Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015
Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet Kiviaines Murskausurakointi Kierrätys Liikevaihto 2014: n.350 milj. Henkilöstö n. 1 200
Vastuullisuus Työturvallisuus Henkilöstö Talous Asiakas Ympäristö
Miksi Lumo? Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.2012 Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta 2012 2020 Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma vuosille 2013 2020
Miksi Lumo?
Miksi Rudus? - Satoja kiviainesalueita - Tuhansia hehtaareja avoimia alueita - Kompastuskivestä voimavaraksi - Toiminnan hyväksyttävyys
Tavoitteemme Luonto on toimipisteissämme monimuotoisuuden kannalta arvokkaampi toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa. Aiemmin Tulevaisuudessa
Projektista toimintamalliksi 2015 Kokonaisvaltaisten LUMO-suunnitelmien toteutus 2012 LUMOprojektin käynnistys 2013 Projektista toimintamalliksi henkilöstön sitouttaminen, maakuntakierroks et ensimmäiset pilottihankkeet 2014 pilottihankkeiden kehittäminen kokemuksien kerääminen kokonaisvaltaisten LUMO-suunnitelmien teko alkaa yhteistyöverkostojen laajeneminen ekosysteemihotelli tehdasympäristöjen kartoituskäynnit Suomen luonnon päivän tapahtumat Uudenlainen yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliitto Uudenmaan luonnonsuojelupiiri Ketosirkka-hanke käynnistyy Vieraslajien torjunnan kehittäminen Omat alueet Tuhoamiskeskus pilotti Pääskyseinäelementtien pilotointi Elementti seinä pääskyskaivo Suomen luonnonpäivän tapahtumat Tehdasympäristöjen LUMO pilotointi?
Pilottikohteet ja kokeilut Viitasammakkolammet, rantakäärmeet ja nuokkukohokit, Porvoo Törmäpääskyt, Oulu Sinisiipisirkka, Lappeenranta Perhosniitty, Oulu Kasvien siirrot ja rinteiden terassointi, Maaninka
Kokonaisvaltaiset LUMOjälkihoitosuunnitelmat Uusien ja olemassa olevien kiviainesalueiden suunnittelu Kokonaisvaltaisia, luonnon monimuotoisuutta kohentavia jälkihoitosuunnitelmia on jo tehty eripuolille Suomea Pohjaveden suojelun huomiointi Maisemalliset näkökohdat Maankäyttösuunnitelmat Naapurit Tuotannolliset tekijät
Hausjärvi Ryttylä Vanha soranottoalue, jälkihoito kesken Alueella kasvaa mm.rauhoitettu masmalo, lupiinit valtaamassa Havaintoja uhanalaista avoimen alueen perhosista Suunnitelma laadittu asiantuntijakartoitusten perusteella ja yhteistyössä paikallisen urheiluseuran Ryttylän Kirin kanssa Avoimien alueiden suosiminen
Hyvinkää Suomies Uusi jälkihoitosuunnitelma valmistui v.2013 osana Maisema-arkkitehti Vilma Pylkön diplomityötä Tavoitteena alueen maiseman laadun parantaminen luonnon monimuotoisuus sekä jälkikäyttömahdollisuudet huomioiden Hyvinkään kaupungin luontopolkuhanke huomioitu suunnittelussa. Jälkihoito aloitettu keväällä 2015
Uudenlaista yhteistyötä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hanke
Toimenpiteiden onnistumisen seuranta Luonnon monimuotoisuuden kehittymisen havainnointi kasvillisuus- ja hyönteisseurannoin aloitettu kesällä 2014 Uhanalaisten perhosten havaittu viihtyvän avoimilla sora-alueilla
Ympäristötaide
Tuotteet Hulevesien hallinta Tuotteet jokikunnostuksiin Betoroc maisemarakentamisessa
Törmäpääskyjen tekopesäkokeilut Oulu elementti yhteistyössä Rajaville Oy:n kanssa Hollola pääskykaivo yhteistyössä betonituote- ja kiviainesliiketoimintojen kesken
Vieraslajien torjunta Omat alueet Tuhoamiskeskukset koetoiminta Kaarinassa Yhteistyö: Varsinais- Suomen ELY-keskus, Luonnonvarakeskus, Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki
Henkilökunnan innokkuus innovaatiota ja vaikutuksia työhyvinvointiin Maakuntakierroksilta arvokasta tietoja Onnistuneita kokeiluja, mm.oulun törmäpääskyrinne Aktivointi kesäkisojen avulla, ensimmäinen v.2013 Luonnonhoitoa Tyhy-päivänä Innokkuus tuo lisäarvoa työhön ja innostus tuo tuloksia!
Kompensaatio Olli Ojala, SYKE, 27.11.2014
Ekosysteemihotelli kompensaatio Vt 25:n parantaminen tielinjauksen alueella uhanalaisia harjukasveja mm. hietaneilikka Yhteistyö SYKE:n kanssa Harjukasvit tuodaan hotelliin sora-alueellemme - tien valmistuttua siirretään takaisin tienpenkereelle ja osa jää meidän alueellemme Ensimmäiset siirrot tehty lupien hakemisen jälkeen marraskuussa 2014 Siirretty koko kasvien juuristo ympärysmaineen (siemenpankki)
Luontoarvopankit? Avoimet ympäristöt mm. paahdealueet, kedot, niityt Monimuotoinen metsitys Törmäpääskyrinteet, kivitaskuröykkiöt Kosteikot Talvehtimiskivikot matelijoille Sijoituspaikat uhanalaisille kasveille kompensaatio Kuva: luontoportti.fi
Tulevaisuus Osa kaikkien yritysten normaalia toimintaa Biodiversiteetin huomiointi Kompensaatioajattelun kehittyminen Toimintaedellytysten turvaaminen ei jäädä mammuteiksi vaan kyetään sopeutumaan muuttuvaan maailmaan
Innostus, jolla meidät on otettu vastaan luontoasiantuntijoiden joukossa, viranomaistahoilla ja järjestöissä, on ollut positiivinen yllätys.