Kauppa 2015 Handel Trade Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen elintarvikevienti ja -tuonti v. 2005 2015 (1-6) Milj. e 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-6) Tuonti Vienti 2015 (1-6) Helsinki 15.9.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
1 ELINTARVIKKEIDEN TUONTI SUOMEEN ON KASVANUT LÄHES VUOSITTAIN Kokonaisvienti laski kymmeneksen alkuvuonna Elintarvikkeiden tuonti Suomeen kasvoi 2010-luvulla vakaasti 4-13 prosenttia vuodessa. Vuonna 2014 tuonti kääntyi lievään prosentin laskuun ja aleni hiukan alle 4,2 miljardiin euroon, mutta palasi jälleen nousuun vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. Tuonti on suurentunut merkittävästi vuosikymmenessä: kymmenen vuotta sitten elintarvikkeiden tuonnin arvo oli vain 2,3 miljardia, kun se viime vuosina on ylittänyt jo neljän miljardin euron arvon. Suomen elintarvikevienti toipui kasvutrendille 2009 talouskriisin jälkeen ja sen arvo lähestyi viime vuosina jo 1,6 miljardin euron rajaa. Vuonna 2013 alkaneet Venäjän talousvaikeudet ja maan eräille elintarvikkeille vuoden 2014 elokuussa asettamat tuontikiellot kuitenkin katkaisivat viennin positiivisen kehityksen. Viime vuonna vienti laski kaksi prosenttia, ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla elintarvikkeiden vienti oli jo vajonnut kymmeneksen edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna lähinnä Venäjälle suuntautuvan maitotaloustuotteiden viennin loppumisen vuoksi. Suomen elintarvikkeiden ulkomaankauppa on aina ollut selvästi alijäämäistä, ja alijäämän suuruus on kasvanut vuosittain jo kymmenen vuoden ajan. Viime vuonna alijäämää kertyi hieman yli 2,6 miljardia euroa. Kuluvan vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana alijäämää on tullut lähes 1,4 miljardia euroa, mikä on selvästi viime vuoden vastaavan ajankohdan alijäämää enemmän. Päätavararyhmistä ainoastaan energiatuotteiden kauppataseen alijäämä on elintarvikekaupan alijäämää suurempi. Elintarvikkeiden osuus Suomen kokonaistuonnista on viime vuosina kohonnut melko tasaisesti. Osuus oli vuonna 2005 viisi prosenttia, kun kuluvana vuonna osuus on noussut jo lähes kahdeksaan prosenttiin. Ryhmän osuus Suomen koko viennistä on viime vuosina sen sijaan säilynyt kolmen prosentin tuntumassa. Saksa on ollut Suomen tärkein elintarvikkeiden tuontimaa vuodesta 2003 lähtien, jolloin se ohitti Ruotsin. Viime vuosina Saksan osuus on pyörinyt 16 prosentin tuntumassa elintarvikkeiden kokonaistuonnista. Toisena tulevan Ruotsin osuus oli viime vuonna 11 prosenttia, kolmantena olevan Alankomaiden osuus oli noin yhdeksän prosenttia. Venäjä, Ruotsi ja Viro ovat perinteisesti kattaneet noin puolet Suomen elintarvikeviennistä. Vuonna 2013 yli 28 prosenttia elintarvikkeista toimitettiin Venäjälle ja vielä vuonna 2014 sen osuus oli noin viidennes, mutta kuluvana vuonna Venäjän osuus romahti alle kahdeksaan prosenttiin. Ruotsin osuus oli alkuvuonna hiukan vajaat 21 prosenttia ja Viron yhdeksän prosenttia. Venäjänviennin päättymisen jälkeen suomalaisia maitotaloustuotteita on viety tavanomaista enemmän mm. Alankomaihin ja Egyptiin. Kuvio 2. Elintarvikkeiden kauppatase 2005-2015 Kuvio 3. Elintarvikkeiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä 2005-2015 (1-6) Milj. e 0-500 -1 000-1 500-2 000-2 500-3 000 9 Osuus % 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Tuonti Vienti Elintarvikkeisiin on tässä katsauksessa luettu kuuluviksi SITC-luokituksen ryhmät 01-12. Niitä vastaavat CN-luokituksessa ryhmät 02-24. Tulli Tilastointi
2 Taulukko 1. Suomen elintarviketuonti ja -vienti v. 2005 2015 (1-6) Vuosi Tuonti Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e 2005 2 341 +8 5,0 927 +3 1,8-1 414 2006 2 533 +8 4,6 1 058 +14 1,7-1 475 2007 2 813 +11 4,7 1 254 +19 1,9-1 559 2008 3 127 +11 5,0 1 310 +4 2,0-1 816 2009 3 075-2 7,0 1 129-14 2,5-1 946 2010 3 341 +9 6,4 1 270 +13 2,4-2 071 2011 3 788 +13 6,3 1 513 +19 2,7-2 274 2012 3 957 +4 6,6 1 518 0 2,7-2 438 2013 4 178 +6 7,2 1 542 +2 2,8-2 636 2014 4 153-1 7,2 1 514-2 2,7-2 639 2015 (1-6) 2 075 +3 7,8 708-10 2,6-1 367 Kauppataseen vaje on kasvanut eniten hedelmien ja kasvisten kohdalla Suomen elintarvikekaupan huomattavan kauppataseen alijäämän kasvu erityisesti johtuu viime vuosina voimistuneesta hedelmien ja kasvisten tuonnista. Tavararyhmän kohdalla alijäämä on kasvanut vuoden 2010 tammi-kesäkuun 340 miljoonasta eurosta kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon 456 miljoonaan euroon. Vaje on suurentunut selvästi myös lihan ja kalan sekä rehujen kohdalla. Alijäämä on pienentynyt viljan ja viljatuotteiden kaupassa Suomen vehnän ja leipomotuotteiden viennin kasvun myötä. Maitotaloustuotteet ovat perinteisesti olleet ainoa elintarvikeryhmä, jonka ulkomaankauppa on Suomelle ylijäämäistä. Ylijäämä on kuitenkin kutistunut viime vuosina juuston tuonnin kasvun ja Venäjän-viennin heikkenemisen vuoksi. Kuvio 4. Suomen elintarvikekaupan kauppatase (milj. e) tavararyhmittäin 2005 (1-6), 2010 (1-6) ja 2015 (1-6) 01 Liha ja lihatuotteet 02 Maitotaloustuotteet ja munat 03 Kalat ja kalavalmisteet 04 Vilja ja viljatuotteet 05 Hedelmät ja kasvikset 06 Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 07 Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 08 Rehuaineet 09 Erinäiset elintarvikkeet 11 Juomat 12 Tupakka ja tupakkavalmisteet Elintarvikkeiden vienti Venäjälle laski jyrkästi -500-450 -400-350 -300-250 -200-150 -100-50 0 50 100 2015 (1-6) 2010 (1-6) 2005 (1-6) Maitotaloustuotteiden vienti pieneni viime vuonna 477 miljoonan euroon eli 11 prosenttia vuoden 2013 vientiä pienemmäksi. Tammi-kesäkuussa 2015 vienti on edelleen vaipunut 28 prosenttia ja se oli arvoltaan vain 207 miljoonaa euroa. Vientiä painoi alaspäin erityisesti Venäjälle suuntautuneen viennin tyrehtyminen. Maitotaloustuotteiden osuus Suomen elintarvikeviennistä oli vielä kaksi vuotta sitten yli kolmannes, mutta kuluvana vuonna osuus oli kutistunut 29 prosenttiin. Se on kuitenkin edelleen arvoltaan viennin merkittävin elintarviketavararyhmä. Vuoteen 2013 asti Suomen maitotuotteiden vienti oli selvällä kasvu-uralla: vuonna 2005 niitä vietiin 308 miljoonan euron edestä, mutta vuonna 2013 viennin arvo oli kohonnut peräti 536 miljoonaan euroon. Kasvun takana oli lähinnä Venäjän-viennin voimistuminen, mutta myös vienti Ruotsiin ja Kiinaan nousi. Maidon, kerman ja hapanmaitotuotteiden vienti väheni alkuvuonna 21 prosenttia 110 miljoonaan euroon. Maidon ja kerman osuus oli noin 54 miljoonaa, jogurtin 15 miljoonaa ja heran 22 miljoo- Tulli Tilastointi
3 naa euroa. Ruotsi oli edellisten vuosien tapaan selvästi tärkein tuotteiden ostaja 39 miljoonan euron osuudellaan. Vienti Ruotsiin heikkeni kuitenkin lähes viidenneksen. Vienti Kiinaan oli arvoltaan 17 miljoonaa euroa, vähennystä tuli yli kolmannes, kun taas vienti Egyptiin moninkertaistui kymmeneen miljoonaan euroon. Yhteenlaskettu vienti muihin maihin kuin Venäjälle luisui alkuvuonna prosentin. Vienti Venäjälle säilyi olemattomana alkuvuonna loputtuaan kokonaan vuoden 2014 elokuussa; viime vuonna viennin kokonaisarvo oli 34 miljoonaa euroa eli noin 14 prosenttia koko maitoviennistä. Venäjä oli tuolloin kolmanneksi tärkein suomalaisen maidon ostajamaa. Ennen tuontikieltoja Venäjä oli vuodesta 2005 alkaen toiseksi suurin vientimaa Ruotsin jälkeen. Suurimmillaan vuonna 2010 noin neljäsosa Suomen viemästä maidosta suuntautui Venäjälle. Taulukko 2. Elintarvikevienti tavararyhmittäin 2014 2015 (1-6) SITC- tavararyhmä 2014 Milj. e Muutos % Osuus % 2015 (1-6) Milj. e Muutos % Osuus % 01 Liha ja lihatuotteet 113-14 7,5 60 +7 8,4 02 Maitotaloustuotteet ja munat 477-11 31,5 207-28 29,2 03 Kalat ja kalavalmisteet 39-7 2,6 16-29 2,3 04 Vilja ja viljatuotteet 277 +16 18,3 146 0 20,6 05 Hedelmät ja kasvikset 51-5 3,4 30 25 4,2 06 Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 77-8 5,1 38-4 5,3 07 Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet 121 +7 8,0 57 +7 8,1 niistä 08 Rehuaineet 48 +12 3,1 22-5 3,1 09 Erinäiset elintarvikkeet 138 +6 9,1 59-13 8,4 11 Juomat 168 0 11,1 71 +1 10,1 12 Tupakka ja tupakkavalmisteet 4 +167 0,3 2 +6 0,3 Yhteensä 1 514-2 100,0 708-10 100,0 Voita vietiin alkuvuonna 15 prosenttia edellisvuotta enemmän, viennin arvo oli lähes 61 miljoonaa euroa. Vientiä suuntautui eniten Ranskaan (17 milj. e), Alankomaihin (14 milj. e) ja Egyptiin (kahdeksan milj. e). Voita ei viety lähes ollenkaan näihin maihin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Vuonna 2013 noin 72 prosenttia ja vuonna 2014 noin puolet Suomen voiviennistä suuntautui Venäjälle. Viennin arvo oli viime vuonna 46 miljoonaa euroa, mutta alkuvuonna 2015 vientiä Venäjälle ei kertynyt ollenkaan vuonna 2014 voimaan tulleiden tuontikieltojen vuoksi. Toisin kuin juuston ja maidon kohdalla, voin kokonaisvienti ei kuitenkaan laskenut Venäjän-viennin pysähdyttyä, vaan nousi rivakasti tuontikieltojen astuttua voimaan. Juuston vienti aleni alkuvuonna peräti 67 prosenttia 29 miljoonaan euroon. Vienti Venäjälle oli vielä viime vuonna arvoltaan 84 miljoonaa euroa, kun se kuluvana vuonna oli tuontikieltojen vuoksi pudonnut alle miljoonaan euroon. Venäjän osuus Suomen juuston viennistä oli 77 prosenttia vuonna 2013, hieman alle 70 prosenttia viime vuonna ja kuluva vuonna vain muutaman prosentin. Muualle kuin Venäjälle viedyn juuston arvo kohosi alkuvuonna 57 prosenttia verrattuna edellisvuoden ensimmäiseen puoliskoon, mutta tämä ei riittänyt korvaamaan Venäjän-viennin loppumisen aiheuttamaa menetystä. Tärkeimmät juuston vientimaat olivat Yhdysvallat (8 milj. euroa, kasvua 43 prosenttia) ja Belgia (6 milj. euroa, nousua 49 prosenttia). Kuvio 5. Suomen maidon, voin ja juuston vienti Venäjälle ja muihin maihin kuukausittain 2013 2015 (1-6) 1000 e Maidon, kerman yms vienti Venäjälle Maidon, kerman yms vienti muihin maihin 25 000 Juuston vienti Venäjälle Juuston vienti muihin maihin Voin vienti Venäjälle Voin vienti muihin maihin 20 000 15 000 10 000 5 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI 2013 2014 2015 Tulli Tilastointi
4 Viljan ja viljatuotteiden vienti säilyi vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla edellisvuoden tasolla. Viennin arvo oli 146 miljoonaa euroa ja osuus koko elintarvikeviennistä noin viidennes. Myllytuotteista vehnän vienti parani huomattavasti edellisvuodesta (+160 %) ja oli arvoltaan reilut 34 miljoonaa euroa. Viennin kasvu johtui 11 miljoonan euron arvoisista vehnätoimituksista Saudi- Arabiaan. Lisäksi vehnän vienti Espanjaan (arvo 11 milj. e) ja Alankomaihin (4 milj. e) moninkertaistui. Viennin huomattava nousu johtui yksinomaan vientimäärien kasvusta, sillä vientihinnat laskivat aavistuksen. Kauran vienti väheni alkuvuonna reilun viidenneksen 32 miljoonaan euroon. Vajaa kolmannes kaurasta vietiin Saksaan (-18 %), muita merkittäviä ostajamaita olivat Alankomaat (+21 %) ja Yhdysvallat (-72 %). Alkuvuonna kauraa toimitettiin myös Etelä-Afrikkaan viiden miljoonan euron edestä, kun viime vuonna vastaavaan aikaan vientiä sinne ei ollut lainkaan. Leipiä, kakkuja, keksejä yms. leipomotuotteita vietiin seitsemän prosenttia edellisvuotta vähemmän eli 31 miljoonan euron edestä. Kolmannes viennistä suuntautui Ruotsiin. Vienti Venäjälle syöksyi 36 prosenttia, mutta vienti Norjaan koheni viidenneksen. Alkoholijuomien viennin arvo kohosi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 68 miljoonaan euroon (runsaat 42 miljoonaa litraa) eli kaksi prosenttia edellisvuotta suuremmaksi. Juomien osuudeksi koko elintarvikeviennistä muodostui noin kymmenes. Arvosta laskettuna viedyistä juomista noin 37 prosenttia oli vodkaa. Reilu viidennes alkoholijuomista toimitettiin Viroon, jonne vienti kuitenkin laski 14 prosenttia. Ruotsiin vietiin alkoholia 13 miljoonan euron (+16 %) ja Puolaan seitsemän miljoonan euron (+61 %) arvosta. Alkoholijuomien vienti Venäjälle putosi reilun kolmanneksen ja oli arvoltaan hiukan alle viisi miljoonaa euroa. Lihan viennin arvo on viime vuosina ollut 110 130 miljoonan euron paikkeilla. Alkuvuonna 2015 vienti kasvoi seitsemän prosenttia ja oli arvoltaan 60 miljoonaa euroa. Osuus koko elintarvikeviennistä oli runsaat kahdeksan prosenttia. Yli puolet viedystä lihasta oli sianlihaa. Sianlihan vienti parani alkuvuonna yhdeksän prosenttia, mutta vienti on kuitenkin ollut jo vuosia laskusuunnassa. Parhaimmillaan vuonna 2008 Suomi vei lähes sadan miljoonan euron edestä sianlihaa, kun viime vuonna vientiä kertyi enää 61 miljoonaa euroa. Suurin ostajamaa alkuvuonna oli edellisvuosien tapaan Uusi-Seelanti, jonne toimitettiin sianlihaa 11 miljoonan euron arvosta (+36 %), joka oli noin kolmannes kokonaisviennistä. Toisella sijalla olevaan Etelä-Koreaan vienti kasvoi jopa 43 prosenttia. Maan osuus oli noin 15 prosenttia. Vienti Venäjälle lakkasi alkuvuonna kokonaan viime vuoden elokuussa voimaan tulleiden tuontikieltojen vuoksi, kun maahan vietiin vielä vuonna 2013 sianlihaa 12 miljoonan euron arvosta. Sekä suklaan ja suklaatuotteiden että sokerin vienti oli alkuvuonna laskussa, mutta makeisten viennin arvo säilyi edellisvuoden tasolla. Suklaan ja suklaatuotteiden (27 milj. e) tärkein ostaja oli Ruotsi (+8 %), jonne vietiin suklaasta noin 45 prosenttia. Sokeria toimitettiin kokonaisuudessaan 21 miljoonan euron arvosta eli kahdeksan prosenttia viime vuotta vähemmän. Sokerin vienti jakaantui melko tasaisesti usean eri ostajamaan kesken. Suurimpien maiden, Alankomaiden ja Irlannin osuus viedystä sokerista oli molemmilla noin kolme miljoonaa euroa. Makeisia (16 milj. e) vietiin lähinnä Ruotsiin (kuusi miljoonaa euroa) sekä Tanskaan (kaksi miljoonaa euroa). Muita merkittäviä tuotteita elintarvikeviennissä olivat kahvi, jonka vienti koheni yli neljänneksen (24 milj. e) ja rehut, joiden vienti jäi 22 miljoonaan euroon (-5 %). Kahvista vietiin Venäjälle 38 prosenttia ja Viroon 36 prosenttia. Rehujen suurin ostajamaa oli Venäjä reilun 39 prosentin osuudellaan. Muu rehuvienti meni lähinnä Pohjoismaihin. Erilaisia hedelmäsäilykkeitä ja valmisteita, enimmäkseen jäädytettyjä mustikoita ja lakkaa, vietiin 19 miljoonalla eurolla (+66 %). Kolme neljännestä viennistä suuntautui Ruotsiin ja Kiinaan. Kalan, eli suurelta osin silakan ja lohen, vienti putosi kolmanneksen reiluun 13 miljoonaan euroon. Yli puolet kalasta vietiin Viroon, vajaa kolmannes Tanskaan. Kahvin tuontihinnat kasvoivat, hedelmien ja rehujen tuonti selvässä nousussa. Hieman alle neljännes Suomen elintarviketuonnista koostui alkuvuonna hedelmistä ja kasviksista. Niiden tuonnin arvo oli yhteensä 486 miljoonaa euroa, mikä oli seitsemän prosenttia edellisvuoden tammi-kesäkuuta enemmän. Tuonnin arvo on kasvanut keskimäärin noin 5-10 prosentin Tulli Tilastointi
5 vuosivauhtia viime vuosikymmenellä. Vuonna 2005 Suomeen tuotiin 536 tuhatta tonnia hedelmiä ja kasviksia, kun vuonna 2014 tuontia kertyi jo 659 tuhatta tonnia. Taulukko 3. Elintarviketuonti tavararyhmittäin 2014 2015 (1-6) SITC- tavararyhmä 2014 Milj. e Muutos % Osuus % 2015 (1-6) Milj. e Muutos % Osuus % 01 Liha ja lihatuotteet 331 0 8,0 160-4 7,7 02 Maitotaloustuotteet ja munat 401 0 9,7 200-2 9,6 03 Kalat ja kalavalmisteet 362-1 8,7 172-6 8,3 04 Vilja ja viljatuotteet 336-2 8,1 163 +2 7,9 05 Hedelmät ja kasvikset 860 0 20,7 486 +7 23,4 06 Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 156-20 3,8 72 +6 3,4 07 Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet 423 +6 10,2 227 +20 10,9 niistä 08 Rehuaineet 313 +5 7,5 164 +6 7,9 09 Erinäiset elintarvikkeet 432 +4 10,4 213 +1 10,2 11 Juomat 405-1 9,8 195-2 9,4 12 Tupakka ja tupakkavalmisteet 134-19 3,2 24 +5 1,2 Yhteensä 4 153-1 100,0 2 075 +3 100,0 Hedelmiä ja pähkinöitä tuotiin 2015 tammi-kesäkuussa 208 miljoonan euron arvosta eli 178 tuhatta tonnia, arvossa kasvua 12 prosenttia edellisvuodesta. Tästä banaanien osuus oli 48 miljoonaa euroa (+39 %), sitrushedelmien 32 miljoonaa euroa (+5 %), viinirypäleiden 24 miljoonaa euroa (+7 %) ja omenoiden 20 miljoonaa euroa (-10 %). Banaaneista noin puolet tuotiin Costa Ricasta ja sitrushedelmistä kolmasosa Espanjasta. Muita hedelmiä tuotiin melko tasaisesti eri maista, muun muassa Saksasta ja Alankomaista. Viime vuosina erityisesti avokadojen ja mangojen tuonti Suomeen on moninkertaistunut vuoden 2007 kahdesta miljoonasta viime vuoden lähes 18 miljoonaan euroon. Näitä hedelmistä noin puolet saapui Suomeen Espanjasta (+51 %) ja Alankomaista (+17 %). Alkuvuonna 2015 mangojen ja avokadojen tuonti vahvistui edelleen lähes neljänneksen. Myös pähkinöiden tuonti on suurentunut selvästi vuosikymmenessä ja ylsi viime vuonna lähes 28 miljoonaan euroon, ja kasvoi kuluvana vuonna vielä kymmeneksen. Hieman alle neljäsosa pähkinöistä tuotiin alkuvuonna Yhdysvalloista (+28 %); Vietnamista (+45 %) ja Saksasta (+14 %) tuotiin molemmista noin 15 prosenttia pähkinöistä. Kasvisten tuonnin arvo oli alkuvuonna 137 miljoonaa euroa (+1 %) ja paljous 97 tuhatta tonnia. Tomaatteja tuotiin 29 miljoonan euron arvosta (-4 %), joista noin puolet Espanjasta. Hedelmä- ja marjasäilykkeiden ja - valmisteiden tuonniksi muodostui 59 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia vuoden 2014 tammikesäkuun tuontia enemmän. Suurimmat tuontimaat olivat Saksa, Ruotsi ja Puola. Kasvisvalmisteita ja säilykkeitä tuotiin kaksi prosenttia edellisvuotista enemmän eli 51 miljoonan euron arvosta. Alankomaiden osuus oli 17 prosenttia, Ruotsin 16 prosenttia ja Saksan 15 prosenttia. Maitotaloustuotteiden tuonti on ollut kuluvalla vuosikymmenellä huomattavassa kasvussa lähinnä juuston tuonnin ansiosta. Viime vuonna maitotaloustuotteita tuotiin 401 miljoonan euron arvosta. Alkuvuonna 2015 tuonti kuitenkin heikkeni kaksi prosenttia edellisvuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna ja oli arvoltaan 200 miljoonaa euroa. Maitotaloustuotteiden osuus koko elintarviketuonnista on viime vuodet ollut noin kymmenes. Juuston osuus alkuvuoden maitotaloustuotteiden tuonnista oli 140 miljoonaa euroa eli 70 prosenttia. Tärkeimmät juustojen tuontimaat olivat Tanska (52 milj. e, kasvua 26 %) ja Saksa (36 milj. e, laskua 13 %). Juustojen tuonti Ruotsista (11 milj. e) supistui noin viidenneksen. Erityisesti Tanska on viimevuosina kasvattanut osuuttaan Suomen juustontuonnissa Ruotsin kustannuksella: vuonna 2011 Tanskan osuus oli noin neljäsosa, mutta kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla jo 37 prosenttia Suomeen tuodusta juustosta oli tanskalaista. Ruotsalaisen juuston osuus on pudonnut kymmenessä vuodessa 17 prosentista 8 prosenttiin. Maitoa ja kermaa tuotiin alkuvuonna prosentti edellisvuotta vähemmän; tuonnin arvoksi muodostui 56 miljoonaa euroa. Kolmasosa maidosta ja kermasta tuotiin Saksasta, 14 prosenttia Ruotsista ja 12 prosenttia Puolasta. Tulli Tilastointi
6 Alkoholijuomien tuonnin arvo on viime vuosina ollut lievässä laskussa. Alkuvuonna 2015 tuonti hiipui kaksi prosenttia edellisvuodesta ja jäi 162 miljoonaan euroon. Juomien osuus koko elintarviketuonnista oli jonkin verran yli yhdeksän prosenttia. Viiniä tuotiin 97 miljoonan euron arvosta (- 1 %) eli noin 39 miljoonaa litraa. Väkevien tuonti oli arvoltaan 40 miljoonaa euroa, mikä oli neljä prosenttia vertailuajanjaksoa vähemmän. Tuonnin määrä oli hieman yli kuusi miljoonaa litraa. Viinin suurimmat tuontimaat olivat Ranska (19 milj. e), Chile (16 milj. e) ja Italia (13 milj. e). Väkeviä juomia tuotiin eniten Ranskasta (12 milj. e) ja Isosta-Britanniasta (11 milj. e). Alkoholittomien juomien, muun muassa virvoitusjuomien ja kivennäisveden, tuonti (33 milj. e, 44 milj. litraa) oli aavistuksen edellisvuotista pienempi. Noin kolmannes näistä juomista tuotiin Saksasta. Kalan ja kalatuotteiden tuonti oli alkuvuonna 2015 arvoltaan 172 miljoonaa euroa, mikä oli kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Osuus koko elintarviketuonnista oli kahdeksan prosenttia. Kalaa, pääasiassa lohta ja kirjolohta, tuotiin Norjasta 70 miljoonalla eurolla eli kymmenyksen edellisvuotista vähemmän. Myös tuonti Ruotsista (20 milj. e) väheni suunnilleen saman verran. Yhteensä tuoretta tai jäädytettyä kalaa tuotiin 106 miljoonan euron edestä eli noin 24 tuhatta tonnia. Kala- ja äyriäisvalmisteiden tuonnin arvo oli 54 miljoonaa euroa. Suurimmat tuontimaat olivat Ruotsi (-5 %), Norja (-1 %) ja Tanska (+48 %). Rehujen ja lemmikkien ruokien tuonti kohosi alkuvuonna kuusi prosenttia 164 miljoonaan euroon. Osuudeksi koko elintarviketuonnista tuli kahdeksan prosenttia. Rehuista noin kolmannes, eli 57 miljoonaa euroa, oli rehuteollisuuden käyttöön tarkoitettuja elintarviketeollisuuden jätetuotteita muun muassa soijasta ja rypsistä. Kissan-, koiran- ym. lemmikkiruuan tuonnin arvo kohosi viisi prosenttia 76 miljoonaa euroon. Öljykakkuja ja muita jätetuotteita tuotiin sekä Venäjältä että Saksasta noin kolmannes koko tuonnista. Lemmikkien ruuan suurimmat tuontimaat olivat Iso- Britannia ja Tanska. Viljan ja viljatuotteiden tuonti on 2010-luvulla kasvanut vuosittain rivakasti viime vuoden kahden prosentin laskua lukuun ottamatta. Alkuvuonna 2015 näiden tuotteiden tuonti toipui kaksi prosenttia ja oli arvoltaan 163 miljoonaa euroa. Osuus koko elintarviketuonnista oli kahdeksan prosenttia. Viime vuosien kasvun takana on leipien, kakkujen, keksien yms. leipomotuotteiden tuonnin suurentuminen. Niitä tuotiin alkuvuonna 104 miljoonalla eurolla (+4 %). Suurimmat leipomotuotteiden tuontimaat olivat Saksa (27 milj. e) ja Ruotsi (24 milj. e). Maiden yhteenlaskettu osuus leipomotuotetuonnista oli siis lähes puolet. Lihan ja lihatuotteiden tuonti väheni neljä prosenttia alkuvuonna. Tuonnin arvo supistui 160 miljoonaan euroon, ja osuudeksi koko elintarviketuonnista muodostui hieman alle kahdeksan prosenttia. Alkuvuoden laskua huomioimatta lihan tuonti Suomeen on vuosikymmenen aikana kasvanut merkittävästi: vuonna 2005 lihaa tuotiin vain 144 miljoonan euron edestä, kun viime vuonna tuonti ylsi 331 miljoonaan euroon. Tuonnin vahvistumisen syy on Saksasta tuodun lihan arvon kasvu. Myös tuonti Alankomaista ja Puolasta on kohonnut selvästi. Tuoreen tai jäädytetyn lihan tuonti Saksasta oli alkuvuonna arvoltaan 27 miljoonaa euroa (+4 %) ja lihasäilykkeiden ja valmisteiden arvo 14 miljoonaa euroa (-13 %). Kahvin tuonnin arvo kohosi alkuvuonna peräti 38 prosenttia ollen yli 146 miljoonan euroa, mikä oli seitsemän prosenttia koko elintarviketuonnista. Raakakahvin osuus kahvintuonnista oli 79 prosenttia, paahdetun kahvin 16 prosenttia. Raakakahvin tuonnin kasvu johtui lähes kokonaan tuontihintojen 43 prosentin loikasta; tuonnin määrä oli 32 tuhatta tonnia eli vain muutaman prosentin edellisvuoden ensimmäistä puoliskoa enemmän. Suurimmat raakakahvin tuontimaat olivat perinteiseen tapaan Brasilia (53 milj. e), kasvua 58 prosenttia, ja Kolumbia (30 milj. e), josta tuonnin arvo kohosi huomattavat 70 prosenttia. Näistä kahdesta maasta tuotiin lähes kolme neljäsosaa Suomeen tuodusta raakakahvista. Paahdettua kahvia tuotiin eniten Alankomaista. Sokerin ja sokerivalmisteiden tuonti saavutti tammi-kesäkuussa 72 miljoonan euron arvon, ja oli kuusi prosenttia vuoden 2014 tuontia suurempi. Kuitenkin vain reilut kolme prosenttia koko elintarviketuonnista koostui sokerituotteista. Raaka- ja ruokosokerin tuonnin osuus oli reippaasti yli puolet näistä tuotteista. Niiden tuonti Saksasta kaksinkertaistui 12 miljoonaan euroon, ja tuonti Tulli Tilastointi
7 Swazimaasta oli arvoltaan lähes yhdeksän miljoonaa euroa, kun tuontia ei viime vuonna ollut sieltä yhtään. Makeisia tuotiin lähes 32 miljoonan euron edestä (-1 %), lähinnä Alankomaista, Tanskasta, Ruotsista, Slovakiasta ja Saksasta. Suklaata tuotiin vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla yhdeksän prosenttia viime vuotta vähemmän. Arvo jäi 51 miljoonaan euroon, mikä oli runsaat kaksi prosenttia koko elintarviketuonnista. Noin kolmasosa suklaasta tuotiin Ruotsista (+3 %), hieman yli neljäsosa Saksasta (-9 %). Tupakkavalmisteiden tuonti oli alkuvuonna arvoltaan 24 miljoonan euroa, kasvua viisi prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Tupakan tuonnissa on tyypillistä, että tuonnin arvo on loppuvuonna selvästi alkuvuotta suurempi. Suurimmat tuontimaat vuoden ensimmäisellä puoliskolla olivat Saksa (7 milj. e), Alankomaat (6 milj. e) ja Liettua (5 milj. e) Tulli Tilastointi
LIITE 1: Elintarvikkeiden vienti ja tuonti SITC-tavararyhmittäin Elintarvikevienti SITC-tavararyhmittäin vuosina 2011-2014 ja 2015 (1-6) 2011 2012 2013 2014 2015 (1-6) SITC-tavararyhmä Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % 01 Liha ja lihatuotteet 121 19 8,0 123 2 8,1 132 7 8,5 113-14 7,5 60 7 8,4 02 Maitotaloustuotteet ja munat 465 6 30,7 495 6 32,6 536 8 34,8 477-11 31,5 207-28 29,2 03 Kalat ja kalavalmisteet 34 8 2,3 43 26 2,9 42-3 2,7 39-7 2,6 16-29 2,3 04 Vilja ja viljatuotteet 301 62 19,9 248-18 16,3 239-4 15,5 277 16 18,3 146 0 20,6 05 Hedelmät ja kasvikset 64 20 4,2 61-6 4,0 54-11 3,5 51-5 3,4 30 25 4,2 06 Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 81 33 5,3 88 8 5,8 84-4 5,5 77-8 5,1 38-4 5,3 07 Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 123 20 8,1 116-6 7,6 113-2 7,3 121 7 8,0 57 7 8,1 08 Rehuaineet 30 15 2,0 39 28 2,5 42 10 2,8 48 12 3,1 22-5 3,1 09 Erinäiset elintarvikkeet 141 6 9,3 146 4 9,6 130-11 8,4 138 6 9,1 59-13 8,4 11 Juomat 148 11 9,8 157 7 10,4 168 7 10,9 168 0 11,1 71 1 10,1 12 Tupakka ja tupakkavalmisteet 4 97 0,2 2-41 0,1 2-28 0,1 4 167 0,3 2 6 0,3 Yhteensä 1 513 19 100,0 1 518 0 100,0 1 542 2 100,0 1 514-2 100,0 708-10 100,0 Elintarviketuonti SITC-tavararyhmittäin vuosina 2011-2014 ja 2015 (1-6) 2011 2012 2013 2014 2015 (1-6) SITC-tavararyhmä Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % 01 Liha ja lihatuotteet 279 16 7,4 338 21 8,5 331-2 7,9 331 0 8,0 160-4 7,7 02 Maitotaloustuotteet ja munat 343 19 9,1 382 11 9,7 401 5 9,6 401 0 9,7 200-2 9,6 03 Kalat ja kalavalmisteet 310 13 8,2 318 3 8,0 368 16 8,8 362-1 8,7 172-6 8,3 04 Vilja ja viljatuotteet 278 7 7,3 319 15 8,1 342 7 8,2 336-2 8,1 163 2 7,9 05 Hedelmät ja kasvikset 783 11 20,7 824 5 20,8 857 4 20,5 860 0 20,7 486 7 23,4 06 Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 166 41 4,4 175 5 4,4 194 11 4,6 156-20 3,8 72 6 3,4 07 Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 495 22 13,1 465-6 11,8 398-14 9,5 423 6 10,2 227 20 10,9 08 Rehuaineet 224 2 5,9 259 16 6,5 298 15 7,1 313 5 7,5 164 6 7,9 09 Erinäiset elintarvikkeet 364 9 9,6 380 4 9,6 417 10 10,0 432 4 10,4 213 1 10,2 11 Juomat 393 5 10,4 400 2 10,1 408 2 9,8 405-1 9,8 195-2 9,4 12 Tupakka ja tupakkavalmisteet 153 27 4,0 96-37 2,4 166 72 4,0 134-19 3,2 24 5 1,2 Yhteensä 3 788 13 100,0 3 957 4 100,0 4 178 6 100,0 4 153-1 100,0 2 075 3 100,0
LIITE 2: Elintarvikkeiden tuonti ja vienti maittain Elintarvikevienti maittain vuosina 2013-2014 ja 2015 (1-6) 2013 2014 2015 (1-6) Maa Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Ruotsi 269 1 17,5 291 8 19,2 147 5 20,7 Viro 137 5 8,9 145 6 9,6 64-10 9,0 Venäjä 434 5 28,2 321-26 21,2 56-74 7,8 Alankomaat 31 8 2,0 52 66 3,4 44 93 6,1 Saksa 73-8 4,8 65-12 4,3 35 6 4,9 Tanska 36 12 2,4 43 18 2,8 27 35 3,8 Saudi-Arabia 3-30 0,2 22 646 1,5 25 135 3,6 Kiina 56 16 3,6 52-7 3,4 25-19 3,5 Belgia 37 54 2,4 40 8 2,6 24 15 3,4 USA 39-1 2,5 48 22 3,1 23-19 3,2 Ranska 15 35 1,0 16 6 1,1 22 295 3,1 Egypti 9-5 0,6 15 65 1,0 18 532 2,6 Norja 40 11 2,6 42 4 2,7 18-20 2,6 Espanja 13-34 0,9 25 84 1,6 18 75 2,6 Puola 36-5 2,3 40 12 2,7 15 2 2,1 Latvia 30 11 1,9 28-7 1,8 12 0 1,7 Uusi-Seelanti 20 16 1,3 20-1 1,3 12 20 1,7 Sveitsi 18-2 1,2 18-3 1,2 11 22 1,5 Japani 20 10 1,3 18-12 1,2 11 7 1,5 Liettua 23 10 1,5 24 4 1,6 10 4 1,4 Muut 202-14 13,1 192-5 12,7 92 3 13,1 Yhteensä 1542 2 100,0 1514-2 100,0 708-10 100,0 54,5 50,0 37,6 Elintarviketuonti maittain vuosina 2013-2014 ja 2015 (1-6) 2013 2014 2015 (1-6) Maa Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Saksa 651 7 15,6 692 6 16,7 335 0 16,1 Ruotsi 492 4 11,8 462-6 11,1 226-2 10,9 Alankomaat 390 7 9,3 369-5 8,9 186 0 8,9 Tanska 292 14 7,0 293 0 7,1 150 3 7,2 Espanja 221 19 5,3 221 0 5,3 115-2 5,6 Norja 207 17 5,0 213 3 5,1 99-5 4,8 Ranska 209 0 5,0 196-6 4,7 90-7 4,3 Brasilia 141-33 3,4 142 1 3,4 79 23 3,8 Italia 141-1 3,4 139-1 3,4 70-1 3,4 Belgia 134 6 3,2 127-5 3,1 68 11 3,3 Iso-Britannia 106 10 2,5 117 11 2,8 62 13 3,0 Viro 128 0 3,1 131 2 3,2 60-1 2,9 Puola 139 18 3,3 136-2 3,3 56-4 2,7 Kolumbia 39-18 0,9 46 18 1,1 33 73 1,6 Costa Rica 32 26 0,8 35 10 0,8 32 64 1,6 USA 44 7 1,1 51 16 1,2 28 18 1,3 Venäjä 31 39 0,8 42 35 1,0 25 12 1,2 Thaimaa 56 1 1,3 46-18 1,1 23-7 1,1 Chile 43 2 1,0 43 1 1,0 21-3 1,0 Liettua 76 54 1,8 50-35 1,2 17 22 0,8 Muut 606 5 14,5 601-1 14,5 301 7 14,5 Yhteensä 4178 6 100,0 4153-1 100,0 2075 3 100,0
LIITE 3. Elintarvikevienti 2014-2015 (1-6); tärkeimmät tuotteet maittain (1000 e) Muutos % 2014 (1-6) Osuus % SITC-tavararyhmä 2014 2014 (1-6) 2015 (1-6) /2015 (1-6) 2015 (1-6) 022 Maito ja kerma 243 025 139 300 109 831-21 100,0 Ruotsi 86 517 48 853 39 331-19 35,8 Kiina 43 545 26 960 17 147-36 15,6 Egypti 10 937 2 618 10 067 285 9,2 Alankomaat 9 727 2 039 6 945 241 6,3 Malesia 6 543 1 036 5 587 439 5,1 112 Alkoholipitoiset juomat 159 773 66 397 67 698 2 100,0 Viro 31 488 16 765 14 459-14 21,4 Ruotsi 29 304 11 553 13 373 16 19,8 Puola 20 919 4 633 7 450 61 11,0 Latvia 11 624 3 614 5 076 40 7,5 023 Voi ja muut voiöljyt ja -rasvat 96 583 52 896 60 624 15 100,0 Ranska 7 246 350 17 378 >999 28,7 Alankomaat 4 254-14 184-23,4 Egypti 3 597-8 096-13,4 Ruotsi 10 397 4 295 4 853 13 8,0 041 Vehnä 28 628 13 244 34 465 160 100,0 Saudi-Arabia - - 11 413-33,1 Espanja 12 066 4 310 10 908 153 31,6 Alankomaat 2 366 683 3 612 429 10,5 0122 Sianliha 61 169 30 258 32 964 9 100,0 Uusi-Seelanti 17 609 7 768 10 579 36 32,1 Etelä-Korea 7 625 3 412 4 870 43 14,8 Ruotsi 7 358 3 688 4 067 10 12,3 Japani 7 293 4 414 3 600-18 10,9 0452 Kaura 69 565 41 544 32 200-22 100,0 Saksa 23 272 11 922 9 818-18 30,5 Alankomaat 11 208 4 323 5 241 21 16,3 Etelä-Afrikka 0-4 673-14,5 USA 17 541 13 253 3 774-72 11,7 0484 Leipä, kakut, keksit ym. 66 325 33 529 31 043-7 100,0 Ruotsi 18 939 9 487 10 210 8 32,9 Venäjä 17 962 8 230 5 288-36 17,0 Saksa 9 037 4 993 4 604-8 14,8 Norja 3 988 2 136 2 557 20 8,2 024 Juusto 124 472 87 051 28 816-67 100,0 USA 12 545 5 641 8 041 43 27,9 Belgia 7 662 3 932 5 854 49 20,3 Alankomaat 255 1 2 415 >999 8,4 Ruotsi 5 999 2 725 2 245-18 7,8 073 Suklaa ja suklaatuotteet 69 411 28 798 27 210-6 100,0 Ruotsi 29 133 11 240 12 121 8 44,5 Viro 7 610 3 101 3 308 7 12,2 Saksa 4 175 2 069 2 118 2 7,8 Venäjä 9 654 3 194 1 879-41 6,9 043 Ohra 60 885 32 493 24 474-25 100,0 Saudi-Arabia 19 665 9 986 11 310 13 46,2 Alankomaat 8 591 7 500 4 002-47 16,4 Ruotsi 3 893 1 938 3 246 67 13,3 Tanska 395-2 293-9,4 071 Kahvi 42 212 19 456 24 442 26 100,0 Venäjä 12 233 6 619 9 242 40 37,8 Viro 14 331 5 575 8 759 57 35,8 Liettua 10 514 4 410 4 016-9 16,4 081 Rehuaineet 47 592 23 555 22 289-5 100,0 Venäjä 21 171 9 997 8 792-12 39,4 Norja 11 154 5 673 5 891 4 26,4 Ruotsi 5 169 2 373 2 810 18 12,6 Tanska 598 160 1 195 647 5,4 061 Sokeri 43 320 23 233 21 412-8 100,0 Alankomaat 7 725 3 932 3 278-17 15,3 Irlanti 9 846 6 451 2 854-56 13,3 Iso-Britannia 4 608 2 061 1 858-10 8,7 Viro 4 122 2 107 1 487-29 6,9 058 Hedelmäsäilykkeet ja valmisteet 25 249 11 523 19 157 66 100,0 Ruotsi 5 624 1 312 8 387 539 43,8 Kiina 6 140 3 002 5 934 98 31,0 Saksa 4 908 3 198 1 323-59 6,9 062 Makeiset 33 878 16 301 16 373 0 100,0 Ruotsi 11 639 5 754 5 670-1 34,6 Tanska 4 537 1 812 2 313 28 14,1 Saksa 2 683 1 400 1 282-8 7,8 034 Kala, tuore, jäähdytetty, jäädytetty 33 014 20 116 13 497-33 100,0 Viro 19 297 10 171 7 317-28 54,2 Tanska 4 495 3 161 4 245 34 31,5
LIITE 4. Elintarviketuonti 2014-2015 (1-6); tärkeimmät tuotteet maittain (1000 e) Muutos % 2014 (1-6) Osuus % SITC-tavararyhmä 2014 2014 (1-6) 2015 (1-6) /2015 (1-6) 2015 (1-6) 057 Hedelmät, tuoreet tai kuivatut, pähkinät 357 972 185 148 208 069 12 100,0 Costa Rica 31 206 16 938 29 080 72 14,0 Espanja 59 817 26 320 27 178 3 13,1 Saksa 46 639 22 001 26 974 23 13,0 Alankomaat 38 623 23 774 23 489-1 11,3 Italia 19 245 9 576 10 211 7 4,9 081 Rehuaineet 312 502 155 068 164 195 6 100,0 Saksa 78 427 34 925 29 533-15 18,0 Venäjä 33 777 17 478 21 323 22 13,0 Tanska 41 147 20 683 20 834 1 12,7 Ranska 25 771 15 289 15 152-1 9,2 112 Alkoholijuomat 338 685 164 617 161 648-2 100,0 Ranska 72 142 33 813 31 850-6 19,7 Chile 34 349 16 947 16 068-5 9,9 Iso-Britannia 28 763 13 855 14 738 6 9,1 Italia 31 769 14 959 14 498-3 9,0 Saksa 27 831 13 574 13 971 3 8,6 Espanja 30 940 15 999 13 171-18 8,1 071 Kahvi 242 401 105 756 146 189 38 100,0 Brasilia 84 104 33 732 54 588 62 37,3 Kolumbia 42 434 17 322 29 967 73 20,5 Alankomaat 15 024 8 084 9 171 13 6,3 024 Juusto 280 055 140 239 140 241 0 100,0 Tanska 86 525 41 669 52 472 26 37,4 Saksa 81 777 41 940 36 368-13 25,9 Ruotsi 25 391 13 845 11 004-21 7,8 Alankomaat 22 024 10 714 9 597-10 6,8 054 Kasvikset, tuoreet tai kuivatut 231 318 135 690 137 415 1 100,0 Espanja 75 223 49 113 49 853 2 36,3 Alankomaat 64 510 34 884 35 510 2 25,8 Saksa 24 433 13 901 15 914 14 11,6 Ruotsi 14 922 8 314 8 388 1 6,1 034 Kala, tuore, jäähdytetty, jäädytetty 233 882 119 572 105 918-11 100,0 Norja 155 587 77 508 69 598-10 65,7 Ruotsi 42 177 22 575 20 193-11 19,1 Tanska 10 189 6 095 4 797-21 4,5 0484 Leipä, kakut, keksit ym. 209 073 99 494 103 588 4 100,0 Saksa 56 590 27 316 27 251 0 26,3 Ruotsi 46 850 22 373 23 841 7 23,0 Alankomaat 18 512 7 991 8 707 9 8,4 Belgia 19 025 9 278 8 460-9 8,2 011,012 Liha, tuore, jäähdytetty, jäädytet. 192 742 96 825 94 654-2 100,0 Saksa 55 262 26 461 27 489 4 29,0 Alankomaat 19 811 11 954 9 341-22 9,9 Uusi-Seelanti 12 143 6 941 8 617 24 9,1 Tanska 18 057 10 071 7 704-24 8,1 058 Hedelmäsäilykkeet ja muut valmisteet 105 741 51 084 59 450 16 100,0 Saksa 13 494 6 204 7 295 18 12,3 Ruotsi 10 206 4 855 7 005 44 11,8 Puola 11 901 5 755 5 825 1 9,8 022 Maito ja kerma 108 338 56 510 55 781-1 100,0 Saksa 39 069 20 217 18 387-9 33,0 Ruotsi 13 951 7 167 7 892 10 14,1 Puola 13 847 7 461 6 899-8 12,4 017 Lihasäilykkeet ja muut valmisteet 114 208 58 577 53 939-8 100,0 Saksa 30 260 16 189 14 052-13 26,1 Ruotsi 20 529 10 986 9 961-9 18,5 Tanska 13 382 6 455 6 463 0 12,0 037 Kala- ja äyriäisvalmisteet 100 405 50 251 53 665 7 100,0 Ruotsi 17 758 8 741 8 299-5 15,5 Norja 14 147 7 177 7 139-1 13,3 Tanska 9 726 4 547 6 708 48 12,5 Mauritius 7 902 2 636 6 004 128 11,2 056 Kasvisvalmisteet ja -säilykkeet 102 844 49 561 50 795 2 100,0 Alankomaat 17 146 8 519 8 361-2 16,5 Ruotsi 15 156 7 763 8 095 4 15,9 Saksa 14 384 7 094 7 369 4 14,5 073 Suklaa, suklaatuotteet 116 018 55 272 50 556-9 100,0 Ruotsi 34 051 15 477 15 921 3 31,5 Saksa 27 685 14 512 13 259-9 26,2 061 Sokeri 92 937 35 663 39 883 12 100,0 Saksa 14 308 5 930 11 900 101 29,8 Swazimaa 15 692 2 8 707 >999 21,8 Brasilia 10 060 6 176 4 303-30 10,8 Alankomaat 8 164 4 028 3 603-11 9,0
LIITE 5. Suomen Elintarvikekaupan kauppatase SITC-tavararyhmittäin 2005 (1-6), 2010 (1-6) ja 2015 (1-6) 2005 (1-6) 2010 (1-6) 2015 (1-6) SITC-tavararyhmä Tuonti Vienti Kauppatase Tuonti Vienti Kauppatase Tuonti Vienti Kauppatase 01 liha ja lihatuotteet 72 50-23 124 49-75 160 60-100 02 maitotaloustuotteet ja munat 88 152 64 140 218 79 200 207 7 03 kala- ja kalavalmisteet 74 7-68 129 15-114 172 16-156 04 vilja ja viljatuotteet 96 53-43 122 83-39 163 146-17 05 hedelmät ja kasvikset 290 16-274 363 23-340 486 30-456 06 sokeri, sokerivalmist., hunaja 50 39-10 47 31-15 72 38-34 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet 110 28-83 172 41-131 227 57-170 08 rehuaineet 66 10-57 103 13-90 164 22-142 09 erinäiset elintarvikkeet 108 47-61 167 63-104 213 59-153 11 juomat 143 44-99 179 61-118 195 71-123 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 55 1-54 54 1-53 24 2-22 Yhteensä 1 152 446-706 1 600 599-1 001 2 075 708-1 367
Kauppa 2015 Handel Trade Suomen elintarvikevienti ja -tuonti 2015:M16 15.9.2015 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Telasuo, Christina p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 029 552 335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 029 552 335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 (0) 295 5200 Statistics service + 358 (0) 295 52 335 statistics@tulli.fi