Liite 4. TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2018 TALOUSARVIO 2016
TORNIONLAAKSO Tornionlaakso, Ruotsin, Norjan ja Suomen kohtaamispaikka, on Euroopan yhdentymisprosessin avainaluetta. Juuri rajaseuduilla yhdentymispolitiikka ja yhteisyyspyrkimykset toteutuvat konkreettisesti, kun niitä sovelletaan käytännössä kuntien, asukkaiden, viranomaisten, elinkeinoelämän ja organisaatioiden välisessä rajanylisessä yhteistyössä. Täällä on olemassa rajanylinen yhteinen identiteetti ja kansalaisten ja laitosten välisellä valtakunnanrajat ylittävällä kanssakäymisellä on pitkät perinteet. Tornionlaaksossa on rajaseutuosaamista, joka on ainutlaatuista Pohjoismaissa, ja alue on tänä päivänä esikuva EU:ssa. Tornionlaakson omaleimaisuus perustuu alueella kohtaavaan neljään kulttuuriin ruotsalaiseen, suomalaiseen, norjalaiseen ja saamelaiseen. Yhteisen historian aikana syntyneellä yhteistyökulttuurilla ja osallistumisella on ratkaiseva merkitys tulevalle kehitykselle. Alueen mahdollisuudet koostuvat moniulotteisen kuntien välisen elinkeinoelämän, työmarkkinoiden, koulutussektorin ja kulttuurin aloilla tapahtuvan rajanylisen yhteistyön kautta syntyvistä synergiavaikutuksista. Tornionlaakson on aika vapauttaa ja panna liikkeelle koko sen alueelta löytyvä kehittämispotentiaali. TORNIONLAAKSON NEUVOSTO Tornionlaakson Neuvosto perustettiin toukokuussa 1987. Tornionlaakson kunnat Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio, Enontekiö, Haparanda, Övertorneå, Pajala, Kiiruna, Storfjord, Kåfjord ja Nordreisa muodostavat Tornionlaakson Neuvoston, joka on Tornionlaakson yhteistyö- ja edunvalvontaelin. VISIO JA TAVOITTEET Pyrimme luomaan hyvät kasvuedellytykset hyvinvoinnin ja yhteishengen turvaamiseksi. Haluamme, että väestön toimeentulomahdollisuudet paranevat ja että alueemme saa mahdollisuuden kehittyä pitkäjänteisesti ja vakaasti. Haluamme turvata monelle alalle ulottuvalle yhteistyöllemme mahdollisuuden kehittyä pohjoismaiden välisiksi kuntayhtymiksi, yhteisiksi yli valtakunnanrajojen toimiviksi lasten ja nuorten kouluiksi ja yhteisiksi elinkeinoelämän laaja-alaisiin rekrytointitarpeisiin vastaaviksi valtakunnanrajan yli ulottuviksi työmarkkina-alueiksi. Tavoitteena on, että alueen yliopistoihin Ouluun ja Rovaniemelle sekä Luulajaan ja Tromssaan kerääntynyt tieto on entistä paremmin yhteiskuntasuunnittelun, elinkeinoelämän ja opiskelijoiden saavutettavissa. Pyrkimyksemme on kehittää ympäristöjä, joissa asukkaiden ja elinkeinoelämän on helpompi hyödyntää alueelle ominaisia voimatekijöitä. Haluamme luoda suomalais-ruotsalais-norjalaisille yrityksille mahdollisuuden kehittää toimintaansa valtakunnan rajojen yli alueen rajanylisiä vahvuuksia ja mahdollisuuksia yhdistäen ja hyödyntäen, ja saada siten aikaan uusia synergiavaikutuksia ja kokoonpanoja. Päämääränämme on kehittää Tornionlaaksosta Euroopan integroiduimman raja-alueen. MAANTIETEELLINEN JAKO Tornionlaakson Neuvoston jäsenkuntien edustama alue on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen seuraavasti: Vyöhyke 1.: Nordreisa Kåfjord Storfjord Kiiruna Muonio Enontekiö Vyöhyke 2.: Pajala Kolari Övertorneå Pello Ylitornio Vyöhyke 3.: Haaparanta Tornio Vyöhykkeet työskentelevät Tornionlaakson Neuvoston vahvistamien toimialojen mukaisesti, yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. 2
TOIMINTA 2016 2018 ARCTIC DEVELOPMENT REGION Arctic Development Region (ADR) on yhtenäinen maantieteellinen Suomen, Ruotsin ja Norjan rajalla sijaitseva alue. Alue käsittää Tromssan fylken, Tornionlaakson ja osan Botnian käytävästä (Bothnian Corridor), Luulajan ja Oulun kaupungit mukaan lukien. ADR:n alueella asuu yli 1 miljoona ihmistä ja se on siten arktisen alueen tiheimmin asuttu vyöhyke, myös kansainvälisessä mittakaavassa. ADR:n tavoitteena on edistää ja vauhdittaa vahvaa pohjoismaiden välistä yhteistyötä mm. elinkeinoelämän ja koulutuksen alalla, työmarkkinoilla sekä infrastruktuurin suhteen. Yhteisen pohjoismaisen kulttuurin lisäksi vyöhykettä yhdistävät samankaltaiset haasteet. Alueen kehittämismahdollisuuksia voidaan hyödyntää maanläheisellä ja konkreettisella yhteistyöllä. Lähtökohdat: Arktisen alueen poliittinen ja taloudellinen merkitys kasvaa koko ajan sekä pohjoismaisessa että kansainvälisessä mittakaavassa. EUn pohjoinen ulottuvuus laajenee yhä enemmän käsittämään arktisen alueen. Yhteistyön tarve kasvaa poliittisilla areenoilla, elinkeinoelämässä, julkishallinnossa, tutkimusja kehittämistyössä sekä koulutussektorilla ja työmarkkinoilla. Kansallista ja kansainvälistä työtä tehdään koko ajan arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisen edistämiseksi ja helpottamiseksi. Uusia laivareittejä avataan ja arktinen merenkulku kasvaa Suunnitteilla on hyvin suuria infrastruktuuri- ja luonnonvarojen hyödyntämiseen tähtääviä investointeja. Kasvun kriteerejä: Yhteiset viralliset, alueen kehittämiseen tähtäävät yhteistyöelimet Elinkeinoelämän ja työvoiman rajanylitysten helpottaminen Tehokkaat kuljetusjärjestelmät Yhteiset teollisuuden, koulutuksen ja sosioekonomian standardit Tutkimus- ja kehittämishankkeiden rajanylinen organisointi Alueellinen tilastointi Vahvoja kasvu- ja osaamiskeskuksia jokaisessa maassa 3
Hyöty: Pohjoismainen yhteistyö konkretisoituu Kansainvälistymisaste nousee Julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutus kasvaa Kuntien ja kasvukeskusten välinen yhteistyö tehostuu Vaikuttaa myönteisesti elinkeinoelämän kasvuun Elinkeinoelämä kasvaa ja monipuolistuu Investointimarkkinat kasvavat Työmarkkinat laajentuvat Koulutusmahdollisuudet lisääntyvät Liikennekäytävät kehittyvät, logistiikka paranee Liikennejärjestelmät tehostuvat koordinoinnin tuloksena Kehittämispanostukset: (Hanketoimintaa rajanyliset osahankkeet) Elinkeinoelämä Koulutus Infrastruktuuri, logistiikka, liikennejärjestelmät, tietoyhteydet Työmarkkinat Energia-ala 4
Kuva: LKAB JÄÄMEREN RATA Laurilan ja Kolarin välisen rataosuuden sähköistäminen, sekä radan jatkaminen Suomen Kolarista Norjan Skibotten:iin, on tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Radan taloudellisten edellytysten jatkuvaan seurantaan on tarvetta niin alueellisissa kuin kansainvälisissä yhteyksissä ja pitkällä tähtäimellä. Tornionlaakson Neuvosto on aiemmin yhteistyössä Storfjordin kunnan ja Tromssan fylken kanssa teettänyt kaksi Jäämeren rataa koskevaa konsulttiselvitystä, joissa on tutkittu rataosuuden teknisiä ja markkinataloudellisia edellytyksiä. Alueen kaivosteollisuus käyttää Narvikia rautamalmin vientisatamana. Jäämeren rata nähdään Suomen mahdollisuutena saada yhteys jäättömään satamaan Skibottenissa. Rautatien jatkaminen vahvistaisi samalla Pohjoismaiden yhteistä rajanläheistä infrastruktuuria ja täydentäisi olemassa olevaa ja suunniteltua kuljetusinfrastruktuuria Pohjois- Ruotsissa. Tornionlaakson Neuvosto jatkaa tätä työtä läheisessä yhteistyössä kuntien sekä alueellisten toimijoiden kanssa Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Toimenpiteet: (Edunvalvonta) Edunvalvontaa sekä Pohjoiskalotin ja Barentsin alueen liikennesuunnittelun seurantaa pohjoismaisissa ja kansallisissa yhteyksissä Jäämerenratahanketta edistetään myös ADR:n puitteissa 5
Tornionlaakson Neuvoston jäsenkuntien kattama maantieteellinen alue on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen: Vyöhyke 1.: Nordreisa Kåfjord Storfjord Kiruna Enontekiö Muonio Työryhmä joka koostuu yllä mainittujen kuntien elinkeinojohtajista. Työ on integroitu Tornionlaakson Neuvoston toimintaan, mutta ryhmä rajautuu maantieteellisesti. Elinkeinoelämän kehittäminen vyöhykkeellä kohdistuu verkostojen rakentamiseen, matkailun kehittämiseen, rajakaupan edistämiseen, osaamisen kehittämiseen, naapurialueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja paikallisen elinkeinoelämän aktivointiin yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa. Vyöhyke 2.: Pajala Kolari Övertorneå Pello Ylitornio. Työ integroidaan muuhun elinkeinoelämän kehittämistyöhön ja sitä tehdään läheisessä yhteistyössä kuntien ja kunnallisten kehittämisyksiköiden kanssa. Työ painottuu erityisesti kaivostoimintaan, elinkeinoelämän rajanylisen yhteistyön edistämiseen, sekä matkailuelinkeinoon. Vyöhyke 3.: Tornio - Haparanda Työ integroidaan muuhun elinkeinoelämän kehittämistyöhön, jossa painotetaan erityisesti metalli-, puutuote-, elintarvike- ja tekstiiliteollisuutta sekä kauppaa ja matkailua. Yhteistyötä tehdään Tornion kaupungin elinkeinoelämän kehittämisyhtiö Team Botnian ja Haaparannan kaupungin Tillväxtkontoret:in kanssa. 6
NORJAN POHJOISALUEPANOSTUS Norjan hallitus pitää pohjoista aluetta Norjan tärkeimpänä strategisena, tulevien vuosien panostusalueena. Hallituksen politiikan päätavoitteena on kestävän kasvun ja kehityksen luominen Pohjois-Norjassa. Keskeisiä asioita ovat osaamiseen perustuva elinkeinoelämän kehittäminen, innovaatiotoiminta ja yrittäjyys. Taloudellisen toiminnan kestävyyden varmistamiseksi panostetaan yhä enemmän ympäristöasioihin. Pohjoisaluepanostus on laajaa ja monipuolista ja siihen kuuluu muun muassa kansainvälinen yhteistyö, tiedonsiirto, tutkimus ja kehittäminen sekä elinkeinoelämän kehittäminen ja ympäristöturvallisuus. Osaamiseen perustuva elinkeinoelämän kehittäminen synnyttää lisäarvoa ja edesauttaa luonnonvarojen kestävämpää hyödyntämistä. Meriviljelyä, merellistä sektoria, matkailuelinkeinoa ja avaruustoimintaa pidetään pohjoisen tärkeinä elinkeinoaloina. Öljyteollisuus sijoittuu yhä pohjoisemmaksi ja tuo merkittäviä kerrannaisvaikutuksia pohjoisille maakunnille. Hallitus ehdottaa lisämäärärahoja geologiseen kartoitukseen sekä mineraalivarojen inventointiin pohjoisessa. Ilmastotutkimukseen ja erityisesti kalakantojen tutkimukseen ja ympäristömyrkkyjen vaikutusten selvittämiseen myönnetään lisävaroja. Kansojen välinen yhteistyö on tärkeä osa pohjoisten alueiden politiikkaa. Kun ihmiset kohtaavat yhteisten aktiviteettien parissa syntyy yhteisymmärrystä ja luottamusta, joka vaikuttaa myönteisesti pohjoisen alueen vakauteen ja kehittymiseen. Naapurimaiden välisen dialogin lisääminen, kumppanuuksien ja liittoumien rakentaminen pohjoisaluepanostuksen osa-alueilla on siksi tärkeää. Norjan taholta kiinnitetään kuljetusinfrastruktuuriin edelleenkin suurta huomiota, vuosille 2014-2020 hyväksytyn kansallisen kuljetussuunnitelman (NTP) kautta. Tarkastelussa ovat muun muassa ehdotukset uusiksi rautatiepanostuksiksi. Suunnittelu tapahtuu kokonaisvaltaisesti olemassa olevan infrastruktuurin ja tulevaisuuden panostusten pohjalta. Tämä käsittää myös Suomen ja Ruotsin pohjoiset osat. Norjan pohjoisaluepanostus antaa paremmat mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseen Tornionlaakson Neuvoston norjalaisten jäsenkuntien kanssa. Se sisältää rahoitusmahdollisuuksia, joita voidaan ohjata myös rajanyliseen yhteistyöhön. On tärkeää, että Tornionlaakson Neuvosto käyttää hyväkseen tätä mahdollisuutta. Toimenpiteet: (Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, edunvalvonta) Pohjoisaluepanostuksen hyödyntäminen arktisen yhteistyön kanavana Uusien yhteistyömuotojen käynnistäminen mm. Arktisen Neuvoston kanssa Kumppanuuksien ja liittoumien rakentaminen, benchmarking Energiasektorin yhteistyöedellytysten kartoittaminen Faktatiedon kerääminen alueesta ja siitä tiedottaminen esim. ADR-hankkeen puitteissa 7
Kansainvälisten yritystapaamisten tarkoituksena on Pohjoiskalotin yritysten, tuottajien, myyjien, alihankkijoiden, markkinoijien ja elinkeinoelämän etujärjestöjen yhteen saattaminen, kumppanuuden ja kehittämisen merkeissä. Tornionlaakson Neuvosto jatkaa monivuotista ja kiinteää yhteistyötään yrittäjäjärjestöjen, Lapin yrittäjien, Företagarna i Norrbotten:in ja Bedriftsförbundet:in kanssa. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) Rajanylinen MatchMaking Työ rajaesteiden poistamiseksi, sekä yrityksiin kohdistuvan rajaneuvonnan kehittäminen Erityisalojen Matchmaking-tapahtumia, esim. kaivosteollisuus sekä matkailu Nuorten yrittäjien MatchMaking Suora MatchMaking eri yrittäjäryhmille Rajanylisten elinkeinoelämän verkostojen kehittäminen Kuva: norden.org UUSIUTUVA ENERGIA Bioenergia-alan kehitys on intensiivistä alueellamme. Toimijoiden väliset rajanyliset yhteydet ovat kuitenkin edelleenkin vähäiset. Tornionlaakson Neuvosto on yhteistyössä Perämerenkaari-yhdistyksen kanssa toteuttanut useita alueen bioenergia-alan kehittämistä kartoittavia selvityksiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että alueen kehittämispotentiaali on erittäin suuri. Bioenergia-alan tekninen osaaminen kasvaa ja alueen yliopistoissa tapahtuva tutkimustyö vauhdittaa omalta osaltaan kehitystä. Tornionlaakson Neuvosto jatkaa osallistumistaan kehittämistyöhön tulevina vuosina edistämällä bioenergia-alan piloottihankkeiden toteutumista, sekä jatkaa työtä rajanylisen yhteistyön ja tiedonvaihdon lisäämiseksi. Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) 8
Tekniikan kehittämiseen ja bioenergian - sisältäen myös aurinkoenergian - käytön lisäämiseen kunnan energiahuollossa Paikallisten energiatuotantohankkeiden/pilottihankkeiden edistäminen Rajanylisten tuottaja käyttäjä kehittäjäverkostojen luominen Selvittää Norjan uusiutuvan energian tuontimahdollisuuksia Tornionlaakson Yhteistyö Perämerenkaaren toimijoiden kanssa Kuva: Kuntaliitto RAJANYLINEN NUORISOYHTEISTYÖ Nuorten välisen rajanylisen kanssakäymisen kaikinpuolinen edistäminen ja tukeminen kuuluu alueemme merkityksellisiin tulevaisuudenkysymyksiin. On tärkeää lisätä nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa rajayhteistyöhön Tornionlaaksossa. Nuorisoneuvostot rajan molemmin puolin ovat resurssi yhteistyön aktivoimiseksi. SOME luo erinomaiset edellytykset rajanyliseen verkostoitumiseen. Sen lisäksi tarvitaan kokoontumispaikkoja esim. nuorisokahviloita jossa nuoret rajan kummaltakin puolen voivat kokoontua säännöllisesti. Toimenpiteet: Nuorisoneuvostojen kautta tehtävän työn rajanylinen aktivoiminen, edistämien ja tukeminen Nuorten kohtaamispaikkojen järjestäminen kuntapareittain Nuorille osoitettujen teema-kokousten järjestäminen Työelämän rajanläheisten mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen, esim. rajanylisen työharjoittelun kautta Nuorisoyhteistyötä laajentavat Interreg-hankkeet, esim. kielitaidon lisäämiseen tähtäävät hankkeet 9
Kuva: Johannes Jansson/norden.org RAJAKUNNALLINEN BENCHMARKING "Bennchmarking":in päämääränä on saattaa yhteen kunnallisia hallintoja kuntapareittain valtakunnan rajalla Tornionlaaksossa. Tarkoituksena on naapurikuntien välinen tiedonvaihtaminen kumpaisenkin osapuolen työtavoista, laista ja asetuksista, mutta ennen kaikkea niiden alueiden ja kohteiden tunnistaminen, joilla kehittämispyrkimykset ovat samankaltaisia. Parhaassa tapauksessa tämä voi johtaa yhteiseen resurssien käyttöön sekä infrastruktuurin että henkilöstön osalta. Koordinointihyödyt voivat olla merkittävät. Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Päiväkotitoiminnan, koulutoimen, sosiaalitoimien, vanhustenhuollon, ym. välisen yhteistyön aloittaminen Julkiset hankinnat Kunnallistekniikkaa koskeva, viemärien puhdistukseen, ympäristö- ja ilmastotyöhön, kierrätykseen, jätteiden käsittelyyn, liittyvä yhteistyö Energiatekniikka-alan yhteistyö It-sektori, rajanylisen laajakaistan kehittäminen, yhteinen ja integroitu tietojen käsittely, yhteiset palvelimet ja koordinoidut käyttöä, huoltoa ja kehittämistä koskevat toimenpiteet Työ rajanylisen paikallisliikenteen aikaan saamiseksi Tornionlaaksossa Kuntien työntekijöiden yhteiset koulutuspäivät Kuva: Ville Vähä TORNIONJOEN VESISTÖN LOHI Tornionlaakson kunnat ovat voimakkaasti mukana Tornionjoen vesistön lohta koskevissa kysymyksissä. Kunnat ovat yksimielisiä siitä, että luonnon lohi on tärkeä luonnonvara, jota on 10
hoidettava ja vaalittava tuleville sukupolville. Eteläiselle Tornionlaaksolle on tärkeää sekä rannikkokalastuksen että jokikalastuksen kehittäminen. Ylempänä jokilaaksossa sijaitseville kunnille on kalastusmatkailun kehittäminen luonnollisesti hyvin tärkeää. Tornionlaakson Neuvostolla on avainasema kalastusasioita koskevan yhteistyön kehittämisessä kuntien rajojen yli. Perämeren lohikomitea, "The Salmon Committee of the Bothnian Bay (SALCOM)", muodostuu Lapin liiton, Norrbottenin lääninhallituksen, Lapin Ely-keskuksen, Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission ja Tornionlaakson Neuvoston edustajista. Osallistumme SALCOM:in työhön, jonka tarkoituksena on muun muassa kehittää lohikalastusta Tornionjoen vesistöalueella ja jokisuussa. Kanslia tekee yhteistyötä Rajajokikomission, Lapin liiton ja Norrbottenin lääninhallituksen kanssa Brysseliin suunnatun lobbauksen lisaäämiseksi. Tämä tapahtuu muun muassa seminaarien sekä aktiivisen stakeholder-työn kautta. Toimenpiteet: (Edunvalvonta, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa) Yhteistyö Rajajokikomission, Norrbottenin lääninhallituksen ja Lapin liiton kanssa SALCOM:n kautta Seminaarien ja tiedotustilaisuuksien järjestelyihin osallistuminen Lobbaus yhteystyössä yllä mainittujen toimijoiden sekä Brysselin North Sweden- ja North Finland- konttoreiden kanssa. TORNIONLAAKSON KULTTUURI Kuntien, yhdistysten ja järjestöjen välisen yhteistyön historiallinen perusta on yhteinen Tornionlaakson kulttuuri. Se on tärkeä henkisen infrastruktuurin vahvistamiselle, joka puolestaan luo perustan yhteiskunnan taloudelliselle sekä muulle kehittymiselle. Tornionlaaksossa on toimiva kulttuuriverkosto, Tornionlaakson Neuvoston kulttuurityöryhmä, joka on vuosien varrella toteuttanut monta, tornionlaaksolaisten arkipäivään liittyvää projektia. Tornionlaakson kulttuurielämä on monikulttuurista ja siihen kuuluu koko joukko tapahtumia kuten näyttelyitä, festivaaleja, teemapäiviä, rajanylistä teatteritoimintaa jne. Alueella on maakuntamuseon ja kotiseutumuseoiden verkosto, joka toimii kulttuurielämän voimavarana. Tornionlaakson Neuvosto tukee Tornionlaakson Taidehalli hanketta, jonka tarkoituksena on perustaa klassinen, kansainvälisesti suuntautunut taideyksikkö, jolla on merkitystä koko Tornionlaaksolle. Rajan yli tapahtuva kulttuurivaihto kylien kesken on monesti rajayhteistyön kehittämisen edellytys ja sitä kautta saadaan kytkentä matkailuelinkeinoon ja alueellamme vieraileviin ihmisiin. Eräs tärkeimmistä yhteistyön aloista on nuorten välisen valtakuntien rajojen ylittävän yhteistyön kaikenpuolinen edistäminen Tornionlaaksossa. Toimenpiteet: (Verkostotyötä, hanketoimintaa) Työ Tornionlaakson Neuvoston kulttuurityöryhmän kautta 11
Tornionlaakson vuosikirjan julkaiseminen Tornionlaakson kulttuurikalenterin laatiminen Benchmarking AREENA TORNIONLAAKSO Kehittämishanke Areena Tornionlaakson tarkoituksena on kannustaa kaikenlaista, kaikki rajat ylittävää, luovaa yhteistyötä (yhdyskuntien, elinkeinoelämän, organisaatioiden ja yksityisten välillä) kaikissa Tornionlaakson Neuvoston jäsenkunnissa. Yhteistyöllä vahvistetaan koko Tornionlaakson yhteistä vetovoimaa. Areena Tornionlaakso toimii yrityselämän ja kulttuuri- ja urheilutoimijoiden välisen vuorovaikutuksen foorumina. Tavoitteena on luoda kasvua. Suurten, korkeatasoisten ja vetovoimaisten tapahtumien kautta alueelle voidaan houkutella lisää kävijöitä, tehdä aluetta tunnetummaksi ja terävöidä sen profiilia, mikä vuorostaan johtaa myönteisiin kerrannaisvaikutuksiin. Tämä edellyttää aktiivista yhteistyä alueen yritysten kanssa. Areena Tornionlaakson tarkoitus lisäksi on kannustaa uusien tapahtumien käynnistämistä, kehittää jo olemassa olevia ja edesauttaa uusien luovien alojen yritysten syntymistä alueella. Areena Tornionlaakson tarkoituksena on lisäksi kuntien kulttuuri- ja elinkeino-osastojen/elinkeinoyhtiöiden välisen yhteistyöhön tiivistäminen. Tarkoituksena on myös vahvistaa kulttuuri- ja taidealan osaamista elinkeinoelämässä alueen kilpailu- ja innovaatiokyvyn lisäämiseksi. REVONTULTENTIE Revontultentien reitti kulkee jylhien tuntureiden ja Suomen, Ruotsin ja Norjan koskimaisemien halki. Se lähtee Perämeren rannikolta valtatie 8:aa ja valtatie 99:ää Tornionjokea ja Suomen ja Ruotsin rajaa myötäillen. Tie saavuttaa Suomen korkeimman tieosuuden Kilpisjärvellä Käsivarressa ja jatkuu sitten Norjan puolelle ja Storfjordin ja Balsfjordin kautta Tromssaan. Tien varrella on kaiken kaikkiaan seitsemän rajanylityspaikkaa ja se seuraa monilta osin myös Struven kolmiomittausketjun pohjoisinta osuutta. Matkailullisesti tie solmii yhteen Suomen, Ruotsin ja Norjan ja tarjoaa ainutlaatuisen matkan erilaisten maisemien, ympäristöjen ja kulttuurien halki. Tie on virallinen matkailutie sekä Suomessa että Norjassa. Tornionlaakson Neuvosto haluaa yhdessä paikallisten matkailutoimijoiden kanssa kehittää tien markkinointia ja siitä tiedottamista. Työ on aloitettu esiteaineiston laatimisella, matkailuyrittäjien työpajoilla ja Revontultentielle laadituilla Internet-sivuilla. Tornionlaakson Neuvosto jatkaa tehtäväänsä verkostojen rakentamisen ja toteutuksen sekä tiedotuksen koordinoijana alueen matkailuelinkeinon kehittämiseksi ja siitä seuraavien muiden myönteisten alueellisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Työtä tehdään kolmen maan välisenä yhteistyönä yhdessä kuntien ja muiden alueen matkailutoimijoiden kanssa. 12
Toimenpiteet: (Edunvalvontaa, kehittämistyötä) Nettiportaalin www.northernlightsroute.com kehittäminen Yritysten saaminen aktiivisesti mukaan kehittämistyöhön Tien koko osuudella toimivien matkailuyritysten verkostoituminen ja palvelutarjonnan kasvattaminen Suomen, Ruotsin ja Norjan tieviranomaisten välinen yhteistyö Rajanylinen yhteistyö kuntien matkailutoimistojen kesken Markkinointi Yhteistyö opaskoulutusten kanssa Kansallinen verkostoyhteistyö Yhteistyö E 45 hankkeen ja Palojoensuun kautta Hettaan, Kautokeinoon ja sieltä edelleen Altaan ja Nordkapiin vievän yhteyden kanssa TORNIONLAAKSON PYHIINVAELLUSMATKAILUN KEHITTÄMINEN Pyhiinvaellukselle on ominaista verkkaisuus ja vapaus, yksinkertaisuus ja hiljaisuus samoin kuin huolettomuus, toisten kanssa jakaminen ja henkisyys. Risti, sauva ja kengät, takki ja hattu sekä reppu ja teltta ovat matkan symboleita. Vaellukselle houkuttelee usein sisäisen rauhan kaipuu, toisenlaisen elämäntavan mahdollisuus ja syvällisyyteen, meditaatioon ja kontemplaatioon keskittyminen. Tornionlaakso ja sen rikas hengellinen historia ja kaunis, rauhallinen luonto tarjoavat erinomaisen pyhiinvaellusympäristön. Raja-alueen lukuisat kirkot Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimivat luonnollisina tienviittoina kokonaisuuden keskellä. Kansallisten kirkkojen erityisleima antaa puitteet henkiseen syventymiseen ja kehittymiseen. Tornionlaaksossa on tarjolla sekä ulkoiset että sisäiset puitteet vaellusmatkailun kehittämiselle. Henkinen ja aineellinen infrastruktuuri on jo olemassa. Eri tekijät on vain kartoitettava, kuvattava, rajattava ja sovitettava yhteen, niin että luodaan yhteinen vuorovaikutusverkosto toimijoille, jotka voivat tarjota vaeltajille majoitusta, ruokaa ja tietoa. Sen jälkeen voidaan rakentaa erilaisia vaelluspaketteja eri teemojen ympärille ja tarjota näitä eri asiakaskohderyhmille kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Aikaisemmin toteutettu kolmen maan yhteinen rajanylinen esitutkimus osoittaa selvästi, että matkailuyrittäjien, kyläyhdistysten, kulttuuriyhdistysten ja muiden keskuudessa on suuri kiinnostus oman kotiseudun ainutlaatuisen historian esille tuomiseen ja uusien elämysten sekä henkisten että aineellisten - tarjoamiseen. Pyhiinvaellushanke on herättänyt paljon myönteistä mielenkiintoa koko raja-alueella ja se on huomioitu laajasti myös mediassa. 13
Tornionlaakson Neuvosto vastaa alueemme vaellusmatkailun vaatimasta jatkokehittämistyöstä, johon kuuluu tiedottamis-, merkintä-, markkinointi- ja muita toimenpiteitä Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Rajaseurakuntien välinen yhteistyö Yksityiskohtaisten reittikarttojen laatiminen Nettiportaalin luominen Reittien merkintä Reittien varrella toimivien matkailuyritysten verkostoituminen Kunnallisten matkailutoimistojen välinen rajanylinen yhteistyö Yhteistyö opaskoulutusten kanssa Markkinointi ALUEELLINEN, POHJOISMAINEN JA EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc solmivat liiton yhteistä kehittämistyötä varten sekä yhteistyön kautta lisätä ja vahvistaa koko alueen rajanylistä yhteistyötä. Tavoitteena on kestävän kehityksen ja arkipäivän integraation edistäminen elinkeinoelämän ja yritysyhteistyön vuorovaikutusta lisäämällä. Tavoitteena on myös alueen kehittämispotentiaalin mobilisointi ja vapauttaminen sekä Tornionlaakson ja Perämerenkaaren eri sektoreilla toimivien verkostojen voimistaminen parempien kasvuedellytysten luomiseksi, voimakkaamman yhtenäisyyden ja vahvan yhtenäisen imagon rakentamiseksi Euroopan muiden alueiden joukossa. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) Alueiden välinen yhteistyö Pohjoiskalottineuvoston, Perämerenkaari-yhdistyksen, Lapin liiton, Tromssan fylken kanssa Ohjausryhmätyö Pohjoiskalotin rajaneuvontapalvelun kanssa Säännölliset yhteydet Brysselin North Sweden-, North Finland- ja North Norway- toimistojen kanssa Työ AEBR:n (Association of European Border Regions) kautta Yhteistyö NSPA-verkoston kanssa TASA-ARVO 14
Tornionlaakson kehittämispotentiaalin vapauttaminen ja liikkeelle saaminen rajanylisesti yhteiskunnassa, kulttuurissa ja elinkeinoelämässä edellyttää tasa-arvokysymysten esille nostamista aikaisempaa näkyvämmin. Tasa-arvokysymyksille annetaan entistä suurempi painoarvo kaikessa toiminnassa. 15
16