Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat

Samankaltaiset tiedostot
Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari

Raisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

ProAgria ÖSL:n NEUVO 2020 palvelut maatiloille. Proagria - Österbottens Svenska Lantbrukssällskap

PeltoOptimi-työkalu. Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet. Luonnonvarakeskus

Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

VILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

EU-avustaja koulutus Kauhava 31.3 Kauhajoki ja 4.4. Seinäjoki

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Viljelykiertojen monipuolistamiseen kannustava vuorovaikutteinen suunnittelutyökalu - VILKAS

PeltoOptimi-työkalu terveisiä sorvin ääreltä

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan rakenne avainasemassa

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maatilaverkoston haastatteluiden antia: varautumisen esteitä ja edistäjiä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Vesistövaikutusten arviointi

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

SAVE-hankkeen viljelijäkyselyt vuosina

Neuvo Maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen Merja Uusi-Laurila

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Tuottava pelto Jyväskylä. Täky maatilat kehittyvät

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Huomio maan kasvukuntoon

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatilojen energiasuunnitelma

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0045/6. Tarkistus. Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku Antti Iho Erikoistutkija, MTT

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

ProAgrian NEUVO-palvelut luomutiloille Luomutuki-infot Masku, Heikki Ajosenpää Salo, Satu Näykki

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

KOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Missä mennään valtakunnallisesti maatalousyrittäjien hyvinvoinnissa projektin näkökulmasta

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Luomuliiton ympäristöstrategia

OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Kasvukunto ja vesiensuojelu

Ympäristökatselmukset TÄKY-hankkeessa

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

OSMO-hankkeen tuloksia maan kasvukunnosta

Neuvo 2020-Maatilojen neuvontajärjestelmän palvelut maatiloille. Tuomas Pennala ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Transkriptio:

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat Markus Eerola OSMO-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja MTK:n Johtokunnan 3. pj 3.4.2019 Rikalan Säätiö

Maatalouden tärkeimmät resurssit Viljelijän osaaminen Peltomaan kasvukunto POLITIIKKA VIRANOMAISET Kuva: Jukka Rajala 2

OSMO- hankkeessa Tilatutkimuksen tehtävänä oli selvittää 1. Miksi ongelmalohkot eivät kasva kunnolla? 2. Millä menetelmillä lohkoa kannattaa tutkia? 3. Miten ongelmalohkojen kasvua voidaan parantaa? Osaamisen kehittäminen Työkalupakin tuottaminen Tiedotus 3

Vastausten löytämiseksi hankkeessa selvittiin peltojen kasvukuntoa ei vain yksittäisiä tekijöitä tutkien vaan kokonaisvaltaisesti ottaen tarkasteluun niin -fysikaaliset, -kemialliset kuin -biologiset kasvukuntotekijät 4

Useita puutteita kasvukunnossa Jokaisella ongelmalohkolla löydettiin useita kasvukunnon puutteita Jokaisella lohkolla oli omanlaisensa kasvukunnon puutteiden yhdistelmä =>Peltolohkot ja lohkon osat ovat yksilöllisiä Koska puutteita on useita =>Niitä kaikkia tulisi korjata =>Yhden puutteen korjaaminen ei välttämättä auta Puutteiden korjaamiseen tarvitaan hoitotoimenpiteiden yhdistelmät kattava. 5

Kasvukunnon hoitosuunnitelma 1. Kasvukunnon puutteiden selvittäminen monipuolisesti 2. Tulosten tulkinta ja johtopäätelmät 3. Yksilöllisen kasvukunnon hoitosuunnitelman laadinta yhteistyönä 4. Suunniteltujen toimenpiteiden toteutus 5. Seuranta, vievätkö toteutetut toimenpiteet kohti tavoitetta 6. Suunnitelman päivittäminen tarpeen mukaan 6

Kasvukunnon hoitosuunnitelma 1. Kasvukunnon puutteiden selvittäminen monipuolisesti -fysikaaliset tekijät -kemialliset tekijät -biologiset tekijät => OSMOssa testattu ja kehitetty menetelmiä kasvukunnon monipuoliseen selvittämiseen 2. Tulosten tulkinta ja johtopäätelmät 3. Yksilöllisen kasvukunnon hoitosuunnitelman laadinta yhteistyönä tilalle sopivimpia hoitomenetelmiä priorisoiden -vastaa lohkon/lohkonosan erityistarpeisiin -kattaa fysikaaliset, kemialliset ja biologiset kasvukuntotekijät => Apuna OSMO:n suunnittelutyökalut 7 4. Suunniteltujen toimenpiteiden toteutus 5. Seuranta, vievätkö toteutetut toimenpiteet kohti tavoitetta 6. Suunnitelman päivittäminen tarpeen mukaan

Tulokset 1 Tutkimus Useimmilla lohkoilla kasvukuntoa saatiin parannettua (Raportit) Osa toimenpiteistä jäi hankkeen jälkeen toteutettavaksi Osa ongelmista on sellaisia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan jatkotutkimuksia Peltolohkot ovat erilaisia, lohkon osat ovat erilaisia, maatilat ovat erilaisia, tuotantosuunnat ovat erilaisia, viljelijät ovat erilaisia, ilmasto-olosuhteet ovat erilaisia, tuotanto-olosuhteet ovat erilaisia. 8

Tulokset 2 OSMOn viljelijävalmennukset Viljelijät motivoituivat maan kasvukunnon hoitoon Viljelijät harjaantuivat tekemään entistä monipuolisemmin havaintoja peltojensa kasvukunnosta ja niiden puutteista sekä suunnittelemaan kasvukunnon parantamistoimia OSMOn Työkalupakki tarjoaa runsaasti työkaluja ja tukimateriaaleja kasvukunnon hoitoon https://maan-kasvukunto.fi sisältää jo materiaaleja runsaasti. Vuoden loppuun mennessä julkaistaan vielä paljon lisää. 9

Pellot ja vedet kuntoon Pitkäjänteisesti pienin askelin Monella peltolohkolla ongelmat ovat sellaisia, että niiden kuntoon laittamiseen tarvitaan aikaa Viljelijöiden on tarpeen oppia ratkaisemaan ongelmia Lohkoja on paljon Maatilalla voidaan toteuttaa rajallinen määrä toimenpiteitä yhtenä vuotena Kehittämiskohteiksi kannattaakin valita vuosittain korkeintaan 3-4 kehitettävää asiaa On hyväksyttävä, että edetään pienin askelin mutta tavoite kirkkaana mielessä pitkäjänteisesti Tilan kehittämisbudjetin sallimissa rajoissa 10

Peltojen kuntoon laitossa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä Tutkija-neuvoja-kehittäjä-viljelijä-tutkija -vuorovaikutus Viljelijät tarvitsevat valmennusta ja asiantuntija(neuvoja)- sekä vertaistukea kasvukunnon kokonaisvaltaiseen hoitoon Viljelijät ja neuvojat ratkaisevat yhdessä ongelmia Neuvojien on tarpeen entistä pontevammin paneutua peltojen kasvukunnon hoitoon ja tukea viljelijöitä kasvukunnon monipuolisessa kartoittamisessa kasvukunnon parantamiseen tähtäävien suunnitelmien laadinnassa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa Neuvojien tulee auttaa viljelijöitä ratkaisemaan kasvukunto-ongelmia 11

eri tahojen yhteistyötä 2 Tutkijoiden tulee jatkaa OSMOn aloittamaa viljelijöiden kasvukunto-ongelmien ratkomista tarjoten käytännön ratkaisuja Viranomaistoiminnan ja politiikan tulee tukea näitä ponnisteluja -Kannustaen -Vapaaehtoisuuteen perustuen! -Turvaten resurssit 12

Kiitos! Näin saamme pellot kuntoon ja vesistöt kuntoon! 13