Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi



Samankaltaiset tiedostot
Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

Taimikkosimulaattori: tila, kehittäminen ja yhdistäminen MOTTI- tai MELA -ohjelmistoihin

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset


Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Puiden oksikkuus ja huono laatu oli yksi tärkeimmistä

Suomen metsien inventointi

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

PuMe II -metsäopetusohjelmisto. Käyttöohje

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

SIMO käytössä. UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

KORJUU- JA KULJETUSYRITYSTEN KANNATTAVUUS

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsätieteen aikakauskirja

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Korpien luontainen uudistaminen

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Monimuotoisen metsänkäsittelyn menetelmät ja seuraukset. Muutokset. Muutosten syyt. Sekametsän tuottavuus. Lehtipuusekoitus.

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Taimikonhoidon perusteet.

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

Energiapuun kasvatus

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

MONIMUOTOISUUDEN MITTAAMISEN JA SEURANNAN TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Transkriptio:

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi Projektiryhmä Tapio Räsänen, Simo Kaila, Mika Lehtonen ja Markus Strandström Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja Vapo Timber Oy Kumppanit Tero Kokkila, Annikki Mäkelä ja Eero Nikinmaa (Helsingin yliopiston metsäekologian laitos) Juha Ruuska ja Sauli Valkonen (Metsäntutkimuslaitos) 1

Projektin tavoite ja tehdyt raportit Tavoite Tavoitteena oli koota tärkeimmät suomalaiset taimikoiden kasvua ja kehitystä kuvaavat mallit yhdeksi sovellukseksi, jolla voidaan simuloida taimikoiden kehitystä ja käsittelyvaihtoehtojen vaikutuksia puustoon. Raportit Metsätehon raportti 174, 11.6.2004: Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi Metsätehon katsaus 2/2004: Taimikon kehityksen ennustaminen Taimikkosimulaattorin käyttöohje, 17.9.2004 2

Mihin Taimikkosimulaattori on tarkoitettu? Käytännön metsänhoidon kehittämisen apuvälineeksi taimikoiden käsittelyvaihtoehtojen vertailuun taimikonhoito-ohjeiden laatimiseen koulutuksen tueksi kehitettynä liitettäväksi metsätalouden suunnittelun ja seurannan tietojärjestelmiin Tutkimus- ja kehitystyöhön kasvumallien laadintaan ja testauksiin taimikoiden kasvatusvaihtoehtojen vertailuihin taimikonhoidon työmenetelmien kehittämiseen 3

Taimikoiden hoitoa ja kehittymistä koskevat tietotarpeet (1) Tietämystä siitä, kuinka taimikot kehittyvät luonnostaan ja kuinka eri toimenpiteet vaikuttavat, tarvitaan metsänhoidon ohjeistuksen ja koulutuksen sekä käytännön päätöksenteon tueksi. Puuston kehitystä pitäisi voida ennustaa toimenpidevaihtoehtojen vertailemiseksi. Ennustamiselle asettavat haasteita monipuolistuneet metsänuudistamiskäytännöt ja niiden aiheuttama sekapuulajisten ja eri-ikäisrakenteisten taimikoiden lisääntyminen. Taimikoiden käsittelyt vaikuttavat ensiharvennuksen ajoitukseen, hakkuukertymiin ja kannattavuuteen sekä energiapuun hankintamahdollisuuksiin nuorista metsistä käsittelyillä vaikutetaan puulajisuhteisiin ja järeyskehitykseen ensiharvennusta haittaavan alikasvoksen tiheys ja pituus 4

Taimikoiden hoitoa ja kehittymistä koskevat tietotarpeet (2) Taimikoiden käsittelypäätökset koskevat useimmiten perkauksen ja harvennuksen ajoitusta ja poistettavien puiden valinnan voimakkuutta ja valintatapaa perkauskertojen määrä ja uudelleenperkauksen välttäminen toimenpiteiden kustannusvertailut Taimikonhoidossa painottuvat lähivuosina kustannustehokkuuden tavoittelu ja vähenevien työvoimaresurssien tehokas käyttö työmenetelmien kehittäminen puuston laatukehityksen huomiointi Töiden kohdentaminen hoidon kannalta tärkeimpiin taimikoihin tai taimikon osiin, perkaustyön minimointi ja optimaalinen ajoitus ovat päätöksenteon haasteellisia kysymyksiä perkauskohteet voidaan löytää inventoinneilla tai pyrkiä ennustamaan kuvion perkaustarve kasvumalleilla 5

Taimikoiden kasvumallit Kasvumalli on matemaattinen kuvaus metsän kehitysdynamiikasta, jossa osatekijöitä ovat puiden syntyminen, kasvu ja kuoleminen useimmiten yksittäisten kasvun osatekijöiden (esim. läpimitan tai pituuden) mallien muodostama malliryhmä vain puukohtaisia malleja mukana Taimikkosimulaattorissa simuloinnin lähtöpuuston muodostamisen eli puiden määrää ja kokojakaumaa kuvaavat mallit Kasvumallit voidaan jakaa kahteen rakenteelliseen pääryhmään: 1. empiiriset eli tilastolliset mallit 2. puun kasvuprosesseja (elintoimintoja) kuvaavat mallit Acrobas malli Taimikkosimulaattorissa Varsinaisia puiden syntymismalleja ei ole mukana simulaattorissa (vaikea laatia eri uudistamismenetelmille) 6

Prosessimallien ekofysiologinen perusta Fotosynteesi Ympäristötekijät Hengitys Karike Kasvun jakautuminen 7

Tilajärjestyksen generointi Annettu läpimittajakauma Sää Taimikon kehityksen simulointi Acrobas -mallilla Alkutila: lajit, tilajärjestys Uudistamistapa Sijainti Tuotosparametrit: Etelä-Suomi Puiden kasvu vuonna k ACROBAS: mänty, koivu k=k+1 Kuolleisuus Uusi tila: metsikkö Hoitotoimet met Perkaukset ja harvennukset 8

Kasvumallien ominaisuudet ja käytettävyys taimikoiden kehityksen ennustamisessa Empiiriset mallit luotettavia vain laadinta-aineistonsa mukaisissa metsiköissä empiiristen mallien käyttöalue on rajoitettu esim. keskipituuden tai uudistamisesta kuluneen ajan mukaan Prosessimallit ekofysiologisen perustansa vuoksi ennusteet ovat yleistettäviä eivät sidottuja laadinta-aineistoihin mallit voivat kuitenkin antaa epäluotettavia ennusteita joissakin tapauksissa malleja on vielä testattava ja evaluoitava sekä parametrisoitava erilaisiin olosuhteisiin (edellyttää sopivia kasvukoeala-aineistoja) malleja ei vielä ole olemassa tai parametrisoitu kaikille puulajeille ja kasvuolosuhteisiin, eikä siksi hyödynnetty käytännössä 9

Taimikkosimulaattorin kasvumallit Empiiriset mallit kuusen viljelytaimikko viljelykuusikon aukkoja täydentävä koivu vapautettu kuusialikasvos mänty-rauduskoivu sekataimikko koivun kantovesojen pituuskasvu Prosessimallit (ei parametrisoitu koko Suomeen) männyn Acrobas malli koivun Acrobas malli Valmisteilla olevat mallit (voidaan liittää simulaattoriin myöhemmin) kuusen Acrobas malli kuusi-koivu sekataimikoiden empiirinen malli luontaisesti syntynyt mäntytaimikko, jossa mäntysäästöpuita männyn viljelytaimikoiden puukohtainen malli (Metla) 10

Taimikon tilajärjestyksen mallinnus vakiintuneessa taimikossa, jossa uusia puita ei enää synny, voidaan tilajärjestys luoda puuston alkutilan mukaan taimien sijainnin säännöllisyyden ja ryhmittyneisyyden malli hankkeessa kehitetty malli perustuu teoriaan puiden välisestä kasvutilan kilpailusta (puuparien kilpailupotentiaalien laskenta) maanmuokkausmenetelmä ym. tekijät vaikuttavat tilajärjestykseen 11

Taimikkosimulaattorin toiminnallisuus Toimenpideohjelma Hoitotoimet Uudistamistapa Kasvupaikka Sijainti Taimikon tila Taimikon tulos Ensiharvennusmetsikön rakenne Poistetut puut Yksikkökustannukset Kustannuslaskenta Talous Taimikonhoidon kannattavuus 12

Taimikkosimulaattorin päänäkymä Simuloitava taimikko luodaan käyttäjän antamista taimikkotyyppikohtaisista lähtötiedoista Simuloitava koeala on halutun kokoinen otos taimikosta, esim. 30 m x 30 m Taimikosta voidaan tarkastella keskitunnuksia sekä puukohtaisia tietoja 13

Taimikon kasvatus simulaattorilla Taimikon kehitystä voidaan simuloida eripituisina kasvujaksoina (mallista riippuen 1 5 vuotta) Taimikoiden tilaa voidaan tarkastella graafien ja kehitysraportin avulla Eri tavoin kasvatettuja ja käsiteltyjä taimikoita voidaan vertailla keskenään 14

Taimikonhoidon simulointi Taimikolle voidaan simuloida erilaisia perkauksia, harvennuksia ja yksittäisten puiden poistoja Erityyppisiä perkaus- ja harvennustapoja voidaan käyttää ja yhdistellä Omien metsänhoitoohjeiden mukaiset perkaustavat Yksinkertaiset raivaussahatyön kustannuslaskentamallit mukana 15

Kasvatus ensiharvennukseen Taimikkoa voidaan kasvattaa ensiharvennusvaiheeseen, mikäli ko. taimikkoon sopivan kasvumallin käyttöalue siihen riittää Ensiharvennus voidaan simuloida yleisiä tai omia harvennusmalleja käyttäen Harvennuksen tuotot ja kustannukset lasketaan 16

Taimikkosimulaattori -ohjelmasta Simulaattori koostuu toiminnallisesti seuraavista ohjelmista taimikon luontiohjelmat kasvatusohjelmat taimikoiden käsittelyrutiinit (perkaus- ja harvennusohjelmat) käyttöliittymä (sis. graafit ja raportit) Ohjelmat on kirjoitettu C++ -ohjelmointikielellä Laite- ja käyttöympäristövaatimukset käyttöjärjestelmänä Windows 95, NT, 2000 tai XP käyttömuistia mieluiten vähintään 64 MB levytilaa ohjelmia varten vähintään 10 MB CD-asema asennusta varten Erillinen käyttöohje on laadittu Ohjelma on saatavissa Metsätehosta CD:llä tai tietopalvelun kautta hankkeessa mukana olleille osakkaille veloituksetta muille erillisen sopimuksen mukaan 17

Taimikkosimulaattorin kehittämistarpeet Taimikkosimulaattori on vielä prototyyppi, jota voidaan testata toimintojensa ja kehitysennusteidensa osalta ja käyttää kasvumallien asettamissa rajoissa taimikoiden käsittelyjen vertailuihin käytännön metsänhoidon kehittämisessä Käyttäjien palautetta tarvitaan jatkokehityksen suuntaamiseksi Kasvumallien jatkuva perustutkimus sekä niiden testaus ja sovittaminen eri alueille ja kasvuolosuhteisiin ovat tärkeintä jatkotyössä erityisesti uudistamisen ja perkauksen jälkeisen vesottumisen ja vesakon kehityksen malleja tarvitaan hyödyntämistä ajatellen Uusia toimintoja tarvitaan taimikon käsittelyohjelmien tuloksellisuuden arviointia ja vertailuja varten taimikonhoidon menetelmien ja energiapuun korjuun kustannuslaskentamallien kehittäminen Taimikkosimulaattorin yhdistäminen johonkin yleisempään metsikkösimulaattoriin tai metsätalouden suunnittelusovellukseen? 18