TIEDONANTO ECOFIN-NEUVOSTON EPÄVIRALLISEEN KOKOUKSEEN OVIEDO, 12. JA 13. HUHTIKUUTA Asia: EU:n ensimmäinen kanta Enron-tapaukseen liittyviin näkökohtiin Enronia koskevat tutkimukset ovat vielä käynnissä Yhdysvalloissa, mutta lopputuloksesta riippumatta Enronin tapaus on tuonut esiin useita kansainvälisesti merkittäviä kysymyksiä. Näillä kysymyksillä on suuri merkitys, kun pyritään toteuttamaan EU:n tehokkaat ja kilpailukykyiset pääomamarkkinat vuoteen 2005 mennessä. Tässä asiakirjassa käsitellään viittä keskeistä osa-aluetta. Jokaisen osalta määritetään, mitkä toimet on jo toteutettu, ja mitkä lisätoimet ovat tarpeen EU:n tasolla. Asiakirjan lopussa on tiivistelmä poliittisista toimista. (1) Tilinpäätösraportointi (2) Lakisääteinen tilintarkastus (3) Yrityksen johtamis- ja valvontajärjestelmä (Corporate Governance) (4) Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän avoimuus (5) Sijoitusanalyytikkojen tutkimustyö ja luokituslaitosten rooli. 1. KATTAVA JA AVOIN TILINPÄÄTÖSRAPORTOINTI Yhdysvalloissa sovellettava US GAAP on suurelta osin sääntöihin perustuva tilinpäätösraportoinnin lähestymistapa. Se koostuu kymmenistä tuhansista vuosikymmenten aikana annetuista säännöistä (esim. 600 sivua johdannaisista, yli 800 sivua erillisyhtiöistä (special purpose vehicles) jne.). US GAAP:issa on lukuisia rajalinjoja (bright lines), jotka käytännössä määrittelevät hyväksytyt ja kielletyt menettelyt. Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä, jossa johdon palkitseminen perustuu yhä enemmän yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn (osakekurssiin perustuvat korvaukset), ja jossa kehitetään innovatiivisia instrumentteja (johdannaisinstrumentit), luovat laskentatoimen ammattilaiset ja juristit ovat kehittäneet tuotteita ja tilinpäätösmenettelyjä, joilla ei ole juuri muuta taloudellista merkitystä kuin se, että ne täyttävät US GAAP:in muodolliset vaatimukset, vaikka eivät ehkä ole säännösten hengen mukaisia. Tämän vuoksi tilinpäätökset eivät Yhdysvalloissa aina anna riittävää kuvaa yrityksen todellisesta taloudellisesta asemasta. Olisi kuitenkin virhe pitää koko US GAAP-säännöstöä huonona ja uskoa, että puutteellinen tilinpäätösraportointi ei ole mahdollista Euroopassa ja muualla maailmassa. Komissio on voimakkaasti suosinut periaatteisiin pohjautuvaa tilinpäätösraportoinnin lähestymistapaa, jonka tarkoitus on vastata yrityksen todellista tilannetta ja antaa oikea kuva taloudellisesta asemasta ja suorituskyvystä. Näin voidaan turvata sijoittajien ja muiden osuudenomistajien edut pitkällä aikavälillä ja edellyttää yrityksen johdolta huolellista harkintaa, kun valitaan tarkoituksenmukaisimmat tilinpäätöskäytänteet ja
sovelletaan niitä. Vuodesta 2005 unionin strategian lähtökohtana on IAS (International Accounting Standards), jota kaikkien EU:ssa julkisesti noteerattujen yritysten on sovellettava. IAS on kehitetty kansainvälisellä tasolla ja siinä keskitytään yksityiskohtaisten sääntöjen sijaan periaatteisiin. IAS:n säännöt johdetaan loogisesti periaatteista, ja niissä ei ole läheskään niin paljon poikkeuksia ja vapautuksia kuin US GAAP:issa. Yhdenmukaisella IAS:n soveltamisella varmistetaan, että samanlaisia tilanteita käsitellään tilinpäätöksissä aina samalla tavalla. IAS on monilla osa-alueilla erittäin kehittynyt, paras käytettävissä oleva säännöstö. IAS ei salli esimerkiksi taseen ulkopuolisia erityistä tarkoitusta varten perustettuja yksiköitä (special purpose entities), jotka ovat todellisuudessa raportoivan yrityksen hallinnassa. Yhdysvaltojen viranomaiset ovat tunnustaneet, että taseen ulkopuolista rahoitusta koskevia normeja on tarkistettava, ja vaativat IASB:n (International Accounting Standards Board) suosimia periaatteisiin perustuvia normeja. Komission ehdotus asetukseksi hyväksyttiin yhdessä käsittelyssä, ja EU:ssa julkisesti noteerattujen yritysten on vähäisin poikkeuksin sovellettava IAS:sää vuodesta 2005. Tarvitaan koko EU:n kattavia ponnisteluja, että jotta IAS:n asianmukainen täytäntöönpano, yhdenmukainen tulkinta ja soveltamisen valvonta voidaan varmistaa. Toiminnan koordinointia on myös tehostettava EU:ssa sekä kehitettävä unionin kattavia parhaita käytänteitä. EU:n sitoutuminen IAS:n käyttöön edistää selvästi tilinpäätösraportoinnin maailmanlaajuista lähentymistä. Tarvitaan kaikkien tasojen yhteisiä toimia, jotta Yhdysvaltain viranomaiset saadaan hyväksymään EU:n yritysten laatimat IAStilinpäätökset ilman, että niitä tarvitsee muuttaa US GAAP:in mukaisiksi. Viimeaikaisten neuvottelujen perusteella Yhdysvaltain viranomaiset ja kongressin johtohenkilöt ovat aiempaa halukkaampia keskustelemaan asiasta. EU:n on osoitettava poliittista määrätietoisuutta ja edellytettävä Yhdysvalloilta, että asia ratkaistaan. Tilinpäätösraportointia koskevat poliittiset toimet: -Hyväksytään mahdollisimman pian tämän vuoden aikana ehdotus asetukseksi, jossa EU:n pörssiyhtiöiltä edellytetään IAS:n soveltamista vuodesta 2005 alkaen, kuten Barcelonassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan. - Valmistellaan komission päätös voimassaolevan IAS:n hyväksymisestä, jotta EU:n pörssiyhtiöt voivat hyvissä ajoin valmistautua IAS:n soveltamiseen ennen vuoden 2005 määräaikaa. - Kehitetään edelleen soveltamisen valvontamekanismeja EU:ssa ja kansallisella tasolla, jotta varmistetaan yhteistyössä Euroopan pörssivalvojien yhteistyöelimen (Committee of European Securities Regulators, CESR) kanssa IAS:n asianmukainen, yhdenmukainen soveltaminen. - Vaikutetaan jatkuvasti ja koordinoidusti IAS:n laadintaprosessiin kokonaisuudessaan, jotta IAS:n uudistuessa pohjana ovat jatkossakin yksityiskohtaisten sääntöjen sijaan periaatteet, ja jotta IAS:ssä otetaan mahdollisimman hyvin huomioon EU:n tarpeet. - Jatketaan vuoropuhelua, jotta Yhdysvaltain viranomaiset hyväksyisivät listautumista Yhdysvalloissa aikovien EU:n yritysten IAS-tilinpäätökset vuodesta 2005 lähtien ilman, että niitä täytyy mukauttaa vastaamaan US GAAP:in vaatimuksia. 2
- EU tukee IAS-prosessin avulla maailmanlaajuista lähentymistä tärkeissä tilinpäätöskysymyksissä, kuten rahoitusinstrumenttien kirjanpidollinen käsittely, osakekurssiin perustuvat korvaukset ja taseen ulkopuoliset rahoitusjärjestelyt. - Uudistetaan pikaisesti voimassaolevia tilinpäätösdirektiivejä, jotta jäsenvaltiot voivat halutessaan soveltaa IAS:n periaatteita muihin kuin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin. - Komissio julkistaa ennen kesää 2002 toisen valmisteluasiakirjan säännöllisestä raportoinnista. Asiakirjassa käsitellään muun muassa tilinpäätösraportoinnin jaksottamista (neljännesvuosiraportit) ja jatkuvaan tiedonantoon liittyviä velvoitteita. 3
2. LAKISÄÄTEINEN TILINTARKASTUS Enronin tilintarkastajan toimien yksityiskohtainen tarkastelu on aiheuttanut runsaasti kritiikkiä Yhdysvalloissa, minkä seurauksena yleinen luottamus tilintarkastusalaan on vähentynyt jossain määrin. Luottamus EU:n pääomamarkkinoihin ei ole kuitenkaan vielä juurikaan heikentynyt. Enronin tapaus on tuonut esiin heikkouksia ja puutteita amerikkalaisessa tilintarkastuskäytännössä ja herättänyt kritiikkiä erityisesti seuraavilla osa-alueilla: tilintarkastusyhteisöjen vertaisarviointina suorittamat tarkastukset toisissa tilintarkastusyhteisöissä (ulkoinen laadunvarmistus), tilintarkastusalan rahoittaman nykyisen julkisen valvontaelimen tehottomuus, tilintarkastuskomiteoiden toiminnan puutteet ja epäilykset tilintarkastajan riippumattomuudesta. EU:n tilintarkastuskomitea on tehnyt vuodesta 1998 paljon työtä lakisääteisen tilintarkastuksen yhdenmukaistamiseksi ja laadun parantamiseksi. Työ on perustunut rahoituspalvelujen toimintasuunnitelmassa määritettyihin painopisteisiin. Kolmiosainen strategia kattaa ulkoisen laadunvarmistuksen, tilintarkastajan riippumattomuuden ja tilintarkastusnormit. Komissio antoi marraskuussa 2000 suosituksen, jossa määritellään minimivaatimukset ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmille jäsenvaltioissa. Suosituksessa asetetaan perusvaatimukset vertaisarvioinnille ja valvontajärjestelmälle. Siinä määritetään asianmukaiset julkiset valvontamenettelyt, edellytetään valvontaelimen jäsenten enemmistön olevan muita kuin alan edustajia, velvoitetaan julkistamaan laaduntarkistuksen tulokset ja yhdistetään tulokset kurinpitojärjestelmiin. Tilintarkastuskomitean kahden vuoden valmistelutyön perusteella komissio antaa lähiaikoina suosituksen tilintarkastajan riippumattomuudesta. Suosituksessa noudatetaan periaatteisiin perustuvaa lähestymistapaa. Suosituksen keskeinen sanoma on, että tilintarkastajan on tiettyjen suojatoimenpiteiden puitteissa osoitettava dokumentoidusti, että hänen toimensa tai yhteytensä eivät vaaranna riippumattomuutta. Suosituksessa esitetään tapauksia, joissa tiettyjen tilintarkastuksen ulkopuolisten palvelujen tarjoaminen tilintarkastusasiakkaalle (esim. sisäisen tarkastuksen ulkoistaminen tai rahoituksen tietotekniikkajärjestelmien suunnittelu ja toteuttaminen) ei ole sallittua, koska tilintarkastajan riippumattomuuteen kohdistuu liian suuri riski. Niin ikään suositellaan tärkeimpien tilintarkastajapartnerien kierrättämistä seitsemän vuoden kuluessa nimittämisestä toimeksiantotiimiin. EU:n tilintarkastuskomitea tutki pitkälle valmisteltua luonnosta 21.-22. maaliskuuta 2002 Enronin tapauksen perusteella. Komitea totesi yksimielisesti, että säädöstä ei tarvita, mutta luonnos suositukseksi tulisi hyväksyä pienin muutoksin mahdollisimman nopeasti. Muutoksiin kuuluvat kahden vuoden siirtymäaika tilintarkastusyhteisöjen osakkaille, jotka siirtyvät tilintarkastusyhteisön asiakkaan palvelukseen, sekä parempi tiedottaminen tilintarkastukseen ja muuhun toimintaan liittyvistä palkkioista. Kun suositus on hyväksytty, sen vaikutuksia seurataan tarkasti. Tilintarkastusnormit ovat ehdottoman tärkeitä korkealaatuisten tilintarkastusten saavuttamiseksi. EU:ssa ei ole tällä hetkellä hyväksyttyjä tilintarkastusnormeja. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että aloitteiden tulisi perustua kansainvälisiin tilintarkastussuosituksiin (International Standards on Auditing, ISA), mutta on epäselvää, kuinka kaikki tilintarkastukset voitaisiin suorittaa EU:n alueella näitä normeja noudattaen. EU:ssa ei ole myöskään järjestelmää tilintarkastusalan valvontaa varten. Valvonnan toteutus vaihtelee jäsenvaltioissa julkisen sektorin valvonnasta erilaisiin yhdistelmiin, joissa alan edustajat harjoittavat itsesääntelyä yhdessä julkisten valvontaelinten kanssa. 4
Valvontapuitteita on ilman muuta vahvistettava vuoden 2005 määräajan lähestyessä antamalla alan ulkopuolisille henkilöille vastuuta julkisessa valvonnassa. Yritysten perustamilla tilintarkastuskomiteoilla on myös keskeinen tehtävä, kun tilintarkastajia autetaan säilyttämään riippumattomuutensa suhteessa tilintarkastusasiakkaan johtoon. Minkään jäsenvaltion lainsäädäntö ei edellytä näiden komiteoiden perustamista. EU:n alueella on 39 erilaista yrityksen johtamis- ja valvontajärjestelmiä (corporate governance) koskevaa ei-sitovaa säännöstöä, ja vain muutamissa niistä käsitellään edes rajoitetusti näitä komiteoita. Lakisääteistä tilintarkastusta koskevat poliittiset toimet: - Komissio hyväksyy suosituksen tilintarkastajan riippumattomuudesta huhtikuun loppuun mennessä. - Komissio antaa uuden tiedonannon lakisääteistä tilintarkastusta koskevista poliittisista painopisteistä syyskuuhun mennessä. Tiedonannossa voidaan käsitellä erityisesti seuraavia seikkoja: ISA:n (International Standards on Auditing) soveltaminen kaikissa tilintarkastuksissa EU:n alueella vuodesta 2005, vähimmäisvaatimukset tilintarkastusalan asianmukaiselle julkiselle valvonnalle kansallisella ja mahdollisesti EU:n tasolla siten, että alan ulkopuolisilla edustajilla on vahva edustus valvonnassa, yrityksen johtamis- ja valvontajärjestelmien (corporate governance) suhde lakisääteiseen tilintarkastukseen, erityisesti tilintarkastuskomiteoiden tuleva asema EU:n julkisesti noteeratuissa yrityksissä, mahdollinen eettinen säännöstö, jolla vahvistetaan ammatillista rehellisyyttä unionin alueella, asianmukainen oikeudellinen perusta lakisääteistä tilintarkastusta koskeville EU:n aloitteille; erityisesti lakisääteistä tilintarkastusta koskeva kahdeksas yhtiöoikeusdirektiivi. - Tarkastellaan vuonna 2003, kuinka EU:n alueella suoritettavan lakisääteisen tilintarkastuksen laadunvarmistuksen vähimmäisvaatimuksia koskeva suositus (annettiin marraskuussa 2000) on pantu täytäntöön jäsenvaltioissa. 3. YRITYKSEN JOHTAMIS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ (CORPORATE GOVERNANCE) Enronin romahdus on saanut ihmiset oivaltamaan, että pääomamarkkinoiden tehokas toiminta ja korkealaatuinen tilinpäätösraportointi edellyttävät laadukasta yrityksen johtamis- ja valvontajärjestelmää (corporate governance). Asiaa ei ole vielä järjestelmällisesti käsitelty EU:n tasolla. Rahoituspalvelujen toimintasuunnitelmassa tehokasta corporate governance -järjestelmää pidetään EU:n pääomamarkkinoiden kehityksen keskeisenä edellytyksenä. Äskettäin saatiin päätökseen vertailututkimus, josta komissio saa kattavan kuvan kaikista EU:ssa 5
käytössä olevista säännöstöistä, niiden keskeisistä säännöistä ja soveltamisen valvonnasta. Professori Jaap Wintersin johtama yhtiöoikeuden asiantuntijoiden korkean tason työryhmä käsittelee parhaillaan tutkimusta. Työryhmä tutkii myös corporate governance -kysymysten poliittisia painopisteitä ja laatii raportin heinäkuuhun 2002 mennessä. Barcelonan Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti komissio laajentaa työryhmän toimeksiantoa sisällyttämällä siihen uusia corporate governance -kysymyksiä, kuten muiden kuin liikkeenjohtoon osallistuvien johtajien (non-executive directors) ja hallintoneuvostojen asema, johdon palkitseminen ja johdon vastuu tilinpäätösraportoinnissa. Enron-tapaus paljasti myös riskit, joita syntyy kun yrityksen eläkerahastolla on mahdollisuus sijoittaa suuri osa varallisuudestaan oman yrityksen osakkeisiin. Komission ehdotuksessa eläkerahastodirektiiviksi sallitaan eläkerahaston sijoittaa korkeintaan viisi prosenttia hallinnassaan olevasta varallisuudesta omaan yritykseen. Direktiiviehdotuksen hyväksyminen on rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman tärkeimpiä osia. Corporate governance -kysymyksiä koskevat poliittiset toimet: - Yhtiöoikeuden asiantuntijoiden korkean tason työryhmän nykyistä toimeksiantoa laajennetaan kattamaan uusia corporate governance -kysymyksiä, kuten muiden kuin liikkeenjohtoon osallistuvien johtajien (non-executive directors) ja hallintoneuvostojen asema, johdon palkitseminen ja johdon vastuu tilinpäätösraportoinnissa. - Korkean tason työryhmä keskustelee corporate governance -kysymyksiä koskevasta komission tutkimuksesta. - Komissio julkistaa toisen neuvotteluasiakirjan säännöllisestä raportoinnista, jossa käsitellään mm. äänioikeuksia ja yritysten pääomarakennetta koskevia jatkuvan raportoinnin vaatimuksia. - Eläkerahastodirektiivi on hyväksyttävä pian. 4. KANSAINVÄLISEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄN AVOIMUUS Enronin tapaus osoitti, että erittäin monimutkaisten yritysrahoitusjärjestelmien kehittäminen on johtanut kansainvälisen rahoitusjärjestelmän avoimuuden vähenemiseen. Valvonta ei ulotu myöskään monimutkaisiin johdannaisinstrumentteihin, etenkin jos kauppaa käydään muilla kuin säännellyillä markkinoilla. Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän avoimuutta koskevat poliittiset toimet: - Euroopan pörssivalvojien yhteistyöelintä (Committee of European Securities Regulators, CESR) pyydetään raportoimaan valvontakysymyksistä, jotka liittyvät johdannaisten ja johdannaiskaupan monimutkaistumiseen, ja vaikutuksista EU:n rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn. Painotus on erityisesti uusien instrumenttien luomisessa (financial engineering) käytettävissä menetelmissä ja riskirahastoissa (hedge funds). Myös Financial Stability Forumin työ otetaan huomioon. Raportoinnin ajankohdasta on sovittava CESR:in kanssa. 6
5. SIJOITUSANALYYTIKKOJEN TUTKIMUSTYÖ JA LUOKITUSLAITOSTEN ROOLI Sijoitusanalyytikot EU:n lainsäädännössä ei suoraan käsitellä sijoitusanalyyseja (yleisten sijoitussuositusten laatimista ja julkistamista). Yhdysvalloissa ja Euroopassa on viime aikoina ilmennyt, että sijoitusanalyytikkojen antamat yleiset suositukset voivat antaa vääriä tai harhaanjohtavia signaaleja instrumentin kohde-etuuden arvosta. Sijoitusanalyytikkojen järjestelmällisen harhaanjohtavat suositukset edistivät merkittävästi useiden teknologia-, viestintä- ja telealan osakkeiden yliarvostusta 1990-luvun lopussa. Vaikka markkinoita ei pyrittäisikään manipuloimaan, sijoitussuositusten vääristyminen voi johtua yritystä edustavien henkilöiden ammattitaidon puutteesta tai laiminlyönneistä tai yleisiä ohjeita antavien yritysten soveltamista epätarkoituksenmukaisista kannustinjärjestelmistä. Eturistiriidat saattavat vaikuttaa instrumenttien osto- tai myyntisuosituksiin, jos sijoitusyhtiö tarjoaa kyseiselle yritykselle muitakin palveluja. Suositusten painottuminen ostolaidalle myös johtua henkilökunnan bonusjärjestelmistä. EU:ssa on säännöksiä, jotka velvoittavat sijoitusyhtiöt ja pankit toimimaan asiakkaiden etujen mukaisesti ja järjestämään organisaationsa siten, että eturistiriidat voidaan minimoida. Lainsäädäntö ei kuitenkaan täysin kata kyseisten yritysten yleistä sijoitusneuvontaa. Markkinoiden manipulaatiota koskevassa direktiiviehdotuksessa jäsenvaltioiden edellytetään varmistavan, että rahoitusinstrumentteja koskevaa tutkimusta tekevät tai tietoja jakavat henkilöt sekä rahoitusinstrumenttien liikkeeseenlaskijat, jotka suosittelevat julkiseen käyttöön tarkoitettuja sijoitusstrategioita, varmistavat riittävällä tavalla, että yleisluontoiset suositukset esitetään asianmukaisesti. Lisäksi on annettava tiedot suositeltuja instrumentteja koskevista mahdollisista eturistiriidoista. Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomission (Securities and Exchange Commission, SEC) tietojen oikeaa julkistamista (fair disclosure) koskevassa säännöksessä on samankaltaiset velvoitteet. Harhaanjohtavien yleisten suositusten, jotka johtavat markkinoiden manipuloimiseen, julkistamiselle on määritetty rangaistusseuraamukset markkinoiden manipulaatiota koskevassa direktiiviehdotuksessa. Sijoitusanalyytikkoja koskevat poliittiset toimet: Markkinoiden manipulointia koskeva direktiivi on hyväksyttävä pian mukaan lukien sijoitustutkimusta koskevat muutokset. Sijoituspalveludirektiiviä koskeva kuulemismenettely on käynnissä ja sen yhteydessä harkitaan, tarvitaanko sijoitusanalyytikkoja koskevia uusia vaatimuksia. Niissä voitaisiin ilmaista selvemmin, että sijoitusyhtiöitä ja pankkeja koskisivat enemmän normeja sisältävät yritystoiminnan menettelysäännöt ja organisaatiojärjestelyt, joilla hallittaisiin eturistiriitoja tehtäessä sijoitustutkimusta ja analyyseja. Luokituslaitokset Luokituslaitokset helpottavat potentiaalisten velallisten luottokelpoisuuden arviointia. Ne auttavat myös markkinaosapuolia ja valvontaviranomaisia arvostamaan yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden arvopapereita. Erikoistuneiden laitosten luokituksilla vältetään informaation vääristyminen, ja markkinatoimijat eivät joudu käsittelemään suurta määrää 7
taloudellista tietoa ja maksamaan siitä aiheutuneita kustannuksia. Luokituslaitokset keskittyivät ennen pääasiassa valtion takaamiin velkainstrumentteihin (sovereign debt). Nykyään niiden tehtävät ovat koko ajan laajentuneet, kun yritysten joukkovelkakirjalainoja lasketaan enemmän liikkeeseen ja luottoriskin siirtämiseen on kehitetty uusia rahoitusinstrumentteja (esim. arvopaperistaminen, luottojohdannaiset). Luokitusmenetelmiä ajanmukaistetaan myös muiden sijoitustuotteiden osalta (sijoitusrahastot, yhteissijoitusyritykset). Näitä luottoluokituksia käytetään yhä enemmän julkisiin tarkoituksiin. Basel II -neuvotteluissa luokitukset voisivat auttaa määrittämään sovellettavat luottoriskipainotukset, kun lasketaan yksittäisen vastapuolen luottoriskeihin sovellettavia vakavaraisuusvaatimuksia. Luottoluokitusten kasvava merkitys markkinatoimijoiden toiminnan tukijana ja valvontaviranomaisten työvälineenä merkitsee sitä, että tehokkaasti tuotetuilla tarkoilla, luotettavilla luokituksilla on suuri merkitys markkinoiden ja yhteiskunnan edun kannalta. Luokituslaitoksia koskevat poliittiset toimet: On suoritettava eri aloja koskeva arviointi, jossa keskitytään erityisesti: hyötyyn, jota luokituslaitokset tuottavat ja voivat tuottaa luokituksia laatiessaan, mahdolliseen sääntelyn tarpeeseen luottoluokitusten alalla. YHTEENVETO POLIITTISISTA TOIMISTA 1. Tilinpäätösraportointia koskevat poliittiset toimet: - Hyväksytään mahdollisimman pian tämän vuoden aikana ehdotus asetukseksi, jossa EU:n pörssiyhtiöiltä edellytetään IAS:n soveltamista vuodesta 2005 alkaen, kuten Barcelonassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan. - Valmistellaan komission päätös voimassaolevan IAS:n hyväksymisestä, jotta EU:n pörssiyhtiöt voivat hyvissä ajoin valmistautua IAS:n soveltamiseen ennen vuoden 2005 määräaikaa. - Kehitetään edelleen soveltamisen valvontamekanismeja EU:ssa ja kansallisella tasolla, jotta varmistetaan yhteistyössä Euroopan pörssivalvojien yhteistyöelimen (Committee of European Securities Regulators, CESR) kanssa IAS:n asianmukainen, yhdenmukainen soveltaminen. - Vaikutetaan jatkuvasti ja koordinoidusti IAS:n laadintaprosessiin kokonaisuudessaan, jotta IAS:n uudistuessa pohjana ovat jatkossakin yksityiskohtaisten sääntöjen sijaan periaatteet, ja jotta IAS:ssä otetaan mahdollisimman hyvin huomioon EU:n tarpeet. - Jatketaan vuoropuhelua, jotta Yhdysvaltain viranomaiset hyväksyisivät listautumista Yhdysvalloissa suunnittelevien EU:n yritysten IAS-tilinpäätökset vuodesta 2005 lähtien ilman, että niitä täytyy mukauttaa vastaamaan US GAAP:in vaatimuksia. 8
- EU tukee IAS-prosessin avulla maailmanlaajuista lähentymistä tärkeissä tilinpäätöskysymyksissä, kuten rahoitusinstrumenttien kirjanpidollinen käsittely, osakekurssiin perustuvat korvaukset ja taseen ulkopuoliset rahoitusjärjestelyt. - Uudistetaan pikaisesti voimassaolevia tilinpäätösdirektiivejä, jotta jäsenvaltiot voivat halutessaan soveltaa IAS:n periaatteita muihin kuin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin. - Komissio julkistaa ennen kesää 2002 toisen valmisteluasiakirjan säännöllisestä raportoinnista. Asiakirjassa käsitellään muun muassa tilinpäätösraportoinnin jaksottamista (neljännesvuosiraportit) ja jatkuvaan tiedonantoon liittyviä velvoitteita. 2. Lakisääteistä tilintarkastusta koskevat poliittiset toimet: - Komissio hyväksyy suosituksen tilintarkastajan riippumattomuudesta huhtikuun loppuun mennessä. - Komissio antaa uuden tiedonannon lakisääteistä tilintarkastusta koskevista poliittisista painopisteistä syyskuuhun mennessä. Tiedonannossa voidaan käsitellä erityisesti seuraavia seikkoja: ISA:n (International Standards on Auditing) soveltaminen kaikissa tilintarkastuksissa EU:n alueella vuodesta 2005, vähimmäisvaatimukset tilintarkastusalan asianmukaiselle julkiselle valvonnalle kansallisella ja mahdollisesti EU:n tasolla siten, että alan ulkopuolisilla edustajilla on vahva edustus valvonnassa, yrityksen johtamis- ja valvontajärjestelmien (corporate governance) suhde lakisääteiseen tilintarkastukseen, erityisesti tilintarkastuskomiteoiden tuleva asema EU:n julkisesti noteeratuissa yrityksissä, mahdollinen eettinen säännöstö, jolla vahvistetaan ammatillista rehellisyyttä unionin alueella, asianmukainen oikeudellinen perusta lakisääteistä tilintarkastusta koskeville EU:n aloitteille; erityisesti lakisääteistä tilintarkastusta koskeva kahdeksas yhtiöoikeusdirektiivi. - Tarkastellaan vuonna 2003, kuinka EU:n alueella suoritettavan lakisääteisen tilintarkastuksen laadunvarmistuksen vähimmäisvaatimuksia koskeva suositus (annettiin marraskuussa 2000) on pantu täytäntöön jäsenvaltioissa. 3. Corporate governance -kysymyksiä koskevat poliittiset toimet: - Yhtiöoikeuden asiantuntijoiden korkean tason työryhmän nykyistä toimeksiantoa laajennetaan kattamaan uusia corporate governance -kysymyksiä, kuten muiden kuin liikkeenjohtoon osallistuvien johtajien (non-executive directors) ja hallintoneuvostojen asema, johdon palkitseminen ja johdon vastuu tilinpäätösraportoinnissa. - Korkean tason työryhmä keskustelee corporate governance -kysymyksiä koskevasta komission tutkimuksesta. - Komissio julkistaa toisen neuvotteluasiakirjan säännöllisestä raportoinnista, jossa käsitellään mm. äänioikeuksia ja yritysten pääomarakennetta koskevia jatkuvan raportoinnin vaatimuksia. - Eläkerahastodirektiivi on hyväksyttävä pian. 4. Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän avoimuutta koskevat poliittiset toimet: - Euroopan pörssivalvojien yhteistyöelintä (Committee of European Securities Regulators, CESR) pyydetään raportoimaan valvontakysymyksistä, jotka liittyvät johdannaisten ja johdannaiskaupan monimutkaistumiseen, ja vaikutuksista EU:n rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn. Painotus on erityisesti uusien instrumenttien luomisessa (financial engineering) käytettävissä menetelmissä ja riskirahastoissa (hedge funds). Myös Financial Stability Forumin työ otetaan huomioon. Raportoinnin ajankohdasta on sovittava CESR:in kanssa. 9
5. Sijoitusanalyytikkoja koskevat poliittiset toimet: Markkinoiden manipulointia koskeva direktiivi on hyväksyttävä pian mukaan lukien sijoitustutkimusta koskevat muutokset. Sijoituspalveludirektiiviä koskeva kuulemismenettely on käynnissä ja sen yhteydessä harkitaan, tarvitaanko sijoitusanalyytikkoja koskevia uusia vaatimuksia. Niissä voitaisiin ilmaista selvemmin, että sijoitusyhtiöitä ja pankkeja koskisivat enemmän normeja sisältävät yritystoiminnan menettelysäännöt ja organisaatiojärjestelyt, joilla hallittaisiin eturistiriitoja tehtäessä sijoitustutkimusta ja analyyseja. 6. Luokituslaitoksia koskevat poliittiset toimet: On suoritettava eri aloja koskeva arviointi, jossa keskitytään erityisesti: hyötyyn, jota luokituslaitokset tuottavat ja voivat tuottaa luokituksia laatiessaan, mahdolliseen sääntelyn tarpeeseen luottoluokitusten alalla. 10