Pyöräilykatsauksen luonnos Esimerkki seurantatiedon koostamisesta Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle 19.12.2014
Alkuun Tässä kalvosarjassa on kuvattu Vantaan pyöräilyn nykytilaa seurantamallin kehittämistyössä määriteltyjen avainmittareiden ja saatavilla olevan seurantatiedon perusteella. Tietoja on kerätty vuosilta 2008 2014. Luonnoksen tarkoitus on havainnollistaa pyöräilykatsauksessa esitettäviä teemoja. Mallidokumentti tarjoaa samalla vertailutietoa ensimmäisen seurantakierroksen jälkeen laadittavaan pyöräilykatsaukseen. Seurannan käynnistyttyä täysimääräisesti (2016): Esitetään kaikkien seurattavaksi valittujen avainmittareiden arvot, jolloin nykytilanteen kuva on kokonaisuutena hallussa. Julkaistaan ensimmäinen varsinainen pyöräilykatsaus, joka voidaan taittaa esimerkiksi lehden tai esitteen muotoon. Voidaan tarkentaa mitattavissa olevia määrällisiä tavoitteita. Toisen seurantakierroksen jälkeen (2018): Aikasarjan laajentumisen myötä seurantatiedon merkitys lisääntyy, kun eri vuosien tuloksista voidaan tehdä päätelmiä toteutuneesta kehityksestä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Vantaan kaupunki 24.2.2015
Pyöräily liikkumismuotona Vantaalla Pyöräliikenne (syksyn arkivuorokausi) 2008 2012 Pyöräilyn kulkutapaosuus kaikista matkoista 7,7 % 8,8 % Pyöräilyn kulkutapaosuus Vantaan sisäisistä matkoista 10,5 % 12,6 % Pyöräilyn kulkutapaosuus työ- ja opiskelumatkoista 6,0 % 7,5 % Pyöräilyn kulkutapaosuus alle 5 km matkoilla 14,1 % 15,5 % Vantaalaisten yhteensä pyöräilemät kilometrit päivässä 121 000 km 164 000 km Lähde: HSL:n henkilöhaastattelututkimukset vuosina 2008 ja 2012
Pyöräliikenteen avainmittarit graafisesti MUITA TUNNUSLUKUJA Vantaalaiset tekevät yhteensä noin 608 000 matkaa arkivuorokaudessa, joista pyörällä tehtäviä matkoja on 54 000. Syyskaudella polkupyörä on pääasiallinen kulkutapa noin joka kymmenennellä päivittäisellä matkalla. Vantaalaisten tekemistä pyörämatkoista 90 % on kaupungin sisäisiä matkoja. Alle 5 kilometrin pituisten pyörämatkojen osuus kaikista pyörämatkoista on 80 %. Pyörällä tehdyt matkat ovat keskimäärin noin 3 kilometrin pituisia. Vantaalainen polkee keskimäärin 225 kilometriä vuodessa. Lähde: HSL:n henkilöhaastattelututkimukset vuosina 2008 ja 2012 sekä Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010-2011.
Merkittävimmät alueiden väliset pyöräilymäärät ovat pääradan varressa. Eniten pyöräillään Tikkurilassa, jossa myös pyöräilyn osuus matkoista on suurin. Myyrmäessä pyöräilyn kulkutapaosuus vastaa kaupungin keskiarvoa. Paikalliskeskuksista pyöräily on suosituinta Hakunilassa. Vantaan kaupunki 5 24.2.2015
Pyöräilyolosuhteet Vantaalla Pyöräilyn infrastruktuuri Pyörätieverkon kokonaispituus Pyöräilyn liityntäpysäköintipaikkojen lukumäärä juna-asemilla Runkolukittavien pyöräilyn liityntäpysäköintipaikkojen lukumäärä juna-asemilla Katettujen pyöräilyn liityntäpysäköintipaikkojen lukumäärä juna-asemilla Maankäytön tiiviys (osuus asukkaista, jotka asuvat 3 km etäisyydellä alue- tai paikalliskeskuksesta) Nykytila 685 km 1295 kpl 976 kpl 528 kpl 88 % Lähteet: Vantaan kaupunki 2014, SeutuCD:n väestörekisteri 2013.
Asemien pyöräpysäköinti Lähde: Vantaan kaupunki 2014, kehäradan tulevien asemien suunnitellut paikkamäärät: HSL 2012.
Maankäytön tiiviys Vantaalla 88 % vantaalaisista asuu keskimääräisen pyörämatkan (3 km) etäisyydellä alue- tai paikalliskeskuksesta.. Korso Kivistö Koivukylä Pakkala TIKKURILA Martinlaakso Hakunila MYYRMÄKI
Pyöräilyn turvallisuus Liikenneturvallisuus 2012 2013 Loukkaantumiseen johtaneiden pyöräilyonnettomuuksien määrä vuodessa 27 26 Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet suhteessa pyöräilysuoritteeseen (onnettomuutta miljoonaa pyöräiltyä kilometriä kohden) 0,6 Koettu turvallisuus 2014 Osuus pyöräilykyselyn vastaajista, jotka pitävät pyöräilyä turvallisena tai melko turvallisena (2014) 48 % Lähde: Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2012 ja 2013, HSL:n henkilöhaastattelututkimukset vuosina 2008 ja 2012 sekä Vantaan kaupungin avoin pyöräilykysely 2014.
Pyöräilykyselyyn vastanneiden motiivit pyöräilyyn Pyöräilyn terveyshyödyt sekä pyöräilyn mukavuus ja helppous ovat pääsyitä vantaalaisten pyöräilyyn. Ympäristösyyt jäävät monien muiden kaupunkien tavoin pienempään rooliin. Pyöräilyn virkistysarvo korostuu vastapainona pyöräilyn roolille kaupunkiliikenteen muotona. Vantaan kaupunki 24.2.2015
Pyöräilykyselyyn vastanneiden kannattamat keinot pyöräilyn edistämiseksi Panostus pyöräverkkoon Pyöräteiden talvikunnossapito ja muu hoito Lasten liikennekasvatus Risteysjärjestelyiden parantaminen ja liikenteen rauhoittamistoimet Vantaan kaupunki 24.2.2015
Pyöräilyn terveysvaikutukset Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän riskin) välillä on yhteys, joka korostaa hyötyliikunnan lisäämisen merkitystä terveyden edistämisessä. WHO on kehittänyt v. 2008 menetelmän (HEAT), jolla voidaan laskea kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten yhteiskuntataloudellinen arvo. Menetelmä tuottaa arvion kuolleisuuden vähenemisen seurauksena syntyvistä kävelyn tai pyöräilyn taloudellisista hyödyistä. Työkalu ei ota huomioon lisääntyneen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamia muutoksia sairastavuudessa, mikä on todettu yhdeksi keskeisimmistä jatkokehitystarpeista. Verkkopohjainen versio pyöräilyn HEAT-työkalusta www.heatwalkingcycling.org Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 12 24.2.2015
Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudelliset hyödyt Vantaalla Pyöräilyn 15 % osuuden kasvutavoitteen saavuttaminen merkitsisi lähes 44 milj. euron vuosittaisia terveyshyötyjä. Vuosina 2008 2012 toteutunut pyöräilyn suosion kasvu on lisännyt laskennallisia terveyshyötyjä noin 3 milj. euroa vuodessa. Pyöräily tuottaa nykyisin Vantaalla noin 29 milj. euron vuotuiset terveyshyödyt. WHO/Europe Health Economic Assessment Tool (HEAT) Vantaan kaupunki 24.2.2015
Vantaan kaupungin työntekijöihin kohdistuvat pyöräilyn terveysvaikutukset Väestötasolla kävelyn ja pyöräilyn määrä arkiliikkumisessa ja -liikunnassa on yhteydessä terveydenhuollon kustannuksiin. Vantaalaiset pyöräilevät keskimäärin 225 kilometriä vuodessa. Työssä on erikseen arvioitu Vantaan kaupungin työntekijöihin (noin 10 000 työntekijää) kohdistuvien rahamääräisiksi arvotettujen terveyshyötyjen suuruusluokkaa. Kaupungin työntekijöihin kohdistuvat pyöräilyn taloudelliset terveysvaikutukset ovat suuruusluokaltaan 2 miljoonaa euroa vuodessa, mikä merkitsee yhtä työntekijää kohden noin 200 euroa vuodessa. Arvio hyödyistä ei sisällä kaikkia sairastavuuden vähenemisen kautta saatavia tai muita mahdollisia kävelyn ja pyöräilyn määrän nousun tuottamia taloudellisia hyötyjä. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 14 24.2.2015