TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2009 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (työaikadirektiivin muuttaminen) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 13 päivänä maaliskuuta 2009 lähettänyt jatkokirjelmän 5. TEM 11.03.2009 asiassa (U 58/2004 vp) valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (työaikadirektiivin muuttaminen) työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - työministeri Tarja Cronberg ja hallitussihteeri Seija Jalkanen, työ- ja elinkeinoministeriö - johtaja Esa Lonka ja lääkintöneuvos Erna Snellman, sosiaali- ja terveysministeriö - erityisasiantuntija Liisa Heinonen, Suomen pysyvä EU-edustusto - lakimies Juri Aaltonen, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry - lakimies Maria Löfgren, Akava ry - asiamies, varatuomari Markus Äimälä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK - lainopillinen asiamies Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät ry - neuvottelupäällikkö Jyrki Hämäläinen, Kunnallinen työmarkkinalaitos - edunvalvontajohtaja Markku Kojo, Suomen Lääkäriliitto ry - professori Niklas Bruun. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on antanut yhteisen kirjallisen lausunnon Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n kanssa. Viitetiedot Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnot TyVL 13/2008 vp, TyVL 11/2005 vp ja TyVL 21/2004 vp. Valiokunta on lisäksi käsitellyt asiaa kokouksissaan 26.2.2009 ja 30.11.2007, jolloin asiasta annettiin pöytäkirjanotteet TyVP 8/2009 vp 5 ja TyVP 49/2007 vp 5. VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ U 58/2004 vp Ehdotus Komissio teki 22.9.2004 ehdotuksen työaikadirektiivin 2003/88/EY muuttamisesta. Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa asiassa ensimmäisessä käsittelyssä 11.5.2005. Komissio toimitti 31.5.2005 parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi muutetun ehdotuksen, josta neuvoston yhteinen kanta vahvistettiin 15.9.2008. Versio 2.0
Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä parlamentin täysistunto äänesti 17.12.2008 parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden komitean (11.11.2008) tekemän suosituksen mukaisesti. Parlamentin ja neuvoston kannat ovat kaukana toisistaan, mutta parlamentti sekä neuvosto ovat halukkaita sovitteluun. Komissio antoi asiaa koskevan ehdotuksensa 4.2.2009. Neuvosto päätti 9.3.2009 ilmoittaa EP:lle, että se ei hyväksy EP:n muutosehdotuksia. Ensimmäinen epävirallinen kolmikantaneuvottelu pidettiin 10.2.2009 ja toinen 18.2.2009 Varsinainen sovittelu Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä on 17.3.2009, ja samana aamuna ennen sovittelua on vielä epävirallinen trilogi. Tämän jälkeen uuteen sovitteluun on mahdollisuus kahden viikon kuluttua. Valtioneuvoston kanta Ei-aktiivinen päivystysaika ja korvaavien lepoaikojen antaminen Suomen ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa ratkaisu kysymyksissä, jotka koskevat työpaikalla vietetyn, ei-aktiivisen päivystysajan vaikutusta työajan sekä päivittäisen ja viikoittaisen lepoajan laskemiseen sekä korvaavan lepoajan antamisajankohtaa. Suomi pyrkii säilyttämään nykyisen lainsäädäntömme joustavuuden, mikä on olennaisen tärkeää terveydenhuoltopalvelujen turvaamisen kannalta. Näiden kysymysten osalta puheenjohtajan muotoilut näyttäisivät tässä vaiheessa olevan Suomen hyväksyttävissä. Opt out Suomelle on tärkeää, että neuvotteluja EP:n kanssa voidaan jatkaa rakentavalla tavalla myös tässä EP:lle tärkeässä asiassa. Suomi suhtautuu opt out -järjestelmään lähtökohtaisesti kriittisesti eduskunnan kannan mukaisesti sekä toivoo, että neuvosto voisi ottaa opt outin osalta huomioon EP:n tekemiä tarkistuksia. Suomi on osaltaan valmis joustamaan myös opt out -määräysten osalta neuvoston yhteisestä kannasta, jotta direktiivistä päästäisiin EP:n kanssa hyvään ratkaisuun. Opt out -määräysten merkittävä kiristäminen neuvoston yhteisen kannan muotoiluihin verrattuna on kuitenkin neuvostossa erittäin vaikeaa. Suomi pyrkii edelleen ensisijaisesti sellaiseen ratkaisuun, jossa opt outin käyttöä rajoitettaisiin neuvoston yhteisen kannan ja EP:n näkemysten puitteissa. Puheenjohtaja on ehdottanut neuvotteluihin EP:n kanssa neuvoston yhteiselle kannalle vaihtoehtona ratkaisua, jossa opt out jätettäisiin voimaan nykydirektiivin muodossa ilman rajoituksia ja sille ehdotetaan ainoastaan tarkastelulauseketta. Vaikka estävä määrävähemmistö, ml. Suomi, torjui tämän ehdotuksen 11.3.2009 coreperin kokouksessa, lisäjouston tarve saattaa nousta esiin uudelleen maalis-huhtikuun vaihteessa pidettävän toisen sovittelun yhteydessä erityisesti, jos EP:n kanssa ei ole löydettävissä kompromissia opt out -kysymyksessä. Suomen edun mukaista ei ole se, että koko direktiivi kaatuu, jos sovittelun loppuvaiheessa ei päästäisi EP:n kanssa sopuun opt out -määräyksestä. Jotta Suomi ei joutuisi estämään tai vastustamaan direktiivin muuttamista Suomen ja useiden muiden jäsenvaltioiden tarvitsemaan suuntaan, Suomen tulee voida tarvittaessa joustaa opt outin osalta neuvoston yhteisestä kannasta. Viimesijaisena vaihtoehtona tulisi voida tukea jopa ratkaisua, jossa opt out jätettäisiin nykyiseen muotoonsa tarkastelulausekkeen kera, mikäli tämä on tarpeen direktiivin muiden, Suomelle tärkeiden määräysten hyväksymisen kannalta. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Valiokunta toistaa asiasta antamissaan lausunnoissa esittämänsä näkemykset työaikadirektiivin merkityksestä pyrittäessä edistämään työsuojelua ja varmistamaan tasapuoliset kilpailuedellytykset EU:n sisämarkkinoilla estämällä 2
kilpailuedun hankkiminen teettämällä työntekijöiden terveyden vaarantavia ylipitkiä työaikoja. Valiokunta korostaa, että EU-alueen väestön ikärakenteen vanhetessa on tärkeää turvata työvoiman saatavuutta kiinnittämällä entistä enemmän huomiota työikäisen väestön hyvinvointiin ja jaksamisen tukemiseen. Työntekijöiden jaksamisen parantamisen ja työurien pidentämisen kannalta on ongelmallista, että yli puolet EU:n jäsenmaista on viime vuosina ryhtynyt ainakin joillakin aloilla soveltamaan työaikadirektiivin sallimaa poikkeusjärjestelyä, ns. opt out -järjestelmää, joka mahdollistaa työaikarajoitusten poistamisen työnantajan ja työntekijän välisin yksilösopimuksin. Suomi on direktiivin käsittelyn alusta lähtien suhtautunut erittäin kriittisesti opt out -järjestelmän käyttöön ja tukenut neuvotteluissa sen rajoittamista ja asteittaista poistamista direktiivistä. Järjestelmän laajamittainen käyttö vaarantaa direktiivin keskeisten tavoitteiden toteutumisen ja korostaa entisestään tarvetta rajoittaa järjestelmää ja poistaa se kokonaan mahdollisimman nopeasti. Direktiiviehdotuksen käsittelyssä valtioneuvoston ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa ratkaisu kysymyksissä, jotka koskevat työpaikalla vietetyn, ei-aktiivisen päivystysajan vaikutusta työajan sekä päivittäisen ja viikoittaisen lepoajan laskemiseen sekä korvaavan lepoajan antamisajankohtaa. Tavoitteena on, että Suomessa voidaan myös jatkossa sopia työehtosopimuksin siitä, miten työpaikalla tapahtuva ei-aktiivinen päivystys otetaan huomioon työ- ja lepoaikoja laskettaessa. Tällaisia määräyksiä on ollut erityisesti kunnallisia lääkäreitä koskevissa virkaehtosopimuksissa. Valtioneuvoston kannan mukaan näitä kysymyksiä koskevat puheenjohtajamaan muotoilut näyttäisivät olevan Suomen hyväksyttävissä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päivystysaikoja koskevien direktiivin muutosten kaatuminen merkitsisi Suomessa arviolta vähintään 500 lääkärin lisäystarvetta julkiseen terveydenhuoltoon. Se lisäisi entisestään painetta keskittää päivystykset yhä suurempiin yksiköihin, joka heikentäisi ensihoidon saatavuutta. Jo nyt voi potilailla osassa maata olla matkaa lähimmälle päivystysvastaanotolle jopa 100 200 kilometriä. Valiokunta korostaa julkisen terveydenhuoltojärjestelmän toimintaedellytysten turvaamista ja pitää tärkeänä, että lääkäreiden päivystysaikoja koskevista kysymyksistä voidaan jatkossakin sopia työehtosopimuksin. Valiokunta painottaa, että potilailla tulee asuinpaikasta riippumatta olla mahdollisuus päästä nopeasti tarvitsemaansa kiireelliseen hoitoon. Valiokunta toistaa asiasta antamissaan lausunnoissa esittämänsä näkemykset tarpeesta kehittää päivystysjärjestelmiä lääkäreiden terveyttä ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä potilasturvallisuutta edistävään suuntaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että nämä tavoitteet otetaan huomioon terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia uudistuksia toteutettaessa. Valiokunta katsoo, että lääkäreiden työaikajärjestelmien joustavoittaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisedellytysten parantaminen voivat lisätä kunnallisten lääkärin virkojen houkuttelevuutta ja helpottaa siten osaltaan terveyskeskusten lääkäripulaa. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan Suomelle on tärkeää, että direktiiviehdotuksesta löydetään sovittelussa yhteinen näkemys ja se saadaan hyväksyttyä. Jos mitään muuta mahdollisuutta päästä asiasta ratkaisuun ei ole, myös opt out -järjestelmän jättäminen nykyiseen muotoon mahdollisimman tiukan tarkastelulausekkeen kera voidaan valiokunnan käsityksen mukaan hyväksyä. Valiokunta tukee myös valtioneuvoston kantaa, jonka mukaan kutakin työsuhdetta käsitellään erikseen työ- ja lepoaikoja laskettaessa. Lausunto Lausuntonaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 3
Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2009 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Arto Satonen /kok Jukka Gustafsson /sd Susanna Haapoja /kesk Anna-Maja Henriksson /r Arja Karhuvaara /kok Johanna Karimäki /vihr Merja Kuusisto /sd Merja Kyllönen /vas Esa Lahtela /sd vjäs. Markus Mustajärvi /vas Sanna Perkiö /kok Katja Taimela /sd Tarja Tallqvist /kd Jyrki Yrttiaho /vas (osittain) Elsi Katainen /kesk Krista Kiuru /sd (osittain) Tuomo Puumala /kesk Juha Rehula /kesk. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Ritva Bäckström. 4
ERIÄVÄ MIELIPIDE Perustelut Työaikadirektiivin uudistamisen tavoitteena tulee olla jäsenmaiden välisen epäterveen työaikakilpailun estäminen ja työaikasuojelun parantaminen. Ratkaisun tulee näyttää suuntaa eurooppalaisten työaikojen kehittymiselle kymmeniksi vuosiksi. Euroopan pitää panostaa koulutukseen ja osaamiseen työaikojen pidentämisen sijasta. Suomen tulee aktiivisesti toimia näiden tavoitteiden puolesta. Ministerineuvoston linja ei toteuta em. tavoitetta. Perusmuistiossa todetaan Suomen suhtautuvan kriittisesti opt out -järjestelyyn. Käytännössä tämä tarkoittanee täysin passiivista suhtautumista asiaan. Jos Suomi tukee ministerineuvoston aiempaa linjaa, lasketaan Suomi tosiasiallisesti 60 tunnin viikkotyöajan kannattajiin. Tämä ei vastaa ajatusta sosiaalisesta Euroopasta. Tukeminen myös vaarantaa niin työssä jaksamisen kuin tuottavuuden kehittymisenkin. Eurooppa ei voi kilpailla työaikoja pidentämällä. Opt out -järjestelmä eli mahdollisuus poiketa työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella direktiivin mukaisesta 48 viikkotunnin enimmäistyöajasta tulisi poistaa direktiivistä kokonaan. Se mahdollistaa 60 viikkotunnin teettämisen, johtaa työntekijöiden uupumiseen ja työn tuottavuuden laskuun. Opt out -järjestelmä vesittää direktiivin tarkoituksen eli työntekijöiden työaikasuojelun toteutumisen, sillä työsuhteen heikompana osapuolena työntekijä on aina alttiina tehokkaalle painostukselle työsuhteen päättymisen pelossa. Suomi on kaikissa yhteyksissä suhtautunut opt outin käyttöön kielteisesti eikä ole nähnyt sille tarvetta maassamme. Sen vuoksi Suomen ei tulisi kannattaa työaikakilpailua vääristävän opt outin käyttöä muuallakaan yhteisössä. Opt outin poistaminen olisi Suomen edun mukaista. Jos 60 tunnin viikkotyöajat yleistyvät Euroopassa, on vaarana niiden leviäminen myös Suomeen. Tällä hetkellä opt out on käytössä 15:ssä EU-maassa! Opt outin poistaminen tulee asettaa uudistuksen ensisijaiseksi tavoitteeksi. Työajan rajaamisella 60 tuntiin viikossa ei ole todellista käytännön merkitystä. Tätä pidempää työaikaa ei sen enempää jaksamisen kuin lepoaikamääräystenkään johdosta ole käytännössä mahdollista tehdä. Perusmuistiossa ei kerrota, että Euroopan parlamentin hyväksymä kirjaus päivystysaikakysymyksessä mahdollistaa Suomen kansallisten järjestelyjen jatkamisen. Parlamentin linja ei siis vaaranna Suomen terveydenhuollon toimivuutta miltään osin. Päivystysaika tulee ensisijassa laskea työajaksi, mutta poikkeaminen työehtosopimuksella voi olla hyväksyttävissä. Työaikadirektiivillä linjataan eurooppalaista työelämää kymmeniksi vuosiksi. Uudistuksen tavoitteena tulee olla direktiivin alkuperäisen tarkoituksen eli työaikasuojelun vahvistaminen. Perusmuistion linjaukset eivät tätä tavoitetta toteuta. Olennaisimmissa kohdissaan Euroopan parlamentin hyväksymät kirjaukset eivät johtaisi muutostarpeisiin Suomen kansallisessa työaikalaissa. Esimerkiksi terveydenhuollon päivystysaikajärjestelyt voisivat edelleen jatkua sekä parlamentin että puheenjohtajamaan esityksillä. Mielipide Edellä olevan perusteella esitämme, että Suomi näyttää suuntaa eurooppalaisille työmarkkinoille ja puolustaa aktiivisesti ja vahvasti parlamentin ottamaa kantaa. Työssä jaksamista tulee korostaa työssä uuvuttamisen sijaan. Suomen ei tule tukea 60 tunnin viikkotyöaikaa. Opt out -poikkeusmahdollisuus tulee poistaa direktiivistä. Päivystysaikakysymyksen ratkaisemisen hinnaksi tulee asettaa opt outin poistaminen. Ns. pikkuratkaisua tulee vastustaa, koska sillä muutettaisiin nyt vain 5
päivystysaikamääräykset ja säilytettäisiin opt out -järjestelmä nykyisellään siten, että lisättäisiin siihen vain tarkastelulauseke. Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2009 Jukka Gustafsson /sd Merja Kuusisto /sd Merja Kyllönen /vas Esa Lahtela /sd Markus Mustajärvi /vas Katja Taimela /sd Tarja Tallqvist /kd Jyrki Yrttiaho /vas Krista Kiuru /sd 6