JOENSUUN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Rakennus- ja ympäristölautakunta 19.2.2014 22 Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen 80100 JOENSUU Pvm Diaarinumero Puh. (013) 267 7111 21.2.2014 2154/11.01.00/2013 1 (10) ASIA Päätös UPM Kymmene Oyj:n maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta Enon Naurisvaaralla tiloilla Sienivaara ja Leppälä. LUVAN HAKIJA UPM Kymmene Oyj Niskantie 46, 81200 Eno yhteyshenkilö Maarit Hämäläinen p. 0400 479 415 Y-tunnus 1041090-0 KIINTEISTÖTIEDOT JA OTTAMISALUEEN SIJAINTI Joensuun kaupunki, kylä Eno, tila Sienivaara RN:o 136:5 ja kylä Kirkonkylä, tila Leppälä RN:o 87:27. Hakija omistaa kiinteistöt. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee noin 21 km etäisyydellä Enon taajamasta koilliseen osoitteessa Sorakuopantie, 81200 Eno. Ottoalue sijoittuu Naurisvaaraan Jäsysjärven ja Orilammen väliselle niemelle soranottoalueena toimineen alueen välittömään läheisyyteen. ASIAN VIREILLETULO 9.12.2013 AIKAISEMMAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Alueelta on aikoinaan otettu maa-aineksia. Alueella ei ole tällä hetkellä voimassa olevia maa-aineslupia. KAAVOITUSTILANNE JA MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT Alueella ei ole asemakaavaa. Pielisjoen rantaosayleiskaavassa ottoalue on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön (M). Ottoalueen itäpuolella sijaitsee loma-asumiseen tarkoitettu RA-alue, jossa 7 rakennuspaikkaa. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M) sekä pohjavesialueeksi. Jäsyksen rannassa loma-asuntoalueella on sm-merkintä eli kiinteä muinaisjäännös. Kyseessä on kivikautinen asuinpaikka. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa alue on osoitettu pohjavesialuemerkinnällä.
2 (10) Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen 2002 eli ns. POSKIprojektissa hakemuksen mukainen alue on luokiteltu pohjavesialueeksi, jolla rajoitettu maa-ainesten otto on mahdollista ja luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi harjualueeksi, joka ei sovellu maa-ainesten ottoon. NYKYTILANNE ALUEELLA Alue on metsätalouskäytössä ja puusto on päätehakattu. Alue on kuivahkoa/kuivaa mäntykangasta. Suunniteltu ottoalue sijaitsee Venäihenniemi-Vinoniemen geologisesti, biologisesti ja maisemallisesti merkittävän ja paikallisesti arvokkaan harjumuodostelman keskiosassa. Maasto on vaihtelevaa harjumaisemaa suppineen ja harjanteineen. Suunnitellun ottoalueen maastonmuodot ovat ympäröivää maastoa loivapiirteisemmät. Eteläpohjoissuunnassa alueen halki kulkee soraharju. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä. Suunnitellun ottoalueen itäpuolella Jäsysjärven rannalla on yhdelle lomarakennuspaikalle rakennettu ja toinen on rakenteilla. Loma-asuntoalue sijaitsee 50 m päässä ottoalueesta. Alue on Vinoniemen II-luokan vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Suunnitellun ottoalueen eteläpuolelle on asennettu pohjavesiputki. Putken yläpää on tasossa +97,88. Pohjaveden pinta oli tasossa +93,67 lokakuussa 2013 suoritetussa mittauksessa. Ottoalue sijoittuu Jäsysjärven ympäröimälle kannakselle. Etäisyys Jäsysjärveen on noin 85 m ja Orilampeen noin 230 m. Lisäksi ottoalueelta noin 300 m pohjoiseen sijaitsee Vinolampi. Ottoalueen itäpuolelta Jäsysjärven rannalta on löytynyt arkeologisissa inventoinneissa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia. Löytöpaikka sijaitsee Nokansaaren kohdalla olevan pienen niemen eteläpuolella sijaitsevalla lahdella. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Kyseessä on uuden ottoalueen avaaminen vanhan soranottoalueen välittömään läheisyyteen. Maa-aineslupaa haetaan 5 vuoden ajaksi soran ja hiekan ottamiseen 8 000 m 3 kokonaisottomäärälle, arvioitu vuotuinen otto on 1 600 m 3. Ottoalue on laajuudeltaan 0,51 ha ja ottosyvyys 2-6 metriä. Alin ottotaso on + 98,5. Ottamistoiminta aloitetaan vanhan ottoalueen suunnasta pohjoisesta etelään tai lännestä itään. Maa-aineksia otetaan rinteen suuntaisesti siten, ettei harjun muoto varsinaisesti muutu. Liikennöinti alueelle tapahtuu olemassa olevaa tiestöä hyödyntäen. Ottamisalue on merkitty maastoon ja alueelle on asennettu korkopiste sekä pohjavesiputki. Pintamaat läjitetään alueen reunoille ja hyödynnetään maisemoinnissa. Lajikkeita jalostetaan seulomalla ja murskaamalla. Lupakaudella murskataan 1-2 kertaa, joiden kesto 1-5 päivää. Alueella varastoidaan tarvittaessa jalostettuja lajikkeita kaksi vuotta lupakauden päätyttyä. Ottotoiminnan päätyttyä rintaukset luiskataan ympäröivään maisemaan sopiviksi ja alue metsitetään luontaisesti ja keinollisesti.
ASIAN KÄSITTELY 3 (10) Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 30 vrk ajan kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Hakemusasiakirjat on pidetty julkisesti nähtävillä 12.12.2013 20.1.2014 ympäristönsuojeluyksikössä ja Enon palvelupisteellä. Naapurikiinteistöt on kuultu viranomaisen toimesta. Tarkastukset/katselmukset/neuvottelut Alueella on pidetty 28.8.2013 luvanhakijan ja ympäristönsuojeluyksikön yhteinen maastokatselmus. Hakemuksesta on neuvoteltu sähköpostitse. Muistutukset ja mielipiteet Hakemukseen ei ole saapunut muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty ja saatu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto. Lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Ely-keskuksen tietojen mukaan alueella ei ole uhanalaisia tai muuten huomioon otettavia luontotyyppejä tai lajeja. Ennalta arvioiden suunnitelman mukaisen ottamisen luonto- ja maisemavaikutukset muodostumaan tai arvokkaaseen harjualueeseen ovat melko vähäiset. Maa-ainesten ottaminen alueella ei todennäköisesti aiheuta maa-aineslain tai vesilain tarkoittamaa merkittävää haittaa alueen pohjavesioloille. Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, tulee noudattaa seuraavia ehtoja: - Koskematonta maa-ainesta tulee jättää kaikissa olosuhteissa ylimmän tutkitun luonnollisen pohjaveden pinnan päälle aina vähintään 4 metriä paksu suojakerros. - Alueelle asennetusta pohjavesiputkesta tulee havaita pohjaveden pinnan taso neljästi vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa). Tulokset havainnoista toimitetaan vuosittain Joensuun kaupungille - Alin ottamistaso on merkittävä selvästi maastoon ennen aloituskatselmusta. - Ottamisalueen rajat on merkittävä maastoon muovipaaluilla tai maalatuilla puupaaluilla riittävän tiheästi ennen aloituskatselmusta - Mikäli alueella säilytetään poltto- ja voiteluaineita, säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle ja varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla on tai käytettävä hyväksyttyjä, kaksoisvaippaisia säiliöitä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle ja suojattava asianmukaisesti. Merkittäviä konekaluston huolto- ja korjaustöitä ei saa suorittaa alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. - Ottaminen ja jälkihoito on suositeltavaa tehdä vaiheittain. Alueen jälkihoito tulee suorittaa välittömästi ottotoiminnan päätyttyä. Luiskat on muotoiltava jyrkkyydeltään vaihdellen kaltevuuteen 1:2,5 tai loivemmiksi ja kuopan pohja loivasti vaihtelevaksi, ympäristön alkuperäisiä maaston muotoja jäljitellen. - Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, että jälkihoitotoimenpiteillä alueelle rakennetaan oton päätyttyä mahdollisimman nopeasti uusi maannosvyöhyke. Jälkihoidettavalle alueelle tulee muodostaa uusi kasvualusta. Mikäli pohjataso ja luiskat ovat karkeaa maalajia, niihin levitetään noin 10 cm vahvuinen kerros hiekkaa.
4 (10) Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. - Ottamisalueelle ei saa läjittää tai levittää muualta tuotuja maa-aineksia lukuun ottamatta jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä tarvittavaa verhoilumateriaalia. Muualta tuotua verhoilumateriaalia ei saa kuitenkaan varastoida alueella. Vastine Luvanhakija ei ole jättänyt vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Koska hakemuksen tarkoittama toimenpide täyttää maa-aineslain 6 :n tarkoittamat luvan myöntämisen edellytykset, rakennus- ja ympäristölautakunta päättää suostua hakemukseen ja myöntää UPM Kymmene Oyj:lle hakemuksen ja alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti luvan maa-ainesten ottamiseen Joensuun kaupungin Enon kylään tilalle Sienivaara RN:o 136:5 ja Kirkonkylään tilalle Leppälä RN:o 87:27 viiden (5) vuoden ajaksi 8 000 m 3 suuruiselle määrälle. Maa-ainesten ottamisessa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ottamisalue on enintään ottamissuunnitelmassa esitetyn laajuinen. Ottamisalueen rajat on merkittävä näkyvästi maastoon esimerkiksi maalatuilla puupaaluilla. 2. Ottamisen aikana syntyvät jyrkänteet tulee merkitä näkyvästi maastoon esim. lippusiimalla ja varoituskyltein. 3. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa siten, että läheiselle asutukselle ei aiheudu vaaraa eikä kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Mahdollista pölyämistä tulee tarvittaessa estää kastelemalla. Haitalliset vaikutukset arvokkaaseen harjumaisemaan tulee minimoida. 4. Maa-ainesten otto sekä siihen liittyvä kuormaaminen ja kuljetus on sallittu ma-pe klo 6-22. Kesälomakaudella 1.6. 31.8. toiminta on sallittu ma-pe klo 7-18. Toimintaa ei saa harjoittaa pyhäpäivinä. Viikonloppuisin toiminta on sallittua poikkeustapauksissa. 5. Murskauksesta tulee tehdä ilmoitus Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Mikäli alueella murskataan yhdessä tai useammassa jaksossa yhteenlaskettuna yli 50 päivää, tulee murskaukselle hakea ympäristölupa.
5 (10) 6. Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata neljä kertaa vuodessa läheisestä pohjavesiputkesta. Pohjaveden korkeustiedot tulee toimittaa vuosittain Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön. 7. Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään neljän (4) metrin paksuinen suojakerros kaivamatonta maata. Alin ottotaso on +98,5 (N60). Molemmat edellä mainitut ehdot tulee täyttyä. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistason merkintää on muutettava, jos havainnot pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät. 8. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestimet ja tankkauslaitteistot tulee varustaa lukittavilla sulkuventtiileillä sekä lapon estolla. Polttoaineita ja muita kemikaaleja ei saa varastoida alueella silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Toiminnan aikana säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden tulee olla nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti ja sijoitettava ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueella ei saa tehdä laajamittaisia koneiden huoltotöitä. Alueella tulee olla käytettävissä imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta. 9. Alueelle ei saa läjittää tai levittää muualta tuotuja maa-aineksia lukuun ottamatta jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä tarvittavaa verhoilumateriaalia. Muualta tuotua verhoilumateriaalia ei saa varastoida alueella. 10. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta aineksia ei enää oteta. Ottamisen eteneminen tulee suunnitella siten, että jälkihoito ja maisemointi voivat edetä mahdollisimman nopeasti. Lopulliset jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä alueella luvan voimassaoloaikana. Rintaukset tulee luiskata aluetta ympäröivän maaston muotoja noudatellen 1:2,5 luiskakaltevuuteen tai loivemmaksi luiskauksen jyrkkyyttä vaihdellen. Otetun alueen pohja on muotoiltava loivasti vaihtelevaksi harjanteilla ja kumpareilla, ympäristön alkuperäisiä maaston muotoja jäljitellen. Alueelle tulee muodostaa mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta esim. alueelta kuorittuja pintamaita käyttäen (n. 10 cm hiekkaa, n. 5 cm humusta). Alue on metsitettävä ja metsittäminen käynnistettävä jälkihoidon etenemisen tahdissa.
6 (10) 11. Ennen ottamisen aloittamista tulee hakijan ottaa yhteys valvovaan viranomaiseen aloituskatselmuksen pitämistä varten. Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia. Hakijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. 12. Jos ottamissuunnitelma on ristiriidassa lupamääräyksen kanssa, noudatetaan kyseistä lupamääräystä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain (555/1981) 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. MAL 5 :n mukaan ottamissuunnitelma ei ole tarpeen, jos hanke laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan on vähäinen. Maa-aineslain 3 :ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 ) Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. (MAL 3.3 ) Lisäksi maa-aineslain 3 :n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Yleiset perustelut lupapäätökselle Hanke on kestoltaan lyhyt ja ottomäärältään vähäinen, mutta toiminta sijoittuu luokitellulle pohjavesialueelle ja paikallisesti arvokkaalle harjualueelle.
7 (10) Näistä syistä toiminnan tarkempi suunnittelu on tarpeen ja hakijalta on edellytetty ottamissuunnitelman laadinta. Toimitettu ottamissuunnitelma on huolellisesti laadittu ja siinä on tarkasteltu toiminnan vaikutukset riittävällä tarkkuudella. Ottotoiminta sijoittuu harjuselänteen länsipuolelle, joten toiminta ei vaikuta Jäsysjärven maisemaan. Alueen vaihtelevan maaston ansioista ottotoiminta ei tule näkymään merkittävässä määrin kaukomaisemassa tai rantamaisemassa. Näkymiä Jäsysjärveltä käsin suojaa myös väliin jäävä rantametsä. Suurimmat maisemavaikutukset on arvioitu olevan Sorakuopantielle eli länteen päin. Koska alueella on tehty laajat päätehakkuut, näkyy ottotoiminta esteettä tielle. Kyseessä on kuitenkin vähäliikenteinen mökkitie, jonka tienvarsimaisemalla ei voida katsoa olevan merkittäviä kauneusarvoja. Maisemavaikutus jää paikalliseksi alueen vaihtelevien maastomuotojen ansiosta eikä toiminta täten aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista tai merkittävien kauneusarvojen tuhoutumista. Ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan suunnitelman mukaisesti rintauksen suuntaisesti alueen luontaiset maastonmuodot huomioiden. Harjuselännettä ei poisteta ottotoiminnassa kokonaan, vaan harjanne ainoastaan kapenee ja mataloituu. Täten rintauksen suojaava vaikutus säilyy koko ottotoiminnan ajan. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisia lajeja. Ottoalue sijoittuu paikallisesti arvokkaalle harjualueelle, jonka kokonaisuutena voidaan katsoa olevan lain tarkoittama erikoinen luonnonesiintymä. Ottotoiminta sijoitetaan kuitenkin jo maa-ainesten ottoon otetun alueen välittömään läheisyyteen, jolloin vaikutukset luonnonesiintymään kohdistuvat tarkkaan rajatulle alueelle eivätkä vähennä merkittävästi alueen kokonaisarvoa. Ottotoiminta on suunniteltu alueen luontaisia maastomuotoja kunnioittaen. Ottotoiminta on niin pienimuotoista, ettei siitä aiheudu huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Pohjaveden pinnan päälle on edellytetty jätettäväksi aina neljän metrin suojakerros. Ottoalueen pinta-ala 0,51 ha on vain 1,1 % pohjavesialueen muodostumisalueesta (46 ha). Suojakerroksen paksuuden ja ottotoiminnan pienimuotoisuuden vuoksi toiminnalla ei ole vaikutusta Vinoniemen pohjavesialueen laatuun tai antoisuuteen. Lisäksi toiminnanharjoittajaa on edellytetty seuraamaan pohjaveden pinnan tason vaihtelua. Osayleiskaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön. Ottotoiminnan päätyttyä alue metsitetään, joten luvan myöntäminen ei ole ristiriidassa kaavassa osoitetun maankäyttömuodon kanssa. Maa-aineksia ei oteta Jäsysjärven rantavyöhykkeeltä, sillä maastomuotojen vuoksi rantavyöhyke kyseisellä alueella on varsin kapea. Ottoalueen ja rannan väliin jää suojaava harjanne. Orilammen suuntaan matka ottoalueelta on yli 200 metriä ja rannan ja ottoalueen väliin jää myös tie, joten kyseessä ei ole rantavyöhykkeeltä ottaminen myöskään Orilammen osalta. Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksissä esitettyjä suojaustoimia, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle. Maasto-olosuhteet, asetetut toiminta-ajat ja edellytetyt haittojen torjuntatoimet huomioiden ottotoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa asutukselle.
8 (10) Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 6 :ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Vastaus lausuntoon Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnossaan esittämät seikat on otettu huomioon lupamääräyksissä. Lupamääräysten perustelut Maa-aineslain 11 :n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (VNA maa-ainesten ottamisesta 6 ) Lupamääräys 1: Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene rantavyöhykkeelle, arvokkaalle harjualueelle tai ylipäätään laajemmalle alueelle kuin on esitetty. Lupamääräys 2: Määräykset ovat tarpeen työturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden vuoksi. Määräyksillä estetään alueella kulkijoille mahdollisesti aiheutuva vaara. Puomin asentamista ei ole vaadittu, sillä alueen läpi johtavalla tiellä on muitakin käyttäjiä eikä tien sulkeminen tästä syystä ole mahdollista. Lupamääräys 3: Ottotoiminta ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa naapureille tai muille tien käyttäjille. Etenkin kuivina tuulisina aikoina ottotoiminta saattaa aiheuttaa pölyämistä, joka tulee tarvittaessa torjua. Etenkin kesäaikaan tulee toiminnassa ottaa huomioon läheinen loma-asutus. Lupamääräys 4: Maa-ainesten otto ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle. Rakentumassa oleva loma-asuntoalue sijaitsee ottoalueen läheisyydessä, joten haittojen ehkäisemiseksi on toiminnalle asetettu tiukemmat aikarajat kesälomakaudelle. Viikonloppuisin toiminta on sallittu poikkeustilanteissa, esim. mökkiläisten tilaamien yksittäisten kuormien osalta. UPM:n omat ajot keskitetään normaaleihin toiminta-aikoihin. Lupamääräys 5: Määräyksen tarkoituksena on muistuttaa ympäristönsuojelulain säännöksistä murskauksen osalta. Meluilmoitusta tai ympäristölupaa käsiteltäessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä muun muassa melun ja pölyn leviämisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 6: Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden pinnan tason vaihteluväli ja maa-ainestenoton mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata neljä kertaa vuodessa, sillä pohjaveden pinnan taso saattaa vaihdella voimakkaasti vuoden aikana. Lupamääräys 7: Määräys on asetettu pohjaveden laadun ja määrän sekä ottotoiminnan suunnitelmallisen etenemisen turvaamiseksi.
9 (10) Veden hankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla eli II-luokan pohjavesialueilla vaadittu suojakerros on vähintään neljä metriä, mitä tässäkin tapauksessa on sovellettu. Ottotason selkeä merkintä helpottaa sekä valvontaa että itse ottotoimintaa. Lupamääräys 8: Määräys on tarpeen mahdollisten öljyvahinkojen estämiseksi ja täten maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiksi. Ottoalue sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella, joten haitallisten aineiden käsittelyssä tulee olla erityisen varovainen. Lupamääräys 9: Muualta tuoduissa maa-aineksissa voi olla haitallisia aineita, jotka voivat varastoinnin aikana kulkeutua pohjaveteen. Mikäli alueelta kuoritut pintamaat eivät riitä kasvualustan muodostamiseen, voidaan tähän tarkoitukseen käyttää myös muualta tuotuja puhtaita aineksia. Lupamääräys 10: Määräykset ottoalueen muotoilusta ovat tarpeen, jotta alue ottotoiminnan jälkeen sopii ympäröivään maisemaan ja alueella on turvallista liikkua. Harjumuodostelman luontaiset piirteet voidaan ottaa huomioon rintauksia luiskatessa. Maannoskerroksen palauttaminen nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista, joka on erityisen tärkeää pohjaveden suojelun kannalta. Lupamääräys 11 12: Määräykset selventävät maa-ainesten oton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainesten ottajan velvollisuuksia. Ottotiedot voidaan toimittaa esimerkiksi valtakunnallisen NOTTO-tietokannan kautta. LUVAN VOIMASSAOLOAIKA Lupa on voimassa 5 vuotta. OTTAMISTOIMINNAN ALOITTAMINEN Maa-aineslain 21.1 :n mukaan ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. MAKSUT JA VAKUUDET Tarkastusmaksu Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa-ainestaksan 2.1 :n mukaisesti 352 euroa. Asianosaisten kuulemiskulut Naapurien kuulemisesta peritään maa-ainestaksan 4.1 :n mukaisesti 63 euroa. Valvontamaksu Vuosittainen valvontamaksu määräytyy voimassaolevan taksan mukaan. Vuoden 2014 valvontamaksu on 124 euroa (maa-ainestaksa 3 ). Vakuus Ennen maa-ainesten ottamiseen ryhtymistä on hakijan asetettava 3 000 euron suuruinen vakuus lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään yhden vuoden tämän päätöksen voimassaoloajan yli menevälle ajalle. Vakuus palautetaan vasta hyväksytyn loppukatselmuksen jälkeen.
10 (10) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Maa-aineslaki (555/1981) 1, 1a, 3 7, 10 16, 19 21, 23, 23 a, 23 b VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 4, 6 9 VNA kaivannaisjätteistä (379/2008) 1 4 Joensuun kaupungin maa-ainestaksa (867/21.11.2013) 2 4 Joensuun kaupungin hallintosääntö (2/17.12.2012) 47 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pohjois-Karjalan ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat, PL 69, 80101 Joensuu Ilmoitus päätöksestä Niille, jotka asian käsittelyn yhteydessä ovat sitä pyytäneet. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Lupaa koskeva julkipanoilmoitus pidetään ilmoitustaululla vähintään valituksen tekemiselle varatun ajan. MUUTOKSENHAKU Valitusosoitus Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Kuopion hallintooikeuteen. Valitusoikeuden ja muutoksenhaun osalta noudatetaan, mitä kuntalaissa säädetään. Lisäksi valitusoikeus on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valitusviranomainen voi tehdä lupapäätökseen vähäisiä muutoksia asiaa palauttamatta. Valitusosoitus liitteenä.