KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA MAIDONTUOTANNON SIVUVIRTOJEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN ANTTI-PEKKA PARTONEN RAVINNERENKI- JA LANTALOGISTIIKKA-HANKKEIDEN TULOSSEMINAARI 25.4.2019 1
N P KESTÄVÄ MAIDONTUONTANTO JA KIERTOTALOUS Tunnemme toimintamme ympäristövaikutukset ja haluamme olla osa haasteiden ratkaisua. Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa maidon hiilijalanjälki olisi nolla. Kasvipohjaiset pakkaukset ja ympäristön kannalta tehokas tuotanto ja logistiikka ovat osa kokonaisuutta. 2
KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA OLEMME PUOLITTANEET LYPSYLEHMIEN METAANIPÄÄSTÖT 50 VUODESSA MÄREHTIJÄN MAHA ELI PÖTSI MUUTTAA NURMEN PROTEIINIKSI SIIS MAIDOKSI. SAMALLA SYNTYY METAANIA. Metaanimäärä on vähentynyt 50 vuodessa maitolitraa kohti noin 50 %. Syitä tähän ovat esimerkiksi eläinten parantunut hyvinvointi ja sopiva ruokinta sekä tuotosjalostus. Työ jatkuu, ja olemme mukana useissa tieteellisissä tutkimuksissa, jossa kehitetään yhä ympäristöystävällisempää nautaa. 3
MAIDON HIILIJALANJÄLKI SUOMESSA PELLOLTA PÖYTÄÄN MUODOSTUU NÄIN % 60 50 40 30 20 10 0 Maidon ilmastopäästöt (%) lähteittäin (kevytmaito) Kevytmaidon ilmastopäästöjen jakautuminen 1 % 6 % 93 % Alkutuotanto Tuotteiden tuotanto Kuljetukset Lähde: Valio 4
TÄHTÄÄMME HIILINEUTRAALIIN MAITOON Miten maidon ilmastovaikutus nollataan? Tärkeimmät ratkaisumme: nurmipellot sitomaan enemmän hiiltä ilmasta lehmän lannasta uusiutuvaa energiaa orgaanisten maiden päästöjen hillitseminen 5
MITEN MAIDON HIILIJALANJÄLKI NOLLATAAN? Fiksusti viljelty nurmipelto sitoo ilmasta hiiltä Mahdollisuus laskea maidon hiilijalanjälkeä jopa 40 %* Lannasta saadaan uusiutuvaa biokaasua korvaamaan autojen ja traktoreiden polttoainetta Mahdollisuus laskea maidon hiilijalanjälkeä jopa 50 %* Kuljetuksissa suorat reitit, täyteen pakattu rekka ja uusiutuvat polttoaineet Energiatehokkaat tehtaat, joilla käytetään uusiutuvaa energiaa Maito- ja ruokahävikin minimointi maatilalla, tehtaalla, kaupassa ja kotona Kasvipohjaiset pakkaukset ja muut uudet pakkausinnovaatiot *Valion oma arvio 6
MAATALOUDEN SIVUVIRTOJEN KESKITETTY JA HAJAUTETTU PROSESSOINTI 7
KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA TEKNOLOGIA- KEHITYS VASTAA HAASTEISIIN Valio on vuonna 2012 käynnistänyt projektin, jonka tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia lietelannan prosessoimiseksi. Tulosten perusteella on tehty lietelantaa jakeistavan ja tiivistävän laitoksen esisuunnittelua 2016 alkaen. 8
KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA TAVOITTEET Lietelannan kokonaismäärän pienentäminen: mahdollisuus johtaa erotettu vesi luontoon Ravinteiden jakeistaminen tehokkaammin kuin lieteseparaattorilla Muiden maatalouden sivuvirtojen hyödyntäminen Liikennebiokaasun tuotanto Omistajayrittäjien investointi- ja tuotantokustannusten pienentäminen 9
KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA LANTA ENERGIAKSI YHDESSÄ GASUMIN KANSSA Lehmän lannasta voidaan tehdä biokaasua korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita. Valion ja Gasumin tuoreen aiesopimuksen tavoitteena on etsiä yhdessä teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia lannan energian hyödyntämiseen ja ravinteiden kierrätykseen. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi yhteinen biolaitos tai useamman laitoksen verkosto. Esiselvitys valmistuu loppuvuodesta. 1 0
BIOLAITOSTEKNOLOGIA Valion kehittämässä ja patentoimassa lietelannan käsittelytavassa perinteiset jätevedenkäsittelymenetelmät, moderni kalvoteknologia ja biokaasuteknologia on yhdistetty. Lietelannan alkuperäisestä määrästä saadaan muutettua puhtaaksi vedeksi 60-75 %. Ravinteet saadaan tehokkaasti jakeistettua: liukoinen typpi nestemäiseen tiivistejakeeseen ja fosfori kuivajakeeseen. Prosessista syntyvä kiinteä jae käytetään biokaasun tuotantoon. Samaan biokaasureaktoriin voidaan syöttää myös peltobiomassoja sekä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, joiden avulla kaasuntuotanto tehostuu. Myös mädätysjäännöksestä puristetaan nestettä ja palautetaan vedenerotusprosessiin, mikä parantaa typen saantoa nestemäiseen tiivistejakeeseen. Biokaasu jalostetaan liikennekäyttöön. 1 1
BIOLAITOSPROSESSI Lietelanta Kiintoaineen erotus Nestejae Vedenerotus Vesi 68-78 m-% Muut puhtaat syötteet Kiinteä jae Typpikaliumtiiviste 5-15 m-% Biokaasu Mädätys Kiintoaineen erotus Fosforilannoite 15 m-% 12
HAJAUTETTU PROSESSOINTI Noin 30 % valiolaisten tilojen lietelannasta voidaan käsitellä keskitetysti Merkittävin vaikutus hiilijalanjäljen pienentämiseen saadaan biokaasun käytöstä liikennepolttoaineena Noin 70 % lannasta on käsiteltävä tilatasolla tai pienissä tilakeskittymissä Lannan prosessointi pienentää maidon hiilijalanjälkeä monin tavoin myös ilman biokaasun liikennekäyttöä Valio on aloittanut hajautettujen ratkaisujen etsimisen hackathon-tapahtumalla helmikuussa Kahden hack-tiimin kanssa on jatkettu neuvotteluja ja suunniteltu teknologian pilotointia 13
RAVINNEJAKEIDEN LANNOITEOMINAISUUDET 1 4
LANNOITUSVAIKUTUSKOKEET Biolaitosteknologian pilot-koeajoissa tuotettuja ravinnejakeita on käytetty erilaisissa lannoitusvaikutuskokeissa vuosina 2016, 2017 ja 2018. Kokeet jatkuvat kesällä 2019. Nestemäisen typpitiivisteen on todettu olevan erittäin hyvä typenlähde nurmikasvustolle. Kiinteä fosforitiiviste puolestaan toimii monivuotisen nurmikasvuston varastolannoitteena ja vähentää fosforin huuhtoutumista vesistöihin merkittävästi. 1 5
kg ka / ha Typpitiiviste Tuloksia 2017: Kuiva-ainesadot 2. niitto 3500 3000 Maaninka 3500 3000 Ruukki 0N 2500 +33% 2500 Salpietari 2000 1500 2000 1500 Raakaliete + täyd 1000 1000 Nkons 500 0 Niitto 2 500 0 Niitto 2 Urealiuos 16 24.4.2019 Luonnonvarakeskus
kg ka/ha kg ka/ha Typpitiiviste Tuloksia 2018: Kuiva-ainesadot 2. niitto 5000 MAANINKA 5000 RUUKKI 4500 4500 4000 4000 3500 3500 3000 3000 2500 2500 2000 2000 1500 1500 1000 1000 500 500 0 0 17 24.4.2019 Luonnonvarakeskus
Huuhtouma mg/l Huuhtouma mg/l Fosforijakeen käyttökelpoisuus ja fosforin huuhtoutuminen varastolannoituksessa 1,00 0,80 2017 Piuk PartikkeliP 0,60 Kokeen tavoitteena oli selvittää kuivajakeen koostumus sekä sen käyttökelpoisuus nurmen perustamisen yhteydessä 0,40 0,20 Fosforin huuhtouman todettiin olevan merkittävästi vähäisempää verrattuna superfosfaatin käyttöön Superfosfaatista huuhtoutui lähes kaksinkertainen määrä kokonaisfosforia P-konsentraattiin verrattuna (2 koevuotta) Kokonaisuudessaan P-konsentraatti varastolannoitteena ei tässä kokeessa aiheuttanut merkittävää huuhtoumariskiä, vaikka varaston annettiin koko nurmikierron tarve (90 kgp/ha) ja maan P pitoisuus oli kokeen alussa 19 mg/l. 0,00 1,00 0,80 0,60 0,40 0P Super 86P 2018 Pliuk Liete 31P P-Kons 90P PartikkeliP 0,20 0,00 18 24.4.2019 Luonnonvarakeskus