Janette Ahvenainen 2017 Neljän tuulen ehkäisevä työ on kustannustehokasta toimintaa Varhaisen tunnistamisen ja lisähaittojen ehkäisyn tärkeys korjaavissa palveluissa
Kun pohditaan, miksi ehkäisevä työ on tärkeää, on syytä ensin kuvata se haaste, johon se vastaa * Tämän koonnin tiedot on koottu yhdistelemällä useita eri tietolähteitä, joista pääosa löytyy lähdeluettelosta esityksen lopuksi
Jos tässä on se asiakasmäärä, joiden palvelutarpeeseen vastaamaan sotepalvelujemme resurssit riittävät tässä on se asiakasmäärä, joilla on palvelutarve
Kun palvelutarve ja palvelujen resurssit eivät kohtaa
Lopputuloksena on, että palvelut ruuhkautuvat Työntekijät Asiakasmäärä
Myös työntekijöiden inhimilliset resurssit ja kyky vastata kasvavan kiireen keskellä ruuhkautuvien palvelujen asiakkaiden palvelutarpeisiin on rajallista
Syntyy tilanne, jossa ihmiset eivät pääse palveluiden piiriin ajoissa, jolloin ongelmat usein pahenevat entisestään ja palvelutarve vain kasvaa samalla myös resurssit järjestää palveluja kaikille tarvitseville hupenevat, mikä taas vaikuttaa palvelujen saatavuuteen: Syntyy kustannuskierre! Tämän ei pitäisi olla ratkaisu
Tämä EI SAA olla ratkaisu
Ehkäisevä työ pähkinänkuoressa EHKÄISEVÄÄ TYÖTÄ TEHDÄÄN KAIKILLA TASOILLA Ei huolta, ei palvelutarvetta HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Tuetaan yksilöitä ja perheitä, rakenteellinen työ ja poliittiset ratkaisut, universaalit peruspalvelut VARHAINEN TUNNISTAMINEN & TUKI Tartutaan ongelmiin jo heti ensioireiden tai kasvaneen riskin ilmetessä ehkäistään raskaiden korjaavien prosessien tarvetta Monialainen yhteistyö toimialoittain ja yli sektorirajojen Pieni huoli Kohtalainen huoli KORJAAVA TYÖ Ehkäistään lisähaittoja ja ongelmakierteitä, tunnistetaan liitännäisongelmia erityispalveluissa Suuri huoli, intensiivisen korjaavan työn tarve KUSTANNUKSET
Neljän tuulen kokonaisuus = Integroitu toimintamalli neljän kompleksisen ongelman eli mielenterveys- ja päihdeongelmien, ongelmapelaamisen ja lähisuhdeväkivallan tuottamien hyvinvoinnin uhkien kohtaamiseen systemaattisen, tehokkaan ja laadukkaan ehkäisevän työn kautta eri toimintaympäristöissä Mikä neljä tuulta? Neljä tuulta viittaa ajattelu- ja työtapaan, jonka kehittäminen sai alkunsa sosiaalialan osaamiskeskus Verson verkostoyhteistyössä. Tämä neljän tuulen kokonaisuudeksi nimetty malli kehittyi tarpeesta tuoda nämä toisiinsa kytkeytyvät neljä vaikeaa ilmiötä yhteisen moniammatillisen toiminnan ja yhtäaikaisen tarkastelun kohteeksi sosiaalipedagogisen ehkäisevän työn viitekehyksessä
Neljän tuulen ilmiöt MIELENTERVEYSONGELMAT Oireiltaan ja vaikeusasteiltaan erilaisia ja eri tavoin koettavia diagnostisesti määriteltäviä psyykkisiä häiriötiloja, jotka heikentävät ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua ONGELMAPELAAMINEN rahan- tai ajankäytöltään liiallinen (raha)pelaaminen, joka vaikuttaa kielteisesti henkilön muihin elämänalueisiin, kuten psyykkiseen tai fyysiseen terveyteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä talouteen ja ihmissuhteisiin PÄIHDEONGELMAT Päihdyttävien ja riippuvuutta aiheuttavien aineiden (alkoholi, huumeet, psykoaktiiviset aineet yms.) ongelmakäyttöön. Ongelmakäyttö = tila, jossa päihteiden käyttö aiheuttaa erilaisia haittoja, jotka voivat kohdistua fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen, talouteen taikka sosiaalisiin suhteisiin tai riski näiden haittojen ilmenemiseen on olemassa. LÄHISUHDEVÄKIVALTA Väkivaltaa, jonka tekijänä on nykyinen tai entinen kumppani, perheenjäsen tai muu läheinen ihminen. Käsite sisältää sekä perheväkivallan että parisuhdeväkivallan. Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, taloudellista tai uskonnollista väkivaltaa tai niiden uhkaa, laiminlyöntiä tai syrjintää
Neljän tuulen ilmiöillä eli mielenterveys- ja päihdeongelmilla, ongelmapelaamisella ja lähisuhdeväkivallalla on monimutkainen ja ongelmallinen suhde toisiinsa. Vaikka ilmiöillä on kaikilla omanlaisensa problematiikka erilaisine ongelma-asteineen, niillä on myös monia yhdistäviä elementtejä Monitasoisuus: syntysyyt ja vaikutukset yksilö-, yhteisö-, yhteiskuntatasoisia! Voivat monesti esiintyä yhtäaikaisesti tai peräkkäisinä ongelmina toinen toistensa pahentajina, ylläpitäjinä, syinä ja seurauksina toinen toistensa riskitekijöitä! Voivat heikentää merkittävästi toimintakykyä Traumaattiset (varhaiset) kokemukset ja turvaton kiintymyssuhde lisäävät riskiä h Ylisukupolvittuvia neljän tuulen ilmiöt perheessä on merkittävä riskitekijä niiden toisinnolle Tuottavat mittavia kustannuksia (inhimillisiä ja taloudellisia) yksilöille, läheisille ja yhteiskunnalle h Tuottavat kaikki häpeää Kynnys hakea apua h siksi niitä on syytä tarkastella toistensa yhteydessä!
Neljän tuulen kokonaisuus pähkinänkuoressa
Neljän tuulen ilmiöiden raskaat kustannukset yhteiskunnalle Eli millaisista summista ehkäisevällä työllä parhaimmillaan säästetään
Kaikki neljän tuulen ilmiöt aiheuttavat monella tavoin raskaita yhteiskunnallisia ja inhimillisiä kustannuksia. Laskentatavasta riippuen välilliset ja välittömät kustannukset kohoavat päätähuimaaviin lukemiin: Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yleisin peruste työkyvyttömyyseläkkeille ja vuoden 2013 lopussa näiden häiriöiden vuoksi eläkkeellä oli yli 111 000 suomalaista. Tämä on 47 % kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä. Alle 25-vuotiaiden kohdalla mielenterveyshäiriöiden osuus on jopa 80% työkyvyttömyyseläkkeistä. Onkin arvioitu, että teollistuneissa maissa mielenterveydellisistä syistä aiheutuvat suorat ja epäsuorat kustannukset olisivat keskimäärin 3 4 % BKT:sta. (Kurki-Kangas, 2016, 9-10.)
Päihteiden ja ongelmapelaamisen kustannukset voivat arvioiden mukaan kohota vuosittain moniin satoihin miljooniin, jopa miljardeihin euroihin varsinkin, mikäli myös välilliset kustannukset otetaan huomioon. Päihdehuollon menot kuntien kustantamissa palveluissa olivat noin 202 miljoonaa euroa vuonna 2013 Suurimmat kustannukset koituvan sosiaali- ja terveyspalveluista ja menetetyistä elinvuosista. (Markkula 2017 THL; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015, 39.) Myös lähisuhdeväkivallan kustannukset ovat moninaisia ja eräs merkittävä kuluerä syntyy lastensuojelupalveluista, joiden kustannukset ovat vain kasvaneet viime vuosina. Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kustannukset vuonna 2010 olivat 620 miljoonaa euroa. Sijaishuolto maksaa sijoitustavasta riippuen 22 000-90 000 euroa/lapsi. Avohuollon palveluiden kustannuksia on haastava arvioida ja yleisestikin lähisuhdeväkivallan kustannukset kertyvät myös mm. päihde- ja mielenterveyspalveluihin ja muihin sote-palveluihin. (Heinonen ym. 2012, 7-8.)
Mielenterveys- ja päihdeongelmat, ongelmapelaaminen ja lähisuhdeväkivalta kuormittavat kaikki tavalla tai toisella, suoraan ja epäsuorasti sosiaali- ja terveyspalveluja = Kustannukset kasvavat, samoin jonot Resurssien huvetessa ja jonojen pidentyessä ihmiset voivat jäädä ilman palvelua tai apua ei saada ajoissa, jolloin ongelmat syvenevät entisestään ja korjaavien toimien tarve kasvaa = Kustannukset kasvavat Ellei taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja ongelmia tunnisteta ja tartuta niihin mahdollisimman nopeasti, hoidetaan luun murtumaa laastarilla = syntyy hoitokierteitä, jatkuvaa palvelutarvetta ja kestoasiakkuuksia = Kasautuvia kustannuksia
Nämä neljän tuulen ilmiöt ovatkin omiaan merkittävällä tavalla heikentämään ihmisen (ja mahdollisesti myös läheisten) toiminta- ja työkykyä jo yksittäisinä ilmiöinä, mutta ilmiöiden esiintyessä yhdessä tilanne muuttuu entistäkin monimutkaisemmaksi Oman menoeränsä mielenterveysja päihdeongelmat, ongelmapelaaminen ja lähisuhdeväkivalta tuottavat sillä, että ne saattavat merkittävällä tavalla vaikuttaa työmarkkinaasemaan Pahimmillaan ne aiheuttavat täyden työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen ja jälleen yhteiskunta menettää verovaroja
Neljän tuulen ilmiöt lisäävätkin monin tavoin syrjäytymisen riskiä ja syrjäytyminen taas maksaa suuria summia yhteiskunnalle, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä, jonka mittaaminen ei taivu euroiksi. Laskentatavasta riippuen syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle noin 1-1,5 miljoonaa/hlö Mielenterveys- ja päihdeongelmia, ongelmapelaamista ja lähisuhdeväkivaltaa yhdistää myös se, että ne kaikki lisäävät ennenaikaisen kuoleman riskiä. Menetetyt elinvuodet taas ovat menetettyä pääomaa yhteiskunnalta, mutta ennen kaikkea menetettyjä ihmiselämiä PYLL-indeksi koko maassa vuonna 2011 alkoholiperäisten sairauksien vuoksi: 24 948 = 896 000 000 itsemurhien vuoksi: 27 216 = 972 000 000 (Vohlonen 2013.)
Yhteenlaskettuna näiden neljän tuulen ilmiöiden välittömien ja välillisten kustannusten loppusumma kasvaa mittoihin, joita emme pidemmän päälle kykene kustantamaan
Jotta sen enempää yhteiskunnalliset kuin inhimillisetkään kustannukset eivät kasvaisi kohtuuttomiksi, tarvitsemme ehkäisevää työtä, joka yltää hyvinvoinnin edistämisestä aina lisähaittojen ehkäisyyn korjaavassa työssä = EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKKIIN PALVELUIHIN
Miten näiden neljän tuulen ilmiöiden huomiointi ja tunnistaminen toistensa yhteydessä erityisesti korjaavassa työssä liittyy kustannustehokkuuteen?
Jos taustaongelmia ei tunnisteta (esim. muut neljän tuulen ilmiöt, jotka voivat olla palvelutarpeen synnyttäneen ongelman juurisyitä tai kehittyneet sen seurauksena), ne ylläpitävät hoidettavaa ongelmaa jolloin ongelman purkaminen voi kuluttaa paljon resursseja, mutta vaikutukset jäävät heikoiksi jolloin paljon resursseja saattaa tuhlaantua tehottomaan työhön ja voidaan päätyä tilanteeseen, jossa sekä työntekijän, että asiakkaan voimavarat loppuvat (Kuten myös yhteiskunnan eurot)
Eli jos emme huomioi ihmisen tilannetta kokonaisvaltaisesti ja tunnista toisaalta taustalla kyteviä ja toisaalta yhden ongelman mukana helposti taustalle kehittyviä ongelmia jo lähtökohtaisesti, tilanne on vähän samanlainen, kuin yrittäisi lämmittää taloa ovet ja ikkunat auki Tällöin resursseja menee hukkaan, eivätkä interventiot ole tehokkaita = Kukaan ei hyödy, kassa vain tyhjenee
Neljän tuulen ehkäisevän työn ja varhaisen tunnistamisen kustannustehokkuus = Korjaavassa työssä ehkäistään lisähaitat ja lisäkustannuksia aiheuttavien ongelmien kehittyminen ja syveneminen! Korjaavia palveluja vaativa ongelma (houkuttelee paikalle muita ongelmia) Systemaattinen varhainen tunnistaminen (osataan tunnistaa muut tuulet toistensa yhteydessä) (asiakas) Korjaava työ (työntekijät) Ehkäisevä työ korjaavassa työssä Liitännäisongelmat ja lisähaitat (kaivetaan heti esiin, ehkäistään kehittymästä taustalle)
Eli mielenterveys- ja päihdeongelmien, ongelmapelaamisen ja lähisuhdeväkivallan kohdalla yhden ilmiön yhteydessä pidetään silmät auki muidenkin ilmiöiden varalta, eli kartoitetaan myös muut systemaattisesti ja jos niitä tunnistetaan, niihin myös tartutaan jo varhain! Näin varmistetaan, etteivät ne pääse ruokkimaan toinen toisiaan tai edes lähtökohtaisesti kehittymään toistensa yhteyteen: Tunnistetaan riski ehkäistään! Toimitaan kokonaisvaltaisesti ongelmat eivät jää piiloon
Neljän tuulen ilmiöiden tunnistaminen varhain ja toistensa yhteydessä edesauttaa taustaongelmien tunnistamista Kun ei hoideta vain seurauksia, vaan myös syitä, toimimme tehokkaammin! Tehokkailla interventioilla ja ihmisen (ja perheen) tilanteen kokonaisvaltaisella huomioinnilla voimme ehkäistä lisähaittoja, kuten neljän tuulen ilmiöiden kehittymistä toistensa yhteyteen tai ylisukupolvisiksi jatkumoiksi
Neljän tuulen ehkäisevä työ on siten kustannustehokasta ja säästää resursseja myös tulevaisuudessa vähentämällä kalliiden korjaavien palvelujen tarvetta
Ehkäisevän työn arvon oivaltamisessa on kysymys myös arvovalinnoista...
Leikkaammeko palveluista Vai yritämmekö kaventaa hintalappua ehkäisemällä palvelujärjestelmää kuormittavia ongelmia?
Jotta tämä kaikki olisi mahdollista, tarvitaan eri osaamisalojen yhteistyötä ja ehkäisevän työn arvon tunnistamista toiminnan eri tasoilla Tuki johdon tasolta tukee työntekijää, joka näin kykenee entistä paremmin tukemaan asiakasta ja toimimaan asiakkaiden äänitorvena johdon suuntaan Johto - Työntekijä - Asiakas Yhdessä tekemisestä tulee tehokasta, kun luomme sille puitteet Hyvinvoinnin perustaa kun ei kukaan rakenna yksin ja ehkäisevä työ todella kuuluu meille kaikille
Hyvin kohdennetut peruspalvelut säästävät selvää rahaa = kunnille koituvat kustannukset vähenevät välittömästi ja asiakkaan inhimillinen kärsimys vähenee! (Tuomela-Jaskari 2015.) = Laadukkaat palvelut ja tehokas resurssien hyödyntäminen (= kokonaisvaltaisuus, ongelmiin tarttuminen varhain, jo ennen hintalapun paisumista) niiden turvaamiseksi on investointi tulevaisuuteen ja hyvinvointiin!
Kiitos!
LÄHTEET & LISÄTIETOA ASIAN TUEKSI Ahvenainen, J. 2017. Palvelupalapelistä monivärimaalaukseen? Moniammatillisen toiminnan kehittämismahdollisuuksia neljän tuulen ilmiöiden kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Sosionomi (amk) opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. Saatavissa: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/124973/ahvenainen_janette.pdf?sequence=1 Heinonen, H. Väisänen, A. & Hipp, T. 2012. Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? THL & Lastensuojelun keskusliitto. Saatavissa: https://www.lskl.fi/materiaali/lastensuojelun-keskusliitto/miten_lastensuojelun_kustannukset_kertyvat.pdf Kurki-Kangas, L. 2016. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Pro gradu - tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö. Markkula, J. 2017. Tekemättömän ehkäisevän työn hinta. PP-esitys THL. Saatavissa: http://phehkaisevatyo.pbworks.com/w/file/fetch/114633409/2%20jmarkkula.pdf Moring, J. Martins, A. Partanen, A. Bergman, V. Nordling, E. & Nevalainen, V. (toim.) 2011. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009 2015. Toimeenpanosta käytäntöön 2010. THL raportti. Tampere: Juvenes Print. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80007/d5f4cb21-cc45-4398-9679-8207945705d7.pdf?sequence=1 Mäkelä, J. 2010 Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. PP-esitysTHL. Saatavissa: http://videonet.fi/web/thl/20101005/3/3.pdf Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015. Päihdetilastollinen vuosikirja 2015 ALKOHOLI JA HUUMEET. Sosiaaliturva 2015. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129655/p%c3%a4ihdetilastollinen%20vuosikirja%202015%20verkkoversi o.pdf Tuomela-Jaskari 2015. Säästääkö ehkäisevä työ rahaa? Seminaari 24.9.2015: Vaikuttavuuden jäljillä Mitä tarvitaan tulevaisuuden perhekeskus ja lapsiperhepalveluilta? PP-esitys. Saatavissa: https://www.jikky.fi/files/3032/sirpa_tuomela-jaskari_saastaako_ehkaiseva_tyo_rahaa.pdf Vohlonen, I. 2013. Väestön terveydentilaan vaikuttaminen: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia? PP-esitys FGG. Saatavissa: http://docplayer.fi/36163312-vaeston-terveydentilaan-vaikuttaminen-kuinka-pyll-osoittaa-kaupunginosienongelmia.html
Perustuslaki 731/1999, 19 Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Kansanterveyslaki 66/1972, 1 Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa. Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 11, 12, 27 & 28 Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen mielenterveystyö, jonka tarkoituksena on yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen. Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 7 Rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu - - tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä kunnan asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi Lastensuojelulaki 417/2007, 3a Lastensuojelun lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa.