Antti Alaja 15.1.2015
Raportin tausta Pääkirjoituksissa ja elinkeinopolitiikan raporteissa linjataan usein, että valtio ei voi valita voittajia, ja että valtion rooli on taata kilpailulliset ja suotuisat olosuhteet yksityiselle toimeliaisuudelle Esitykset aktiivisesta valtiosta leimataan usein menneisyyteen katsomiseksi tai vanhakantaisiksi pääkirjoituksissa Kirjat kuten Ha-Joon Changin Kicking Away the Ladder (2002) ja Mariana Mazzucaton The Entrepreunial State (2013) tuntuivat tarjoavan monipuolisemman roolin valtiolle Raportissa jäsennellään valtion elinkeinopoliittisen roolin muutosta kahden taloustieteellisen kirjallisuuden käsittelyn pohjalta kehityshenkinen valtio (developmental state) ja yrittäjähenkinen valtio (entrepreunial state) Kehityshenkisen valtion keskustelu nykynäkökulmasta enemmän historiallinen, yrittäjähenkisen valtion keskustelusta voi vetää suoremmin johtopäätöksiä poliittiseen keskusteluun
Kehityshenkinen valtio haastaa Washingtonin konsensuksen 1980- ja 1990-luku: Washingtonin konsensus markkinoiden vapauttamisesta, yksityistämisestä ja valtion roolin kaventamisesta hegemoninen kansainvälisissä talousinstituutioissa Ryhmä kehitystaloustieteilijöitä kiinnitti huomion siihen, että Itä-Aasian maat vaurastuivat ja kiinnikuroivat taloudellista etumatkaa radikaalisti Washingtonin konsensuksesta eroavilla opeilla Ha-Joon Chang: säädelty rahoitusjärjestelmä, kilpailun ja investointien koordinointi, teknologisen tuonnin ja ulkomaisten investointien säätely, valtio korkean teknologian riskiyrittäjänä, valuuttakurssipolitiikka Ziya Önis: virkamieskoneiston autonomia toteuttaa kehityssuunnitelmansa, yksityisen ja julkisen sektorin pitkälle menevä yhteistyö ja yhteenkietoutuneisuus, vientiorientaatio Kehitystä hyvin rajoitetussa merkityksessä: Itä-Aasian maat kiinnikuroivat Yhdysvaltojen ja Länsi-Euroopan etumatkaa, mutta Taiwanissa ja Etelä- Koreassa pitkään diktatuuri, Japanista liberaalidemokraattisen puolueen hallitsema demokratia toisen maailmansodan jälkeen
Kehityshenkinen valtio Ranskassa ja Suomessa Kapean määritelmän mukaan kehityshenkinen valtio viittaa Itä-Aasian maihin, joissa talouden modernisaatio ja teollistaminen oli ensisijainen kansallinen prioriteetti Changin mukaan kehityshenkistä politiikkaa kuitenkin harjoitettiin Bretton Woods -aikakaudella erilaisissa poliittisissa ja taloudellisissa olosuhteissa Euroopassa etenkin Ranskan ohjaavan suunnittelun politiikassa (1946 lähtien) on nähty yhtymäkohtia Japaniin kehitystä ohjasi vaikutusvaltainen virkamiesluokka Vartiainen ja Jäntti (2007): Pohjoismaista Suomen vanha kasvumalli vertautuu suorimmin Itä-Aasian harjoittamaan kasvupolitiikkaan Kekkosen kirja Onko maallamme malttia vaurastua? (1952) popularisoi ajatukset investointi- ja valtionyhtiöpolitiikasta
Kehityshenkisen valtion kriisi Ranskan valtiovetoinen malli kriisiytyi 1980-luvun alussa, Japanin 1987-1991 ja Etelä-Korean 1997-1998. Aasian finanssikriisin yhteydessä keskusteltiin kehityshenkisen valtion lopusta tai kriisistä Suomessakin siirryttiin vanhasta kasvumallista uuteen kasvumalliin viimeistään 1990-luvun lamassa Matti Pohjolan Tehoton pääoma (1996): siirryttävä talouden suorasta ohjaamisesta epäsuoraan ohjaamiseen Barry Eichengreen (2007): Länsi-Euroopan amerikkalaisten teknologioiden omaksumiseen perustunut kasvumalli tuli tiensä päähän 70-luvun kriisissä alkoi innovaatiovetoinen aikakausi
Yrittäjähenkinen valtio innovaatiovetoisessa taloudessa Nykyisin innovatiivisuuden ja teknologisen kehityksen katsotaan määrittelevän entistä korostetummin kansantalouksien kehitystä Euroopassa Yhdysvaltojen pidetään usein tietotalouden mallimaana ja sen menestyksen katsotaan pohjaavan Applen Steve Jobsin kaltaisten poikkeuksellisten yksilöiden kyvyille Fred Block (2008): Yhdysvallat harjoittanut määrätietoista ja piilotettua korkean teknologian elinkeinopolitiikkaa Mariana Mazzucaton kirja The Entrepreunial State. Debunking Private vs. Public Sector Myths (2013) sai aikaan laajan keskustelun. USA:n liittovaltion rahaa oli Applen iphonen keskeisissä teknologioissa (kosketusnäyttö, GPS äänitunnistusteknologia, internet )
Missä mielessä valtio voi olla yrittäjähenkinen? Joseph Schumpeter: uutta luovat innovatiiviset yrittäjäyksilöt uudistavat kapitalismin Innovaatiotaloustiede kiinnittänyt huomion siihen, että innovaatiotoimintaa tapahtuu yksityisen ja julkisen verkostoissa Mazzucato: innovatiivisuuden edellyttämää `hulluutta` rahoitettu julkisella rahalla enemmän kuin yleisesti ymmärretään innovaatiotoiminnassa vallitsee aina epävarmuus siitä, saadaanko tuloksia aikaan Valtio voi toimia innovaatiotoiminnassa kärsivällisesti ja strategisesti ja antaa kehitykselle suuntaa
Yrittäjähenkinen valtio Yhdysvalloissa Yhdysvaltojen liittovaltion ARPA (Advanced Projects Agency) perustettiin 1958 reaktiona Sputnik-shokkiin ARPA:n kautta Yhdysvaltojen liittovaltio alkoi rahoittaa `hulluja` ja `mahdottomia` projekteja Suuria missioita kuten pyrkimys kuuhun innovaatiorahoituksen missio-orientoituneisuus Toiset ovat nähneet Yhdysvaltojen yrittäjähenkisen valtion alun jo toisen maailmansodan aikaisissa teknologiainvestoinneissa (ydinteknologia, elektroniikka, synteettiset materiaalit jne.) Yli 50% liittovaltion t&k -rahoituksesta systemaattisesti puolustushallinnon piirissä Small Business Innovation Research perustettiin 1982
Arvonluonti vs. arvonlouhinta Yhdysvalloissa rahoitus- ja yrityssektorin keskittymisen lyhyen aikavälin voitonmaksimointiin on katsottu vievän resursseja investointi- ja innovaatiotoiminnalta ovatko yritykset arvonluojia vai arvonlouhijoita? William Lazonick: aikavälillä 2003-2012 S&P 500 suuryritykset käyttivät 54 prosenttia voitoistaan osakkeiden takaisinostoihin, jotka tähtäsivät osakekurssin arvon vahvistamiseen Onko rahoitusmarkkinoiden logiikan sisäistäneillä yrityksillä kärsivällisyyttä innovaatiotoimintaan? Korostuuko julkisten investointi- ja kehityspankkien asema tulevaisuudessa?
Uusi näkökulma valtion rooliin? Uusklassisesta tal.tied. valtion t&k- invest. oikeutetaan markkinaepäonnistumisten tai positiivisten ulkoisvaikutusten kautta Evolutionaariset innovaatiojärjestelmiä koskevat analyysit korostavat innovaatioiden järjestelmäongelmaa (innovaatioiden leviäminen, eri toimijoiden yhteistyön rakentaminen jne.) Yrittäjähenkinen valtio on osa evolutionaarista innovaatiotutkimusta, mutta korostaa, että usein julkisen sektorin on suorastaan työnnettävä kehitystä eteenpäin Mazzucaton mukaan on turha odottaa, että vihreä talous syntyisi itsestään, ilman julkista työntämistä
Yrittäjähenkinen valtio Suomessa? Yrittäjähenkisen valtion kirjallisuus haastaa pohtimaan myös Suomen kehitystä Klaus Wariksen johtamaa 1970-luvun Sitraa on pidetty radikaalina schumpeterilaisena kehitysinstituutiona (Breznitz & Ornston) Vuonna 1983 perustetun Tekesin kohdalla keskusteltu Tekesin vaikutuksesta Nokiaan VTT Pohjoismaiden suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio Strategisen osaaminen keskittymät (2007-) - yhteistyöalustoja yrityksille ja tutkimuslaitoksille
Johtopäätökset Yrittäjähenkisen valtion käsite auttaa kiinnittämään huomion valtion tärkeään, työntävään ja ohjaavaan, rooliin innovaatiovetoisessa taloudessa Mazzucato: valtioiden on jälleen uskallettava ajatella suuria ja omaksua tulevaisuusmissioita Yhdysvalloissa ARPA-e, Robotics Challenge Suomessa harjoitettu viime vuosien julkisten t&k menojen leikkaamisen politiikkaa innovaatiotalouden kannalta tuhoisaa
Carlota Perez: Tarvitsemme sekä Keynesin että Schumpeterin oivalluksia. Keynes argumentoi oikeutetusti, että valtion täytyy omaksua viimekäden-investoijan rooli kun yksityinen sektori pysähtyy. Mutta modernissa tietotaloudessa ei riitä, että investoi infrastruktuuriin tai luo kysyntää tuotannon ekspansion mahdollistamiseksi. Jos innovaatio on aina ollut kuten Schumpeter argumentoi kasvua vauhdittava voima modernissa markkinataloudessa, on yhä tärkeämpää että ohjaamme tietotalouden aikakaudella julkisia resursseja edistämään innovaatioita