Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 2009
|
|
- Marja-Leena Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 29 TYÖRAPORTTI Juha Lilja
2 1. JOHDANTO Kalojen liikkeiden ja sijoittumisen seuranta kalateiden suuaukkojen läheisyydessä on keskeinen kysymys, kun tarkastellaan kalateiden toimivuutta tai eri tekijöiden mahdollisia vaikutuksia kalojen hakeutumiseen kalateihin. Myös kalateiden suuaukkojen suunnittelun kannalta kalojen käyttäytyminen ja liikkeet voimaloiden alakanavissa olisi tärkeää tietää etukäteen. Telemetriaseurannoin voidaan havainnoida yksittäisten kalojen liikkeitä ja sijoittumista voimaloiden alakanavissa. Vastaavasti kalojen seurantaa voidaan tehdä videokameroiden avulla, mutta niiden ongelmana on varsin rajoitettu alueellinen kattavuus. Viime vuosina markkinoille tullut kaikuluotain, DIDSON (Dual-frequency IDentification SONar), jonka avulla saadaan lähes videokameran tasoista kuvaa vedenalaisesta maailmasta ja jonka toimintaetäisyys on jopa useita kymmeniä metrejä, mahdollistaa nyt myös kaikuluotaustutkimukset voimaloiden alakanavissa ja kalateiden suuaukkojen läheisyydessä. DIDSON-kaikuluotain on alun perin kehitetty miinojen etsintään savisameissa vesissä, mutta se on osoittanut toimivuutensa myös kalatutkimuksen apuvälineenä (Cronkite ym. 26; Holmes ym. 26; Lilja ym. 21). DIDSON-luotaimesta on kaksi versiota, Standard ja LongRange -versiot. Ensimmäisen luotausetäisyys on enimmillään noin 4 metriä, kun taas pitkän kantaman versiolla päästään aina 1 metriin saakka. Erillisen linssimoduulin avulla DIDSONin erottelukykyä voidaan parantaa niin, että aikuisten lohien suuruiset kohteet pystytään erottamaan riittävällä tarkkuudella jopa 8 metrin etäisyydeltä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää DIDSON-luotaimen mahdollisuuksia havainnoida kalojen käyttäytymistä ja sijoittumista Oulujoen Merikosken voimalaitoksen alakanavassa, kalatien suuaukon kohdalla. Tutkimuksessa käytettiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kahta LR-DIDSON-luotainta, joilla vuosittain lasketaan Tornionjokeen nousevien emolohien lukumäärä. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1. DIDSON-luotaimet Pitkän kantaman DIDSON-kaikuluotain (Long Range DIDSON) lähettää veteen 48 vierekkäistä äänikeilaa, jotka yhdessä muodostavat näkökentän (Kuva 1). Näkökentän aukeamiskulma vaakatasossa on 29 ja korkeussuunnassa 14 mutta molempia voidaan tarvittaessa muuttaa käyttäen erilaisia linssimoduuleja. DIDSON-luotain voi toimia kahdella eri äänitaajuudella, joista matalampi on 7 khz ja korkeampi 12 khz. Matalampaa taajuutta kutsutaan havainnointitaajuudeksi (detection mode) ja on käytössä, kun kaikuluodattava matka on yli 2 metriä. Korkeampaa taajuutta kutsutaan tunnistamistaajuudeksi (identification mode) ja sitä on mahdollista käyttää, kun luotausetäisyys on alle 2 metriä. DIDSON luotaimen tuottama kuva (frame) on sen yksittäisten äänikeilojen muodostama kokonaisuus, jota säätelevät näkökentän pituus (window length) ja näkökentän aloitusetäisyys (start range). Näkökentän pituudelta jokainen yksittäinen äänikeila on jaettu 512 siivuun (sample), jolloin yksi kuva on matriisi takaisinheijastuneiden kaikujen intensiteettiarvoista. Yksityiskohtaisin ja tarkin kuva saadaan, kun käytetään lyhyttä näkökenttää ja lyhyttä aloitusetäisyyttä. Kuvan resoluutio taas heikkenee luodattavan matkan ja näkökentän aloituspituuden kasvaessa.
3 Merikosken voimalaitospadon alakanavassa molemmat käytössä olleet luotaimet, DIDSON 1 alakanavan pohjoisreunalla ja DIDSON 2 eteläreunalla (Kuva 2), keräsivät aineistoa korkeammalla äänitaajuudella (12 khz). Luotausaineiston tallennusnopeus oli säädetty 5 kuvaan sekunnissa. Luotaimia ohjaavat ja samalla aineistoa tallentavat tietokoneet oli sijoitettu alakanavan pohjoisreunalle sijoitettuun työmaakoppiin. DIDSON 1:llä luotausaineisto siirrettiin tietokoneelle kaapelilla, kun taas DIDSON 2:lla käytettiin langatonta tiedonsiirtoa alakanavan yli. Näkökentän avautumiskulma DIDSON 1:llä oli sekä vaakatasossa että korkeussuunnassa 14, kun taas DIDSON 2:lla vaakatasossa 29 ja korkeussuunnassa 14. Kuva 1. Kaavakuva DIDSON-luotaimen tuottamasta kuvavasta. Yläkuvassa kolmiulotteinen havainnekuva, joka DIDSON-luotaimella näkyy kaksiulotteisena (alla). Yksittäinen DIDSON-kuva muodostuu 48 äänikeilan kaikuenergiasta, jotka on jaettu näkökentän pituudelta 512 siivuun. Oikean alareunan pikkukuvassa näkyy kaksi kalaa uimassa ylävirtaan DIDSONin näkökentässä.
4 2.2. Luotauspaikka ja aika Merikosken voimalaitos on Oulujoen alin voimalaitos ja se sijaitsee aivan Oulun keskustan tuntumassa, Koskikeskuksen ja Tuiran kaupunginosien välissä. Merikosken voimalaitoksen omistaa Oulun kaupungin liikelaitos, Oulun Energia. Teholtaan voimalaitos on 39 megawattia ja pudotuskorkeutta voimalaitoksella on 11 metriä. Voimalaitoksen yhteydessä on kalatie, joka valmistui syksyllä 23. Kalatien suuaukko sijaitsee voimalaitoksen purku-uoman etelänpuoleisella reunalla noin 4 metriä padosta alavirtaan (Kuvat 2-3). DIDSON 1 T1 T2 T3 Merikosken voimalaitos Oulujoki DIDSON 2 Kalatie 5 m Kuva 2. Merikosken voimalaitospato ja sen turbiiniaukot T1, T2 ja T3. DIDSON-luotaimet sijoitettiin voimalaitospadon alakanavan molemmille reunoille. DIDSON kaikuluotaukset Merikosken voimalaitospadon alakanavassa tehtiin välisenä aikana. Luotaimet laskettiin telineiden varassa veteen kalatien suuaukon kohdalta purku-uoman molemmilta reunoilta (Kuva 2). Molempien luotaimien äänikeilat suunnattiin keskiuomaa kohti siten, että mahdollisimman suuri osa purku-uomasta saatiin kaikuluodattua käyttäen korkeampaan taajuutta (identification mode) ja aineistoa tallennettiin yhden tunnin tiedostoina 2 metrin näkökentällä. Veden virtaus luotauslinjalla oli voimakkaasti pyörtelevä, sillä etäisyys voimalaitospadolle oli noin 4 metriä, kuitenkin vai hetkittäin luotainten erottelukyky laski tiheiden ilmakuplapilvien valuessa äänikeilojen läpi.
5 T1 T2 T3 Kuva 3. Merikosken voimalaitospadon turbiiniaukot katsottuna DIDSON 2:n kohdalta ylävirtaan. 3. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET DIDSON 1 keräsi aineistoa 13 tuntia ja DIDSON 2 oli toiminnassa noin 9 tuntia. Tutkimusjakson aikana vain muutama kala hakeutui kalatiehen. Sitä vastoin kalojen havaittiin uivan edes takaisin voimalaitospadon alakanavassa. Varsinkin suuret, yli 9 cm pitkät kalat, uivat aktiivisesti ylä- ja alavirtaan luotauslinjan läpi. Tässä raportissa esitettävät tulokset kuvaavat yli 4 cm pitkien kalojen liikeaktiivisuutta luotauslinjalla, eikä ylös- ja alaspäin uineita kaloja ole laskettu erikseen. Molemmilla luotaimilla havaitut kalamäärät vaihtelivat suuresti tutkimusjakson aikana (Kuva 4). Alakanavan pohjoisreunan DIDSON 1:llä havaittiin enimmillään 11 kalaa/tunti ja DIDSON 2:lla kalojen uintiaktiivisuus lähestyi 5 kalaa/tunti. Aktiivisuus DIDSON 2:lla (kalatien suuaukon edustalla) oli suurimmillaan silloin kun kokonaisjuoksutus oli pienimmillään. Tutkimusjakson aikana kokonaisjuoksutus voimalaitoksen läpi vaihteli 5 25 m 3 /s välillä (Kuva 4). Pienimmillään juoksutukset olivat yöllä. Päiväsaikaan juoksutukset olivat yleensä yli 15 m 3 /s. Juoksutus eri turbiinien läpi vaihteli myös suuresti, jakson alussa turbiini 3 (T3) ei ollut käytössä lainkaan ja 3.9. klo 8: jälkeen turbiini 1 (T1) oli suljettuna seurantajakson loppuun saakka. Kuvassa 5 näkyvät DIDSON 1:llä havaitut kalamäärät suhteessa yksittäisen turbiinien läpi juoksutettuihin vesimääriin. Silmämääräisesti näyttää siltä, että liikehdintä DIDSON 1:llä seuraa juoksutusmääriä kolmosturbiinista (T3) eli kalat hakeutuivat vastakkaiselle rannalle juoksutukseen
6 Juoksutus (m 3 /s) nähden. Lisäksi T2:n sulkeminen aiheutti ainakin kahdessa tapauksessa kalamäärien kasvun DIDSON 1:llä. Aineistoa T1:n juoksutuksen ajalta on melko vähän mutta näyttää siltä, että virtauksen väheneminen aiheutti kalojen määrän lisääntymisen DIDSON 1:n edustalla eli vastakkaisella puolella kalatien suuaukkoon nähden. DIDSON 2:lla suurimmat kalamäärät havaittiin, kun T2:n oli suljettuna (Kuva 6). Myös T3:n juoksutuksen pienentäminen lisäsi kalamääriä kalatien suuaukon puoleisella rannalla. T1:n ollessa käytössä DIDSON 2:n oli sijoitettu kalatien ensimmäiseen altaaseen eikä täten havaintoja suuaukon edustalta saatu Juoksutus yht DIDSON 1 DIDSON : : : : : : : Kuva 4. Tutkimusjakson aikana Merikosken voimalaitoksen kokonaisjuoksutus ja DIDSON-luotaimilla (DIDSON 1 & 2) havaitut kalamäärät (>4 cm). Huom. Luotausaineistoa ei kertynyt, kun sitä kuvaava viiva katkeaa.
7 Juoksutus (m3/s) Juoksutus (m 3 /s) Juoksutus (m3/s) Merikoski T1 DIDSON : : : : : : : Merikoski T2 DIDSON : : : : : : : Merikoski T3 14 DIDSON : : : : : : : Kuva 5. Tutkimusjakson aikana Merikosken voimalaitoksen eri turbiinien juoksutusmäärät (T1, T2 ja T3) sekä DIDSON 1 luotaimella havaitut kalamäärät (>4 cm). Huom. Luotausaineistoa ei kertynyt, kun sitä kuvaava viiva katkeaa.
8 Juoksutus (m 3 /s) Kalojen lukumääsä (kpl/h) Juoksutus (m 3 /s) Juoksutus (m 3 /s) Merikoski T1 DIDSON : : : : : : : 16 5 Merikoski T2 14 DIDSON : : : : : : : 16 5 Merikoski T3 14 DIDSON : : : : : : : Kuva 6. Tutkimusjakson aikana Merikosken voimalaitoksen eri turbiinien juoksutusmäärät (T1, T2 ja T3) sekä DIDSON 2 luotaimella havaitut kalamäärät (>4 cm). Huom. Luotausaineistoa ei kertynyt, kun sitä kuvaava viiva katkeaa. 9
9 DIDSON-kaikuluotain toimi hyvin Merikosken voimalaitoksen purku-uoman pyörteisessä vedessä, eivätkä pyörteissä kulkeutuneet ilmakuplat juurikaan heikentäneet kuvan laatua (Kuva 7). Perinteisten yksikeilakaikuluotaimien käyttö näissä olosuhteissa olisi ollut rajoitetumpaa ja kalojen havaitseminen pohjan tuntumasta lähes mahdotonta. Kuva 7. Merikosken voimalaitoksen alakanavassa uiva noin 11 cm lohi kuvattuna pohjoisreunan (DIDSON 1) luotaimella. DIDSON-kaikuluotaimen käyttö kalateiden suunnittelun ja seurannan yhteydessä tarjoaa hyvän mahdollisuuden kerätä lyhyessä ajassa runsaasti uutta ja hyödyllistä tietoa esimerkiksi kalojen hakeutumisesta eri alueille patojen alapuolisessa kanavassa sekä käyttäytymisestä olemassa olevien tai suunniteltujen kalateiden suuaukkojen läheisyydessä. Toisaalta kiinteästi rannalle sijoitettu luotain pystyy havaitsemaan vain luotauslinjalla liikkuvat kalat eikä esimerkiksi koko purku-uomaa voida näin kattaa. Usean luotaimen hankkiminen olisi taas erittäin kallista eikä siten realistinen vaihtoehto. Yhtenä ratkaisuna koko purku-uoman hetkelliseen kattamiseen voisi olla DIDSON luotaimen kiinnittäminen liikkuvaan veneeseen. Liikkuvalla veneellä ja GPSpaikannusjärjestelmällä kerätystä DIDSON-aineistosta voidaan sitten tuottaa spatiaalinen kuva kalojen hetkellisestä sijainnista voimalaitospadon alapuolisella alueella. Kiitokset Suuret kiitokset Simsonar Oy:n Heikki Oukalle ja Pertti Seppäselle, jotka auttoivat luotainten asennuksessa ja aineiston keruussa. Erityiskiitokset myös Oulun Energian Ahti Sipolalle, sillä ilman hänen huomattavaa panostaan tämä tutkimus olisi tuskin onnistunut. 1
10 Kirjallisuus Cronkite, G. M. W., Enzenhofer, H. J., Ridley, T., Holmes, J., Lilja, J. & Benner, K. 26. Use of high-frequency imaging sonar to estimate adult sockeye salmon escapement in the Horsefly River, British Columbia. Canadian Technical Report of Fisheries and Aquatic Sciences 2647:vi + 47 p. Holmes, J. A., Cronkite, G. M. W., Enzenhofer, H. J. & Mulligan, T. J. 26. Accuracy and precision of fish count data from a dual-frequency identification sonar (DIDSON) imaging system. ICES Journal of Marine Science 63: Lilja, J., Romakkaniemi, A., Stridsman, S. & Karlsson, L. 21. Monitoring of the 29 salmon spawning run in River Tornionjoki/Torneälven using Dual-frequency IDentification SONar (DIDSON). A Finnish-Swedish collaborative research report. 46 p. 11
Simojoen nousulohien kaikuluotausseurannat
RKTL:n työraportteja 14 /213 Simojoen nousulohien kaikuluotausseurannat vuosina 28 212 Tekijät: Erkki Jaala, Juha Lilja ja Ville Vähä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 213 RKTL:n työraportteja
LisätiedotKalojen DIDSON-kaikuluotaustutkimus Mustionjoen Åminneforsin voimalaitospadon alapuolella
Kalojen DIDSON-kaikuluotaustutkimus Mustionjoen Åminneforsin voimalaitospadon alapuolella FRESHABIT -HANKKEEN KARJAANJOEN KOHDEALUEEN RAPORTTI FRESHABIT LIFE IP (LIFE 14/IPE/FI/023) JORMA VALJUS 1, JUHA-PEKKA
LisätiedotNousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella
Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-
LisätiedotPOHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO
Askel Ounasjoelle hankkeet POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO 8.- 9.10.2013 LAPIN ELY-KESKUS Askel Ounasjoelle II ja III hanke Jukka Viitala ISOHAARAN IMPULSSIKALATIEN KÄYTTÖKOKEMUKSET JA KEHITTÄMINEN
LisätiedotTORNIONJOEN NOUSULOHIEN (Salmo salar) PITUUDEN MIT- TAAMINEN DIDSON- LUOTAIMELLA
Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalous 2011 Jani Hakkola TORNIONJOEN NOUSULOHIEN (Salmo salar) PITUUDEN MIT- TAAMINEN DIDSON- LUOTAIMELLA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala-
LisätiedotUusia sovelluksia kalojen havainnointiin Case Montta. Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy. Kuva Maanmittaus laitos 2.2.
Uusia sovelluksia kalojen havainnointiin Case Montta Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy Kuva Maanmittaus laitos 2.2.2018 CC-lisenssi Simsonar Oy Oululainen laitevalmistaja, perustettu 2008 Heikki Oukka
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotKALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT
Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL
LisätiedotLohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut
Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi
LisätiedotPetri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija
Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,
LisätiedotPärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus
Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista
LisätiedotAlasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu
Alasvaellustyöpaja 5.12.2018 Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu DI Henri Pitzén Sweco Rakennetekniikka Oy henri.pitzen@sweco.fi
LisätiedotKokemäenjoen vaellusankeriaat
Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?
Lisätiedot2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta
Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotKuvantamismenetelmät kalojen seurannassa. Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy. Kuva Maanmittaus laitos CC-lisenssi
Kuvantamismenetelmät kalojen seurannassa Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy Kuva Maanmittaus laitos 2.2.2018 CC-lisenssi Simsonar Oy Oululainen laitevalmistaja, perustettu 2008 Heikki Oukka tj, innovaattori,
LisätiedotVanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara
Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120
LisätiedotKehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro
Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen Alustajana J.Erkinaro VIIME VUOSIEN TUTKIMUSTEEMOJA RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALOJEN HOITO KUTU MÄDIN
LisätiedotHELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014
HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LisätiedotIijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017
Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille
LisätiedotPohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi
Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013, Rovaniemi Valtakunnallinen rakennettujen jokien vaelluskalafoorumi Vaelluskalat palaavat Iijokeen ja Iijoen kalatiet 2011-13 -hankkeet Askel Ounasjoelle
LisätiedotToimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla
Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla Jaakko Erkinaro, Panu Orell, Aki Mäki-Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalafoorumi 4.10.2012 Kotka Vaelluspoikaset Nousukalat Toimivatko
Lisätiedot7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla
7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla Petri Karppinen, Maare Marttila, Mikko Jaukkuri, Mari Annala, Katja Männistö- Vetoniemi, Sakari Heikkinen, Sanni Jørgensen, Ville Vähä ja Jaakko
LisätiedotLohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo
LisätiedotLohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia
Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio Rovaniemi 8.-9.10.2013 Panu Orell Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,
LisätiedotSELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?
SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN
LisätiedotNousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen. tekijät: kirjallisuuskatsaus
Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen hakeutumiseen vaikuttavat tekijät: Mikko Jaukkuri, Panu Orell, Olli van der Meer, Peter Rivinoja, Riina Huusko ja Aki Mäki- Petäys Riista-
LisätiedotVAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA
VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotEhdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi
Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset
LisätiedotTOIMIVATKO KALATIET?
Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen
LisätiedotToimivatko kalatiet? Oulujoen Merikosken kalatietutkimukset v. 2009 2012
Toimivatko kalatiet? Oulujoen Merikosken kalatietutkimukset v. 2009 2012 Panu Orell, Mikko Jaukkuri, Olli van der Meer, Riina Huusko, Timo Kanniainen, Antti Siira, Tapio Laaksonen, Aki Mäki-Petäys, Jaakko
LisätiedotOulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite
Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite VAELLUSKALOJEN YLISIIRTO SEMINAARI Keminmaa 21.04.2016 Ympäristöpäällikkö Marja Savolainen, Fortum Sisältö Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke
LisätiedotPoikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa
Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa Jaakko Erkinaro, Panu Orell, Riina Huusko, Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Photo: Ville Vähä Kotimaisia merkintäkokeita 1980-90 -luvuilta
LisätiedotKokemäenjoen ankeriastutkimus
Kokemäenjoen ankeriastutkimus Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 21.3.2013 Reposaari Ankerias - erittäin uhanalainen Vaellusesteet kasvualueille,
LisätiedotAskel Ounasjoelle projektit I IV
Askel Ounasjoelle projektit I IV Tavoitteena vaelluskalojen palauttaminen Kemijoen vesistöön Askel I Vastuunjako Projektin toteutusaika oli 25.2.2008 31.3.2009 Rahoitus Projektin toteuttaja oli Keminmaan
LisätiedotVAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA
VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa
LisätiedotSEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi
SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Ristijärvi KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo
LisätiedotSateenvarjo III
Sateenvarjo III 2019-2021 Vaelluskalakantojen hoidon seuraavat askeleet Tutkimus- ja hankesuunnittelu Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Kuva: Ville Vähä Sateenvarjo III 2019 2021 - osatyöt 1. Ohjauslaitteiden
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotAV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen
AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys
LisätiedotLapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus
Liite 47. Hourunkosken ympäristövirtaamaselvitys. Anna Klobut (Fortum), Olli van der Meer (T:mi Olli van der Meer), Markku Lahti (Fortum) 2014 Lapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus Sisällys
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotKymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja voimalaitostappiot
Kymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja voimalaitostappiot Jukka Mikkola, Matti Salminen ja Erkki Ikonen r i i s t a - j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä 2 0 / 2 0 1 0 RIISTA- JA
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotLohien vaelluskäyttäytyminen Kemijoen voimalaitosten alakanavissa: tietoa kalatiesuunnittelun
RKTL:n työraportteja 44/2014 Lohien vaelluskäyttäytyminen Kemijoen voimalaitosten alakanavissa: tietoa kalatiesuunnittelun tueksi Panu Orell, Timo Kanniainen, Mikko Jaukkuri, Riina Huusko, Olli van der
LisätiedotHAVAINTOJA KALASYDÄMEN TESTAUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TOIMINNASTA
1 HAVAINTOJA KALASYDÄMEN TESTAUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TOIMINNASTA A. Taustaa Kemijoen Isohaarassa toteutettiin Kalasydänjärjestelmän testausta kesällä 2018. Hankkeen rahoitushakemuksessa esitettiin mm seuraavaa
LisätiedotTornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015
Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Vuosina 2014-2015 on Tornionjoella kuollut epänormaalin paljon merilohiemoja
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotPAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI
PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI JA PAIMIONJOKI -YHDISTYS RY Askalanvesivoimalaitoksen pato alavirran puolelta kuvattunal7.05.201 I Suunnittelutoimisto T. Meisalmi O1.O62O11, Tampere
LisätiedotKalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin
LisätiedotVaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin
Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Tapio Sutela Aki Mäki-Petäys, Panu Orell & Teppo Vehanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotAlasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki
MUSTIONJOEN KALATIET JA ALASVAELLUSRAKENTEET Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Kalateiden rakentaminen käynnissä Åminnefors ja Billnäs valmistuvat 2019 2020 Rakennuttaja: Raaseporin kaupunki. Yleissuunnittelu:
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013
INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria
LisätiedotNORTHLAND MINES OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKEEN LUPAHAKEMUKSEN ERILLISSELVITYKSET. Hannukaisen kaivoshankeen lupahakemuksen erillisselvitykset
HANNUKAISEN KAIVOSHANKEEN LUPAHAKEMUKSEN ERILLISSELVITYKSET 16X154564 17.12.2014 NORTHLAND MINES OY Hannukaisen kaivoshankeen lupahakemuksen erillisselvitykset 1 Northland Mines Oy Hannukaisen kaivoshankeen
LisätiedotIijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne
Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusrakenne 6.6.2019 Jukka Tuohino, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 1 - Iijoen vesistöalue 14 190 km 2 - Keskivirtaama
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotKUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo
KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...
LisätiedotKokemäenjoen ankeriaasta
Kokemäenjoen ankeriaasta Jouni Tulonen, Luonnonvarakeskus 17.3.216 Tampere Luontainen levinneisyys lähes koko maa Pulmankijärvi 1988 Nousujokien patoamisen jälkeen (193-195) luontaisesti vain meressä rannikkoalueilla
LisätiedotTuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon
Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:
LisätiedotLohen vaelluspoikasten alasvaelluskokeet
Lohen vaelluspoikasten alasvaelluskokeet Merikosken ja Isohaaran kalateissä Riina Huusko, Panu Orell, Timo Kanniainen, Mikko Jaukkuri, Mari Keränen & Aki Mäki-Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotMUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS
MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Teppo Vehanen, Luonnonvarakeskus Yhteistyössä: Kala- ja vesitutkimus Oy Länsi-Uudenmaan
LisätiedotLohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC
LisätiedotVAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013
VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 215/2013 Janne Raunio & Jani Kirsi TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi ja ympäristö
LisätiedotVaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja
Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja Kuva: A. Lamberg Alasvaellustyöpaja, Helsinki 5.12.2018 Panu Orell, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Yläkanava-voimalaitos-alakanava
LisätiedotAsia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi
HIITOLANJOKI-YHDISTYS RY Puh. 050 4689758 Os. Sorokulmantie 676 59530 Mikkolanniemi 19.11.2014 MUISTUTUS Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi,
LisätiedotAurinko-C20 asennus ja käyttöohje
Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).
LisätiedotVAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN JA KORKEAKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2016
VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN JA KORKEAKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 350/2017 Janne Raunio & Jani Kirsi TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa
Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa Jukka Jormola SYKE Virtavedet kuntoon kalateitä rakentamalla. Totta vai tarua? RKTL 10.1.2014 Mitä on luonnonmukaisuus kalateissä? Luonnonmukaisten
LisätiedotKala- ja vesitutkimuksia nro 98. Petri Karppinen & Ari Haikonen
Kala- ja vesitutkimuksia nro 98 Petri Karppinen & Ari Haikonen Lohen nousuvaellus Kymijoessa vuonna 2012 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Maaliskuu 2013, lisätty :Talvikkoseurannan
LisätiedotVAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2015
VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 323/2016 Janne Raunio & Jani Kirsi TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi ja ympäristö
LisätiedotAskel Ounasjoelle III. Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi
Askel Ounasjoelle III Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi Yhteistyöprojektin toimijat ja vastuunjako Lapin elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
LisätiedotRFID tekniikan hyödyntäminen Nokia NET:n toimitusketjussa
RFID tekniikan hyödyntäminen Nokia NET:n toimitusketjussa Mikko Mertjärvi Toimitusjohtaja Viivakoodi Optiscan Oy 1 NOKIA NET_RFID_EGLO.PPT / 16-05-2005/ M.Parttimaa & J.Keränen Partnerit Hanke toteutettiin
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotHeikki Oukan CV. Huomionosoitukset. Henkilö. Koulutus. Työura. s Alatorniolla naimisissa, 3 aikuista lasta
Henkilö s. 1955 Alatorniolla naimisissa, 3 aikuista lasta Koulutus Työura ylioppilas 1974 DI tutkinto Oulun Yliopistossa 1981 Elämys/eräopas, Lapin urheiluopisto, 2008 Heikki Oukan CV Tietoliikennesunnittelija,
LisätiedotMatkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010
Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja
LisätiedotLohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa
Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa AIHEPIIREJÄ Smolttien vaellustutkimuksia Aiempia, eri puolilta Tuoreempia: Oulujoki, Iijoki Ohjausrakenteista Vaelluskalafoorumi 20.4.2012 Rovaniemi Jaakko Erkinaro
LisätiedotKesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014
Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen
LisätiedotLOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA
LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto
LisätiedotASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS
ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:
LisätiedotLohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta
Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta Iijoella vuosina 2010 2011 Riina Huusko, Panu Orell, Olli van der Meer, Mikko Jaukkuri ja Aki Mäki- Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotSisällysluettelo. (200/83KHz)... 10. Zoomaus... 9 (200KHz tai 83KHz)... 9
Sisällysluettelo Yleistä... 3 Kuinka luotain toimii... 3 Tuotetiedot... 4 Paristojen asentaminen... 5 Kaapelin yhdistäminen... 5 Päätoiminnot... 6 Virta On/Off... 6 Luotainnäkymä... 7 (200KHz)... 7 (83KHz)...
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
LisätiedotICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014
ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen
LisätiedotVAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2014
VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 295/2015 Janne Raunio & Jani Kirsi TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi ja ympäristö
LisätiedotBeat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotTourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TOURUJOEN VAIHEET 3 3. ENNALLISTAMISEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 5 4. MAISEMAPURO KANKAAN ALUEELLE 6 5. KALATIEN TEKNISET
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotLohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta
Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Tässä selvityksessä tarkasteltiin Ounasjoen lohikannan mahdollisia kehittymisnäkymiä 5
LisätiedotRakennettujen jokien vaelluskalat
Rakennettujen jokien vaelluskalat Tutkimusta julkishallinnon ja vesivoimatuottajien yhteistyöllä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Oulu 12.-14.6.2018 Aki Mäki-Petäys SISÄLTÖ TAUSTAA TUTKIMUKSELLE
LisätiedotVaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa
Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa Ympäristöpäällikkö Jukka Muotka Renewable Energy Fortum Power and Heat Oy Vaelluskalafoorumi
Lisätiedot