Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010
Tiedonkeruu tervasrososta Lapissa VMI7 Kuusamossa 1982 Lapin lain tuella perustettujen taimikoiden inventointi kesällä 2001 Laaja kysely metsäsuunnittelijoille keväällä 2014 VMI11:n (2009-2013) tervasrosotiedot Tervasrosokohteiden inventointi kesällä 2014 Osahankkeena v. 2011 alkaneessa yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa, rahoittajina mm. Metsähallitus ja Sveaskog Metsähallituksen suunnattu kysely kesällä 2014 Esitelmät, kirjoitukset, retkeilyt ja muut tapaamiset sekä oma tiedonkeruu
VMI11 2009-2013 Kehitysluokat 2-4 Tervasrosoa keskipistekuviolla
Aggressiivisen tervasroson pahimmat riskialueet 1. Kittilän lehtokeskus 2. Tornionjokivarsi Kolari-Pello- Ylitornio 3. Lapin kolmion lehtokeskus, erityisesti Kemijoen itäpuoli 1 4. Kemijokivarren vaaramaat Rovaniemellä ja Kemijärvellä 2 3 4
Mahdollisia syitä aggressiivisen tervasroson yleistymiseen Aiheuttaja on ruostesieni; ruostesienet pitävät elinvoimaisista isäntäkasveista Männyn viljely liian viljaville, käytännössä kuusen kasvupaikoille, usein korkeilla mailla Altistavat alueet kuten lehtokeskukset Istutus vs. kylvö/luontainen uudistaminen Maanmuokkaus (Männyn alkuperä) Kesien parantuminen 1990- ja 2000-luvuilla Alailmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu Tuoreutuminen Aiempaa ärhäkämpi, geneettisesti muuntunut sieni Uudet isäntäkasvit (etenkin metsämaitikka)
Kuusivaltaisuuden muutos (VMI) Reinikainen ym. 2001. Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa
Mäntyvaltaisuuden muutos (VMI) Reinikainen ym. 2001. Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa
Alle 40-vuotiaiden osuus (VMI) Reinikainen ym. 2001. Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa
Kesälämpötilat kymmenluvuittain Sodankylä 1908-2010 Kesä-elokuu 13,4 13,2 13,0 12,8 12,6 12,4 12,2 12,0 11,8 11,6 11,4 1908-1920 1921-1930 1931-1940 1941-1950 1951-1960 1961-1970 1971-1980 1981-1990 1991-2000 2001-2010
Tuoreutuminen Tuoreutuminen = kasvupaikat paranevat ajan myötä Etelä- ja Keski-Lapin kivennäismaiden metsämaalla tuoreiden kankaiden osuus on kasvanut 28 %:sta 56 %:iin 1970- luvulta 2000-luvulle (Mattila 2006) Vastaavasti kuivien ja karujen kankaiden osuudet ovat pienentyneet
Metsämaitikan peittävyys (VMI) Reinikainen ym. 2001. Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa
Miten toimia tervasrosoisissa Metsät ovat metsissä? avohakkuun, muokkauksen ja viljelyn kautta parantuneisiin olosuhteisiin syntyneitä hyväpuustoisia (mäntytaimikoita ja) ensiharvennusmänniköitä lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla
Fakta ja ongelma: Tervasrosoisia puita jää pystyyn, vaikka kuinka ennalta korostetaan metsikön tautisuutta ja sairaiden puiden poiston merkitystä Jokainen ensiharvennuksen hetkellä oireellinen puu on kuollut ennen seuraavaa hakkuuta normaalihakkuuvälillä! Tautiset metsät jopa yksittäispuutasolla tunnistettava ja otettava huomioon käsittelyiden suunnittelussa, sillä se voi olla merkki vakavasta tuhosta tulevaisuudessa Oltava erityisen tarkkaavainen aggressiivisen tervasroson erityisalueilla, niillä riski on suuri
1. Harvennetaan männyn hyväksi Sairaat männyt pois Riski, että jo näkyvästi sairaita mäntyjä jää ja uusia sairastuu Näin voitaisiin tehdä, jos runkoluku antaa myöten Riskin minimoimiseksi jäävän puuston pohjapinta-ala jätettävä tavanomaista korkeammaksi ( särkymävara ) Ei siten tule kyseeseen, kun rosoa on paljon
2. Harvennus tai käsittely muun kuin mäntypuuston hyväksi Pilkkominen osakuvioihin, jopa pieniinkin Hyödynnetään alikasvos (kuusi) sellaisenaan tai yhdessä isomman kuusen, koivujen ja mahdollisesti terveiden mäntyjen kanssa Hyödynnetään koivuryhmät ja lehtipuustoiset painanteet Sekaan mahtuu pieniä aukkoja, jos ei ole valmista materiaalia
Peuranpalo, Tervola Männyn kylvö, kuiva lehto Kesällä 2005 mäntyjä 1500 kpl/ha Männyistä 51,7 %:lla tervasrosoa Metsuriharvennus marrask. 2005 Harvennus joko männyn tai kuusen ja koivun hyväksi Onnistui hyvin suuren runkoluvun ansiosta
3. Uudistaminen ja viljely Mitä nuorempi ja tervasrosoisempi metsikkö, sitä suositeltavampi vaihtoehto Ensiharvennusiässä tervasrosoa >40 % ja muuta puustoa liian vähän Uudistamista taimikkovaiheessa ei kannata arastella Kuusen istutus; pienialaisena lehtikuusi Mahdollisesti koivun kylvö
4. Ei tehdä mitään Puita kuolee jatkuvasti ja kasvu on vaatimatonta, mutta metsikkö pysynee puustoisena (mahdollisesti) Päätehakkuusta saadaan joko kuitu- tai energiapuuta (jos sitäkään)
Avoimia kysymyksiä Tervasroson biologia Epidemian alku: vasta riukuvaiheessa vai huomaamattomana jo nuoressa taimikossa? Aggressiivisen tervasroson kyky jatkaa tartuntoja metsikössä? Päätehakkuuikäänkö saakka? Mikä silloin itse asiassa on tavallisen ja aggressiivisen roson ero? Väli-isännän merkitys: voiko aggressiivinen tervasroso levitä nuoressa metsässä myös männystä mäntyyn, ilman väli-isäntää? Toimenpiteet sairaassa metsässä; niiden kustannukset Ennalta ehkäisy: miten tautia voidaan välttää?
Kiitos