknologia ja markkinoiden muutos. Toimitusjohtaja Laura Simik, Sailab MedTech Finland ry

Samankaltaiset tiedostot
Terveysteknologian toimialaselvitys Miltä terveyden tulevaisuus näyttää?

Vaikuttavuusperusteiset (terveysteknologian) hankinnat. Toimitusjohtaja Laura Simik, Sailab MedTech Finland ry

Miltä Genomikeskus näyttäytyy yritystoiminnan näkökulmasta? , STM. Toimitusjohtaja Laura Simik, Sailab MedTechFinland ry

Suomi kasvaa kaupalla

Terveysteknologia on ihmisen elämässä jo ennen syntymää

Suomi kasvuun kaupalla

Kaupan näkymät Jaana Kurjenoja

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Kaupan näkymät Jaana Kurjenoja. Poimintoja ennusteesta.

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Timo Hirvonen Ekonomisti

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Talousvaliokunta Kehittämispäällikkö Asta Wallenius Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto

Valtiovarainministerin budjettiehdotus

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Talouskasvun edellytykset

Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu?

1. Uudistuva SOTE -lainsäädäntö muuttaa palvelumarkkinoita missä nyt mennään? 2. SOTE boostaa yrittäjyyttä Uudellamaalla

Oriola Oyj Varsinainen yhtiökokous 2018 toimitusjohtajan katsaus

Miten kunnat ja maakunnat voivat onnistua kannustamisessa ja työllistämisessä?

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kauppa kaikille suomalaisille

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Toimitusjohtajan katsaus

Taloudellinen katsaus

Lausuntopyyntö STM 2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Lausuntopyyntö STM 2015

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

Venäjän-kaupan uusi normaali

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kauppa kaikille suomalaisille

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019

Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa

Suomen elintarviketoimiala 2014

HE 15/2017/Hyvinkään kaupunki

PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 2015 MIKKO HELANDER

PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 2015

Rasi Ry:n suhdannekysely 1 / Tukkukauppa / Tavarantoimittajat

Työ- ja elinkeinoministeriö PL Valtioneuvosto

Neuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä. Rovaniemi , Keuruu

EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017

Lähis-opas julkisille keittiöille

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat

Oriola-KD The Channel for Health

ja tuottamiseen kehittyvässä kuntarakenteessa

Taloudellinen katsaus

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

LIDL SUOMI KY KILPAILUN EDISTÄMINEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAISSA

Tuottajahinnat ja edunvalvonta. Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Askeleet sote-muutokseen

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

terveyspalvelut Sosiaali- ja hyötyvät TKItoimijoiden tiivistyvästä yhteistyöstä Juha Jolkkonen toimialajohtaja Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Jakelu ja jakelukanavat

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Yhteenveto päivän ohjelmasta

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Sote ja valinnanvapaus katsaus

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Tilastoja sote-alan markkinoista

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Kaupan näkymät

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Osavuosikatsaus 1-9/

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Kaupan toimintaympäristö muutoksessa. Homecoming Day Aato-yliopisto Juhani Pekkala

KUUMA-johtokunta

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Transkriptio:

Terveysteknologia ja markkinoiden muutos Toimitusjohtaja Laura Simik, Sailab MedTech Finland ry

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Ahti Karjalainen, fyysikko Niels Boehria mukaellen

Esityksen keskeinen sisältö Terveysteknologiayritysten näkökulmia markkinoiden muutokseen Kaupan liiton näkökulmia markkinoiden muutokseen Suomen hallituksen hallitusohjelman poimintoja Poimintoja senioritalouden Osiris hankkeesta Yo-sairaaloiden hankintajohdon ajatuksia: viiden malli Muita ajankohtaisia asioita (muuttuva valvonta, sääntely ja kyberturva) Yhteenveto Esityksessä ei oteta kantaa tekoälyyn, robotiikkaan, koneoppimiseen, megatrendeihin eikä ilmastokysymyksiin. Jotka varmasti vaikuttavat markkinaan jollain aikavälillä. Ehkä nopeastikin.

Terveysteknologiayritysten näkökulmia markkinoiden muutokseen Terveysteknologian toimialaselvitys 2018, Sailab MedTechFinland ry

Terveysteknologiayritykset ovat tyytyväisiä taloudelliseen kehitykseen ja ododavat kasvua Kuinka tyytyväinen olet yrityksenne taloudelliseen kehitykseen vuosina 2013-2018? (N=60) Millaiset ovat yrityksenne näkymät Suomessa tulevana vuonna 2019? (N=60) Hyvin tyytymätön 4 Tarkoitus supistaa liiketoimintaa 1 Melko tyytymätön Ei tyytyväinen eikä tyytymätön 7 8 Tarkoitus pitää liiketoiminta ennallaan 6 Melko tyytyväinen 27 Tarkoitus kasvattaa liiketoimintaa 53 Hyvin tyytyväinen 14 Kaksi kolmasosaa vastaajista on tyytyväinen taloudelliseen kehitykseen 2013-2018. Lähes yhdeksällä kymmenestä vastaajasta on tarkoitus kasvattaa liiketoimintaa vuonna 2019.

Terveysteknologian markkina Mitä terveysteknologiyritysten mielestä tarvitaan, jotta markkina vahvistuisi (vastaukset n määriä) Kokonaiskustannusajattelu Hankintatoimen kehittyminen Sote-uudistuksen selkeytyminen Yhteistyö sektorilla 5 5 7 12 Mitä mielestänne tulisi tapahtua, jotta terveysteknologian markkina vahvistuisi? Tarjouspyynnöissä huomioitaisiin elinkaarikustannukset Siirtyminen arvopohjaiseen hankintaan Terveysteknologian näkeminen investointina Laatumittareiden laajempi käyttö Lainsäädännön selkeytyminen sote-uudistuksen suhteen Tutkimusyhteistyön laajentaminen yritysten ja terveydenhuollon kesken Alan huomioiminen sitä koskevassa päätöksenteossa Rakenteellinen muutos vahvistaa automaattisesti teknologian merkitystä

Tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat julkinen erikoissairaanhoito, julkinen perusterveydenhuolto ja yksityinen terveydenhuolto Yritysten lukumäärä, joilla yli 10 % liikevaihdosta tulee kyseisestä asiakasryhmästä Minkä asiakasryhmän merkitys omalle liiketoiminnallenne tulee arvionne mukaan kasvamaan eniten seuraavien 5 vuoden sisällä? 48 Julkinen erikoissairaanhoito Julkinen erikoissairaanhoito 37 34 Julkinen perusterveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto 37 22 Yksityinen terveydenhuolto Julkinen perusterveydenhuolto 14 10 Apteekit ja lääketukut Potilaat / omaiset 11 10 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut 7 9 Yliopistot ja tutkimuslaitokset Yliopistot ja tutkimuslaitokset 4 5 Ympäristö- ja teollisuuslaboratoriot Ympäristö- ja teollisuuslaboratoriot 3 6 Potilaat / omaiset Apteekit ja lääketukut 2 10 Jokin muu

Kaupan näkymiä markkinoiden muutokseen Kaupan liiton toimintakatsaus ja suhdannenäkymiä

Kaupan näkymät taustaa 2019 talous kasvaa noin puolitoista prosen3a, ensi vuonna noin prosen5n. Talous5lastot voivat revisioitua myöhemmin alaspäin viimeisimmistä julkistuksista, jolloin kasvuennusteetkin pienenevät. Näin käy tyypillises5 laskusuhdanteessa ja suhdannekäänteen jälkeen. Maailmantalouden ja euroalueen kasvu hidastuu, mikä vaikuaaa suoraan vien5in ja teollisuustuotantoon. Kun samaan aikaan rakennusinvestoinnit supistuvat, suomalaisen tukkukaupan kasvun edellytykset vaikeutuvat. Maailmantalouden kasvu nojaa pitkäl5 yksityiseen kulutukseen. Koska Suomen teollisuustuotanto ja vien5 koostuvat suureksi osaksi välituoaeista, tuotantohyödykkeistä ja investoin5tavaroista, Suomi todennäköises5 meneaää maailmanmarkkinoita. Uudisrakentamisen hiipuessa korjausrakentaminen kasvaa. Korjausrakentamisen lisäksi tukkukauppaa auaavat teollisuuden ja varsinkin kemianteollisuuden uudet 5laukset. Ansiotaso nousee tänä ja ensi vuonna viime vuoaa nopeammin ja kiihdyaää inflaa5ota. Toisaalta hyödykkeiden hinnat eivät tänä vuonna juurikaan nouse, mikä taas hillitsee inflaa5ota lähes viime vuoden tasolle, runsaaseen prosen3in. Ensi vuonna inflaa5o kiihtyy tästä hieman, noin puoleentoista prosen3in. Työllisyys kasvaa edelleen, vaikkakin hitaammin kuin 2018, ja sen merkitys koko talouden ostovoimakehitykseen alkaa pienentyä. Reaaliansiot kasvavat tänä vuonna varsinkin palkkaliukumien kauaa, ja ensi vuonna niitä nostavat lomakorvausten palautuminen julkiselle sektorille. Reaalisen palkkasumman ja ostovoiman kasvu jatkuu koko taloudessa, muaa hitaampana kuin viime vuonna. KäyteAävissä olevien tulojen kasvu ohjautuu vähiaäiskauppaan vain osiaain: reilu puolet yksityisestä kulutuksesta on muuta kuin vähiaäiskaupantuoaeita. Kun varsinkin asumisen ja liikkumisen kustannukset nousevat, ne syövät 5laa vähiaäiskaupan kasvulta. Lähde: Kaupan liitto, kaupan näkymät 2021, tiedote, 20.8.2019

VähiDäiskaupan yritysrakenteen muutoksen ajureita 2030-luvulle Suomessa Kaupungistuminen Kaupungistumisen myötä varsinkin erikoiskauppojen väheneminen taajamista ja pienemmistä kaupungeista jatkuu ja voimistuu. Toisaalta verkkokauppa palvelee kuluaajia kaikkialla. Pienempien kaupunkien ja taajamien keskustat näiveayvät ja palvelut yksipuolistuvat. Pienemmissä kaupungeissa ei välaämäaä ole riiaävää ostovoimaa monipuolisille palveluille ja erikoiskaupalle. Väestön vanheneminen Vaikka esim. suurilla ikäluokilla on ostovoimaa, se ei välaämäaä kohdistu vähiaäiskaupan palveluihin ja tuo vähiaäiskaupalle kasvua. Vanhemman väestön kulutustarpeet voivat suuntautua enemmän esim. terveyteen ja hyvinvoin5in tai matkailuun kuin ruoka- tai vaateostosten kasvaaamiseen. Kaupan digitalisaajo ja kansainvälistyminen Digitalisaa5on ja automa5saa5on myötä kaupasta häviää enemmän työtehtäviä kuin syntyy uusia. Kilpailu kuluaajista kansainvälistyy ja kovenee en5sestään. Eurooppalaisten ja suomalaisten kauppojen voi olla vaikea vastata kansainvälisten teknologiajä3en kilpailuun varsinkin, jos toimintaedellytykset eivät ole tasapuoliset. Suurilla ko5maisilla tai ulkomaisilla yrityksillä on enemmän resursseja kehiaää asiakasdatan hyödyntämistä, digitaalisia palveluja, maksamista tai logis5ikkaa kuin pienemmillä. Talouskasvu Suomen Pankki ennustaa Suomen pitkän aikavälin poten5aaliseksi talouskasvuksi 1,5 prosen3a. Toteutuessaan näin hidas kasvu ei luo ko5maassa toimivalle kaupalle nopean kasvun edellytyksiä. Lähde: Kaupan lii;o, kaupan näkymät 2021, <edote, 20.8.2019

Kauppa murroksessa Toimialat sekoiduvat, siilot katoavat Palveluiden kauppa Palveluiden kaupassa esimerkiksi sisustusmyymälä tekee sisustussuunnitelman ja myy tuoaeet asiakkaalle. Päivittäistavarakauppa Päivittäistavaroihin luetaan mm. ruoka, juomat, pesuaineet, lehdet ja päivittäiskosmetiikka. Päivittäistavarakauppa on päivittäistavaroiden koko valikoimaa myyvä, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimiva marketmyymälä. Tukkukauppa Tukkukauppa myy valmistajan tai tuottajan tuotteet vähittäiskaupalle suurina erinä. Verkkokauppa Erikoiskauppa Erikoiskauppoja ovat muun muassa vaate- ja kenkäkaupat, huonekalu- ja sisustuskaupat, kodintekniikka- ja fotokaupat, rauta- ja rakennustarvikekaupat, kirjakaupat, kulta- ja kellokaupat, terveystuotekaupat, op5kkoliikkeet sekä apteekit. Tekninen kauppa Tekninen kauppa on pääasiassa yritysten välistä kauppaa: teollisuuden ja rakentamisen tarvitsemien tuoaeiden kuten raaka-aineiden, koneiden ja järjestelmien maahantuon5a ja myyn5ä sekä niihin liiayvien ratkaisuiden ja palveluiden toimiaamista. Lähde: Kaupan lii;o, toimitusjohtaja Mari Kiviniemi, Sailab MedTech Finlandin kevätkokous 2019

Poimintoja Suomen hallitusohjelmasta 2019-2023 Soterakenne, palvelutuotanto, hankinnat ja valjon talous

Sote-rakenteeseen liidyvät kirjaukset hallitusohjelmassa 18 itsehallinnollista aluetta -> monialaiset maakunnat Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Täydentäviä palveluita voivat tuottaa yksityiset yritykset ja kolmas sektori. Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisu selvityksen alla Maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa vuoden 2020 loppuun mennessä. Työterveyspalvelujen rooli palannee tarkasteluun Valinnanvapaus aiemman mallin mukaisena ei toteudu, mutta tosiasiassa terveydenhuollon asiakkaille tultanee tavoittelemaan riittävästi mahdollisuuksia valita tiettyjä palveluja

Hankintoihin liidyvät kirjaukset hallitusohjelmassa Selvitetään nykyisen hankintalain mahdollisia muutostarpeita sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä Hallitus ryhtyy toimiin vahvistaakseen laadullisten kriteerien huomioimista julkisissa tarjouskilpaluissa Hankintalakia kehitetään ohjaamaan hankintayksikköjä huomioimaan kokonaistaloudellisuuden kriteereinä ensisijaisesti hinta-laatusuhdetta ja kokonaiskustannuksia ja käyttämään pelkkää hankintahintaa kriteerinä vain rajatusti Lisätään hankintojen vastuullisuutta Otetaan käyttöön työkalu innovatiivisten hankintojen riskien jakamiseksi Vauhditetaan kestäviä ja innovatiivisia hankintoja koskevien hyvien käytäntöjen yleistymistä Hankintaosaamisen tasoa ja hankintalain velvoittavuutta kestäviin hankintoihin ja laatuarviointiin nostetaan. Hankintalakia muutetaan siten, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa

ValJon talouskirjauksia hallitusohjelmasta Rinteen hallitus tulee kasvattamaan valtiontalouden menokehystä 1,23 mrd :lla nykyisestä n. 55,5 mrd :n tasosta 2023 mennessä Verotus Uudelleenkohdistaminen (ml yritystuet) Työllisyys 75%:iin > veropohjan tiivistys Lisäksi hallitus aikoo tehdä kertaluonteisia ns. tulevaisuusinvestointeja 3 miljardilla, joka saadaan myymällä valtion omaisuutta (2,5 mrd) ja ottamalla lisää velkaa (0,5 mrd) Jos talouskasvu hiipuu odotettua enemmän ja/tai kää ntyy laskuun, hallituksella tulee olemaan isoja ongelmia rahoituksen varmistamisessa tilanteelle on sovittu oma menettely ohjelman liitteessä > jos joudutaan ns. poikkeusoloon, hallitus voi kehyksen sitä estämättä investoida vielä lisää (yhteensä 1 mrd.)

Poimintoja senioritalouden Osirishankkeesta

Mitä laideita tai palveluita seniorit arvioivat tarvitsevansa? Elämää helpottavat laitteet ja palvelut Millaisia teknisiä, elämää helpottavia laitteita/palveluita arvioisit käyttäväsi tulevaisuudessa (noin viiden vuoden kuluttua)? SENIOREILLE SUUNNATTUJEN TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN KYSYNNÄN ANALYYSI 2019, OSIRIS-HANKE Iän mukaan 55-64 vuotta 65-74 vuotta 75-84 vuotta 85 vuotta - liikkumista helpottavat laitteet ja palvelut 10 % 7 % 38 % 16 % siivoamista helpottavat laitteet ja palvelut 10 % 14 % 19 % 11 % muut laitteet ja palvelut 40 % 14 % 31 % 5 % henkilöturvallisuuteen liittyvät laitteet ja palvelut 0 % 7 % 19 % 0 % ruokailua helpottavat laitteet ja palvelut 0 % 0 % 13 % 11 % ajanvietteeseen liittyvät laitteet ja palvelut 10 % 0 % 0 % 0 % asumisen turvallisuuteen liittyvät laitteet ja palvelut 10 % 0 % 0 % 0 % muistin avuksi olevaksi laitteet ja palvelut 0 % 0 % 6 % 0 % 11 paloturvallisuuteen liittyvät laitteet ja palvelut 10 % 0 % 0 % 0 %

Senioreiden palveluiden käydö Palveluiden käyttö SENIOREILLE SUUNNATTUJEN TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN KYSYNNÄN ANALYYSI 2019, OSIRIS-HANKE Voisitko kuvitella käyttäväsi seuraavia palveluita ja kuinka paljon olisit valmis laittamaan rahaa näihin? (N=58) Iän mukaan kyllä, ehdottomasti ja mahdollisesti %- osuudet 55-64 vuotta Keskimääräinen summa (useimmiten koskien yhtä kertaa tai kuukaudessa käytettävää summaa): 65-74 vuotta 75-84 vuotta 83 30 6,60 9,40 85 vuotta - Kulttuuripalvelut 90 % 62 % 47 % 32 % Henkilökohtaisen kauneuden ja itsestä huolehtimisen palvelut 70 % 46 % 53 % 33 % Päivittäistä asiointia tukevat palvelut 60 % 23 % 56 % 39 % 14 Sosiaalista kanssakäyntiä helpottavat palvelut 70 % 23 % 27 % 16 %

Lähde: Osiris-hanke, johtopäätökset, 20.8. 2019 Senioritalouden kasvun aluekuva / analyysi Senioritalouden kehittyminen teknologiaratkaisujen kautta piirtyy tulosten valossa alueella haasteellisena. Markkinatoimijat näkevät kasvua edistäviä tekijöitä Etelä-Suomessa merkittävissä määrin. Seniorit kuitenkin hahmottavat tulevat teknologiapotentiaalit vahvasti nykylaitteiden ä lypuhelin, tietokone, tablet) kautta ja senioreiden kokeiluhalukkuus uuteen on vähäistä. Myo s yritysten kasvuhakuisuus on markkinassa varsin maltillista. Täẗen vaikka kohdemarkkina kasvaa läḧivuosina kohderyhmän suurentuessa, tämä kasvu ei todennäköisesti tule luomaan alueen senioritaloudelle kysyntävetoista kasvutarinaa. Palvelutarjoajien täytyisi synnyttää kysyntä osaamisvajeista että vastahakoisesta asenteesta huolimatta. Yksittäisen toimijan investointiriski muodostuu helposti epäterveeksi, jonka takia alueella tarvitaan ekosysteemiratkaisuja sekä kohderyhmän ymmärtämiseen että palvelemiseen.

Yo-sairaaloiden näkemykset hankinnoista Hankintajohtajien teedämä selvitys 2018

Yo-sairaaloiden hankintajohdon ajatuksia markkinasta: viiden malli Erva-alueiden hankintajohdon selvitys 2018 Selvityksessä esitetään viiden yliopistosairaalan ympärille rakentuvaa hoitotarvikehankintojen ja -logistiikan mallia, jota sairaaloiden lisäksi myös tulevat maakunnat pystyvät hyödyntämään. Viiden mallissa yliopistosairaaloiden materiaalitoiminnot hoitavat tarvikkeiden kilpailutukset, keskitetyn varastoinnin ja kuljetukset maakuntien terminaalien kautta käyttäjille. Varastointi keskusvarastossa vähentää hallinnoitavien varastojen määrää ja lisää koko ketjun huoltovarmuutta. Selvityksen mukaan voidaan hoitotarvikkeiden hankintahinnoissa saada jopa 10 prosentin eli noin 76 miljoonan euron vuotuinen kustannushyöty verrattaessa maakuntakohtaiseen toimintaan. Huolimatta mallin aiheuttamasta kuljetuskustannusten lievästä noususta, päästään kilpailutusten lukumäärän vähentymisen ja varastointikulujen pienentymisen myötä yli 5 miljoonan euron säästöihin. Maakunnat saavat käyttöönsä hankinnan, varastoinnin ja logistiikan kokonaisratkaisut huomattavasti maakuntakohtaisesti rakennettuja vastaavia palveluja edullisemmin.

Sääntely, valvonta ja kyberturva Muutamia poimintoja keskeisistä uudistuksista

Terveysteknologian valvonta ja uusi regulaajo HE eräiden terveysteknologiaan liittyvien tehtävien siirtämisestä Valvirasta Fimeaan annettiin kesällä > sallii maksujen keräämisen yrityksiltä (vrt. Lääketeollisuus), parempi resursointi kuitenkin tarpeen Laki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain muuttamisesta Laki vaarallisten aineiden käytönrajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun lain muuttamisesta Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain muuttamisesta Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain muuttamisesta Laki biopankkilain muuttamisesta Laki veripalvelulain muuttamisesta Laki geenitekniikkalain muuttamisesta Euroopan neuvoston 2017 antamien MD- ja IVD asetusten siirtymäajat päättymässä Vaatimukset kaikille tahoille lisääntyvät > tavoitteena parantaa potilasturvallisuutta ja PKyritysten toimintaedellytyksiä Ilmoitettujen laitosten tilanne haastava > Brexit? Kansallinen lainsäädäntöuudistus (TLT laki) käynnistymässä Muut lainsäädäntöhankkeet

Kyberturvan vaajmukset lisääntyvät The International Medical Device Regulators Forum (IMDRF) Medical Device Cybersecurity Working Group is developing new guidance for global regulators Co-Chairs are Suzanne Schwartz (U.S. FDA) and Marc Lamoureux (Health Canada) Near-term goal is provide a draft document for consideration at the September 2019 IMDRF Management Committee (MC) Meeting http://www.imdrf.org BSI Guidance on Network Connected MD. https://www.bsigroup.com/localfiles/en - AU/ISO%2013485%20Medical%20Devices /Whitepapers/White_Paper Cybersecurit y_of_medical_devices.pdf ANSM Guidelines on Cybersecurity of Medical Devices integrating software during their life cycle. EU Cybersecurity Guidance > TULOSSA Kansalliset linjat / Trafi ja yhteys hankintoihin Kuva: https://fi.pinterest.com/pin/457185799655091194/

Yhteenveto Ennustamisen vaikeudesta huolimada

Todennäköistä on, että Soteuudistus toteutuessaan tarkoittaisi, että Vahva julkinen järjestäjä ja tuottaja Täydentävät ostot (erityisesti palveluseteli) yksityisiltä/järjestöiltä Perusterveydenhuollon rooli kasvaa (integraatio) Ikäihmisten hoitajamitoitus toteutetaan ympärivuorokautisessa hoidossa Ympäristö- ja sosiaalisen vastuun osalta vaatimukset kiristyvät ml. hankinnat Laatu ja laaturekisterit vs. henkilöstötarve terveydenhuollossa iso haaste (lääkärit 1000-1600, hoitajat xx hlöä) Julkiset hankinnat keskittynevät Kunnat > maakunnat 18 /ervat 5 Yksityisen terveydenhuollon rooli kasvanee > kuluttajien omat ostot, ulkoistukset Terveysteknologian valvonta siirtyy Valvirasta Fimeaan 2019 Maksut yrityksille vastaavasti kuin lääketeollisuudessa Terveysteknologiaa /kyberturvallisuutta koskeva lainsäädäntö muuttuu ja sääntely lisääntyy kansainvälisesti ja kansallisesti TLT-lakiin tullee vain kosmeettiset muutokset, muut muutokset mm kertakäyttöiset tuotteet Trafi valmistelemassa kansallisia tietoturvastandardeja > suhde EU / globaaliin epäselvä Kuluttajamarkkina ja verkkokauppa? Tietojen omistajuuus? Sääntely terveysteknologian kuluttajmarkkinassa? Vastuukysymykset?

Miten markkinoiden muutokseen voi varautua? Yritystasolla Yhteistyön lisääminen eri tahojen kanssa yritystasolla > hiljaisemmat signaalit/ muutokset Lääkärit, hoitajat, lähihoitajat, sosiaalitoimi hankintatoimen rinnalle > koulutus ja osaaminen Yksityisen terveydenhuollon toimijat Soten ja sosiaaliturvauudistuksen (kevyt) seuraaminen Päätöksentekovaihe keskeisin Kuluttajamarkkina ja verkkokauppa / tiedon omistajuus seurantaan Yhteistyössä toimialana > Sailab MedTech Finland ry:n merkitys kasvaa Hankintakäytännöt ja kaupan ehdot Uuteen sääntelyyn ja valvontaan vaikuttaminen yhteistyön kautta Informoivat tilaisuudet ja koulutukset (päätöksenteko, sääntely, muutokset, trendit) Tärkeää on, että yritysten edustajat osallistuvat aktiivisesti toimintaan > YHDISTYS on YRITYSTEN asialla ja TAVOITTEET nousevat yrityksistä.

Sailab - MedTech Finland Terveysteknologia terveemmän elämän palveluksessa Yli 110 jäsenyritystä, yli 4000 osaajaa, yli 500 000 ratkaisua, yli 1,5 miljardia euroa, vienti yli 2 mrd euroa, kaksi jaostoa ja useita työryhmiä.

Kiitos.