Ankeriaskannan nykytilasta

Transkriptio

1 Ankeriaskannan nykytilasta - Jouni Tulonen

2 Ankerias katadrominen vaelluskala Sargassomeri Euroopan rannikko Kutuvalmis naaras Elveri ja koiras Vaelluskalana alavirtaan Kasvualueet

3 Huikea kutuvaellus Yhtenäinen esiintymisalue Ei eriytyneitä kantoja, kuten esim lohikaloilla Ei varakantaa!! Kutuvaellus 6000 km - yksisuuntainen Kesto 6 kk, vauhti n. 1,4 km/h Korkea rasvapitoisuus mahdollistaa vaelluksen ja kudun - 1 kg kalan energiantarve vaelluksella on rasvana 60 g - Lisäksi 1 kg kalan mädin kehittyminen vaatii 60 g rasvaa - Rasvaa oltava yli 12 % kalan painosta Poikaset ajautuvat ja uivat Eurooppaan 1-1,5 vuodessa

4 Ankerias Suomessa Luontainen levinneisyys lähes koko maa Häme, Varsinaissuomi ja Uusimaa ovat olleet ydinaluetta Jokien patoamisen jälkeen ( ) esiintyy luontaisesti vain meressä ja rannikkoalueella Nousuankeriaiden määrät vähentyneet, mm. Kokemäenjoella? Ankeriashavaintoja 1900-luvun alusta

5 Luonnonkanta Kokemäenjoella neljä seurantaa Koekalastukset , Harjavalta-Reposaari -rysät, pitkäsiima, ammattikalastajat naaraita koiraita kpl 50 4 cm Ikä v 4-9 Luontaisesti saapuneita 19, vuosina Sähkökalastukset 2016 Harjunpäänjoki, Pohjajoki ja Eteläjoki). - koskien ja patojen aluset m², kaksi viikkoa Ei ankeriaita Nahkiaispyynnin seuranta, Harjavalta-Pori 140 Tahkoluodon ja Meri-Porin voimalaitosten lauhdevedenotto luvulla satoja nousuankeriaita vuodessa - pahimmillaan kymmeniä päivässä täysin tuntematon Nordqvist mertoja RKTL rysiä Luke rysiä N Hiidenvesi-ilta

6 Ankeriaskanta istutusten varassa Ensimmäinen kokeilu Evolla vuonna 1893 Satunnaisesti 1960-luvulle asti yli 10 miljoonaa yksilöä (lasiankerias 0,3 g) ei saanut tuoda maahan Koetuonti Evolle 1989 Ruotsin karanteenin kautta yli 3 miljoonaa yksilöä (jatkokasvatettu lasiankerias n. 1 g) Pääasiassa Severnjoelta Lähes 2/3 mereen tai vapaisiin mereen laskeviin vesistöihin

7 Istutukset ovat onnistuneet lähes aina Parhaiten rehevissä, matalissa ja nopeasti lämpenevissä järvissä Pitkäikäinen laji, jolla pieni luonnollinen kuolevuus (jopa < 30 %) Pyynninkohteena pitkään, jopa vuotta Parhaimmillaan Evon tutkimusjärvistä saalista saatu 1000 istukasta kohti: -järvistä kasvuankeriaita kg, 20-30% istukkaista -joista vaellusankeriaita kg, 25-40% istukkaista

8 Tästä huolimatta, ankeriaskanta on taantunut Koko Euroopassa Saalis vuodessa 1970-luku 2000-luvun alku 2017 Aikuinen n tn < tn n tn Lasiankerias > tn n. 400 tn 57 tn Myös Suomessa saalis pienentynyt luvun huippuvuosista sisävesi meri

9 Syitä kannan romahdukseen useita 1. Vaellusesteet kasvualueille ja kasvualueiden häviäminen Kosteikot, laguunit, jokisuistot % hävinnyt Euroopassa - Itämeren tila heikentynyt Monen tasoisia esteitä Nousukouruilla ohitettavissa - meillä myöhäistä, nousukaloja ei enää juuri ole - mm. Kymijoella ankeriaskourun rakentamisvelvoite vuodesta 1930, ei koskaan toteutunut, nyt lopulta muutettu kalatalousmaksuksi Kalateiden rakentaminen - lohikaloja varten, mutta auttaa myös ankeriasta

10 2. Turbiinikuolleisuus kutuvaelluksella mm. Nokianvirrassa kesäkuun lopulla Vesivoimalaitokset -turbiinityyppi, -halkaisija, kierrosnopeus, pudotuskorkeus, virtaama

11 Vaellusankeriaiden seuranta Kokemäenjoki viisi voimalaitosta ennen merta DIDSON DIDSON AJANKOHTA Havaintoja Nokia syksy 2012, kevät kpl Harjavalta syksy kpl Hiidenvesi-ilta

12 Vaellusankeriaiden seuranta Kokemäenjoki viisi voimalaitosta ennen merta DIDSON DIDSON AJANKOHTA Havaintoja Nokia syksy 2012, kevät kpl Harjavalta syksy kpl Vaellusankeriaita: Luotaimen katvealue Ajallinen kattavuus Nokia 2400 kpl, 3100 kg Harjavalta 811 kpl, 980 kg Kuolleisuus 66% (+\-??) Hiidenvesi-ilta

13 3. Anguillicola crassus-sukkulamato Tuotiin vahingossa Etelä-Italiaan 1980 Levisi erittäin nopeasti Euroopassa Suomessa ensimmäinen havainto 2001 Kokemäenjoen suulta Uimarakon toiminta heikkenee Lisääntynyt energiantarve uintiin (2X) Vaikuttaa kutuvaelluksen onnistumiseen Miemala 2006 Hattulanselkä 2008 Pyhäjärvi 2009 Kulovesi 2011 Rautavesi 2014

14 4. Ympäristömyrkyt, etenkin PCB Rasvaliukoisia, erittäin pysyviä, synteettisiä valmistus ja käyttö lopetettu jo 1970-luvulla Ankerias erityisen herkkä - pohjalla elävä petokala, pitkäikäinen, rasvainen Siirtyy kudoksesta sukurauhaseen, jo pienet pitoisuudet kudoksessa aiheuttavat kehityshäiriöitä mädissä ja poikasissa Kernaalanjärvi: : max 5,1 mg/kg, keskimäärin 1,7 mg/kg (n=54) 2007: max 5,5 mg/kg, keskimäärin 1,1 mg/kg (n=10) Lahden Vesijärvi: 2007: keskimäärin 0,13 mg/kg (kuuden kalan kokooma)

15 5.Muut syyt Ankeriaat, joita ei järvistämme ole onnistuttu pyytämään ennen kutuvaelluksen alkua, vääjäämättömästi suuntaavat alavirtaan ja joutuvat turbiinien silpomiksi tai uivat ruotsalaispyydyksiin pääsemättä ikinä sukuaan jatkamaan - Tulonen ja Pursiainen, Suomen Kalastuslehti, 1985 Rajat ylittävä levinneisyys ja elämänvaiheet, kenellä vastuu kannan säilymisestä? Ylikalastus kaikissa elämän vaiheissa - aina pyydetään kutematonta kalaa - lasiankeriaita suoraan herkkupöytään - salakuljetus Aasiaan - istutusten kautta kokonaishyötyä kannalle pyynnistä huolimatta? ilmastonmuutos muutokset merivirroissa

16 Asetus ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä (ns. ankeriasdirektiivi, EY N:o 1100/2007) - jäsenvaltioiden on määriteltävä ankeriasvetensä ja laadittava niille ankeriaanhoitosuunnitelmat - 40% luonnontilaan verrattavasta vaellusankeriaiden biomassasta on päästävä kutuvaellukselle - 60% lasiankeriaista (< 12 cm) ohjattava istutuksiin Lisäksi - Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) on liittänyt ankeriaan uhanalaisten lajien luetteloon vuonna CITES:n uhanalaisten lajien listalle maaliskuussa Suomessa luokitus erittäin uhanalainen v (2018?) - ICES ihmisen aiheuttama kuolleisuus minimiin

17 Suomen ankeriaanhoitosuunnitelma EU 2007: Suomi 2010: 40 prosenttia luonnontilaan verrattavasta vaellusankeriaiden biomassasta on päästävä kutuvaellukselle Istutukset vapaan vaelluksen alueelle kompensoivat sisävesien tuotannon Vapaan vaelluksen alue Merenrannikko Mereen laskevat vesistöalueet, joista ankeriaalla on vapaa pääsy alaspäin - aluksi kpl/vuosi - myöhemmin kpl/vuosi Pohjanmaan rannikko reservialuetta, ei istutuksia Padotut alueet Patojen sulkemat sisävedet (mm. Karjaanjoen va.) -istutukset yksityisin varoin ja hyödyntäminen voivat jatkua

18 Suomen ankeriaanhoitosuunnitelma Rahoitus jäi auki Istutuksista toteutunut % (pääasiassa osakaskuntien varoin!) kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Saalistilastointiin vuodesta 2010 Päivitystarvetta on! Vuonna 2018: EU:n Komissio 3 kk rauhoitus merialueilla syys-tammikuussa Mitä muuta?

19 Ylisiirto Vääksynjoelta mereen ankeriasta on pyydetty, merkitty T- ankkurimerkillä ja kuljetettu mereen Ahvenkoskenlahdelle Kymijoen suulle Tähän mennessä palautustietoja on saatu 39 ankeriaasta; 25 Suomesta, 5 Virosta, 5 Saksasta, 2 Tanskasta ja 2 Ruotsin itärannikolta Hiidenvesi-ilta

20 Mitä Karjaanjoella odotettavissa? Karjaanjoen vesistöalueen ankeriasistutukset Istutuskohteita, kpl Istutusmäärä, kpl ?? Yhteensä ankeriasta, vuosina kpl/v

21 Mitä Karjaanjoella odotettavissa - arvion lähtötiedot Evon alue -istutus v kpl -saalis järvissä 25 % -saalis joessa 35 % -luontainen kuolevuus 40 % Karjaanjoen istutukset

22 Istukkaita Kpl Istutukset jatkuvat 2018, kpl/v Istutukset loppuvat 2018 Vaellusankeriaita Kpl

23 - kalatiet - turvattu alasvaellus - istutukset - kasvukalojen kohtuullinen pyynti - vaelluskalojen pyynnin rajoittaminen Kiitos!