Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä Jorma Piironen LUKE Joensuu Kalastuslakipäivät 28.-29.11.2017 Jyväskylä 1
Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista lähes 50 vuotta v:teen 1989 saakka istukkaat Kuurnasta saatujen lohien jälkeläisiä v:sta 1983 alkaen Enonkoskelle on perustettu uusi emokalasto joka vuosi Pielisjoesta ja Lieksanjoesta (v:sta1992) pyydetyistä kutukaloista niiden jälkeläisistä laitosemoja > mäti poikastuotantoon noin 6-7 vuoden sukupolvikierto > säilytysistutukset Pielisjokeen ja Lieksanjokeen LUKE: Enonkoski Viljelyvastuu 1980-luvulta alkaen 2
Kuurna, Pielisjoen alin voimalaitos Future Missions 3
Kutuvalmis järvilohi Kuurnasta, Pielisjoesta (4+-6+, noin 3-4 kg) 4
Kuurnasta, Pielisjoesta saatu järvilohikoiras (5+-6+, noin 5-6 kg) 5
2-3 vuotta laitoskasvatusta 1000-2000 smolttia 1 palaava kutulohi Istutus Kuurnan voimalan alapuolelle 6
Pielisjokeen istutettujen järvilohien vaellusalue Vuoksen vesistössä Ala-Koitajoki Istutuspaikka Kuurnassa 2-4 v järvellä 7 kartta: POK-ELY
1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2-v j-lohia, kpl 2-v järvilohien istutukset Pielisjokeen ei tiedossa velvoite valtion kalanviljely muu rahoitus 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 8
kutukaloja, kpl Pielisjoesta saadut järvilohen kutukalat 70 60 naaraat koiraat Istukkaat Enonkosken mädistä 50 40 30 20 10 0 Emokalastot Enonkoskelle 9
434 palautusta Järvilohi ja kalastus: Suuri haaste kalastusjärjestelyille ja hallinnolle ennen lakiuudistusta: erilaisia säädöksiä villejä ei pystytty erottelemaan alamitat mitä sattui muitakin kaloja tavoitellaan > sivusaalisongelma Pielisjokeen ja Oriveden alueelle v. 2011-2013 istutettujen 2- ja 3-v lohien pyyntipaikat 10
osuus saaliista, % Pielisjokeen ja Oriveden alueelle 2004-2014 istutettujen järvilohien pyydykset (N=850 lohta) 60 50 40 30 20 10 0 ei ilm vapa verkko trooli, nuotta 11
osuus palautuksista, % % palautuksista Lohikalojen pyyntivälineet Pielisessä 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 3-kes. järvilohi 1988-1991 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Pielinen 2008-2011 (N=3019) 0 2-v JL 3-v JL 2-v JT 3-v JT ei ilm. 17,0 18,4 13,2 12,4 vapa 50,0 49,8 22,1 18,3 verkot 33,0 31,8 64,7 69,3 12
Uusi laki 2016 alkaen: evällinen JL rauhoitettu > rasvaevästä tunnistuskeino kalastajille - eväleikatulla lohella 60 cm alamitta, saaliskiintiö, rajoitettu kalastusaika (rauhoitus 1.6.-31.8. pääreitillä) 13
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Laskennallinen paluu, % Kutulohia, kpl Yhtä kutulohta varten on tarvittu noin 1500 (850-2000) vaelluspoikasta arvio kutulohista 2017-2019? 0,14 25 % 4+, 50% 5+ ja 25% 6+ 100 90 0,12 80 0,10 70 0,08 60 50 0,06 40 0,04 30 0,02 20 0,00 istutusvuosiluokka 10 0 14
lohia, kpl Pielisjoesta saadut kutulohet 2000-2017 300 250 naarat koiraat 200 150 100 50 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 15
lohia, kpl Kuurnasta saatujen järvilohien pituusjakaumat 70 1980-2016 2017 60 50 40 30 20 10 0 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 pituusluokka, cm 16
Mitä kutulohien määrän nousu voisi merkitä? Siirrot patojen yläpuolisille kunnostetuille kutualueille Ala-Koitajoessa ja Lieksanjoessa Luonnontuotannon elpyminen > jokipoikasten käyttö laitoskalastojen perustamisessa Luonnonkierron läpikäyneiden emojen mädin käyttö poikasistutusten tarpeisiin > elinkelpoisemmat istukkaat? Asteittainen luopuminen laitoskalastoista kannan säilyttämisistutuksia varten Ja rahaa säästyisi. 17
Kiitos! 18