Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus

Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen (2010 2014) raportti Sirpa Pussinen

Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen (2010 2014) raportti Sirpa Pussinen Hämeen ammattikorkeakoulu

Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen (2010 2014) raportti Sirpa Pussinen painettu ISBN 978-951-784-623-3 ISSN 1795-4231 HAMKin julkaisuja 7/2013 e-julkaisu ISBN 978-951-784-624-0 (PDF) ISSN 1795-424X HAMKin e-julkaisuja 17/2013 Hämeen ammattikorkeakoulu ja kirjoittajat JULKAISIJA PUBLISHER Hämeen ammattikorkeakoulu PL 230 13101 HÄMEENLINNA puh. (03) 6461 julkaisut@hamk.fi www.hamk.fi/julkaisut Ulkoasu ja taitto: HAMK Julkaisut Kannen kuva: Anne Friis Painopaikka: Tammerprint, Tampere Hämeenlinna, marraskuu 2013

Sisällys ESIPUHE... 5 TIIVISTELMÄ... 7 Monen palan summa... 9 Tekijänä Hevosyritys huippukuntoon -hanke (2010 2014)... 9 Hevosyritysten tulevaisuuskysely...10 Kokemukset ja näkemykset osana katsausta...11 Hevosyrittäjyys Suomessa... 13 Hevosyritysten tulevaisuuskyselyn perustiedot... 17 Hevosyrittäjyys laajenee vai vähenee?... 19 Kyselyn mukaan osa laajentaa ja osa lopettaa...19 Työpajassa keskusteltua: hevosalan kasvulle on vielä tilaa... 20 Johtopäätökset: toimintamuotojen välillä on eroja...21 Hevosyrityksen elinkaari... 22 Kysyntään uskotaan... 25 Tulokset kertovat kysyntänäkymien myönteisyydestä...25 Työpajassa keskusteltua: hevosyritys nykyajan mummola...26 Johtopäätökset: kysynnän kasvu ei ole itsestäänselvyys...27 Kuluttajatutkimuksille tarvetta...27 Kannattavuusnäkymät nyt ja lähivuosina... 29 Kysely osoitti kannattavuusnäkymien vaihtelun... 29 Työpajassa keskusteltua: oikea hinnoittelu tärkeää... 30 Johtopäätökset: suunta eteenpäin...31 Tulevaisuuden vastuullinen hevosyritys... 32 Toimitusjohtajan ja hevososaajan yhdistelmä... 32 Yrittäjän näkökulma... 35 Onnentunnetta ei voi ostaa kaupan hyllyltä... 35 Hevosyrittäjien arviot kehittämiskohteista... 37 Ympäristöasioille ja hevostaidoille parhaimmat arvosanat...37 Yrittäjien jaksaminen ja liiketoimintaosaaminen tarvitsevat tukea... 38

Hevonen sielun peilinä... 40 Opinnäytetöiden tulosnurkka... 43 Hevoskasvatustoiminnan menestystekijät... 43 Ravivalmennuspalveluiden kehittämistarpeet... 44 Hevosyrittäjä taiteilee jaksamisen ja hyvinvoinnin trapetsilla...45 Ratsastustuntien hinnoissa suurta vaihtelua...47 Työaikaa kuluu rutiineihin... 48 Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen vaikuttavuus... 51 Vaikutusta yrittäjän arkeen...51 Tiedon lisäksi toisten tapaamista...52 Koulutuksille tarvetta jatkossakin... 54 Yrityksen kehitysvaiheisiin vastaavaa kehitystyötä... 54 Ohjausryhmän arvio Hevosyritys huippukuntoon -hankkeesta... 57 Onnistumisia ja kehittämisen paikkoja...57 Ajatuksia tulevaisuuteen...59 Yhteenveto tulevaisuuden menestystekijöistä... 61 Hevosala muuttuu ja kehittyy...62 Yritykset ovat erilaisia... 63 Hevoskasvatus edelleen keskiössä... 63 Menestystekijänä osaaminen... 64 Menestyvä hevosala mahdollisuuksien hevonen... 66 ABSTRACT... 67 A growing equine industry...67 Challenges and possibilities... 68 The national cooperation project for equine entrepreneurs...69 LÄHTEITÄ... 70

5 ESIPUHE Suurin kiitos tämän Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsauksen julkaisemisesta kuuluu sille aktiiviselle hevosalan ammattilaisten ja yrittäjien joukolle, joka on osallistunut valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen koulutuksiin, kyselyihin ja keskusteluihin. Hevosalan ammattikunnassa loistaa osaajien joukko, joka ideoillaan ja teoillaan vie koko hevosalaa eteenpäin. Kiitokset kuuluvat yhtä lailla hankkeen ohjausryhmälle, joka ensiaskelista alkaen on tehnyt hyvää yhteistyötä, tuonut laajaa tiedotusapua ja asiantuntemusta toteutukseen. Ohjausryhmässä ovat olleet mukana Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry, MTK ry, MTT Hevostalous, Hippolis, Hevosopisto Oy, Suomen Ravivalmentajat ry, Suomen Hevosenomistajien keskusliitto ry, ProAgria Etelä-Suomi ry, Suomen Hevostietokeskus ry, Maaseutuvirasto ja Hämeen ELY-keskus. Hankkeen rahoituslähteenä on ollut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (2007 2013). Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut hevosalan tutkija ja moniosaaja, MTT Hevostalouden Markku Saastamoinen. Suvi Louhelaiselle kuuluu erityiskiitos hankkeen projektikoordinaattorina toimimisesta vuosien 2010 2012 aikana. Hämeen ammattikorkeakoulun osaajia on osallistunut hankkeen eri vaiheisiin. Lehtori Terhi Thuneberg on hevosalan asiantuntemuksellaan ollut kumppanina koko projektin ajan, erityisesti opiskelijayhteistyössä. Lehtori Reetta Ahola on tehnyt kartta-aineistot hevosyritysten sijoittumisesta Suomen kartalle. HAMKin viestintäpalvelut ovat vastanneet julkaisun taitosta ja visuaalisesta ilmeestä. Jukka Korhonen, Tapani Pöykkö ja Aki Haimi ovat olleet tukena ja viestinvälittäjinä. Opiskelijaprojektit ja opinnäytetyöt ovat olleet arvokkaita tietolähteitä matkan varrella. Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen (2010 2014) päätehtävänä on ollut hevosyrittäjien koulutus ja tämä katsaus on ikään kuin laaja, eri näkökulmia ja kehityskohteita esille tuova loppuraportti. Sisältö ja johtopäätökset on koottu kaikista niistä palasista, joita kuluneen kolmen vuoden aikana on hankkeessa kuultu, koettu, nähty ja luettu. Katsauksella välitämme terveisiä ja viestiä siitä, mitä hevosyrittäjille kuuluu.

6 Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen (2010 2014) raportti Katsaus on suunnattu hevosalan ammattilaisille, hevosalasta kiinnostuneille, päätöstentekijöille, rahoittajille, kehittäjille ja opiskelijoille. Henkilökohtaisesti tunnen aina hiljaista hämmennystä sen edessä, kuinka suurella sydämellä ihmiset hevosalalla työtään tekevät. Hyvinkäällä 1.1.2013 Sirpa Pussinen Hämeen ammattikorkeakoulu Kuva: Sirpa Pussinen

7 TIIVISTELMÄ Hämeen ammattikorkeakoulun Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen osana on tehty hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus. Katsauksessa ovat tarkastelussa hevosyritysten laajentamis- ja vähentämissuunnitelmat sekä kysyntä- ja kannattavuusnäkymät vuosina 2013 ja 2018. Pääaineistona on ollut kysely, johon vastasi 166 hevosalan yrittäjää. Muita tietolähteitä ovat olleet hevosyrittäjien työpajatyöskentelyn tulokset ja ammattikorkeakouluissa tehdyt opinnäytetyöt. Johtopäätöksenä on, että hevosala kokonaisuutena jatkaa kehittymistään ja kasvuaan lähitulevaisuudessa. Kyselyn perusteella laajentamisaikeita oli noin puolella (45 %) vastaajista. Yritystoiminnasta poistuvien, joko harrastukseen siirtyvien tai kokonaan lopettavien, lukumäärä (alle 2 % vuosittain) ei ole merkittävästi muuttunut verrattuna aiempiin vuosiin. Hevosyrittäjät uskovat kysynnän kehittymiseen, sillä suurin osa (70 %) koki kysyntätilanteen kehittyvän vuoteen 2018 mennessä erittäin tai melko hyväksi. Kannattavuusnäkymien arvioinnissa sitä vastoin näkyi enemmän vaihtelua: vuoteen 2018 mennessä 43 % vastaajista kokee kannattavuuden erittäin tai melko hyväksi, 42 % tyydyttäväksi tai välttäväksi ja loput (14 %) heikoksi tai erittäin heikoksi. Tämä kuvastaa, että yrittäjien mielestä asiakkaita ja kiinnostusta hevosalaa kohtaan on, mutta toiminnan kannattavuus ei ole vastaavalla tasolla. Kannattavuuden kehittymiseen vaikuttavat hevosyritysten investoinnit infrastruktuuriin ja hevosten ylläpitoon. Kannattavuuden parantamisessa oikea hinnoittelu, realistinen kannattavuussuunnittelu ja yhteistyöllä saavutettavat kustannusedut ovat avainasemassa. Tärkeitä hevosalan yritystoiminnan kehittämiskohteita ovat hevosten hyvinvointia ja yrittäjien liiketoimintaosaamista edistävät toimenpiteet. Yritykset tarvitsevat tukea eri kehitysvaiheissaan, oli kyseessä aloittava yrittäjä tai jo toimintaansa vakiinnuttanut. Nuorisotyö tuo uusia harrastajia, urheilun huippuja ja tulevaisuuden yrittäjiä hevosalalle. Hevosurheilu, vahvat tunteet sekä hevosen ja ihmisen välinen suhde muodostavat vetovoiman, joka on ainutlaatuinen ja siksi kilpailukykyinen vapaa-ajan aktiviteettien joukossa.

8 Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen (2010 2014) raportti Valtakunnallisessa Hevosyritys huippukuntoon -koulutushankkeessa (2010 2014) on järjestetty eri puolella Suomea koulutuspäiviä (43 päivää), joihin on osallistunut yli 1 000 osallistujaa. Osallistujille tehdyn arviointikyselyn perusteella koulutuksiin osallistumisen motiivit liittyivät tiedonhaun lisäksi vertaistukeen ja toisten tapaamiseen. Koulutuksilla on ollut merkittävästi vaikutusta pitkän tähtäimen suunnitteluun, ympäristöasioiden huomioimiseen, markkinointiin ja hinnoitteluun. Hevosalan alueelliselle ja valtakunnalliselle hanketoiminnalle on tarvetta tulevaisuudessakin. Erityisen myönteistä hankkeessa on ollut hevosalan toimijoiden hyvä yhteistyö. Valtakunnallinen Hevosyritys huippukuntoon -hanke Kesto: 1.1.2010 31.3.2014 Pääkohderyhmä: Hevosalan yrittäjät ja toimintaa suunnittelevat Toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Yhteistyössä: Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry, MTK ry, MTT Hevostalous, Hippolis, Hevosopisto Oy, Suomen Ravivalmentajat ry, Suomen Hevosenomistajien keskusliitto ry, ProAgria Etelä- Suomi ry, Suomen Hevostietokeskus ry, Maaseutuvirasto Rahoitus: EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2010 / Hämeen ELY-keskus

9 Monen palan summa Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsauksen taustalla on tarve tietää, mitä hevosalan yrittäjille kuuluu. Toimialan seuranta ja ennakointi on erityisen tärkeää, sillä hevosalalle on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut uusia yrityksiä ja harrastus on tavoittanut yhä useamman suomalaisen. Viime vuosina vallinnut heikko taloustilanne on herättänyt kysymyksen siitä, millaisena hevosalan yrittäjät, uudet ja konkarit, kokevat hevosalan tulevaisuuden. Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen päätehtävä on ollut hevosyrittäjien koulutus ja tämä katsaus on siten ennemminkin laajennettu loppuraportti, jossa tarkastellaan hevosyrittäjien ajankohtaisia asioita. Lisäksi katsaus sisältää Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen arvioinnin ja pohdinnan valtakunnallisen hanketoiminnan vaikuttavuudesta. Raportissa on hyödynnetty opiskelijaprojekteja ja nettikyselyjä. Tässä yhteydessä hevosalalla tarkoitetaan koko toimialaa, sisältäen eri toimintamuodot, kuten kasvatustoiminnan, ratsastuspalvelut, ravivalmennuksen ja muut erikoistuneet palvelut. Hevosalaan linkittyvät mm. eläinlääkintä-, kengitys- ja lomituspalvelut, rehut, kaupanala, rakentaminen ja muut investoinnit. Hevosalan yritystoiminnalla/ yrittäjillä tarkoitetaan hevosten parissa työskenteleviä ammattilaisia, jotka saavat toimeentulonsa osa- tai kokoaikaisesta yritystoiminnasta. Tekijänä Hevosyritys huippukuntoon -hanke (2010 2014) Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus on osa valtakunnallista Hevosyritys huippukuntoon -hanketta, jonka päätehtäviä ovat olleet koulutukset hevosyrittäjille ja toimintaa suunnitteleville sekä Hevosyrittäjä-oppaiden kokoaminen. Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen päätavoitteena on ollut edistää yrittäjien liiketoimintaosaamista. Koulutusten ja oppaiden teemoja ovat olleet liiketoiminta ja johtaminen, ympäristöasiat, tallirakentaminen ja tekniikan hyödyntäminen sekä hevoskasvatus. Koulutuksiin (43 päivää)

10 Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen (2010 2014) raportti on osallistunut yli 1 000 osallistujaa eri puolelta Suomea. Taulukkoon 1 on koottu hankkeen keskeisimmät numeeriset tulokset. Koulutusmateriaalit ja oppaat löytyvät hevosyrittaja.fi -sivuilta. Taulukko 1. Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen keskeisimmät tulokset syksyyn 2013 mennessä. Oppaat ja koulutusten luentomateriaalit ovat luettavissa www.hevosyrittaja.fi sivuilla. HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON -HANKE 1.1.2010 31.3.2014 Osallistujat oppilastyöpäivinä 1 147 Osallistujat eri henkilöinä 746 Koulutuspäivien lukumäärä 43 Verkkokoulutuspäivien lukumäärä 3 Koulutuspäivät keskimäärin / ELY-keskus 3 Kansainvälinen ammattimatka (Ruotsi, Tanska) 1 Oppaat ja julkaisut 5 Lehtijutut printtimediassa 54 Radio ja TV-jutut 6 Ohjausryhmän kokoukset 8 Henkilötyövuodet (30.6.2013 mennessä) 3,49 Kokonaiskustannusarvio (euroa), josta yksityisen rahoituksen osuus 10 % 394 000 Hevosyritysten tulevaisuuskysely Hevosalan yritysten profiilia ja yrittäjyyden muutoksia on seurattu aiemmissa hankkeissa, Kasvava hevosala - hevosalan kehitysnäkymiä Suomessa -raportissa (Laurea-ammattikorkeakoulu 2007) sekä Katsaus hevosalan yritystoimintaan -raportissa (Hämeen ammattikorkeakoulu 2010). Toistuvaa seurantabarometriä ei hevosalalla toistaiseksi tehdä, mutta tässä tulevaisuuskatsauksessa jatkamme aiempien selvitysten ja ajankohtaisten aiheiden edelleen käsittelyä. Tämä raportointi poikkeaa aiemmista selvityksistä siten, että näissä on ollut erilainen rahoituspohja ja kyselyn toteuttajana Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Hevosyritysten tulevaisuuskyselyn vastaukset ovat tämän katsauksen pääaineisto. Kysely tehtiin helmikuussa 2013 HAMKin hevosagrologi-opiskelijoiden Anna Koskelan ja Emma Laineen kanssa. Perustietojen lisäksi kysymykset käsittelivät yritysten laajentamis- tai vähentämissuunnitelmia, kysyntä- ja kannattavuusnäkymiä sekä arvioita hevosalan nykytilasta ja kehittämiskohteista.

Monen palan summa 11 Kysely toteutettiin sähköisenä, jolloin sitä oli helppo laajasti levittää internet-sivujen ja sähköpostien välityksellä. Nettikyselyn etuna oli tehokas tiedon keruu ja aineiston sujuva käsiteltävyys. Riittävän suuren vastausmäärän saamiseksi lähetimme postitse saatekirjeen Suomen Ratsastajainliiton jäsentalleille (320 kpl) ja Suomen Hippoksen ammattilisenssin omaaville ravivalmentajille (160 kpl). Hevosurheilu-lehdessä julkaistiin uutinen ja kumppaneiden (Suomen Hippos, Suomen Ratsastajainliitto, Hippolis, SHKL) nettisivuilla olivat sekä tiedote että linkki kyselyyn. Näillä keinoilla kyselyyn vastasi 166 vastaajaa, jotka harjoittivat osa- tai kokoaikaisesti hevosalan yritystoimintaa. Sähköisesti tehdyn kyselyn heikkoutena on, ettei vastaajien profiili täysin edusta koko hevosalaa. Ikäjakauma tai vastaajien lukumäärä toimintamuodoittain eivät kuvaa todellisuutta. Esimerkiksi kasvatustoimintaa harjoittavien osuus oli pieni. Vaikka vastausten lukumäärää (166 kpl) voi kaikkiaan pitää kohtuullisena, on toimintamuotokohtaiset johtopäätökset tehtävä harkiten. Raportin kirjoittamisessa on hyödynnetty myös muita lähteitä ja aikaisempia selvityksiä. Kokemukset ja näkemykset osana katsausta Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen viimeisenä koulutuskokonaisuutena järjestettiin kolmipäiväinen Tulevaisuuden hevosyrittäjä -koulutus, jossa yksi päivä oli omistettu tulevaisuuden visioinnille. Hyvinkäällä pidettyyn tilaisuuteen osallistui 27 yrittäjää tai toimintaa suunnittelevaa. Uutena asiana testasimme verkkokoulutusta, jonka kautta osallistujia oli noin 30 päivää kohden. Tämä koulutukseen osallistuneiden ammattilaisten joukko oli arvokas asiantuntijaryhmä katsauksen kokoamisessa. Osana koulutusta teimme ryhmätöitä Tulevaisuuden tekijät -työpajoissa, joissa kävimme läpi hevosalan yrittäjyyden nykytilaa, kannattavuus- ja kysyntänäkymiä. Näin saimme tehdyn kyselyn vastauksille rivien välistä -tukea ja syvempää näkemystä. Verkkokoulutukseen osallistuneille oli oma verkkotyöpaja ja mahdollisuus chat-keskusteluun. Nämä monipuoliset keskustelut on huomioitu osana tätä katsausta. Tulevaisuuskyselyn ja työpajojen lisäksi hankkeen koulutuskiertueen aikana on noussut esille lukuisia näkökulmia hevosyrittäjyydestä. Koulutusten vaikuttavuudesta ja toiveista tulevalle ohjelmakaudelle on tehty arviointikyselyt, joiden yhteenvedot ovat osana tätä katsausta. Kehittämisehdotukset hyödyttävät tulevia hankkeiden toteuttajia, hevosalan kehittäjiä ja rahoittajia.

12 Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen (2010 2014) raportti Kuva: Anne Friis

13 Hevosyrittäjyys Suomessa Suomessa on noin 3 000 hevosalan yritystoimintaa harjoittavaa tallia. Hevosia on noin 74 000 (Suomen Hippos 2013). Hevosalan yritystoimintaa harjoitetaan koko maassa, pääpainon ollessa eteläisessä Suomessa. Kartat (kuvat 1, 2 ja 3) kuvaavat yritysten sijoittumista Suomen Ratsastajainliiton jäsentallien ja Suomen Hippoksen ammattilisenssin omaavien ravivalmentajien perusteella. Hevosalan yritykset ovat pienyrityksiä, jotka työllistävät yrittäjän tai yrittäjäpariskunnan lisäksi vaihtelevasti ulkopuolisia työntekijöitä, yleensä yhdestä kahteen työntekijää. Keskimääräinen liikevaihto ratsastuskouluissa ja ravivalmennustalleilla on 100 000 150 000 euron luokkaa, hevospaikkojen lukumäärän ollessa keskimäärin 26 (Pussinen & Thuneberg 2010). Eläinpaikkakohtaiset liikevaihdot ovat Suomessa samansuuruisia kuin Euroopassa yleensä. Eurooppalaista hevostaloutta käsitelleen tutkimuksen (Liljestop 2009) havaintona oli, että liikevaihto on vuosittain hevosta kohden 5 000 12 000 euroa. Suurimmat suomalaiset hevostallit ovat kooltaan 70 hevospaikkaa, liikevaihdon ollessa yli puoli miljoonaa euroa. Työntekijöitä voi olla enimmillään jopa kymmenkunta. Suomessa ei toistaiseksi ole koko maan kattavaa yhtenäistä talli- tai yritysrekisteriä, vaan yhteystiedot ovat koottava eri lähteistä. Suomen Ratsastajainliitto (SRL) ylläpitää jäsentalleistaan rekisteriä, jonka mukaan hyväksyttyjä ratsastuskouluja, harrastetalleja ja yksityistalleja on kaikkiaan noin 320. Ratsastuspalveluita tarjoavia talleja kuitenkin arvioidaan olevan koko maassa noin 1 000. Ratsastajainliiton hyväksynnän ehtona on tiettyjen tallien puitteisiin ja henkilökunnan koulutukseen liittyvien kriteerien täyttyminen. Vastaavasti järjestö tarjoaa edunvalvontaa ja tukea koulutusten, neuvonnan ja vastuuvakuutusten muodoissa. Suomen Hippos ry ylläpitää lisenssijärjestelmässään tietoa ravivalmentajien lukumäärästä ja taustoista. Ammattilisenssin omaavia valmentajia on noin 160, mutta ravivalmennuspalveluita tarjoavia talleja tiedetään olevan huomattavasti enemmän. Kasvatustoimintaa harjoitetaan tyypillisesti maatalouden ohessa, jolloin maataloustukitukijärjestelmän piirissä olevat tallit kuuluvat maataloushallinnon rekistereihin.

14 Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen (2010 2014) raportti Kuva 1. Suomen Ratsastajainliiton hyväksymien tallien (320) sijoittuminen kartalle vuoden 2012 tietojen perusteella. Kartta: Reetta Ahola / HAMK.

Hevosyrittäjyys Suomessa 15 Kuva 2. Suomen Hippoksen A1 ja A2 ammattilisenssijärjestelmään kuuluvien ravivalmentajien (160) sijoittuminen kartalle vuoden 2012 tietojen perusteella. Kartta: Reetta Ahola / HAMK.

16 Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen (2010 2014) raportti Kuva 3. Yhdistetty kartta, jossa näkyy Suomen Ratsastajainliiton hyväksymien tallien ja ammattiravivalmentajien (Suomen Hippoksen A1 ja A2 lisenssit) sijoittuminen kartalle vuoden 2012 tietojen perusteella. Kartta: Reetta Ahola / HAMK.

17 Hevosyritysten tulevaisuuskyselyn perustiedot Hevosyritysten tulevaisuuskyselyyn vastasi 166 hevosalan osa- tai kokoaikaista HEVOSYRITYSTEN yrittäjää (kuvio TULEVAISUUSKYSELYN 1). Kyselyä markkinoitiin PERUSTIEDOT erityisesti Suomen Ratsastajainliiton jäsentalleille ja ammattilisenssin omaaville ravivalmentajille, joiden Hevosyritysten yhteystiedot tulevaisuuskyselyyn olivat helposti vastasi 166 saatavilla. hevosalan osa tai kokoaikaista yrittäjää (kuvio 1). Kyselyä markkinoitiin erityisesti Suomen Ratsastajainliiton jäsentalleille ja ammattilisenssin omaaville Toimintamuodoittain ravivalmentajille, joiden yhteystiedot tarkasteltuna, olivat helposti suurin saatavilla. osa oli ratsastuspalveluita (60 vastaajaa) tai karsinapaikkojen vuokrausta (46 vastaajaa) tarjoavia talleja. Kyselyn menetelmästä johtuen ravivalmennuspalveluita (24) ja kasva- Toimintamuodoittain tarkasteltuna, suurin osa oli ratsastuspalveluita (60 vastaajaa) tai karsinapaikkojen vuokrausta (46 vastaajaa) tarjoavia talleja. Kyselyn menetelmästä johtuen ravivalmennuspalveluita (24) ja tustoimintaa (19) harjoittavia oli suhteellisesti vähemmän kuin todellisuudessa Matkailupalveluita tiedetään ja hevosen olevan. käyttöä Matkailupalveluita osana sosiaali ja terveysalan ja hevosen palveluina käyttöä ilmoitti osana harjoittavansa sosiaa- kasvatustoimintaa (19) harjoittavia oli suhteellisesti vähemmän kuin todellisuudessa tiedetään olevan. li- kaikkiaan ja terveysalan 17 vastaajaa. palveluina ilmoitti harjoittavansa kaikkiaan 17 vastaajaa. Ratsastuspalvelut 60 Karsinapaikkojen vuokraus 46 Ravihevosten valmennus 24 Hevosten kasvatus 19 Hevonen osana sos terv.alan palvelua 11 Hevonen osana matkailupalveluita 6 Kuvio 1. Hevosyritysten tulevaisuuskyselyyn vastaajat (166) lajiteltuna pääasiallisen toimintamuodon Kuvio 1. Hevosyritysten tulevaisuuskyselyyn vastaajat (166) lajiteltuna pääasiallisen toimintamuodon mukaan lukumäärinä. Vastaaja on voinut valita yhden pääasiallisen toimintamuodon. Jäljempänä olevissa mukaan lukumäärinä. Vastaaja on voinut valita yhden pääasiallisen toimintamuodon. Jäljempänä olevissa kuvioissa käytetään toimintamuodoista kuvioissa käytetään toimintamuodoista lyhenteitä. lyhenteitä. Vastaajajoukossa oli edustettuina eri ikäistä ja erilaajuista yritystoimintaa. Maantieteellisesti Etelä Suomi oli parhaiten edustettuna. Siellä tallien määrä on suurempi kuin muualla maassa. Pohjois Suomi, Pohjois Savo ja Itä Suomi sitä vastoin olivat heikoiten edustettuina. Suurin osa vastaajista (48 %) oli toiminut hevosalan yrittäjänä 6 20 vuotta. Alle viisi vuotta yritystoimintaa harjoittaneita oli reilu kolmasosa (35 %). Todellisia konkareita, yli 20 vuotta toimintaa pyörittäneitä, oli 17 prosenttia. Suomen Ratsastajainliiton hyväksymät tallit olivat keskeinen kohderyhmä kyselyn markkinoinnissa, mikä näkyi vastauksissa. Vastaajista SRL:n hyväksymiä oli kaikkiaan 65, joista ratsastuskouluja oli 29,

18 Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen (2010 2014) raportti Vastaajajoukossa oli edustettuina eri-ikäistä ja erilaajuista yritystoimintaa. Maantieteellisesti Etelä-Suomi oli parhaiten edustettuna. Siellä tallien määrä on suurempi kuin muualla maassa. Pohjois-Suomi, Pohjois-Savo ja Itä-Suomi sitä vastoin olivat heikoiten edustettuina. Suurin osa vastaajista (48 %) oli toiminut hevosalan yrittäjänä 6 20 vuotta. Alle viisi vuotta yritystoimintaa harjoittaneita oli reilu kolmasosa (35 %). Todellisia konkareita, yli 20 vuotta toimintaa pyörittäneitä, oli 17 prosenttia. Suomen Ratsastajainliiton hyväksymät tallit olivat keskeinen kohderyhmä kyselyn markkinoinnissa, mikä näkyi vastauksissa. Vastaajista SRL:n hyväksymiä oli kaikkiaan 65, joista ratsastuskouluja oli 29, harrastetalleja 13 ja karsinapaikkoja vuokraavia yksityistalleja 23. Vastaajista suurin osa (64 %) oli päätoimisia yrittäjiä ja sivutoimisesti toimintaa harjoitti reilu kolmasosa (36 %). Hevosalan yritystoimintaa voi tehdä eri yritysmuodoissa: noin kolmasosalla (27 %) oli osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö tai avoin yhtiö ja kolmasosalla (33 %) toiminimi. Kolmasosa (35 %) harjoitti hevostaloutta maatilan tuotantosuuntana. Maatalousyhtymä oli neljällä prosentilla vastaajista. Toiminnan laajuudessa oli huomattavaa vaihtelua. Hevospaikkojen lukumäärä vaihteli koko aineistossa muutamasta paikasta jopa 70 paikkaan, keskimäärän ollessa 16 paikkaa tallia kohden. Ravi- ja ratsastuspalveluja tarjoavissa talleissa keskimääräinen hevospaikkojen lukumäärä oli 19, mikä on hieman vähemmän kuin aiemmissa selvityksissä. Omistuksessa olevia hevosia tai poneja oli vastaajilla keskimäärin yhdeksän, osalla ei lainkaan ja enimmillään jopa 75. Tämä kuvastaa sitä, että hevosalan yrittäjänä voi toimia myös ilman hevosenomistamista, esimerkkinä karsinapaikkojen vuokraus tai hevosten valmennus.

19 Hevosyrittäjyys laajenee vai vähenee? Hevosalan tulevaisuuden ennakoinnin tärkeänä kysymyksenä on, laajeneeko hevosala edelleen. Hevosalalle on tullut uutta yritystoimintaa läpi 2000-luvun. Kasvukehitys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sillä hevosalalla, kuten muillakin toimialoilla, tapahtuu ikääntymistä. Uusia yrittäjiä tarvitaan turvaamaan hevosalan kehittyminen tulevaisuudessa. Riittääkö uusien yrittäjien ja laajentajien tuoma volyymi verrattuna niihin, jotka vähentävät tai lopettavat toimintaansa? Kyselyn mukaan osa laajentaa ja osa lopettaa Hevosyritysten tulevaisuuskyselyssä kysyttiin arvioita toiminnan kehittymisestä seuraavan viiden vuoden aikana (kuvio 2). Vastaajista puolella (45 %) oli suunnitelmia laajentaa toimintaansa ja kolmasosa (33 %) aikoi säilyttää toimintansa ennallaan. Syitä laajentamiselle olivat yleisimmin yritystoiminnan strateginen valinta, muutamilla sukupolvenvaihdos tai hyvä taloudelliset näkymät. Vapaassa sanassa moni vastasi syiksi kysynnän kasvun ja tehdyt tai tekeillä olevat investoinnit. Laajentajista lähes puolet (48 %) oli harjoittanut toimintaa alle viisi vuotta, keski-iän ollessa 39 vuotta. Ratsastuspalveluissa ja karsinapaikkoja vuokraavilla talleilla oli eniten laajentamisaikeita. Vähentämistä sitä vastoin harkitsi 13 prosenttia, harrastukseen siirtymistä viisi prosenttia ja toiminnan lopettamista neljä prosenttia vastaajista. Kaikkiaan siis viidesosa (22 %) vastaajista kuului hiipuvien joukkoon. Syitä toiminnan vähentämiselle tai lopettamiselle olivat useimmiten kannattamattomuus. Muita syitä olivat eläkkeelle siirtyminen, työn raskaus tai terveystilanne, perhesyyt tai investointitarpeet. Tyypillinen tähän joukkoon kuuluva oli harjoittanut toimintaa yli 10 tai jopa yli 20 vuotta. Suhteellisesti eniten vähennyssuunnitelmia oli ravivalmentajien joukossa. Merkille pantavaa on, että vähentämissuunnitelmat eivät täysin kohdistu pieniin talleihin vaan hiipuvien ryhmään kuuluu myös isoja, yli 30 hevosen talleja. Toiminnan kokonaan lopettavien keski-ikä oli 55 vuotta.

20 Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen (2010 2014) raportti Lähivuosien aikana yritystoiminnasta poistuvien eli harrastukseen siirtyvien ja lopettajien määrä on samansuuntainen kuin aiempina vuosina, noin esimerkiksi kymmenen maataloudessa. prosentin luokkaa viiden vuoden tähtäimellä. Keskimääräisen poistuman arvioidaan olevan alle kaksi prosenttia vuosittain, mikä on vähemmän kuin esimerkiksi maataloudessa. Kaikki (166) 45% 33% 13% 5% 4% Ratsastuspalv. (60) 43% 32% 13% 5% 7% Karsinapaikat (46) 54% 35% 4% 4% Ravivalmennus (24) 17% 38% 33% 4% 8% Kasvatus (19) 47% 32% 11% 11% Sos terv.ala (11) 55% 36% 9% Matkailu (6) 83% 17% toiminta laajenee säilyy ennallaan vähenee muuttuu harrastukseksi toiminta loppuu Kuvio 2. Hevosyrittäjien arviot toiminnan kehittymisestä seuraavan viiden vuoden aikana pääasiallisen toimintamuodon Kuvio 2. mukaan Hevosyrittäjien jaoteltuna. arviot Kaikista toiminnan vastaajista kehittymisestä lähes puolet seuraavan (45%) viiden arvioi vuoden toiminnan aikana laajentuvan pääasiallisen toimintamuodon mukaan jaoteltuna. Kaikista vastaajista lähes puolet (45 %) arvioi toi- vuoteen 2018 mennessä. minnan laajentuvan vuoteen 2018 mennessä. Työpajassa keskusteltua: hevosalan kasvulle on vielä tilaa Työpajassa keskusteltua: hevosalan kasvulle on vielä tilaa Tulevaisuuden hevosyrittäjä koulutuksen tulevaisuustyöpajoissa hevosalan yrittäjät ja ammattilaiset Tulevaisuuden hevosyrittäjä -koulutuksen tulevaisuustyöpajoissa hevosalan keskustelivat hevosalan kehittymisestä. Yksimielinen toteamus oli, ettei hevosalan kasvulle ole näkyvissä yrittäjät ja ammattilaiset keskustelivat hevosalan kehittymisestä. Yksimielinen oli toteamus nähtävissä eniten oli, hajontaa, ettei hevosalan sillä kokee kasvulle kannattavuuden ole näkyvissä vaikeaksi ja laantumista, tulevaisuuden vaan laantumista, vaan kokonaisuutena sen nähdään jatkossa säilyvän ennallaan tai kasvavan. Ravitoimintaan liittyen hämäräksi, kokonaisuutena kun taas osa uskoo sen nähdään kasvuun ja siihen, jatkossa että jotain säilyvän uutta ja ennallaan hyvää on nyt ilmassa. tai kasvavan. Yleisesti ottaen Ravitoimintaan ja tarjonnan liittyen tila koettiin oli melko nähtävissä hyväksi. eniten hajontaa, sillä osa kokee kannat- kysynnän tavuuden vaikeaksi ja tulevaisuuden hämäräksi, kun taas osa uskoo kasvuun Keskusteluissa korostui nuorisotyön merkitys ja nuorten kasvaminen tulevaisuuden yrittäjiksi. Hevosen ja siihen, että jotain uutta ja hyvää on nyt ilmassa. Yleisesti ottaen kysynnän laadulliset ja tarjonnan tavoitteet tila ja motiivit koettiin ovat melko voimakkaita, hyväksi. halu työskennellä hevosten kanssa on monien vetovoima kantaa ja todennäköistä on, että ala houkuttelee työpaikkana jatkossakin. Yritystoimintaan liittyvät harrastajien ja alalle kouluttautuvien unelma. Keskusteluissa korostui nuorisotyön merkitys ja nuorten kasvaminen tulevaisuuden yrittäjiksi. Hevosen vetovoima kantaa ja todennäköistä on, että Uhkakuvan muodostaa työssä jaksaminen, joka puhutti työpajaan osallistuneita. Huolenaihe oli nähtävissä keskustelujen lisäksi myös kyselyn tuloksista. Kehittämisehdotuksia työssä jaksamiselle olivat töiden ala houkuttelee työpaikkana jatkossakin. Yritystoimintaan liittyvät laadulliset tavoitteet ja motiivit ovat voimakkaita, halu työskennellä hevosten kans- organisointi, koneellistaminen, töiden ulkoistaminen ja ostopalvelut. Fyysisen työmäärän vähentyessä jää sa on monien harrastajien ja alalle kouluttautuvien unelma. Uhkakuvan muodostaa työssä jaksaminen, joka puhutti työpajaan osallistuneita. Huolenaihe oli nähtävissä keskustelujen lisäksi myös kyselyn tuloksista. Kehittämisehdotuksia työssä jaksamiselle olivat töiden organisointi,

Hevosyrittäjyys laajenee vai vähenee? 21 koneellistaminen, töiden ulkoistaminen ja ostopalvelut. Fyysisen työmäärän vähentyessä jää enemmän aikaa ajatustyölle ja yritystoiminnan kehittämiselle. Jaksamisen kannalta on tärkeää tehdä jotain aivan muuta kuin työskennellä hevosten parissa. Liikuntaharrastukset ja koulutuksiin osallistuminen ovat irtiottoja arjesta. Johtopäätökset: toimintamuotojen välillä on eroja Toimintamuotokohtaisessa tarkastelussa näkyy ratsastuspalvelujen, karsinapaikkojen vuokrauksen ja muun palveluntarjonnan laajentamisaikeet jopa yleisempänä kuin vuoden 2010 selvityksessä. Kenties tämä kuvaa sitä, että vuonna 2010 ennakoitiin taloustilanteen heikentyvän, kun taas tällä hetkellä uskotaan taloustilanteen parantuvan seuraavan viiden vuoden aikana. Toisaalta näkymä ei ole täysin yksiselitteinen, sillä myös ratsastuspalveluissa näkyy vähentämis- ja lopettamisaikeita. Eläinsuojia ja talliolosuhteita koskevan lainsäädännön (eläinsuojelulaki ja asetus, MMM:n päätös 14/ EEO/1998) myötä sisäkorkeuksien ja karsinakokojen vaatimusten täyttyminen voi joillain talleilla aiheuttaa vähentämis- tai lopettamissuunnitelmia. Ravihevosten valmennuspalvelut poikkeavat muista, sillä yrityksissä laajennetaan vähemmän ja vähennetään enemmän kuin keskimäärin vastaajien joukossa. Ravivalmentajien mielialoihin vaikuttavat erityisesti ravipelien pelivaihdon kehitys ja siitä käytävä keskustelu sekä vaikutus palkintotasoon. Myös aiemmissa selvityksissä on havaittu, että ravitoiminta elää melko vakiintunutta vaihetta. Yritystoimintaa on harjoitettu kauan ja kun haluttu taso on saavutettu, on pääpaino ollut ennallaan säilyttämisessä. Ravimaailmassa tapahtuu parhaillaan useita hyviä asioita näkyvyyden ja kansainvälisen menestyksen saralla. Menestyneet ravitähdet, kuten Brad de Veluwe, ovat viestinnällisesti arvokkaita ilmiöitä ja suuret ravitapahtumat kiinnostavat yleisöä. Uusia, nuoria ravivalmentajia ja ohjastajia, on ollut julkisuudessa ja tv-näkyvyyden parannuttua kiitettävästi esillä. Positiivisuutta on ilmassa, mutta ennen kuin se näkyy ravivalmentajien lompakossa, vie aikaa. Kokonaisuudessaan palkintotaso on Suomen Hippoksen vuosikertomuksen (2012) mukaan kehittynyt, sillä raviradat maksoivat vuonna 2012 6,3 prosenttia enemmän palkintoja vuoteen 2011 verrattuna. Hevospelivaihto on pysynyt melko vakiintuneella tasolla, nousten 0,6 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2012. Ilahduttavaa on, että kasvatustoiminnassa on näkyvissä laajentamissuunnitelmia, vaikka kasvatuksessa tiedetään yleisesti ottaen olevan haasteellinen vaihe. Suomessa syntyneiden varsojen lukumäärät ovat vähentyneet vuosien 2011 ja 2012 aikana suomenhevosten osalta 6,5 prosenttia, lämminveristen ravihevosten osalta 8,7 prosenttia ja ratsu- ja ponivarsojen osalta 9,7 prosenttia (Suomen Hippoksen vuosikertomus 2012). Epävarma taloustilanne on heijastunut varsojen myyntiin ja kannattavuuteen. Muutokset kansallisessa kotieläintuessa voivat vaikuttaa kasvattajien suunnitelmiin, samoin talliolosuhteita koskeva lainsäädännön