Alasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu

Samankaltaiset tiedostot
Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

Alasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki

Smolttien alasvaellus: Ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne

Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

VOIMALAITOSPADON YLÄPUOLISEN OSAN VAELLUSKALOJEN OHJAUSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU TEKNISTALOUDELLINEN VERTAILU

Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia

MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

Esiselvitys smolttien ohjausrakenteesta Iijoen Haapakoskella

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

Askel Ounasjoelle projektit I IV

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi

Askel Ounasjoelle III. Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 2009

Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

Kokemäenjoen ankeriaasta

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa ongelmat ja ratkaisumahdollisuudet

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Lohikalojen alasvaellus Iijoessa: Tutkimustuloksia ja alasvaellusreittien yleissuunnitelma

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Kokemäenjoen ankeriastutkimus

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

Vaelluskalojen alasvaellusrakenteisiin liittyvän työpajan muistio

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa

SMOLTTIEN OHJAUSRAKENNE IIJOEN HAAPAKOSKELLE. ALASVAELLUSTYÖPAJA Juha Valkola

Ankeriaskannan nykytilasta

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

ELINVOIMAA ALUEELLE Tekniset rakenteet vaelluskalakantojen hoidossa. Esiselvitys ja katsaus Pielisen ja pohjoisen Saimaan tilanteeseen

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen. tekijät: kirjallisuuskatsaus

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

Kala- ja vesijulkaisuja nro 231. Haikonen, A., Kervinen, J. ja Karppinen, P.

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

Sateenvarjo III

Lohen vaelluspoikasten käyttäytyminen ja kuolleisuus Mustionjoen voimalaitoksilla

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

EKOenergia verkosto ja merkki

49 Perhonjoen vesistöalue

TOIMIVATKO KALATIET?

Vaelluskalat palaavat Iijokeen. LOHEN VAELLUSPOIKASTEN TELEMETRIASEURANTA IIJOEN ALAOSALLA v. 2010

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

Rakennettujen jokien vaelluskalat

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010. Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus

7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2014

HAVAINTOJA KALASYDÄMEN TESTAUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TOIMINNASTA

TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla

Selvitys kalankulkuvaihtoehdoista Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitosten ohi Helen Oy

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Hakemus 1 (7) HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa

Kirjalansalmen sillan länsipuolen ja penkereen ruoppausten vaikutukset

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013

YLISIIRTOJEN TUTKIMUKSELLISET HAASTEET

MATKAKERTOMUS KALATIE JA VAELLUSKALA - SKOTLANTI STUDY TOUR

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Transkriptio:

Alasvaellustyöpaja 5.12.2018 Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu DI Henri Pitzén Sweco Rakennetekniikka Oy henri.pitzen@sweco.fi p. 040-6825522 1

Vaelluskalat 2

Alasvaelluksen ongelmat Turbiinikuolleisuus Vaelluksen hidastuminen Predaatio Stressi 3

Ohjausrakenteet 1. Rakenteelliset ohjausmenetelmät 4

2. Käyttäytymiseen perustuvat ohjausmenetelmät Valo Ääni Virtausmuutokset Kuplat Sähkö 5

Kohde: Valajaskosken voimalaitos Keskivirtaama 571 m^3/s Putouskorkeus n. 12 m 6

Ohjausrakenteiden suunnittelu Lähtötietojen kartoitus Mitä kalalajeja ohjataan? Vaadittava ohjausteho Voimalaitoksen alasvaellusreitit: kalatie, juoksutusluukut, uittokourut Kohteen tiedot: uoman syvyys, virtaukset, turbiinien sijainnit yms. Sesonki käyttö vai ympärivuotinen käyttö? 7

Asetetut vaatimukset työssäni 8

Lähtötiedot Virtaus- ja lämpötilatiedot Uoman pohjan luotaus Karttoja, kuvia ja muita tietoja kohteesta 9

Smolttien todennäköinen alasvaellusreitti Seuraavat päävirtaa uoman syvänneuran kohdalla Uivat vedenpintakerroksissa noin 1-3 metrin syvyydessä 10

Smolttien todennäköinen alasvaellusreitti 11

Ohjausvaihtoehdot A. Kelluva ohjausaita Ohjaa hyvin veden pintakerroksissa vaeltavia smoltteja Voidaan toteuttaa kiinteistä aitaelementeistä tai verkosta Saavutetut ohjaustehokkuudet 80-85 % Toteutuksesta riippuen voidaan käyttää kausittain tai ympärivuotisesti 12

Kelluva ohjausaita 13

Asemointi Tulee asemoida alle 45 asteen kulmaan suhteessa päävirran suuntaan, mutta toimii paremmin pienemmillä kulmilla (n. 15 astetta) Ohjaus kalatiehen Tuleva kalatie on suhteellisen kaukana turbiineista Kuolleisuus kalateissä ja vaelluksen hidastuminen Ohjauskulma lähes 45 astetta Ohjaus uittokouruun Mahdollisti kaksi alasvaellusreittiä: uittokouru ja kalatie Turbiinit ovat lähellä Ohjauskulma kaventuu noin 8 astetta 14

Asemointi 15

Ohjaus kalatiehen 16

Ohjaus uittokouruun 17

B. Säleikkösuuntaaja Ohjaus perustuu säleikkösuuntaajan synnyttämiin virtausmuutoksiin, joita kalat pyrkivät välttämään Kalat ohjataan virtausmuutosten avulla kohti valittua alasvaellusreittiä Koostuu sälesarjasta ja kehikosta/kiskorakenteesta, joihon säleet kiinnitetään Voidaan saavuttaa jopa 90 % ohjaustehokkuuksia Ensisijaisesti sesonkikäyttöön 18

Säleikkösuuntaaja 19

Asemointi Tulee asemoida alle 45 asteen kulmaan suhteessa päävirran suuntaan Noin 15 asteen kulmat ovat tutkimuksien perusteella yleisempiä ohjauksessa Ohjaus kalatiehen Tuleva kalatie on suhteellisen kaukana turbiineista Kuolleisuus kalateissä ja vaelluksen hidastuminen Ohjauskulma lähes 45 astetta Ohjaus uittokouruun Turbiinit ovat lähellä Ohjauskulma kaventuu noin 8 astetta 20

Asemointi 21

C. Ohjauspylväät Ohjausrakenteen yläosa ohjaa pintavirtauksia Alaosa peitetään verkkorakenteella, joka estää poikasten pääsyn turbiineihin kokonaan Ohjauskokonaisuus ripustetaan betonisten pylväiden varaan 22

Ohjauspylväät 23

Asemointi 24

Asemointi 25

Vertailua Rakenne Saavutettava FGE % Hintaluokka Kelluva ohjausaita 80-85 200 000 1 300 000 Säleikkösuuntaaja 50-90 400 000 1 100 000 Kiinteä ohjaus Teoreettisesti 100 % 14 000 000 20 000 000 Huom. rakenteiden käyttökustannukset ja voimalaitoksen tuotantotappiot eivät sisälly kustannuksiin 26

DI Henri Pitzén Sweco Rakennetekniikka Oy henri.pitzen@sweco.fi p. 040-6825522