SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT



Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista edunvalvonnassa

Suomi tarvitsee Satakunnan

Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Satakunnan maakuntaohjelma

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta

EU:n rakennerahastokausi

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Hämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.

Satakunnan maakuntaohjelma

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto Vaasa

EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS. Janne Virtanen

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

SATAKUNNAN EDUNVALVONNAN KÄRJET KESÄ 2016

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välinen kasvusopimus

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

HALLITUKSEN ALUEHALLINTOLINJAUKSET. Kaupunkiseudun kuntien lausunnot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta

Ajankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Työpaikkaa. Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

Suomi tarvitsee Satakunnan

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö

Etelä-Pohjanmaan liitto

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto

Satakunnan edunvalvonnan tilannekatsaus

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

OSKE-vaikuttajapäivä Aluerahoittajan näkemyksiä

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maakuntakaava Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri

Alueiden kilpailukyky 2011

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

(ESR ja EAKR)

Salpausselän palveluvyöhyke

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

Asiakirjayhdistelmä 2016

Tervetuloa Satakuntaan!

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Tahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA

Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Juha Ala-Mursula, johtaja, BusinessOulu

Transkriptio:

1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN KANSALLISPUISTO SATAKUNNAN KORKEAKOULUTUS 141 ARTIKLAN TUKI PORIN SEUDUN KASVUSOPIMUS JA INKA-OHJELMA

2 VAASA PARKANO JYVÄSKYLÄ 8 23 8 2 11 TAMPERE TAMPERE 12 TURKU HELSINKI SATAKUNTA Satakunta on noin 227 000 asukkaallaan Suomen 19 maakunnasta seitsemänneksi suurin. Maakuntaan kuuluu 20 kuntaa. Satakunta on maamme teollisuusvaltaisin maakunta mitattuna teollisuustyöpaikkojen osuudella elinkeinorakenteesta (22%). Satakunta on myös energia- ja elintarvikemaakunta sekä monien tapahtumien maakunta, tunnettu mm. jazzista, jääkiekosta ja SuomiAreenasta.

3 Ajankohtaista edunvalvonnassa Satakunnassa VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE Valtatie 8 (E18) Turku-Pori -yhteysväli on osa länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää valtatietä. Yhteysväli on merkittävä tavaraliikenteen ja työmatkaliikenteen runkoväylä, joka on osa tulevaa TEN-T verkkoa. Rauman ja Porin satamat ovat Suomen merkittävimpiä satamia ja molemmat hyödyntävät valtatietä 8. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tien turvallisuus on tällä hetkellä pääteiden huonoimpia. Tuoreessa v. 2013 elinkeinoelämän yrityksille suunnatussa asiakastutkimuksessa valtatien 8 yhteysväliin oltiin kaikkein tyytymättömimpiä. Valtatien 8 Turku-Pori -yhteysvälin parantaminen vaatii valtion sitoutumista elinkeinoelämän edelly- tysten turvaamiseen ja työmatkaliikenteen edistä- miseen. Seuraavaan liiken- nepoliittiseen selontekoon tulee ottaa 110 milj. euron määräraha yhteysvälihank- keen 2. vaiheen toteutta- miseen. Hankkeen kustannustehokas kokonaiskustannusarvio on n. 210 milj. euroa (alkuperäisen 460 milj. euron tavoitetilan sijaan). Valtioneuvoston kevään 2013 lisätalousarviossa Liikennevirasto valtuutettiin tekemään sopimuksia 102,5 milj. eurolla VT 8 Turku-Pori yhteysvälin parantamiseksi. Tämän pohjalta hankkeen 1-vaiheen rakentaminen käynnistyy 2013. Hankkeelle tarvitaan kuitenkin välittömästi jatkoa.

4 PORI/RAUMA-TAMPERE RATA Pori/Rauma-Tampere rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä, ja alueellisesti hyvin tärkeä henkilöliikenteen yhteys. Rataosa on sähköistetty ja kesällä 2012 aloitetut peruskorjaukset Lielahti-Kokemäki välillä turvaavat tavaraliikenteen kuljetusten edellytyksiä. Tämän hetkinen korjaustyö ei kuitenkaan edesauta henkilöliikenteen sujuvuutta tai nopeuksia. Pori-Tampere -radan nopean henkilöliikenteen kehittämisestä ja rataosan liikenneturvallisuuden parantamisesta on valmistunut selvitys vuonna 2012, ja hankkeen hyöty-kustannusselvitys on viimeistelyä vaille valmis. Selvitystyön tuloksena on syntynyt suunnitelma ja kustannusarvio toimenpiteistä, joilla lisättäisiin rataosan turvallisuutta ja lyhennettäisiin matka-aika Porista pääkaupunkiin alle kolmeen tuntiin. Alustavan hyöty-kustannuslaskelman perusteella hanke on kannattava. SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT Hyvä infrastruktuuri on Satakunnan ja koko Suomen kilpailukyvyn kulmakivi. Satakuntaan osoitettu perustienpidon rahoitus on riittämätön. Nykyresursseilla ELY-keskus ei pysty vuosien 2014 ja 2015 aikana käynnistämään yhtään merkittävää ylläpito- ja parantamishanketta Satakunnassa. Satakunnasta tulee turvata yksi alle 3 tunnin yhteys pääkaupunkiin. Pori-Tam- pere -radan parantamista on jatkettava nopean henki- löliikenteen raideyhteydeksi heti Lielahti-Kokemäki -välin korjauksen jälkeen. Valtion tulee seuraavassa lisätalousarviossa osoittaa resursseja Satakunnan alemman verkon ylläpitoon ja perusparantamiseen vuosille 2014-2015.

5 SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET ELY-keskuksille on asetettu kovat säästövaateet. Vaikka hallitus ke- Satakunnan ELY-keskuksen vään budjettikehysneuvotteluissa toiminta on turvattava myöhensi ELY-keskuksiin kohdentu- hallitusohjelman mukaisesti. via menosäästöjä, säästötavoitteet Rakennerahastovarojen ovat edelleen mittavat. Niihin sopeu- hallinnointi tulee säilyttää tumiseksi on käynnistetty useita 2014-2020 kaikissa ELY- kehittämis- ja selvityshankkeita koskien mm. elyjen erikoistumistehtä- keskuksissa ja maakuntien viä, asiakaspalvelumalleja sekä hal- liitoissa kuten HALKE linjasi linnollisten tehtävien ja rakennera- maaliskuussa 2013. hastohallinnon keskittämistä. Suunnitellut sopeutustoimet vaikuttavat negatiivisesti erityisesti Satakunnan ELYn kaltaisen pienen keskuksen toimintaedellytyksiin. Satakunta on Suomen 7. suurin maakunta. Satakunnan ELY-keskuksen alue on nykyisten 15 keskuksen joukossa tunnusluvuiltaan selvästi keskisuuri. Siitä huolimatta Satakuntaan perustettiin pieni yhden vastuualueen ELY-keskus, jonka olemassa olo on jatkuvasti vaakalaudalla, vaikka ELY-keskusten nykyisen määrän säilyttäminen on mainittu hallitusohjelmassa. Valtion säästötoimet kohdistuvat erityisen ankarina pieniin ELY-keskuksiin, sillä niillä ei ole riittävästi henkilöresursseja ottaa hoitaakseen esim. elyjen erikoistumistehtäviä. Jos suunnitellut hallintotehtävien ja rakennerahastovarojen hallinnoinnin keskittämisaikeet toteutuvat, Satakunnan ELYn toimintaedellytykset vahvana aluekehitystoimijana heikkenevät merkittävästi. Erityisesti EU:n rakennerahastovaroihin liittyvä päätöksenteko ja maksatus tulee jatkossakin säilyttää kaikissa ely-keskuksissa, sillä se turvaa parhaiten toiminnan asiakaslähtöisyyden ja toiminnan vaikuttavuuden.

6 SELKÄMEREN KANSALLISPUISTO Vuonna 2011 perustettu Selkämeren kansallispuisto sijaitsee pääosin Sata- Selkämeren kansallispuiskunnassa. Alue tarjoaa erinomaisen ton perusinfrastruktuuria mahdollisuuden meren tilan ja ilmas- on aktiivisesti kehitettävä tonmuutokseen liittyvien ilmiöiden alueen täysipainoiseksi seuraamiseen sekä virkistys toimin taan. hyödyntämiseksi. Myös Metsähallituksen resurssit Kansallispuistoalueen matkailua ja ret- alueen kehittämisessä on keilyä palvelevaa infrastruktuuria sekä turvattava. alueen luonnonhoitoa kehitetään yhteistyössä eri tahojen kanssa. Myös ammattikalastuksen säilymistä edistetään. Ensivaiheessa Satakunnan rannikolla tarvitaan panostusta mm. majakoiden, retkeilysatamien, vedenalaiskohteiden ja reittien kunnostamiseen ja palvelutason parantamiseen. Toimenpiteiden rahoittajina toimivat mm. ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. SATAKUNNAN KORKEAKOULUTUS Satakunnan korkeakouluilla eli Porin yliopistokeskuksella, Satakunnan Am- Satakunnan korkeamattikorkeakoululla ja Diakonia-am- koulujen toiminnallinen ja mattikorkeakoulun Porin yksiköllä on rahoituksellinen asema on merkittävä rooli Satakunnan väestön turvattava. osaamistason kohottamisessa ja ammattitaitoisen työvoiman tuottamisessa. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueen TKI-toimintaan, ovat uuden tiedon tuottajia, kansainvälistymisen laadun turvaajia, osaamisen juurruttajia ja toimivat valituilla alueilla innovaatiotoiminnan vetureina. Valtaosa valmistuneista työllistyy Satakuntaan, mikä osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Korkeakouluille on kaavailtu uutta yhteiskampusta vuonna 2016, mikä osoittaa vahvaa yhteistyön tahtoa. Porin yliopistokeskuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava ja niiden tiivistyvää yhteistyötä on tuettava.

7 141 ARTIKLAN TUKI Satakunnalle on tärkeää, että elintarviketalouden kilpailukyky säilyy maatalous- ja kauppapolitiikan muutoksista huolimatta. EU:n maatalouspolitiikkaa uudistettaessa on varmistettava Suomen liittymissopimuksen artiklan 141 perusteella kansallisen tuen käyttömahdollisuus koko Etelä-Suomessa. Kansallinen maataloustuki on säilytettävä artiklan 141 perusteella koko Etelä- Suomessa. PORIN SEUDUN KASVUSOPIMUS JA INKA- OHJELMA Satakunta onnistui arvioiden mukaan hyvin osaamiskeskusohjelmassa, joka päättyy vuoden 2013 lopussa. Oske-ohjelmaa seuraa vuoden 2014 alusta keskuskaupunkien kasvusopimusmenettely ja INKA-ohjelma, joiden hakuprosessissa Porin seutu on parasta aikaa mukana. Vuonna 2014 käynnistyy myös seutukaupunkien pilottiohjelma, jonka pk-teollisuuden teeman vetäjäksi on Rauma jo nimetty. Satakunnan elinkeino- ja osaamisrakenteen myön- teiselle kehitykselle on tärkeää, että Porin kau- punkiseutu pääsee mukaan uuteen kaupunkien kas- vusopimusmenettelyyn ja INKA-ohjelmaan. Pori on kehittynyt 2000-luvulla myönteiseen suuntaan väestö- ja työllisyyskehityksessä sekä elinkeino- ja osaamisrakenteen monipuolistumisessa. Porin väkiluku on kääntynyt uudelleen nousuun muuttovoiton ansiosta. Porin kaupunkiseutu on asukasluvultaan koko maan seitsemänneksi suurin seutu, jossa asuu noin 137 000 asukasta. Porin keskustasta 30 kilometrin kehällä asuu noin 118 000 ihmistä (52 % koko Satakunnan väestöstä) ja sijaitsee 7 200 yritystä (49 %) ja noin 48 000 työpaikkaa (51,4%). Porin kaupunkiseudun ja koko Satakunnan myönteisen kehityksen jatkumiselle on tärkeää, että Porin seutu pääsee mukaan uuteen kaupunkien kasvusopimusmenettelyyn ja INKAohjelmaan vuonna 2014.

8 AJANKOHTAISTA EDUNVALVONNASSA Valtatien 8 Turku-Pori -yhteysvälin parantaminen vaatii valtion sitoutumista elinkeinoelämän edellytysten turvaamiseen ja työmatkaliikenteen edistämi- seen. Seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon tulee ottaa 110 milj. euron määräraha yhteysvälihankkeen 2. vaiheen toteuttamiseen. Satakunnasta tulee turvata yksi alle 3 tunnin yhteys pääkaupunkiin. Pori-Tam- pere -radan parantamista on jatkettava nopean henkilöliikenteen raideyhtey- deksi heti Lielahti-Kokemäki -välin korjauksen jälkeen. Valtion tulee seuraavassa lisätalousarviossa osoittaa resursseja Satakunnan alemman verkon ylläpitoon ja perusparantamiseen vuosille 2014-2015. Satakunnan ELY-keskuksen toiminta on turvattava hallitusohjelman mukai- sesti. Rakennerahastovarojen hallinnointi tulee säilyttää 2014-2020 kaikissa ELY-keskuksissa ja maakuntien liitoissa kuten HALKE linjasi maaliskuussa 2013. Selkämeren kansallispuiston perusinfrastruktuuria on aktiivisesti kehitettävä alueen täysipainoiseksi hyödyntämiseksi. Myös Metsähallituksen resurssit alueen kehittämisessä on turvattava. Satakunnan korkeakoulujen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava. Kansallinen maataloustuki on säilytettävä artiklan 141 perusteella koko Etelä-Suomessa. Satakunnan elinkeino- ja osaamisrakenteen myönteiselle kehitykselle on tärkeää, että Porin kaupunkiseutu pääsee mukaan uuteen kaupunkien kasvu- sopimusmenettelyyn ja INKA-ohjelmaan. Maakuntajohtaja Pertti Rajala (02) 620 4310 Aluekehitysjohtaja Heikki Juurinen (02) 620 4330 Lisätietoja: Satakuntaliitto Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää (02) 620 4382 Maakunta-asiamies Marika Luoma (02) 620 4321 etunimi.sukunimi@satakunta.fi www.satakuntaliitto.fi