Metsien käytön ja hallinnan



Samankaltaiset tiedostot
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Ekosysteemilähestymistapa?

Uudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät Paviljonki, Jyväskylä

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Argumenta : Biomassojen kestävän käytön hallinta: Painostusohjaus biotuotteistamisen sääntelyssä Ari Lehtinen, Itä-Suomen yliopisto

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö,

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa

Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Metsäpolitiikka arvioitavana

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Miten metsästä lisää hyvinvointia?

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Ekologisiin kompensaatioihin vaikuttavia tekijöitä ja kompensaatioiden riskit. Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos

Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen Ympäristöpolitiikasta oikeudelliseen sääntelyyn

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa Matti Sipponen

Miten metsästä lisää hyvinvointia?

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Odotukset ja mahdollisuudet

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

PALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä

Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla

Uudet toimintamallit metsänhoidossa

Katsaus luonnonvarakäsitteisiin

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Murroksen jälkeen - Metsien käytön tulevaisuus Suomessa. Näkemyksiä metsäalan muutostarpeista. Lauri Hetemäki

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauksen näkökulmasta

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Miten luontoarvoja kompensoidaan?

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari,

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ

Tulevaisuus ei ole ennallaan - missä metsäteollisuuden uudet menestystrendit?

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Metsätieteen aikakauskirja. Metsänomistajakunnan rakenne 2020: Yleiseen väestömuutokseen perustuvat ennustemallit. Heimo Karppinen ja Magnus Ahlberg

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

METSO-ohjelma :

1 (3) Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta EDUSKUNTA

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Legitimacy of Environmental Governance (LEG) Pertti Rannikko, Tapio Määttä, Arto Naskali, Jakob Donner-Amnell, Leila Suvantola

Transkriptio:

Metsien käytön ja hallinnan legitimiteetti tti Prof. Pertti Rannikko, yhteiskuntapolitiikka Jakob Donner-Amnell Kaisa Raitio Prof. Tapio Määttä, ympäristöoikeus Leila Suvantola

Legitimiteetti muutoksessa Metsäteollisuuden toiminta nautti boreaalisissa maissa suhteellisen laajaa hyväksyntää 1990-luvulle asti. Sittemmin sektori on kärsinyt toistuvasta kritiikistä liittyen toimintansa ekologisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin. Sen seurauksena metsien käytön ja hallinnan tavoitteita ja seurauksia on pyritty muuttamaan monin tavoin. Hankkeessa Ympäristöhallinnan legitimiteetti (LEG) tarkasteltiin kolmea metsäsektorin hyväksyttävyyteen liittyvää kysymystä Suomessa: 1. Miksi metsien käytön ja hallinnan legitimiteetti on tärkeä ja monimutkainen kysymys juuri nyt? 2. Miten uusi tilanne ja uudet ohjauskeinot ovat vaikuttanet metsien käytön ja hallinnan legitimiteettiin? 3. Mitä olisi mahdollista ja tarpeellista tehdä legitimiteettihaasteiden ratkaisemiseksi?

Esiteltävät osahankkeet Metsäsektorin legitimiteetti (Jakob Donner-Amnell) Ristiriitojen hallinta valtion metsissä (Kaisa Raitio) Innovaatiot ja markkinapohjaiset ohjauskeinot yksityismetsien suojelussa (Leila Suvantola)

Legitimiteetti Vallankäytön hyväksyttävyys tai oikeutus Hyväksyttävyyden lähteet: Vallankäyttäjän asema on hankittu ja sitä käytetään hyväksyttyjen menettelytapojen mukaan (Input legitimacy) Vallankäytön päämäärät, ät keinot ja tulokset t ovat hyväksyttäviä (Output legitimacy) Metsien hallinnan legitimiteetti Metsien käytön legitimiteetti Metsien käyttöä koskevan päätöksenteon ja julkisen ohjauksen (hallinnan) legitimiteetti

1990-luvulle asti metsien käyttö ja hallinta oli Suomessa laajasti hyväksyttyä, koska 1. Vallankäyttö oli kansallisissa käsissä (valtio keskeinen toimija, teollisuuden omistajat kotimaisia). 2. Metsäsektorilla ja yhteiskunnalla katsottiin olevan sama tavoite: rakentaa hyvinvointia luonnonvarojen intensiivisen hyödyntämisen ja teollistumisen kautta. 3. Tämän tavoitteen toteuttamisessa käytettävät keinot olivat hyväksyttäviä. 4. Tulokset olivat myönteisiä ja jakautuivat suhteellisen tasaisesti yhteiskunnassa tietyt ekologiset ja sosiaaliset haitat voitiin siksi sietää. => Pohjoismainen metsäsektorimalli perustui eri intressien yhteensovittamiseen ja johti siksi korkeaan legitimiteettiin.

Muutos 1990-luvulta alkaen - Talouden ja politiikan kansainvälistyminen - Metsäsektorin kansantaloudellinen ja työllistävä merkitys väheni samaan aikaan kun muiden metsänkäyttömuotojen merkitys ja suosio kasvoi ( post post-produktivismi produktivismi ) - Legitimiteettiongelmia alkoi esiintyä, teollisuus alkoi huolestua kansainvälisestä maineestaan. Reaktiot uuteen tilanteeseen: 1. Päätöksentekoa avattiin uusille toimijoille ja uusiin prosesseihin (esim. KMO) 2. Metsien käytön tavoitteissa painotettiin kestävyyttä, monikäyttöä ja eri intressien integrointia 3. Luonnonsuojelualueiden määrä kasvoi 4. Uudet ohjauskeinot kuten osallistuva suunnittelu, yritysten yhteiskuntavastuuraportointi t t t i ti ja vapaaehtoinen suojelu - Sektorin rakenteessa tai resurssien allokoinnissa ei kuitenkaan tapahtunut merkittäviä muutoksia. - Metsien tuottaman puun ja teollisuuden tuotannon volyymin kasvu edelleen keskeisimmät tavoitteet.

Valtion metsien käyttö ja hallinta Metsähallituksen ristiriitaiset tehtävät 1990-luvulta alkaen Valtion liikelaitos Yhteiskunnalliset velvoitteet Osallistuva suunnittelu Keskeinen työkalu on talousmetsissä toteutettava osallistuva luonnonvarasuunnittelu. Kiistat kuitenkin jatkuvat Ylä-Lappi, Muonio, Suomussalmi, Etelä-Suomi

Miksi? 1) Metsähallituksen metsätalousyksikön legitimiteetti eri intressien yhteensovittajana on kyseenalaistettu Oma intressi tuottaa puuta Metsätalouden näkökulma hallitsee edelleen yhteensovittamisessa 2) Osallistuvaa luonnonvarasuunnittelua ei ole kirjattu lakiin Pelisäännöt epäselvät ät Ei muutoksenhakuoikeutta Ristiriita suhteessa kansallispuistojen ja erämaa-alueiden HKSprosesseihin Ristiriita suhteessa ympäristöoikeuden kenttään yleensä Mahdollisia keinoja legitimiteettihaasteiden ratkaisemiseen: Vetovastuu suunnitteluprosessista Luontopalveluille tai muulle VO:lle Osallistuva luonnonvarasuunnittelu lakisääteiseksi Osallistujille muutoksenhakuoikeus Yhteiskunnallisille velvoitteille tarkemmat minimitavoitteet

Yksityismetsien monimuotoisuusarvojen turvaaminen Natura 2000 konflikti aiheutti suojeluviranomaisten legitimiteettivajeen Ratkaisuna vapaaehtoisuuden korostus ja vastuu metsäviranomaisille METSO-suojelusta Luonnonarvokauppa : tosiasiassa tuki Kansainvälisesti vertaillen yleinen ohjauskeinojen trendi kohti joustavuutta tt (pehmeä ohjaus, maisematason verkostot, t sopimusjärjestelyt, markkinaohjaus, piirresuojelu) Yksi suuntaus: ohjauskeinot, jotka pyrkivät integroimaan käytön ja suojelun ekologisen kompensaation avulla eli säilyttämään ympäristöarvon laadun ennallaan käytöstä huolimatta (Australia: Native Vegetation Plans) Toinen suuntaus: todelliset markkinaohjauksen keinot: luonnonarvotalletukset (Australia: BioBanking)

Uudet suuntaukset Ensi merkit ekologisesta kompensaatiossa näkyviin Suomessa: kompensaatio liikennehankkeissa, METSO II rahoitettavat toimenpiteet (ennallistaminen, polttaminen) Ekosysteemien Vuosisata-arvioinnin 2005 myötä kiinnostus ekosysteemipalveluihin : metsän tuottamat ekosysteemipalvelut (hiilinielu, vedenpuhdistaminen, veden pidättäminen ja tulvasuojelu, viihtyvyys ja virkistys) Aika siirtää huomio myös ohjauskeinoissa palveluiden turvaamiseen? Kompensaatioiden vaikuttavuuden kannalta keskeistä tarkastella ekosysteemin tasolla, ei laji- / paikkatasolla

Legitimiteetti tulevaisuudessa? Metsäsektorin sisällä neljä eri näkemystä: 1. Metsäteollisuuden kilpailukykyä parantamalla voidaan taata taloudellinen kasvu ja sitä kautta sektorin legitimiteetti. 2. Sektorin legitimiteetti voidaan palauttaa investoimalla kotimaiseen tuotantoon ja lisäämällä metsänomistajien tulovirtoja. 3. Panostamalla metsiin liittyviin julkishyödykkeisiin ja tuotteisiin joilla on laaja merkitys, voidaan lisätä legitimiteettiä. 4. Legitimiteettiä voidaan lisätä edistämällä sektorin uusiutumista tukia ja tiukkaa säätelyä purkamalla. Konsensuksen saavuttaminen vaikuttaa vaikealta. Kaikille kuitenkin yhteistä tuotteiden, hyötyjen ja metsänhoitomenetelmien ja hallintakeinojen monipuolistaminen. => Tästä ja viime aikaisesta sektorin uudesta kriisistä huolimatta valtio ja metsäteollisuus ovat keskittyneet vanhojen rakenteiden puolustamiseen.

Hankkeen johtopäätökset Metsäsektorin legitimiteettiongelmia ei ole enää mahdollista ratkaista t tyhjentävästi. tä ä ti Toimijoita ij it ja odotuksia on liian monia useilla eri tasoilla (paikallinen, kansallinen, kansainvälinen). Ristiriitojen hallinta vuoropuhelua edistämällä on keskeinen ohjauksen ja päätöksenteon tehtävä. Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen mahdollistaa eri tavoitteiden aidon integroinnin osaksi metsien käyttöä ja metsäpolitiikkaa. Metsien käytön sääntely on saatettava linjaan muun ympäristösääntelyn periaatteiden kanssa. Kansalaisten osallistumisoikeuden turvaaminen lainsäädännöllä valtion metsiä koskevassa päätöksenteossa. Ympäristöristiriitojen hallinta (ratkaisun sijasta) haaste ympäristöoikeudelle

Julkaisuja Donner-Amnell, J. 2007. Suomen metsäsektorin kehityssuunnat. Teoksessa: Häyrynen, S., J. Donner-Amnell and A. Niskanen. Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, Tiedonantoja 171, 127-207. Donner-Amnell, J. and L. Hetemäki. 2006. Metsäalan sosiaalisen pääoman kehitysnäkymät. Teoksessa: Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. & Uusivuori, J. (toim.): Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015. Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja 26, 166-173. Donner-Amnell, J. & T. Rytteri. Käsikirjoitus. Metsäsektorin hyväksyttävyys murroksessa? Tulkintoja metsäsektorin ja yhteiskunnan suhteen olemuksesta, muutoksista ja muutospaineista. Teoksessa: Määttä, T. and P. Rannikko (Eds.). Kenen ehdoilla? Raitio, K. 2008. You Can t Please Everyone Conflict Management Practices, Frames and Institutions in Finnish State Forests. n yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja 86. Raitio, K. & Rannikko, P. 2006. Metsähallituksen roolin muuttuminen Lieksassa. Metsätieteen aikakauskirja 2/2006, 271 292. Raitio, K. & Rytteri, T. 2005. Metsähallituksen ja valtio-omistajan i t vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa. Metsätieteen aikakausikirja 2/2005: 117 137. Suvantola, L. 2003. Valitusoikeus Natura 2000-verkoston suojelun valvontakeinona. University of Joensuu Publications in Law 3, Joensuu. Suvantola, L. 2004. Vaaran vyöhykkeellä luonnonsuojelun ja ympäristönkäytön konkurrenssista. Oikeustiede Jurisprudentia 2004, Suomalaisen lakimiesyhdistyksen vuosikirja XXXVII, Helsinki, 433 509. Suvantola, L. 2005. Kun maailma ei riitä Luonnon monimuotoisuudelle aiheutettavien haittojen kompensointi. Ympäristöjuridiikka 3 4/2005, 30 80. Suvantola, L. 2008. Biobanking -järjestelmä (NSW, Australia) esimerkkinä markkinoihin perustuvasta maankäytön ohjauksesta. Ympäristöoikeuden ja -politiikan vuosikirja 2008, 155 205