Murroksen jälkeen - Metsien käytön tulevaisuus Suomessa. Näkemyksiä metsäalan muutostarpeista. Lauri Hetemäki

Transkriptio

1 Murroksen jälkeen - Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Näkemyksiä metsäalan muutostarpeista Lauri Hetemäki Metsäneuvoston kokous, , Säätytalo, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Kirjoittajat: Lauri Hetemäki Hanna-Liisa Kangas Jani Laturi Jussi Lintunen Matti Mäkelä Sini Niinistö Johanna Pohjola Risto Seppälä Anna Vanhatalo Jussi Uusivuori 2

3 Esityksen sisältö 1. Kirjan tausta ja tavaoitteet 2. Toimintaympäristön muutos 3. Politiikkasuosituksia (ei kaikkia) 4. Tutkimuksen rooli 3

4 Kirjan tausta ja tavoitteet Kirja on tutkijalähtöinen ja riippumaton arvio Suomen metsäalan kehityksestä tulevan noin vuoden aikana Se perustuu tutkimukseen, selvityksiin, asiantuntijatietoon, näkemyksiin sekä tekijöiden kokemukseen politiikan taustavalmisteluissa Kirjassa esitettävät politiikkasuositukset ovat tekijöidensä eivätkä välttämättä Metlan näkemyksiä Tavoite on esittää synteesi murroksen vaikutuksista ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista Keskustelun herättäminen 4

5 Käynnissä oleva metsäalan rakennemuutos tulee jatkumaan 5

6 Riippuvuus perinteisestä metsäsektorista vähentynyt selvästi 2000-luvulla % Metsäsektorin osuus BKT:sta Metsäsektori yhteensä Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Lähde: Tilastokeskus

7 Metsäalan toimintaympäristön muutokset 7

8 Globaalit trendit määrittävät pitkälti Suomen metsäalan mahdollisuudet ja rajat 1. Globalisaatio Kiina-ilmiöineen 2. Sähköisen viestinnän kehitys 3. Nopeakasvuisten istutusmetsien merkitys 4. Ilmasto- ja ympäristökysymykset ja politiikka 5. Energiakysymysten merkityksen kasvu 6. Kehittyneiden talouksien palveluvaltaistuminen 8

9 Johtopäätöksiä Suomen metsäalan kehitykseen vaikuttaa kaikkein eniten globaalit trendit ja niiden heijastusvaikutukset Emme voi näitä trendejä muuttaa. Siksi avainasia on kuinka onnistumme niitä hyödyntämään Kehitys kulkee kohti monipuolistuvaa puunjalostusta Tarvitaan uusia toimijoita ja pääomia metsäalalle - uudistuminen nykytoimijoiden varassa liian kapeaa ja hidasta Metsäalan jalostusarvon ja työpaikkojen kehitys yhä enemmän palveluiden varassa 9

10 Metsien muut kuin puuntuotantoon ja jalostukseen liittyvät näkökohdat tunnustettu, mutta niiden merkitykseen ei oikein uskota 10

11 Kansallispuistojen käyntimäärien kehitys ja majoitusliikkeiden yöpymiset Suomessa 2,800,000 2,400,000 kertaa Indeksi 1992 = 100 Trendiennusteet trendi ,000, ,600,000 Kävijämäärät 400 1,200, , ,000 Majoitusliikkeiden yöpymiset Virkistys- ja matkailukäytön kasvun luomiin mahdollisuuksiin panostettava nykyistä voimakkaammin 11

12 Hakkuusäästöistä hiilinieluihin Suomen metsien hiilinielut tuottavat merkittäviä ilmastohyötyjä Hiilinielujen taloudellinen merkitys kasvussa Ohjauskeinojen suunnittelu aloitettava 12

13 Palveluiden taloudellista potentiaalia on kehitettävä nykyistä voimakkaammin Metsäalan palveluiden merkitys on tunnustettu. Mutta onko muutoksen laajuus ja merkittävyys sittenkään vielä riittävästi oivallettu? Kyse on koko kansantalouden ja metsäalan läpi menevästä kehityksestä (vrt. Etlan tutkimukset) Panostettava metsäalan palvelujen tutkimus- ja kehitystyöhön: Metsäalan Palvelututkimus Oy? (a la Metsäklusteri Oy ja Wood Research Oy) 13

14 Politiikkasuosituksia metsäalan kehittämiseksi 14

15 Politiikan tulee edistää metsäalan uusiutumista ja monipuolistumista Metsäohjelmien (KMO, MSO) tavoitteena on metsäalan uudistuminen ja monipuolistuminen Käytännön toimet kuitenkin keskittyvät edelleen liiaksi nykyrakenteiden ylläpitämiseen kuin aitoon muutokseen Politiikan tulee löytää keinoja metsäalan nopeampaan ja merkittävämpään monipuolistumiseen ja sitä kautta uudistumiseen Politiikan on tuettava puun uusien käyttömuotojen lisäksi myös metsien tuottamia palveluita ja hyödykkeitä 15

16 Metsäpolitiikan uudistaminen perusteltua 16

17 Kansalaisten näkemys metsäpolitiikasta Kyselytutkimuksen mukaan kansalaiset kokevat metsäpolitiikan päätöksentekoprosessin epäoikeudenmukaiseksi* (1260 vastausta satunnaisotannalla valitusta 3000 kansalaisesta) Heidän mielestään metsien käytön eri näkökulmat eivät tule otetuiksi tasapuolisesti huomioon päätöksenteossa Vastaajien enemmistön mielestä jotkut ryhmät (metsäteollisuus) pääsevät vaikuttamaan liikaa päätöksentekoon, ja asiat sovitaan usein kabineteissa Mikäli kansalaisnäkemyksiä ei oteta vakavasti, saattavat ne ajan myötä purkautua isoina jytkyinä *Valkeapää, A., Paloniemi, R., Vainio, A., Vehkalahti, K., Helkama, K., Karppinen, H., Kuuluvainen, J., Ojala, A., Rantala, T. & Rekola, M Suomen metsät ja metsäpolitiikka kansalaisten näkemyksiä. Helsingin yliopisto, Metsäekonomian laitos, Tutkimusraportteja

18 Metsä-, elinkeino-, energia - ja ilmastopolitiikan koordinointi välttämätöntä Metsäpolitiikka on kytkeytynyt yhä enemmän osaksi elinkeino-, energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa Itsenäisen ja erillisen metsäpolitiikan järkevyys yhä kyseenalaisempaa ja koordinaation tarve lisääntynyt Tarvitaan muutoksia metsäalaa koskevan politiikan hallinnossa, organisoinnissa ja toimeenpanossa 18

19 Metsäpolitiikan uudistamiselle asetettavia tavoitteita Miten metsäpolitiikassa parhaiten yhdistetään: 1. Kyky uudistua ja monipuolistua 2. Edustuksellisuus. Korporatismista paralamentarsimiin (eduskunnan legimiteetti päättäjänä) 3. Riippumattoman asiantuntemuksen vahvistaminen 4. Etujärjestöjen asiantuntemuksen ja näkemysten myötävaikutus 5. Politiikan pitkäjänteisyys 19

20 Ehdotus jatkoselvittelyn pohjaksi 1 Virkamiehet (MMM, TEM, YM) ja riippumaton asiantuntijaryhmä valmistelevat metsäpolitiikkaa ja laativat ohjelmapaperiluonnoksen 2 Etujärjestöt kommentoivat ohjelmapaperiluonnosta 3 4 Mahdolliset muutokset ohjelmapaperiluonnokseen (virkamiehet vastaavat muutoksien tekemisestä kuultuaan myös asiantuntijaryhmää) Eduskuntakäsittely (maa- ja metsävaliokunta, ympäristövaliokunta ja talousvaliokunta) Hallituksen ohjelma / selonteko Metsä- energia elinkeino ja ilmastopolitiikan koordinoiniti edellyttää kolmen valiokunnan käsittelyä 20

21 Lopuksi kirjan näkemys tutkimuksesta 21

22 Monipuolinen tutkimus on otettava metsäalan kehittämisen perustaksi Tutkimuksen suuntaamisessa on korostettu elinkeinoelämän tarpeita - perusteltua, mutta Panostettava myös tutkimukseen, joka ei palvele vain yritysmaailman etuja Yritykset eivät aina tiedä minkälainen tutkimus vastaa huomisen tarpeisiin Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen tilanteessa, jossa intressit eivät välttämättä kohtaa Taloudellis-yhteiskunnallinen ja ekologinen tutkimus sekä toimintaympäristön muutosten ennakointi Yhteiskunnan rahoitusta tarvitaan myös turvaamaan metsäalan tutkimuksen riippumattomuus 22

23 Perusviesti Koska metsäalan toimintaympäristö on muuttunut, myös alaa koskevan politiikan, käytännön politiikkatoimien ja resurssien kohdentamisen täytyy muuttua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

24 Kiitoksia! 24