OTA TALTEEN! Lahden kaupungin Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin ja yrityksiin. TUTUSTU KAAVOITUS- JA RAKENTAMIS- KOHTEISIIN S.20 30 1
Johdanto Sisällys 3 10 17 Opiskelun ja yrittämisen kaupunki Karisto kutsui lasten takia Maakuntakaava odottaa lopullista lainvoimaa 4 5 12 13 18 19 Ranta-Kartano valmistuu vähitellen Rakokiven liikekeskus uudistuu Näin kaavahanke etenee Mistä voin seurata kaavoitusta? Asukkaiden Lahti -tilaisuus Jalkarannan monitoimitalossa 6 7 Paavolan kampus alkaa muuttua todeksi Kampus toi Niemeen lisää väkeä 8 Tiivistyvä kaupunki vaatii laadukasta rakentamista 9 Villähde: Korin täydeltä mahdollisuuksia 14 Tontti kodillesi 15 Mitä hyötyjä eteläinen kehätie tuo tullessaan? 16 Suuntana sujuva arki 20 26 Kaavatyökohteet 2019 2021 27 30 Rakennus- ja työkohteet 2019 31 Yhteystiedot Julkaisuajankohta: 7.3.2019 Julkaisija: LAHDEN KAUPUNKI Toimitus: MAANKÄYTTÖ JA ALUEHANKKEET, KAUPUNKISUUNNITTELU Tekstit: LAHDEN KAUPUNKI, s. 10 13 MAIJA JOUTJÄRVI, s. 17 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kuvat: Kansi ja sivut 3, 7, 8, 11, 14, 16, 20 ja 30 LASSI HÄKKINEN / Lahden kaupunki, s. 4 5 Kinos Property Investment, Sigge Arkkitehdit ja Arkkitehtipalvelu, s. 6 Lentokuva Vallas Oy, s. 12 Arkkitehdit von Boehm - Renell Oy, s. 24 TIINA REKOLA /Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto, s. 25 Spatium Toimitilat Oy. Ulkoasu: JALO TOIVIO Painos: 79 000 KPL Paino: PUNAMUSTA OY Opiskelun ja yrittämisen kaupunki Kaavoitus eli maa-alueiden käytön suunnittelu on yksi kaupungin kehittämisen tärkeimmistä välineistä. Työn tavoitteena on hyvä elinympäristö sekä mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Tänä vuonna huomio kohdistuu erityisesti kahdelle kampusalueelle: Niemen kampukselle ja Paavolan kampukselle. Niemen kampus vilkastui viime syksynä, kun Lahden ammattikorkeakoulu LAMK keskitti sinne kaiken toimintansa. Alueella toimi ennestään Helsingin yliopisto ja jatkossa siellä toimii myös Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. Tänä vuonna alueelle laaditaan eri toimintoja kuten yliopistoa, teollisuutta ja asumista koskeva kehitysvisio. Paavolan kampusalueen kaava etenee ehdotusvaiheeseen. Alueen liikenneverkkoa ja yleisiä alueita tarkastellaan luonnosvaihtoehdoista saadun palautteen ja tiloihin sijoittuvien toimintojen perusteella. Yritystoiminnan kehittämismahdollisuuksia Vt12 Lahden eteläisen kehätien liittymien yhteydessä käsitellään sekä yleiskaava- että asemakaavatasolla. Kehätie mahdollistaa esimerkiksi Hämeenlinnantielle uuden liittymän, mikä on edellytys Fazerin toiminnan laajentamiselle. Mahdollisia uusia yritystoimintaalueita tutkitaan Ala-Okeroistentien ja Pippon liittymien läheisyydestä. Lahden suunta -työ luonnosvaiheessa Lahden yleiskaava on osa Lahden suunta -nimellä kulkevaa työtä. Työ sisältää yleiskaavan lisäksi kestävän liikkumisen suunnitelman eli SUMP:n ja palveluverkon kehittämisen. Yleiskaavan pohjaksi laadittua Villähteen asemanseudun kaavarunkoa tarkennetaan, ja tänä vuonna käynnistyy Koiskala-Tiiranmäki -kaavarunkotyö. Yleiskaavaluonnos ja osa-alueita koskevat vaihtoehdot asetetaan nähtäville tämän vuoden keväällä. Kaavahankkeita voi seurata monella tavalla Kädessäsi oleva kaavoituskatsaus kertoo vireillä olevista ja lähiaikoina käynnistyvistä kaavoitushankkeista. Kannattaa seurata hankkeiden etenemistä ja osallistua jo varhaisessa vaiheessa. Lahti.fi-verkkosivuilta löytyy kustakin ajankohtaisesta kaavasta tarkempaa tietoa. Maankäytön asiantuntijat järjestävät tänäkin vuonna lukuisia yleisötilaisuuksia, joita voi seurata myös Facebookissa ja Twitterissä. Hyvän kaupungin rakentamiseen tarvitaan yhteistyötä. Lahden maankäytön ja aluehankkeiden kaupunkisuunnittelu Kannen kuva: Pyöräilijöitä Mairenkadun omakotitaloalueella Kerinkalliolla. 2 3
Ranta-Kartano Ranta-Kartano Ranta-Kartano valmistuu vähitellen Ranta-Kartanoa ympäröivät kadut alkavat olla valmiita, ja ensimmäisellä tontillakin on jo kaivinkoneet. Aluetta suunnitellaan nyt monella pöydällä, ja vähitellen puuttuva palanen keskustan ja Vesijärven välissä alkaa näyttää kaupungilta taloineen ja puiston puineen. Ranta-Kartanon keskelle puistoväylä Ranta-Kartanon sydän on alueen keskelle rakennettava puistoväylä. Sitä pitkin pääsee tulevaisuudessa keskustasta Pikku-Veskulle ja rantaan jalkaisin sekä pyöräillen. Puistoväylän suunnitelmat ovat valmistumassa, ja sinne tulee erilliset kävely- ja pyöräilytiet, viheralueita ja istuskelupaikkoja sekä mm. pyörätelineitä. Puistoalueelle on suunniteltu puistokumpuja ja pergoloita, jotka toimivat myös tuulten ohjaajina. Puistoväylä rakennetaan usean vuoden aikana vaiheittain ottaen huomioon kortteleiden rakennusurakoiden vaatima tila. Kaavamuutoksilla parannetaan toteutuskelpoisuutta Alueella on vireillä kaksi asemakaavamuutosta, jotka koskevat pääosin korttelialueita. Kaavaluonnokset olivat nähtävillä syksyllä 2018, ja tänä vuonna työ jatkuu kaavaehdotusvaiheeseen. Fellmaninpuiston puoleisissa kortteleissa on tavoitteena muuttaa kerrosten lukumäärää ja muita määräyksiä. Kortteleiden rajauksiin ei tehdä muutoksia. Kisapuiston puoleisiin kortteleihin suunnitellaan hotellia ja vesiliikuntakeskusta sekä pysäköintitaloa. Suunnitelmat vaativat kaavamuutoksen, vaikka hotellin rakentaminen on mahdollista jo nykyisen kaavan perusteella. Tavoitteena on, että hotellin ja huoneistohotellin kylpylöineen toteuttaa yksityinen yritys ja uimahalli tulee kaupunkilaisten käyttöön. Uimahallin ja pysäköintitalon rahoitusmalleja ja to- teutustapaa tutkitaan samanaikaisesti maankäyttöratkaisujen kanssa. Pysäköintitaloon tulee kaikkiaan noin 600 paikkaa. Ne tulevat hotellin, uimahallin ja Kisapuiston kävijöiden käyttöön sekä osa myös alueen asukkaiden pysäköintiin. Taideohjelma valmistui Ranta-Kartanoon tehtiin Lahden ensimmäinen kaupunkisuunnitteluun liittyvä taideohjelma. Tarkoitus on, että taide on osa rakennuksia ja puistoja. Taideteos voi olla vaikka rakennuksen julkisivun osa, itsenäinen teos puistossa tai erityi- sellä tavalla toteutettu hulevesiuoma. Taiteen avulla alueelle luodaan elämyksiä, identiteettiä ja tunnistettavuutta. Parhaimmillaan taide ja muotoilu ovat luonteva osa Ranta-Kartanon aluetta. Tilapäiskäyttöä suunnitellaan Rakentamista odottavista tonteista osa tulee olemaan pysäköintialueina ja osalle suunnitellaan muuta väliaikaista käyttöä. Käyttö muokkautuu alueen rakentamistilanteen mukaan, mutta tavoitteena on, että alue tarjoaa kaupunkilaisille kulkuväyliä ja virkistäytymispaikkoja jo rakennusvaiheessa. Ranta-Kartanon suunnitelmat esillä 7.5.2019 klo 17.30 Koulutuskeskus Salpaus, Ståhlberginkatu 4 C, auditorio Osallistumalla saat viimeisimmän tiedon RantaKartanon kehittämisestä ja kaavaehdotuksista. Tervetuloa keskustelemaan! 4 Visio Ranta-Kartanon alueesta ja uudesta Kisapuiston stadionista. Havainnekuva Kinos Property Investment, Sigge Arkkitehdit ja Arkkitehtipalvelu. 5
Paavolan kampus Niemi Paavolan kampus alkaa muuttua todeksi Paavolan kampuksen suunnittelu jatkuu vuoden 2019 aikana, jolloin myös Humpulan päiväkodin rakentaminen pääsee vauhtiin. Tavoitteena on avoin, monipuolinen, viihtyisä sekä joustavasti ja tehokkaasti toimiva koulu- ja opiskeluympäristö, jonne on hyvät kulkuyhteydet. Paavolan kulttuurirakennusten alueelle on suunniteltu uutta koulukampusta vuodesta 2017 alkaen. Hankesuunnitelmat hyväksyttiin vuonna 2018. Alueen kaavamuutos on vireillä ja suunnittelutyö on aloitettu ehdotussuunnittelulla. Kampukselle tulee tilat Kannaksen ja Tiirismaan lukioiden perinteitä jatkavalle uudelle lukiolle, Tiirismaan koulun yläluokille ja englanninkielisille luokille, taide- ja muotoilukoulu Taikalle sekä Wellamo- opistolle. Nämä tilat sijoittuvat Kannaksen lukion, Aikuiskoulutuskeskuksen ja Muotoiluinstituutin rakennuksiin. Osa opetustiloista tulee olemaan kaikkien koulujen yhteisessä käytössä. Aikuiskoulutuskeskuksen yhteyteen rakennettavaan laajennusosaan sijoittuvat kampuksen yhteiskäyttöiset liikuntatilat, Tiirismaan peruskoulun keittiö- ja ruokalatilat sekä kampusrakennusten edellyttämät väestönsuojatilat. Myös Humpulan päiväkodin nykyisen väliaikaisrakennuksen korvaava uudisrakennus valmistuu kampusalueelle vuonna 2020. Asemakaavan muutoksella pyritään sovittamaan yhteen tarvittavan lisärakentamisen mahdollisuus sekä alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Myös tulevat liikenne- ja pysäköintiratkaisut suunnitellaan kaavan yhteydessä. Humpulan päiväkodin rakentaminen alkaa syksyllä 2019 Humpulan päiväkodin rakentaminen Laaksokadulle aloitetaan varsinaisesti syksyllä 2019, mutta perustamistöitä sekä alueen katu- ja pysäköintiratkaisujen maatöitä toteutetaan jo loppukeväästä lähtien. Työmaan ajan päiväkoti toimii nykyisissä väliaikaistiloissa, ja väliaikainen uusi leikkipiha tehdään nykyisen koirapuiston tilalle. Paavolan koira-aitaus poistuu käytöstä 1.4. alkaen, ja sille etsitään korvaavaa paikkaa. Paavolan aluetta ilmakuvassa Muun kampuksen osalta korjaus- ja rakentamistyöt on ajoitettu vuosille 2019 2022. Tervetuloa tutustumaan Paavolan kampusalueen suunnitteluun ja tapaamaan suunnittelijoita. Ovet ovat avoinna Big Room -yhteissuunnittelutilassa maanantaina 11.3.2019 klo 15 17, entinen muotoiluinstituutin rakennus, Kannaksenkatu 22 B, 3. kerros. Kampus toi Niemeen lisää väkeä LAMK:n uusi kampus Mukkulankadun varrella Niemi on tuhansien opiskelijoiden kampus, joka elää 24/7. Kampusraitin avajaisia juhlittiin tammikuussa. Raitti yhdistää kampusrakennukset. Niemi ei ole enää entisensä eli iltaisin hiljenevä työpaikka-alue. Nyt se on myös tuhansien opiskelijoiden kampus, joka elää 24/7. Niemi on muuttumassa monipuoliseksi opiskelun, tieteen, teollisuuden ja asumisen alueeksi, johon satama ja ranta tuovat oman lisänsä. Niemeen muutti viime vuonna Lahden ammattikorkeakoulu LAMK kokonaisuudessaan. Nimenmuutoksella myös lahtelaiseksi yliopistoksi muuttunut Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT tulee keskittämään Lahden toimintonsa Niemeen. Lahden yliopistokampus ja Helsingin yliopiston Lahden yksikkö toimivat niin ikään Niemessä. LAMK ja yliopistot toimivat kahdessa rakennuksessa: Isku Centerin uudella kampuksella sekä siitä 500 metrin päässä Tiedepuistossa. Korkeakouluyksiköt yhdistävä Kampusraitti valmistui vuodenvaihteessa, ja sen pohjoispuolelle kaavoitettujen opiskelija-asuntojen sekä Kampuspuiston suunnittelu on aloitettu. Aluetta rakennetaan vaiheittain: jotain uutta tulee vuosittain, mutta myös teollisuus säilyy osana Niemeä. Kehityskuvassa katsotaan tulevaisuuteen Vuonna 2019 laaditaan yhteistyössä alueen maanomistajien ja muiden toimijoiden kanssa visio Niemen tulevaisuudesta. Työn tuloksena syntyvä kehityskuva on tulevina vuosina tehtävien kaavamuutosten pohjana. Kehityskuvassa määritellään alueet, jotka tulevat asumiselle, työpaikoille ja muulle rakentamiselle sekä puistoiksi ja viheryhteyksiksi. Myös liikenneyhteydet ja katuverkko ovat osa kehityskuvaa. Rantaa suunnitellaan sekä sataman että virkistyskäytön ehdoilla. Tulevaisuudessa on tarkoitus jatkaa rantaraittia Ruoriniemestä Mukkulaan saakka ja saada sen yhteyteen paikkoja istuskeluun, kuntoiluun ja kalastukseenkin. 6 7
Tiivistyvä kaupunki Villähde Tiivistyvä kaupunki vaatii laadukasta rakentamista Kun kaupunki kasvaa ja tiivistyy, rakennetun ympäristön hyvä laatu, uudisrakentamisen laadukas arkkitehtuuri sekä ympäristön vihreys ja viihtyisyys ovat yhä tärkeämpiä asioita. Rakennusten tulee olla terveitä ja vanheta kauniisti. Paikan henki maiseman ominaispiirteet ja ajalliset kerrostumat rakennuskannassa lisäävät viihtymistä ja hyvinvointia. Vuonna 2010 valmistuneen Lahden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (Apoli Lahti) tärkein tavoite on rakennetun ympäristön esteettisen laadun parantaminen. Suuri osa Apolissa asetetuista tavoitteista on saavutettu, ja ehdotetut toimenpiteet ovat muuttuneet arjen käytänteiksi. Apolin laatuvaatimukset ovat ohjanneet ratkaisuja yhteistä ympäristöä muovaavissa hankkeissa. Tavoitteita on sovellettu yleiskaavatyöhön, kaavoituksen ja rakentamisen ohjaamiseen, katuympäristön kehittämiseen ja yksityiskohtien hiomiseen. Kaupunkikuvan vaalimiseen on saatu lisää resursseja: esimerkiksi vuonna 2012 perustettiin kaupunkikuvaneuvottelukunta, ja kaupunkikuva-arkkitehti on Kaupunkikuvaarkkitehti vaalii laadukasta ympäristöä Lahti sai vuoden alussa kaupunkikuvaarkkitehdin, kun aiemmin kaavoitusarkkitehtina työskennellyt Armi Patrikainen aloitti uudessa tehtävässä. Mitä kaupunkikuva-arkkitehdin työhön kuuluu? Olen töissä rakennusvalvonnassa, ja rakennuslupa-asioiden lisäksi työhöni kuuluu toimiminen erilaisissa yhteistyöryhmissä, jotka vaalivat ja kehittävät Lahden kaupunkikuvaa. Tällaisia ovat esimerkiksi kaupunkikuvaryhmä juuri aloittanut työnsä. Hyvien ratkaisujen tueksi on laadittu useita selvityksiä rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja järjestetty arkkitehtuuri-, taide- ja muotoilukilpailuja. Jokainen vuosi on huipentunut Apolifoorumiin, jossa on jaettu vuoden Apolitunnustus ja -kukat kiitokseksi laadukkaan ympäristön edistämisestä. Monimuotoisempi Lahti tarvitsee uuden Apolin Vuonna 2019 Lahti on kovin toisenlainen kaupunki kuin nykyisen Apolin tavoitteita ja toimenpiteitä kirjoitettaessa. Kuntien yhdistymisen jälkeinen Lahti ei ole ainoastaan pinta-alaltaan moninkertainen vaan myös kulttuuriltaan ja ympäristöltään monimuotoisempi. Uuden Apolin valmistelutyö aloitetaan vuonna 2019 asettamalla eri tahot yhteen kokoava ryhmä tekemään päivitystyötä. Uudistettavaan arkkitehtuuripolitiikkaan tunnistetaan, mitä kaikkea sekä julkisen taiteen ja arkkitehtuuripolitiikan ryhmät. Osallistun myös Lahden kaupunkimallin kehittämiseen ja laadin ohjeita rakennusvalvonnan ja kaupunkisuunnittelun käyttöön. Erityinen valvontakohteeni ovat valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja merkittävät julkiset kaupunkitilat. kaupungissa tehdään ja miten se näkyy ympäristössä. On aika nähdä uuden Lahden parhaat puolet ja asettaa rakennetun ympäristön parissa toimiville tuoreita tavoitteita. Uudessa Apolissa esitetään toimenpiteitä, joiden avulla koko kaupunki säilyttää parhaat ja tunnistettavat piirteensä ja lahtelaiset voivat olla ylpeitä laajasta kaupungistaan Salpausselällä. Lisää Lahden arkkitehtuuripoliittisesta ohjelmasta lahti.fi/apoli Myös vihreä on olennainen osa viihtyisää kaupunkia. Käy lukemassa blogista, miten viherverkostoa suunnitellaan: lahti.fi/tulevaisuudenlahti Mistä hyvä kaupunkikuva muodostuu? Hyvä kaupunkikuva on kokonaisuus, joka muodostuu laadukkaasta rakennetusta ympäristöstä, eli rakennuksista ja katuympäristöstä, sekä siihen liittyvästä viherympäristöstä, eli puistoista, pihoista, katupuista ja muista istutuksista. Hyvä kaupunkikuva ottaa huomioon mittakaavan, josta kaupunkiympäristöä tarkastellaan, suhteen muuhun ympäröivään kaupunkirakenteeseen, yksityiskohdat ja viihtyisyyden. Hyvässä kaupunkikuvassa on vaihtelua ja mielenkiintoisuutta. Millainen haluaisit Lahden olevan vuonna 2050? Lahti on jo nyt hieno ja viihtyisä kaupunki, jonka eri aikoina rakennettua laadukasta arkkitehtuuria tulisi tuoda vahvemmin esille. Kohentamisen paikkojakin toki löytyy jatkuvasti, ja erityisesti keskustaalueella ja muilla täydennysrakentamisen alueilla asukkaiden viihtyisyys tulisi huomioida paremmin. Toivon voivani työssäni vaikuttaa siihen, että Lahtea rakennetaan jatkossa entistä laadukkaammin ja kaupunkikuvakokonaisuus paremmin huomioiden. Villähde: Korin täydeltä mahdollisuuksia Villähde sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä Lahden kauppatorilta ja tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa osaksi Lahden radanvarsikaupunkia. Yksi alueen kiinnostava erikoisuus on Liike- ja yrityskeskus Kori. Villähteen sijainti on hyvä: 10 kilometriä Lahden kauppatorilta ja 6 minuuttia junalla matkakeskuksesta. Villähde sijoittuu hyvien liikenneyhteyksien varteen tukeutuen raideliikenteeseen. Villähteellä sijaitsee oma rautatieasema, josta Lahteen pääsee junalla kuudessa minuutissa ja Helsinkiin reilussa tunnissa. Myös autolla pääsee liikkumaan sujuvasti valtatie 12:n liittymän kautta. Villähteen asemanseudun kehittämistä on tarkasteltu kaavarunkotyön avulla. Tulevaisuudessa aseman lähiseutu voisi muuttua kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi pientalojen sijoittuessa kauemmaksi asemasta. Lankilantien varressa olevalla asuinalueella haluttaisiin rauhoittaa läpiajoliikennettä. Sen vuoksi on pohdittu uuden kokoojakadun linjaamista Lankilantieltä suoraan Heinämaantielle. Kaavarungossa esitettävä merkittävä maankäytön muutos on Ritomäen jääminen lähivirkistysalueeksi teollisuusalueen laajentumisen sijaan. Kaavarungon maankäyttöratkaisut tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen ja tarkentuvat ja vahvistuvat yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen kautta. Korin aluetta kehitetään Aivan Villähteen aseman vieressä sijaitsee Erstan kartano upeine pihapiireineen. Kartano on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä. Villähteellä on elinvoimaisia teollisuusalueita sekä hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut. Yhtenä alueen erikoisuutena on Liike- ja yrityskeskus Kori, joka sijoittuu Lahden Autokorin vanhaan kiinteistöön. Kori tarjoaa monipuolisia palveluita juhlatiloista ja lounasravintolasta autokorjaamoon, mutta alueen asemakaava on vanhentunut ja rajoittaa sen uudistumista. Liike- ja yrityskeskus Korin ja Villähteentien varren kehittyminen turvataan asemakaavan muutoksella. Asemakaavaa tarkastetaan Lahden Autokorin kiinteistön osalta mahdollistamaan paremmin kiinteistön jatkokehittäminen liikeja yritystoiminnan paikkana. Samalla ympäristön asemakaavaan tehdään tarkistuksia alkaen Autokorin länsipuolelta aina Suppalantielle asti. Alueen liittymien toiminta käydään läpi ja korjataan siten, että asumisen ja liike-elämän yhteiselo sujuu ristiriidattomasti. Ra kennuskannan uudistumisen ja li särakentamisen mahdollisuudet tutkitaan sekä liike-, että asuinra kentamisen osalta. 8 9
Karisto Karisto Karisto kutsui lasten takia Nikkilän perhe rakentaa Kariston Leikolanlaaksoon omakotitaloa palveluiden ja ulkoiluharrastusten äärelle. Ville ja Katariina Nikkilä muuttivat Karistoon vuokralle vähän yli vuosi sitten Asikkalasta. Perhe kyllästyi autolla ajamiseen, koska molempien työpaikat ovat Lahdessa. Nyt he ovat rakentamassa Leikolanlaaksoon perheelleen omakotitaloa, johon muutto on kesäkuussa. Oikeastaan lasten takia muutimme Karistoon ja tietenkin hyvien yhteyksien takia. Meiltä on seitsemän kilometriä Lahden torille, se on vielä kelpo matka, Ville sanoo. Hän käy usein työnsä takia Helsingissä. Yhteys on hyvä omalla autolla moottoritielle tai Lahden rautatieasemalle. Mietimme hetken myös pääkaupunkiseudulle muuttamista, mutta siellä hintataso on todella paljon korkeampi verrattuna Lahteen. Tonttikaupan tekeminen meni Lahden kaupungin kanssa hyvin sulavasti, Katariina muistelee. Ville on huomannut, että moni muukin karistolainen käy Helsingissä töissä. Ensin törmätään naapurin kanssa lapsia päiväkotiin viedessä ja myöhemmin rautatieasemalla. Tänne oli todella helppo muuttaa, koska kaikki muutkin ovat jostain muualta. Ei ole ollut yhtään sisäänpäinlämpiävää touhua. Koulu ja päiväkoti lähellä Perheen lapset, Hertta, 4, ja Armas, 7, ovat löytäneet asuinalueelta paljon kavereita. Hertta viettää päivät Kariston kunnallisessa päiväkodissa, joka sijaitsee Kariston koulun yhteydessä. Alueella on myös yksityinen päiväkoti Touhula. Armas käy ensimmäistä luokkaa Kariston koulussa, joka valmistui alueelle vuonna 2010. Ensimmäisen luokan oppilaita on neljä rinnakkaisluokkaa, ja luokkia on koulussa kuudenteen saakka. Oppilaita on yhteensä noin 400. Armas viihtyy koulussa erinomaisesti. Siellä on myös paljon kerhotoimintaa lapsille, kuten sählykerho ja tiedekerho. Resursseja on käytössä, jos lapsilla on joitain erityistarpeita. On mahdollista huomioida yksilöllisyys, Katariina tuumii. Touhulan päiväkodissa voi myös osallistua muskariin. Perheen kauppaostokset hoituvat Karisman ostoskeskuksessa, johon on kotoa lyhyt matka. Luonto takapihalla Jos lapset ovat löytäneet Karistosta kavereita, niin ovat myös aikuiset. Nikkilöiden tämänhetkisen vuokra-asunnon seinänaapurissa asuu samassa elämäntilanteessa oleva perhe. Ja tulevan omakotitalon vieressä asuu perhe, jossa on samanikäiset lapset kuin Armas ja Hertta. On helppo saada muilta tukea, esimerkiksi lyhytaikaista lastenhoitoapua, Katariina sanoo. Villen vanhemmat asuvat Ahtialassa, joten turvaverkkoa löytyy. Perhe viihtyy luontoharrastusten parissa. Kesällä Kymijärvellä voi kalastaa ja uida. Koulun yhteydessä oleva luistelukenttä ja hiihtoladut viihdyttävät talvella. Olemme käyneet todella paljon metsäretkillä tässä ympäristössä. Mukavaa, kun ei tarvitse lähteä kauemmas päästäkseen luontoon, Ville iloitsee. Kariston tontit Kariston seuraavalle omakotialueelle, Karistonselälle, on kaavoitettu 54 tonttia. Puolet tonteista tulee hakuun huhtikuussa 2019 ja loput lokakuussa 2019. Tonteille pääsee rakentamaan 1.6.2020 lähtien, kun alueen kunnallistekniikka eli kadut ja johtoverkostot ovat valmistuneet. 10 11
Rakokiven liikekeskus Rakokiven liikekeskus Rakokiven liikekeskus uudistuu Havainnekuva Rakokiven monitoimitalosta, joka valmistuu vuonna 2020. Kuva: Arkkitehdit von Boehm - Renell Oy. Monitoimitalo, uudet kerrostalot ja katumuutokset tuovat uutta ilmettä Nastolan alueen palvelukeskukseen. Rakokiven alue kokee lähivuosina kasvojenkohotuksen, jonka kruununa on alueelle valmistuva monitoimitalo. Sen rakentaminen aloitetaan loppukeväällä. Monitoimitalossa toimii päiväkoti, alakoulu, kirjasto ja iltaisin Wellamo-opisto. Tiloja on tarkoitus muunnella joustavasti erilaisiin tarpeisiin. Perheiden arkea varmasti helpottaa, kun palvelut ovat samassa rakennuksessa. Voi esimerkiksi käydä kirjastossa samalla reissulla, kun hakee lapset päiväkodista tai harrastuksista, Rakokiven koulun rehtori Susanna Kulonen iloitsee. Uutta koulua on odotettu alueelle pitkään. Monitoimitalon toimintakulttuuria on jo alettu suunnitella yhdessä henkilökunnan ja talon käyttäjien kanssa. Haluamme korostaa yhteisöllisyyttä, turvallisuutta, osallisuutta sekä toisten arvostamista ja kunnioittamista. Talon henkilökunta ajattelee, että kaikki lapset ovat yhteisiä asiakkaitamme riippumatta siitä, missä itse työskentelee. Rakokiven koululaiset opiskelevat nyt väistötiloissa Nastopolissa. Oppilaita koulussa on noin 310. Ensi syksynä määrä nousee lähes 350 oppilaaseen, koska Uudenkylän koulu yhdistetään Rakokiven kouluun. Koko monitoimitalossa pyörii päivittäin 640 lasta ja 110 aikuista, kun päiväkoti luetaan mukaan. Tavoitteena tiiviimpi ydin Monitoimitalon valmistumisen myötä halutaan kehittää laajemminkin sen ympäristöä. Luonnosvaiheessa on tulossa kaavamuutos, jossa esitetään, että Toritie liittyisi etelässä suoraan Rakokiventiehen. Pohjoisessa tavoitteena on yhdistää Toritie Urheilutiehen. Tämä helpottaisi Rakokiven liikekeskukseen pääsemistä pohjoisen ja idän suunnalta. Tavoitteena on saada tiiviimpi ydin Rakokiveen, jossa olisi myös viihtyisää pyöräilyja kävely-ympäristöä. Kaavamuutoksilla edesautetaan arjessa tarvittavien palvelujen säilymistä ja kehittämistä alueella. Monitoimitalon kirjaston eteläpuolta on tarkoitus kehittää puistomaiseksi, aktiiviseksi alueeksi. Sinne voisi tulla lapsille ja nuorille vapaa-ajan viettomahdollisuuksia, Lahden kaupungin kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio visioi. Myös skeittiparkille on löydetty sopiva paikka urheilukeskuksen yhteydestä, mutta toteutus on vielä avoinna. Tekeillä oleva Soratie 4:n asemakaavamuutos mahdollistaa korttelin täydennysrakentamisen, mikä voi tuoda lisää asukkaita alueelle. Uusia vuokra-asuntoja Rakokiven alueella on paljon vuokra-asuntoja, mutta monet ovat tiensä päässä ja eivät palvele enää tämän päivän asukkaiden tarpeita. Lahden Talot rakentaa Pulteritielle kerrostalon, joka valmistuu kesällä 2019. Lahden Talot tulee myös purkamaan Vasaratieltä kolme vanhaa kerrostaloa ja rakentamaan tilalle kaksi uutta. Kaikkiaan purettavia asuntoja on 59 ja uusia tulee olemaan 120. Linja-autoyhteyttä kohennetaan ja vuoroja lisätään keskustan ja Rakokiven välillä runkolinjaston muutoksen yhteydessä. Rakokiveä tutkitaan yhtenä vaihtoehtona uuden hyvinvointiaseman paikaksi. Meillä on luonto lähellä ja loistavat liikuntamahdollisuudet kesät talvet uimahallia unohtamatta. Rakokivessä asuminen on monimuotoista, on kaikille sopivaa ja väljää asumista ja hyvät palvelut lähellä, Kulonen summaa. Tule tutustumaan Rakokiven kehittämiseen 28.3. klo 17.30 19.30. Tilaisuus järjestetään Nastopolissa, Rakokiventie 2. Esillä ovat muun muassa Rakokiven liikekeskuksen kaavoitustyöt ja monitoimitalohanke. Seuraa Rakokiven monitoimitalon rakentamista osoitteessa www.rakokiveen.fi 12 13
Asuntorakentaminen Eteläinen kehätie Tontti kodillesi Lahden kaupungin monipuolisesta tonttitarjonnasta löydät sopivan tontin oman talounelmasi toteuttamiseen. Tänä vuonna tavoitteena on luovuttaa haettavaksi noin 70 uutta omakotitonttia. Uudet omakotitontit ovat haettavissa kahdesti vuodessa: keväällä huhtikuussa ja syksyllä lokakuussa. Niille pääsee rakentamaan tyypillisesti seuraavan vuoden kesäkuussa. Lisäksi haettavissasi on lähes sata valmista tonttia. Niitä voi hakea kuukausittain, ja rakentamaankin pääsee pääsääntöisesti heti. Uudet tontit sijaitsevat Renkomäessä Kolmaskadun ja Lakkitehtaantien varrella Karistossa Karistonselän alueella Myllypohjassa Kimalaiskujan varrella Kytölässä Lihtakadun ja Tappurakadun varrella Viuhassa Sipurantien varrella Alasenjärven rannalla Lisäksi tarjouskilpailulla maalis-huhtikuussa myydään Jalkarannasta Tapanilakodin alueelta kaksi tonttia ja Kiveriöstä Kirstinkadun varrelta yksi tontti. Varausaika tuo turvaa Tontit luovutetaan hakemusten perusteella mutta tapauskohtaisesti myös arvontaja tarjouskilpailumenettelyillä. Ennen tontin luovuttamista se varataan sinulle puoleksi vuodeksi 400 euron varausmaksulla. Varausaikana voit varmistaa rahoituksen ja tontin sopivuuden vaatimuksiisi. Vuokraa tai osta omaksi Omakotitontit vuokrataan rakentamista varten, mutta rakennusprojektin valmistuttua voit myös ostaa tontin omaksi. Alueesta riippuen tonttihinnat ovat 10 46 euroa/m², voimassa 31.7.2019 saakka. Hintoihin tulee mukaan myös lohkomismaksu. Keskustan ja ranta-alueiden hajatontit hinnoitellaan erikseen. Tonttien vuosivuokra on viisi prosenttia luovutushinnasta. TONTTITOIMISTO PALVELUKSESSASI www.lahti.fi/tontit teky.tonttitoimisto@lahti.fi p. 044 416 3967 p. 044 416 3965 Jalkarannasta Tapanilakodin alueelta myydään keväällä kaksi tonttia tarjouskilpailulla. Haaveiletko omakotitalosta järven rannalla? Unelma omakotitalosta kaupungissa järven rannalla on nyt mahdollista toteuttaa Lahdessa. Tarjolle on tulossa kolme omarantaista omakotitonttia Alasenjärven rannalla, 9 km kauppatorilta. Tonttien länsipuolella sijaitsee Kaustinniityn virkistysalue ja lähellä on uimaranta. Rakennusoikeus mahdollistaa 250 neliön asuinrakennuksen, 50 neliön autotalli- tai varastorakennuksen sekä 50 neliön saunarakennuksen. Kaupunki järjestää tonteista hintatarjouskilpailun touko-kesäkuussa. Asuntorakentaminen lukuina Lahteen valmistui vuoden 2018 aikana 869 uutta asuntoa, joista 675 kerrostaloihin, 76 rivitaloihin ja 118 omakotitaloihin. Valmistuneiden asuntojen määrä ylitti kaupungin asettaman tavoitteen, joka on 700 asuntoa vuodessa. Vuonna 2018 myönnettiin 723 uuden asunnon rakennuslupaa. 675 kerrostaloasuntoa 76 rivitaloasuntoa 118 omakotitaloa Mitä hyötyjä eteläinen kehätie tuo tullessaan? Suomen suurin tiehanke Vt 12 Lahden eteläinen kehätie etenee tällä hetkellä etuajassa ja valmistuu näillä näkymin ensi vuoden loppuun mennessä. Kehätie ohjaa Valtatie 12:n liikenteen kulkemaan eteläisempää reittiä pois Lahden ja Hollolan keskustoista. Mitä tämä uusi reitti valmistuessaan mahdollistaa? Asiantuntijat vastaavat viiteen kysymykseen. 1. Mitä hyötyjä liikenteelle ja keskustalle on eteläisen kehätien valmistumisesta? Raskas liikenne ja kaupungin läpi kulkeva liikenne siirtyvät pois keskustasta. Valtatiet 4, 12 ja 24 muodostavat kaupungin ympärille liikenteen ulkokehän, jonka kautta isot liikennevirrat ohjataan kaukokohteisiin. Tämä parantaa viihtyisyyttä ja turvallisuutta keskustassa ja antaa uusia mahdollisuuksia elinvoiman kehittämiseen. 2. Mitä uusia mahdollisuuksia elinvoiman kehittämiseen syntyy? Kehätien myötä voidaan kaavoittaa uusia yritysalueita. Kaikkein kysytyin on valtatie 4:n ja valtatie 12:n risteysalue eli Kujalan alue. Entinen valtatie 12 Mannerheiminkadulla muuttuu kaupunkikaduksi, mikä mahdollistaa uusien liittymien rakentamisen ja ylipäätään rakentamisen lähemmäs tietä. Radanvarteen voi rakentaa 6 500 uutta asuntoa, mikä tarkoittaa kotia jopa 14 000 ihmiselle. 3. Miten Mannerheiminkadun muuttuminen kaupunkikaduksi näkyy käytännössä? Kaupunkikatu tarkoittaa nykyistä tiiviimmän mittakaavan väylää, jossa kävelijät ja pyöräilijät saavat omat väylänsä ajoratojen reunoilla, ja puuistutukset jäsentävät katutilaa. Kadunvarsien lähettyville voi jatkossa rakentaa, mikä luo kadulle kaupunkimaisen yleisilmeen. 4. Mitkä ovat keskeisimmät muutokset kehätien lähialueen asukkaille, kun tie on valmis? Näkyvimpiä muutoksia ovat Helsingintielle, Uudenmaankadulle ja Vanhanradankadulle tulevat uudet liittymät valtatielle. Samoin lukuisat sillat tien yli muuttavat maisemaa osittain katujen siirtymisenkin vuoksi (Porvoonjoentie, Luhdantaustankatu ja Ajokatu). Liikenteen aiheuttamia häiriöitä asutukselle pyritään minimoimaan meluvallien ja -seinien avulla Launeella ja Patomäessä. Patomäen kenttäalue rakennetaan uudelleen tunnelin päälle. Liipolan ja Nikkilän välisellä alueella työmaatiet ja meluvallit viimeistellään kävely-, hiihto- ja ulkoilualueiksi kaupunkilaisten käyttöön. 5. Miten hanke etenee tänä vuonna? Tänä vuonna saadaan Uudenmaankatu Renkomäestä Launeelle valmiiksi. Autoliikenteelle on lisää väljyyttä kaistamäärien tuplaannuttua. Myös pyöräilylle ja jalankululle saadaan eroteltu leveä väylä koko matkalle. Liipolan tunnelin louhintatyöt häiriöineen saadaan kesään mennessä valmiiksi. Kysymyksiin vastasivat kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, Lahden kaupunki projekti-insinööri Antti Ojanen, Lahden kaupunki projektipäällikkö Riitta Niskanen, Lahden kaupunki projektijohtaja Janne Wikström, Väylävirasto 14 15
Lahden suunta Maakuntakaava Suuntana sujuva arki Lahden suunta -työssä rakennamme kaupungin tulevaisuutta yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Työssä kyse on sen ratkaisemisesta, miten ihmisten arki sujuu kestävästi ja asukkaat voivat hyvin. Lahden suunta -työssä yhdistetään uudella tavalla liikenteen ja maankäytön suunnittelu ja rakennetaan kaupunkia yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Lahden suunta -työhön kuuluvat kaupungin yleiskaava, kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma, ympäristöohjelma ja palveluohjelma. Työ on jatkuvaa ja etenee neljän vuoden sykleissä valtuustokausittain. Käynnissä on vuosien 2017 2020 sykli. Vuonna 2017 Lahden suunta -työssä tarkistettiin tavoitteet, määriteltiin selvitystarpeet, analysoitiin liikkumisen nykytilaa ja luotiin tulevaisuuden skenaarioita yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Vuonna 2018 työhön osallistui moni lahtelainen Arjen paikat ja reitit -tapahtumissa ja saman nimisen karttakyselyn kautta. Tuloksena saatiin runsaasti tietoa, jota hyödynnetään suunnittelutyössä. Lisäksi tietoa analysoitiin opinnäytetutkimuksessa. Vuoden aikana työstettiin aktiivisesti myös yleiskaavaluonnosta ja esitystä kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman keskeisiksi toimenpiteiksi. Luonnosta voi kommentoida keväällä Lahden suunta on keskustelufoorumi kaupungin tulevaisuudesta. Jokaisella on tärkeä rooli elävän kaupungin tekemisessä. Seuraavaksi voit osallistua kommentoimalla Lahden suunta -luonnosta, kun se tulee nähtäville keväällä 2019. Nähtäville asetetaan yleiskaavaluonnos ja kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman toimenpidelista. Tämän lisäksi vuonna 2019 arvioidaan luonnoksen vaikutuksia ja valmistellaan Lahden suunta -työn ehdotusta. Vuonna 2020 työn tulos menee kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Yleiskaava on kaupungin tulevaisuuden kuva Yleiskaava on keskeinen osa Lahden suunta -työtä. Yleiskaava on tulevaisuuden kartta, joka näyttää, missä Lahdessa asutaan, minne työpaikat ja palvelut sijoittuvat ja miten ne ovat saavutettavissa vuonna 2030. Lisäksi yleiskaavan selostusosa kertoo tarinan siitä, millainen on Lahti rohkea ympäristökaupunki vuonna 2030. Yksi kestävän kaupunkiliikkumisen toimenpiteistä on pyöräteiden talvikunnossapidon parantaminen. Yleiskaava laaditaan ensimmäistä kertaa oikeusvaikutteisena koko uuden Lahden alueelle. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta ja muuta yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Yleiskaavakartta ja kaavamääräykset saavat lainvoiman, ja selostusosa havainnollistaa suunnitelmaa. Lahden suunta -työn asukastilaisuus 9.5. klo 17.30 19.30, Nastopolin auditorio, Rakokiventie 2 Miltä näyttää uusi yleiskaavaluonnos ja millaisilla toimenpiteillä kestävää kaupunkiliikkumista tuetaan? Tervetuloa tutustumaan luonnoksiin ja kertomaan niistä oma mielipiteesi. Kohti kestävämpää liikkumista Tällä yleiskaavakierroksella tehdään ensimmäistä kertaa kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma. Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma (Sustainable Urban Mobility Plan, SUMP) on Euroopan komission luoma toimintamalli eri kulkumuotojen yhteissuunnitteluun kaupunkitasolla. Vuoden 2019 aikana luodaan lista toimenpiteistä, joilla pyritään pääsemään kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmassa ja Lahden suunta -työssä asetettuihin tavoitteisiin. Osa toimenpiteistä näkyy jo pian asukkaiden arjessa: lahtelaiset esimerkiksi pääsevät mukaan CitiCAP-hankkeessa toteutettavaan henkilökohtaiseen päästökauppaan. Lisäksi Apilakadulta matkakeskukselle toteutetaan sujuva ja turvallinen pyörätie, jossa kävely ja pyöräily on erotettu selkeästi. Myös seudullisen joukkoliikenteen runkolinjastouudistus on osa kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmaa. Lisäksi lista sisältää ehdotuksia mahdollisista toimenpiteistä, joita ovat esimerkiksi pyöräilyn tavoiteverkon toteuttaminen ja vuonna 2018 laaditun liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen. Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman toimenpidelista tulee nähtäville yhdessä yleiskaavaluonnoksen kanssa keväällä 2019. Maakuntakaava odottaa lopullista lainvoimaa kierrätyspuiston sijainti ratkaistaan vaihekaavalla Maakuntakaavalla määritellään maakunnan aluerakenne pitkälle tulevaisuuteen. Kartalla kuvataan asumisen, työpaikkojen ja niitä yhdistävän liikennejärjestelmän sekä ympäristön kehittämissuunnat. Maakuntakaava toimii ohjeena kuntakaavoitukselle ja muulle viranomaistoiminnalle. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 Päijät-Hämeen uusi kokonaismaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa joulukuussa 2016. Vuoden 2017 alkupuolella maakuntahallitus määräsi uuden kaavan tulemaan voimaan ja kumosi samalla vuonna 2008 vahvistuneen maakuntakaavan. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi tammikuussa 2018 kaikki kymmenen maakuntavaltuuston päätöstä koskenutta valitusta. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on käsiteltävänä yksi Sysmän Päijätsaloa koskeva jatkovalitus. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 saa lopullisesti lainvoiman, kun valitus on käsitelty ja kuulutukset lainvoimaisuudesta annettu. Tekeillä vaihemaakuntakaava ja ympäristövaikutusten arviointi Maakuntavaltuusto päätti kesäkuussa 2018 käynnistää vaihekaavan laatimisen. Vaihekaavalla on tavoitteena ratkaista Lahden seudun kierrätyspuiston sijoittuminen. Kyseessä on kiertotaloutta palveleva jätteenkäsittelyalue. Vaihemaakuntakaavaa laaditaan yhtä aikaa Lahden seudun kierrätyspuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) kanssa. Vuoden 2019 alussa kuulutettiin vaihemaakuntakaava vireille ja laitettiin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville yhdessä kierrätyspuiston YVAohjelman kanssa mielipiteiden esittämistä varten. Vuoden aikana järjestetään yhteisiä yleisö- ja sidosryhmätilaisuuksia. Selvityksiä laaditaan maakuntakaavaa varten ja YVA-ohjelman mukaisesti. Vuoden lopulla valmistuu YVA-arviointiselostus, ja neljä vaihtoehtoista sijaintipaikkaa käsittävä kaavaluonnos asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen Päijät-Hämeen liitto p. 040 531 7628 riitta.vaananen@paijat-hame.fi www.paijat-hame.fi/maakuntakaava/ vaihemaakuntakaava Lisätietoja YVA-menettelystä Kehityspäällikkö Antti Leiskallio Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy p. 050 324 7427 antti.leiskallio@phj.fi www.lahdenseudunkierratyspuisto.fi Maakuntakaavan ajantasaisuutta arvioidaan myöhemmin muuttuvan lainsäädännön, uusiutuvien suunnittelukäytäntöjen ja uusien tai vanhentuneiden maankäytön tarpeiden sekä valituskäsittelyn aiheuttamien muutospaineiden näkökulmasta. 16 17
Kaavahankkeen eteneminen Näin kaavahanke etenee 2 Aloitusvaihe Kaava tulee vireille kaupungin tai yksityisen tahon aloitteesta. Vireilläolosta ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa tai erillisellä kuulutuksella. Jo kaavatyön tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta, kuten myös tarjota tietoa suunnitteluun (ks. sivu 31). Luonnosvaihe Käydään neuvotteluja osallisten kanssa. Tehdään selvityksiä ja vaikutusten arviointia. Laaditaan kaavaluonnos tai -luonnoksia, joista voi kertoa mielipiteensä (ks. sivu 31). Tutustu kaavoituksen vaiheisiin ja osallistu! 4Hyväksymisvaihe Kaupunginhallitus tai tekninen ja ympäristölautakunta käsittelee kaavaehdotusta, muistutuksia ja vastineita. Kaupunginvaltuusto tai tekninen ja ympäristölautakunta hyväksyy kaavan. Osallisilla on päätöksen jälkeen yhä valitusoikeus. 5Voimaantulo Kaava vahvistuu, ja se kuulutetaan lainvoimaiseksi. Seuraa kuulutuksia kaupungin verkkosivuilta tai Lahti-Pisteessä. Mistä voin seurata kaavoitusta? Kaavahankkeen eteneminen Uusi Lahti- ja Nastola-lehti Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta ja muista ajankohtaisista asioista, kuten yleisötilaisuuksista, ilmoitetaan Uusi Lahti -lehdessä sekä tarvittaessa myös Nastola-lehdessä. Kaupungin verkkosivut Kaavoitushankkeista löytyy kattavasti tietoa osoitteesta www.lahti.fi/kaavoitus. Lahti-Piste sekä kirjastot Verkkosivujen lisäksi kaavaehdotukset ovat nähtävillä pääkirjaston Lahti-Pisteessä (Kirkkokatu 31) ja sähköisesti Nastolan Lahti-Pisteen palvelupaikoissa. Lähikirjastoihin viedään esille kyseistä aluetta koskevat suunnitelmat. Asukasillat ja työpajat Yleisötilaisuuksissa saa tietoa ja mahdollisuuden keskustella kaavoittajan kanssa ja kertoa mielipiteensä suunnitelmista. Työpajoissa ideoidaan ja suunnitellaan yhdessä. Sosiaalinen media Sosiaalinen media täydentää muita viestintäkanavia. Somessa kerrotaan erityisen ajankohtaisista hankkeista. Meidät löydät Twitteristä (@LahtiKymp) ja Facebookista nimellä Lahden kaupunkiympäristö käy seuraamassa! 3 Ehdotusvaihe Laaditaan kaavaehdotus valitun kaavaluonnoksen pohjalta. Tekninen ja ympäristölautakunta käsittelee ehdotusta. Kaava asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläolon aikana kaavasta on mahdollista jättää muistutus (ks. sivu 31). Tarkemman kuvauksen kaavoituksen etenemisestä löydät osoitteesta www.lahti.fi/kaavoitus Kirje Asemakaavahankkeista tiedotetaan luonnosvaiheessa kirjeitse osallisille, kuten maanomistajille ja lähialueen asukkaille. Ota yhteyttä kaavoittajaan Kaavahankkeista saat lisätietoja suoraan niistä vastaavilta henkilöiltä. Yhteystiedot löydät kaavoituskatsauksen lopusta. 18 19
Kaavatyökohteet 2019 2021 Kaavatyökohteet 2019 2021 Kaavatyökohteet 2019 2021 Seuraava listaus sisältää vuoden 2019 vireillä olevat ja käynnistyvät kaavatyöt sekä tiedossa olevat kaavatyöt vuosille 2020 ja 2021. Vuoden aikana voi nousta kiireellisiä kaavoitustarpeita, ja osa töistä saattaa jatkua tai siirtyä seuraaville vuosille. Maankäyttösopimusta edellyttävät asemakaavat tai asemakaavan muutokset on merkitty tähdellä (*). Kaavatyön nimen perässä kerrotaan siitä vastaavan henkilön sukunimi suluissa. Tarkat yhteystiedot löytyvät sivulta 31. Kaavatöitä esitellään useissa yleisötilaisuuksissa vuoden 2019 aikana. Osallistumistavoista saat lisätietoa vuorovaikutussuunnittelija Henrik Saarelta, ja niistä tiedotetaan Uusi Lahti -lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla. Kaupunginvaltuusto on delegoinut muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen hyväksymisen tekniselle ja ympäristölautakunnalle. Kaavatyön sisällöstä ja aikataulusta saat parhaiten tietoa kyseisen kaavan laatijalta ja verkkosivulta www.lahti.fi/kaavoitus. 2019 ASEMAKAAVOITUS Kyseessä on asemakaavan muutos, ellei selostuksessa ole muuta mainintaa. Asemakaavatöiden tavoitteet on kuvattu lyhyesti työn nimen jälkeen. KERROS- JA RIVITALOKOHTEET SEKÄ MUUT NIITÄ VASTAAVAT KOHTEET Hennala, kasarmialue, kaavan 2. vaihe (Patrikainen) Tarkistetaan asemakaavaehdotusta, jolla muutetaan varuskunta-alueen loppuosa asuinja työpaikka-alueeksi. (*) 1 2 Jalkaranta, Sarvikatu 7 (Karvinen-Jussilainen) Asuinkerrostalon kaavoittaminen liikerakennuksen paikalle. (*) 2019 2020 Sivulla voit kommentoida alkavien töiden tavoitteita ja lähtökohtia sekä antaa tietosi suunnittelutyöhön. KAAVARUNGOT Kaavarunkojen tavoitteena on ohjata alueen monipuolista kehittämistä ja olla vaiheittain toteutettavan asemakaavoituksen pohjana. 5 Kerinkallio, Ostoskatu, Liipolan ostoskeskus (Airas) Liipolan ostoskeskuksen länsiosan tontin muuttaminen asuinkäyttöön. (*) 6 Keski-Lahti, Harjukatu 34 ja 36, Vuorikatu 27 ja 29, Harjun koulu ym. (Mustakallio) Asemakaavan tarkistaminen Millerin talon, Janhusen talon ja Harjun koulun käsittävillä tonteilla. Työ liittyy palveluverkon ja kaupungin tilakannan kehittämiseen. 7 Keski-Lahti, Harjukatu 46 (Airas) Asemakaavan tarkistaminen kansanopiston tontin käyttötarkoituksen, täydennysrakentamisen ja koko korttelin liikennejärjestelyjen mahdollistamiseksi. (*) 2019 2020 Keski-Lahti, Hämeenkatu 24 (Mustakallio) Uudisrakentamista kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokitellun rakennuksen tontille. (*) 8 3 Jalkaranta, Tapanilankatu 4 ja 6 (Lehmuskoski) Jalkarannan ostoskeskuksen tontin muuttaminen asuinkäyttöön (*) Kartano, Kyösti Kallion kadun varren korttelit, RantaKartano (Lehmuskoski) Tarkistetaan asumiseen osoitettujen kortteleiden kerroslukuja, julkisivuja ja pysäköintiä koskevia kaavamääräyksiä. 4 20 Keski-Lahti, Kirkkokatu 8 ja 10, Paavolan terveystalo ja KELA:n talo (Airas) Yleisten rakennusten tonttien muuttaminen pääosin asuinkerrostalojen korttelialueeksi. (*) A Koiskala Tiiranmäen kaavarunko (Suokas) B Villähteen asemanseudun kaavarunko (Suokas) 10 Keski-Lahti, Loviisankatu 2 ja 4, poliisitalo (Patrikainen) Poliisilaitoksen käytöstä poistuneiden tonttien muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi. (*) Keski-Lahti, Mannerheiminkatu 10, Vientikerma (Sutinen) Teollisuusrakennusten tonttien muuttaminen asuinkäyttöön ottaen huomioon alueen suojeluarvot. (*) 11 12 Keski-Lahti, Rajakatu 7 (Karvinen-Jussilainen) Asemakaavan tarkistaminen tontilla, jolla on kulttuurihistoriallisesti arvokkaat seurakuntarakennukset. (*) 13 Keski-Lahti, Sammonkatu 8 (Lehmuskoski) Yleisten rakennusten korttelialueen tontin muuttaminen osin asuinkäyttöön ja täydennysrakentaminen. 14 Keski-Lahti, Vesijärvenkatu 11 (Sutinen) Hallinto- ja virastorakennuksen osoittaminen uuteen käyttöön. (*) 9 15 Kiveriö, Hirsimetsäntie 5 (Airas) Pienteollisuustontin muuttaminen asuinkäyttöön ottaen huomioon ympäröivä rakenne. (*) SELVITYKSET C Niemen alueen kehitysvisio (Mustakallio) 16 Kiveriö, Hirsimetsäntie 7 (Airas) Pienteollisuustontin muuttaminen asuinkäyttöön ottaen huomioon ympäröivä rakenne. (*) 17 Kärpänen, Katsastajankatu 16 (Mustakallio) Asuinkerrostalotontin täydennysrakentamisen mahdollistaminen. (*) 18 Kärpänen, Sippolankatu 6 (Puusaari) Rivitalorakentamisen mahdollistaminen suurella omakotitalotontilla. (*) 19 Mukkula, Mukkulankatu 24 (Karvinen-Jussilainen) Teollisuustontin muuttaminen uuteen käyttötarkoitukseen. (*) 2019 2020 20 Möysä, Viipurintie 2, Möysänkatu 3, 5 ja 5 b (Sutinen) Huoltoaseman ja vapaapalokunnan käytöstä poistuneiden tonttien käyttötarkoituksen muuttaminen. (*) 21 Nastola, Aurantie 1 (Karvinen-Jussilainen) Yleisten rakennusten korttelialueen tontin muuttaminen asumiseen. 21
Kaavatyökohteet 2019 2021 VUODEN 2019 KAAVOITUSKOHTEET Kaavarungot ja selvityskohteet Kerrostalo- ja rivitalokohteet sekä muut niitä vastaavat kohteet Omakotitalokohteet Elinkeinoelämän kohteet ja kaupalliset palvelut Julkisen rakentamisen kohteet Muut yksityiset asemakaavan muutosanomukset 0 1 km Maankäyttö ja aluehankkeet 01/19 22 Nastola, Kukkastie 8, Rinteen puukoulu ja Toivontien varren korttelit (Uronen) Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Rinteen puukoulun käsittävän korttelin osoittaminen uuteen käyttöön sekä Toivontien varren asemakaavan tarkistaminen. 23 Niemi, Niemenkatu 16, UPM II (Karvinen-Jussilainen) Teollisuustontin muuttaminen uuteen käyttötarkoitukseen. (*) 2019 2020 24 Paavola, Kauppakatu, Seponkatu, Saimaankatu ja Sammonkatu (Sutinen) Liike- ja teollisuusrakennusten korttelialueen tonttien muuttaminen pääosin asuinkäyttöön. (*) 25 Paavola, Onnelantie 2 (Airas) Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan seurakuntarakennuksen tontin muuttaminen asuinkäyttöön. (*) 26 Pirttiharju, Laukkakuja 4 (Puusaari) Rivi- ja pientalotonttien asemakaavoittaminen puretun päiväkodin alueelle. 27 Renkomäki, Lakkitehtaantie 2 ja ympäristö (Uronen) Lakkitehtaantien liikennejärjestelyjen parantaminen. Kaavatyö tehdään Renkomäen koulun laajennusta koskevan asemakaavan yhteydessä. (*) 2019 2020 28 Uusikylä, Soratie 4 (Mustakallio) Asuinkerrostalotontin kaavamääräysten tarkistaminen. OMAKOTITALOKOHTEET 29 Keski-Lahti, Hollolankatu 12 (Karvinen- Jussilainen) Yleisten rakennusten tontin muuttaminen uuteen käyttötarkoitukseen. 30 Kunnas, Pysäkkikatu 11 (Uronen) Käytöstä poistuneen Mäntymäen lastenkodin tontin muuttaminen asuinpientalokäyttöön ja radanvarren asemakaavoittaminen. 31 Kytölä, Kytölänmäki III (Lehmuskoski) Uuden pientaloalueen asemakaavoittaminen. (*) 32 Möysä, Huhmarannankatu 3 (Airas) Yleisten rakennusten tontin muuttaminen asumiseen. 33 Niemi, Tietotie 5, Niemen koulu (Airas) Yleisten rakennusten korttelialueen tontin muuttaminen asumiseen. 34 Nikkilä, Rengaskatu - Metsä-Pekkalantie, Laakso-Nikkilä II (Mustakallio) Uuden omakoti- ja rivitaloasutuksen kaavoittaminen ottaen huomioon liikenneja palveluverkon tarpeet sekä melu-, maaperä- ja muut selvitystiedot. ELINKEINOELÄMÄN KOHTEET JA KAUPALLISET PALVELUT 35 Asemantausta, Moisionkadun pohjoispuoli (Sutinen) Matkakeskuksen liityntäpysäköinnin kehittäminen ja teollisuustonttien käyttötarkoituksen tarkistaminen. 36 Kartano, Kartanonkadun varren korttelit, Ranta-Kartano (Lehmuskoski) Hotellin, uimahallin ja muiden palvelujen sijoittaminen korttelialueiden muodostamaan kokonaisuuteen. 37 Kartano, Satamaraitti, uimala (Mustakallio) Kelluvan sauna-, uima-allas- ja ravintolakokonaisuuden kaavoittaminen Satamaraitin varteen. 38 Kerinkallio, Teknikonkatu 4 (Peltonen) Teollisuustontin laajentaminen käytöstä poistuneelle rata-alueelle. (*) 22 23
Kaavatyökohteet 2019 2021 Kaavatyökohteet 2019 2021 Vanha Lahden Autokorin tehdaskiinteistö on muuntunut monipuoliseksi Liike- ja yrityskeskus Koriksi. Sammonkatu 8:n tontille suunnitellaan uutta ja vanhaa rinnakkain. 39 Kiveriö, Yhdyskatu 37 b (Karvinen-Jussilainen) Teollisuustonttien laajentaminen käytöstä poistuneelle rata-alueelle. (*) 40 Koiskala, Kirjosillankatu 8 (Karvinen-Jussilainen) Teollisuustontin laajennus virkistysalueelle. (*) 41 Kujala, Pippon liittymän itäpuoli (Lehmuskoski) Yritystoiminnan ja muun maankäytön osoittaminen liittymän läheisyyteen. Asemakaavoitus seuraa vireillä olevaa yleiskaavoitusta. 2019 2020 42 Nastola, Pajulahti, Ylhäistentie 4 (Puusaari) Lomarakennusten korttelialueen muuttaminen asuin- ja majoituskäyttöön. (*) 2019 2020 43 Niemi, Niemen satama (Mustakallio) Liike- ja teollisuustonttien asemakaavan tarkistaminen. (*) Selvitykset sisältyvät Niemen alueen kehityskuvatyöhön ja asemakaavan muutos laaditaan kokonaiskuvan perusteella. 2019 2020 44 Niemi, Vuoripojankatu (Mustakallio) Asemakaavan tarkistaminen osin toteutuneen liikerakentamisen, kampusalueen yhteyksien ja alueen kehittämistavoitteiden mukaisesti. (*) 45 Renkomäki, Tiilimäenkadun varsi, Lahden portti (Sutinen) Yritystoiminnan kehittämisen mahdollistava asemakaavan muutos. Työ käynnistyy selvityksillä. 2019 2020 46 Sopenkorpi, Okeroistentie 1 (Peltonen) Liikerakennusten tontin kaavamääräysten tarkistaminen. (*) 47 Uusikylä, Kouvolantie 365, Uponorin uusi liittymä (Karvinen-Jussilainen) Uusi liittymä Uponorin teollisuustontille. 48 Uusikylä, Männistön koulu ja ympäristö (Puusaari) Yleisten rakennusten korttelialueen tontin muuttaminen uuteen käyttötarkoitukseen ja lähiympäristön asemakaavamääräysten tarkistaminen. 49 Uusikylä, Toritien ympäristön asemakaavan muutos (Mustakallio) Liike- ja palvelukeskuksen asemakaavan tarkistaminen ja uuden katuyhteyden avaaminen. 50 Villähde, kortteli 34 tontit 1 ja 2 sekä Koritien alue, V109 (Sutinen) Kaavamääräysten tarkistaminen työpaikka-alueen laajentamiseksi ja kehittämiseksi. (*) JULKISEN RAKENTAMISEN KOHTEET 51 Jalkaranta, Kiikkulankatu 35 (Airas) Asemakaavoittamattoman alueen kaavoittaminen yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti ja vähäisen omakotirakentamisen mahdollistaminen. Työssä otetaan huomioon Korpikodin kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. (*) 52 Jokimaa, Rälssin laajennus (Lehmuskoski) Selvitetään mahdollisuutta laajentaa Rälssin maamassojen sijoitusaluetta. Liittyy vireillä olevaan yleiskaavan tarkistamiseen. 53 Kerinkallio, Liipolan tunnelin suu ja ympäristö (Karvinen-Jussilainen) Tunnelin suuaukon sijainnin ja liikerakennusten tontin rajojen tarkistaminen. 54 Keski-Lahti, Alatori ja Vapaudenkatu (Sutinen) Alatorin asemakaavan tarkistaminen. 55 Mukkula, Mukkulan koulun ja liikunta-alueen ympäristö (Sutinen) Urheiluhallin sijoittaminen Mukkulan koulun läheisyyteen. 56 Möysä, Joutsaarenkuja 22 (Karvinen-Jussilainen) Virkistysalueen kehittäminen mahdollistamalla asumista osalla aluetta. Työ käynnistyy selvityksillä. (*) 2019 2020 57 Niemi, Pursimiehenkatu 5 (Uronen) Ruoriniemen päiväkodin pihaalueen ja paikoituksen järjestäminen. 58 Paavola, Paavolan kampusalue (Lehmuskoski) Paavolan kampusalueen kehittämisen mukainen asemakaavan tarkistaminen. 59 Paavola, Vuoksenkatu, Tiirismaan ja Lotilan koulu (Mustakallio) Tiirismaan koulun ja Lotilan koulun tonttien sekä niihin liittyvien urheilu-, virkistys- ja katualueiden kaavan tarkistaminen. 2019 2020 60 Renkomäki, Orimattilankatu 93, Renkomäen monitoimitalo (Uronen) Monitoimitalon mahdollistaminen ottaen huomioon Renkomäen koulurakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo. 61 Villähde, Paavontie (Puusaari) Tarkistetaan katualueen leveys. 24 25
Kaavatyökohteet 2019 2021 Rakennus- ja työkohteet 2019 MUUT YKSITYISET ASEMAKAAVAN MUUTOSANOMUKSET Muutosten tavoitteena on mahdollistaa omakotitontin jakaminen, ajoyhteyden järjestäminen tai toteutuneen paikoitus- tai leikkialueen liittäminen tonttiin. 62 Kilpiäinen, Lantinkatu 5 (Kilpeläinen) 63 Kytölä, Veijalaisentie 35 (Kilpeläinen) 64 Pirttiharju, Rakuunankatu 17 (Keskinen) 65 Pirttiharju, Sippalankatu 20 (Keskinen) HYVÄKSYMISVAIHEESSA OLEVAT MERKITTÄVÄT ASEMAKAAVAKOHTEET Kartano, Svinhufvudinkatu 7, 9 ja 11 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on yritystoimintakäytössä olevan tontin muuttaminen vuokra- ja opiskelijaasumiseen. Kaavaehdotus oli maalis-huhtikuussa 2018 nähtävillä. Odottaa hallinto-oikeuden käsittelyä. 2020 KERROS- JA RIVITALOKOHTEET SEKÄ MUUT NIITÄ VASTAAVAT KOHTEET Asemantausta, Kaarikatu, kaupungin puutarha Keski-Lahti, Hämeenkatu 5 Keski-Lahti, Oikokatu 1 Keski-Lahti, Rautatienkatu 19 ja 21, Keskustalo Kilpiäinen, Urpukatu 2 Mukkula, Ritaniemenkatu 10 Möysä, Salonaukio 7 Nastola, Nastolan seisake, N086 Paavola, Lounaankatu 2 Uusikylä, Rakokiventie 51, Kanervan koulu OMAKOTITALOKOHTEET Asemantausta, Kansakoulukatu 6 Jalkaranta, Tapanilan pientaloalue Kunnas, Sydänkankaankatu 1 ja 3 Laune, Porvoonjoentie 8, Aaltosen puutarha Villähde, kortteli 39 tontit 6 ja 7 Villähde, Lehtistenmäki ja Valometsän alue (V106 JA V085) Viuha, Hakaportin alueen länsipuoli 2021 KERROS- JA RIVITALOKOHTEET SEKÄ MUUT NIITÄ VASTAAVAT KOHTEET Hennala, Hennalan länsiosa Keski-Lahti, Aleksanterinkatu 17, Mononen Möysä, Ahtialantie 35, Teboilin tontti Nastola, Kukkastien risteysalue, N085 Uusikylä, korttelin 561 osa ja virkistysalue ELINKEINOELÄMÄN KOHTEET JA KAUPALLISET PALVELUT Järvenpää, Karistonväylän ja Kauppiaankadun kulma, Karistonportti Keski-Lahti, Hollolankatu 4 Nastola, Kauppakaaren alue Renkomäki, Jussilankatu 10 ja 12, Tupalankatu 14 Uusikylä, Varikontie 1 JULKISEN RAKENTAMISEN KOHTEET Asemantausta, Länsiharjun koulu Kivimaa, Kivimaan koulu Laune, Helsingintien kiertoliittymä, Tuhkimonpolku Möysä, korttelin 445 tontit 13 15 Villähde, kortteli 6 ja Suppalantien katualue Villähde, Kärrytie, Rekitie, Erstan koulu MUUT YKSITYISET ASEMAKAAVAN MUUTOSANOMUKSET Asemantausta, Uusikatu 8 Jalkaranta, Köllinkatu 3 Kartano, Kolkankatu 4 b Kilpiäinen, Omarannankatu 12 Kärpänen, korttelin 680 tontti 1, korttelin 681 tontti 8 ja katualue Villähde, Villähteentie 339 ja 335 OMAKOTITALOKOHTEET Koiskala, Tiiranmäki JULKISEN RAKENTAMISEN KOHTEET Möysä, Ilmarisentie 1, Joutjärven kirkko Möysä, korttelin 524 tontti 4, Viipurintie 19 Pirttiharju, Raitapuisto Pirttiharju, Riihelänpolku Villähde, Villähteentie Seuraava listaus sisältää Lahden kaupungin ja Lahti Aquan vuoden 2019 rakennus- ja kunnostuskohteet. Töille on ilmoitettu arvioidut rakentamiskuukaudet suluissa. Työkohteiden sijainnit on esitetty kartalla. Kadunhoidon palvelunumero vastaa ympäri vuorokauden katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hoitoon liittyviin kysymyksiin: p. 020 433 3600. PUISTOTYÖT Puistojen ja viheralueiden rakentaminen ja saneeraus 1 Keskusta-alueen puistojen saneeraus (8 9) 2 Möysän uimarannanpuisto (8 10) 3 Ruopan ja Ilinanpuistojen rakentaminen (5 6) 4 Hennalan kasarmialueen puistot (7 8) Leikkialueiden rakentaminen ja saneeraus 5 Herneniemen leikkialueen rakentaminen (8 9) 6 Reppurinpuiston leikkialueen saneeraus (7 9) 7 Opintien leikkialueen saneeraus (7 9) 8 Erstan leikkialueen saneeraus (7 9), leikkivälineiden korvausinvestoinnit (5 9) Rakennus- ja työkohteet 2019 Kuoppa kadussa vai erityisen mukava kuski aamubussissa? Koskipa palautteesi mitä tahansa, parhaiten se löytää perille palautepalvelun kautta. Halutessasi voit merkitä palautteesi kartalle ja lisätä mukaan valokuvan. Palaute tallentuu, se ohjataan oikealle henkilölle ja käsittelyä seurataan loppuun asti. Lupaamme olla ripeitä! www.lahti.fi/palaute Hulevesikohteet 9 Erviänojan Okeroisten Myllylammen kunnostus (3 5) 10 Keskuspuiston hulevesiojan maisemointi (8 9) Hyvinvointia ja liikuntaa edistävät hankkeet 11 Ruuhijärven ulkoliikuntapaikan rakentaminen (5) 12 MM 2017 -kisojen maastoalueiden maisemointityöt (6 7) 13 Pikku-Vesijärvenpuiston yleisö-wc (5 6) 14 Kariston frisbeealueen rakentaminen (8) 15 Kerinkallion koira-aitaus (8 10) LISÄTIETOJA kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala, p. 050 559 4186 Palvelunumero ja palautepalvelu käytössäsi METSÄNHOITOTYÖT Kyseessä on harvennustyö, jollei nimen yhteydessä ole muuta tarkentavaa tietoa. 16 Messilä 17 Tapanila 18 Kariniemi, harvennus ja metsänhoitotyöt 19 Männistönrinne 20 Kerinkallio, harvennus- ja uudishakkuut 21 Karisto, harvennus- ja metsänhoitotyöt 22 Vartiolaakso, harvennus- ja metsänhoitotyöt 23 Venetsia, harvennus- ja metsänhoitotyöt 24 Renkomäki 25 Nastonharju LISÄTIETOJA metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä, p. 050 559 4183 26 27
Rakennus- ja työkohteet 2019 Tutustu kaupunkilaisen omaan karttapalveluun Ajantasaisimman kartan kaupungista löydät Lahden omasta karttapalvelusta. Karttapalvelussa voit myös etsiä tietoa esimerkiksi kaavoituksesta ja kaupungin palveluista. Vinkki: karttapalvelusta löydät kaupungin vanhat ilmakuvat, joita on aina vuodesta 1946 lähtien. kartta.lahti.fi 0 1 km Maankäyttö ja aluehankkeet 01/19 SATAMAT 26 Matkustajasataman pumppaamon ja putkiston peruskorjaus (5 10) 27 Teivaan sataman CD-laiturin hankkiminen sekä aallonmurtajan siltojen kansilankkujen uusiminen (5 10) 28 Soutuvenepaikkojen peruskorjauksen jatkaminen (5 10) LISÄTIETOJA katupäällikkö Mika Lastikka, p. 050 63 891 LIIKUNTA-ALUEET 29 Kisapuiston koripallokentän pinnoittaminen sekä ympärysaidan korottaminen ja täydentäminen (5 10) 30 Tapanilan hiihtomajan kuntoiluryhmän uusiminen (5 10) 31 Ulkoilureittien vanhojen valaistusten uusimisen jatkaminen (6 10) LISÄTIETOJA katupäällikkö Mika Lastikka p. 050 63 891 KADUT JA TIET Katujen rakentaminen 32 Etelä-Kytölän asuinalueen rakentamisen jatkaminen (2 10) 33 Leikolanraitin rakentaminen (3 5) 34 Kanukkakujan jatkaminen (3 5) 35 Hattisenrannan asuinalueen rakentaminen (4 8) 36 Tapanilakodin asuinalueen rakentaminen (1 7) 37 Varikonkadun jatkaminen (4 10) Katujen saneeraus 38 Reunakadun ja Koneharjunkadun peruskorjaus sekä Akselikadun rakentaminen (2 9) 39 Askonkadun perusparannuksen jatkaminen (4 6) 40 Jaksonkadun peruskorjauksen aloittaminen (4 11) 41 Asemakadun ja Mannerheiminaukion peruskorjaus (5 9) 42 Tapanilan vanhojen asuinkatujen peruskorjaus, Eeron-, Vasaroisen- ja Kuntokatu (4 10) 43 Metsätien peruskorjaus (4 10) 44 Lohkokalliontien peruskorjaus (4 10) 45 Vuoripojankadun saneeraus (4 10) 46 Hoitajankadun peruskorjaus (4 10) Liikenneturvallisuuden parantaminen 47 Ylätien liikenneturvallisuusjärjestelyt (5 7) 48 Mukkulankadun kävely- ja pyöräilyväylän järjestelyt (5 8) 49 Kävely- ja pyöräily-yhteyden parantaminen välillä Apilakatu matkakeskus, CitiCAPhanke (5 12) 50 Laaksokadun liikennejärjestelyt (4 9) 51 Parkkikatu Kytökatu-risteysalueen perusparantaminen (5 9) Katujen päällystäminen 52 Paatsamapolun päällystäminen (5 10) 53 Leikolanlaakson asuinalueen katujen päällystäminen (5 10) 54 Kyynärkannaksen asuinalueen päällystämisen aloitus (5 10) 55 Hähniemen asuinalueen päällystämisen jatkaminen (5 10) 56 Kasarmikadun päällystyksen viimeistely (5 6) 57 Varpukadun ja Vasikkakadun päällystäminen (5 10) 58 Haavikontien ja Vaarnatien päällystäminen (5 10) Muu katurakentaminen 59 Ranta-Kartanon keskialueen väliaikaisjärjestelyiden toteuttaminen (5 10) 60 Salpausselän ylikulkukäytävän peruskorjaus (4 8) Eteläisen kehätien rakentaminen (1 12) ELY-keskuksen, Hollolan kunnan ja Lahden kaupungin yhteishanke. 61 Uudenmaankadun rakentamisen jatkaminen (1 6) 62 Kehätien rakentamisen jatkaminen (1 12) LISÄTIETOJA katupäällikkö Mika Lastikka, p. 050 63 891 28 29
Rakennus- ja työkohteet 2019 Yhteystiedot ULKOVALAISTUS Valaistuksen rakentaminen seuraa kadunrakennuksen aikataulua. Uudisrakennuskohteet 63 Leikolantien asuinalue ja Leikolanraitti 64 Kirstinkadun asuinalue 65 Reunakatu 66 Koneharjunkatu 67 Kanukkakuja 68 Hattisenranta 69 Tapanilankodin alue 70 Lakkitehtaantie 71 Jaksonkatu 72 Varikonkatu 73 Ranta-Kartanon aukiot 74 Koivukummunkatu 75 Paanakatu 76 Kytölän asuinalue 77 Askonkatu 78 CitiCAP-hankkeen kävely- ja pyöräilyväylän valaistus 79 Patomäen raitti Valaistusuusinnat 80 Oikokatu, Saimaankatu 81 Hoitajankatu 82 Kariston pylväiden uusinnat 83 Hämeenkatu, Erkonkatu 84 Rautakankareenkatu 85 Kuntokatu 86 Kirkkokatu, Lahdenkatu 87 Fellmaninpuisto 88 Kanoottikuja ja Karirannankuja 89 Poikkikatu, Sammonkatu ym. 90 Katajakatu, Kelohongantie ym. 91 Lepolankatu 92 Mukkulankatu 93 Laaksokatu 94 Pirttiharju 95 Parkkikatu 96 Turranmetsän vanhan katuvalaistuksen uusiminen 97 Marskin aukio 98 Ylätie LISÄTIETOJA verkkopäällikkö Antti Rautiainen, p. 029 000 8561 (LE Sähköverkko Oy) Kerinkalliolle rakennetaan uusi koira-aitaus. VESIHUOLTOVERKOSTOT Uudisrakennuskohteet 99 Koneharju (4 11) 100 Hattisenranta (4 11) 101 Stark (4 11) 102 Taatonkaari 103 Varikonkatu (8 11) 104 Kytölä (4 11) 105 Linnaistentie (1 5) 106 Kariniemen varayhteys (4 11) 107 Jaksonkatu (4 11) 108 Ranta-Kartano (4 11) 109 Laatikkotehtaankatu (4 11) Saneerauskohteet 110 Eeronkatu (4 11) 111 Kuntokatu (4 11) 112 Lohkokalliontie (4 11) 113 Metsätie (4 11) 114 Vasaroisenkatu (4 11) 115 Vuoripojankatu (4 11) 116 Hoitajankatu (4 8) 117 Kehätie (1 12) LISÄTIETOJA tekninen johtaja Janne Mäki-Petäjä p. 03 851 5961 (Lahti Aqua Oy) RAKENNUKSET 118 Kaupunginsairaalan uudistaminen pääterveysasemaksi, vaihe 2 (1 3) 119 Salpausselän kuntoutussairaalan muutostyöt (1 4) 120 Launeen monitoimitalo (1 12) 121 Rakokiven monitoimitalo (4 12) 122 Kivimaan koulun laajennus (4 12) 123 Uusi päiväkoti, Laaksokatu 6 LISÄTIETOJA rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä, p. 050 658 61 Mitä pidit julkaisusta? Käy antamassa palautetta kaavoituskatsauksesta osoitteessa lahti.fi/kaavoitus YHTEYSTIEDOT Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue BW Tower, Askonkatu 2, 15100 Lahti kirjaamo@lahti.fi (03) 814 11 TONTTITOIMISTO teky.tonttitoimisto@lahti.fi 044 416 3967 044 416 3965 KARTTA- JA ASIAKIRJATILAUKSET asiakaspalvelu.maankaytto@lahti.fi 044 416 3962 044 790 9324 Tutustu kaavoitukseen ja seuraa kaavatöiden etenemistä www.lahti.fi/kaavoitus Kaupunkiympäristön palvelualue sosiaalisessa mediassa www.facebook.com/lahtikymp @LahtiKymp Askonkadulla ei ole maankäytön ja aluehankkeiden asiakaspalvelupistettä, mutta voit sopia tapaamiselle ajan etukäteen. Sähköiset kaavamuutoshakemukset ja kaavoja koskevat palautteet voi toimittaa osoitteeseen kirjaamo@lahti.fi. Paperiset versiot vastaanottaa pääkirjaston Lahti-Piste (Kirkkokatu 31), jossa myös kaavaehdotukset ovat nähtävillä. OTA YHTEYTTÄ Karvinen-Jussilainen, Anne kaupunginarkkitehti p. 050 387 8715 Airas, Päivi kaavoitusarkkitehti p. 050 518 4447 Keskinen, Rea asemakaavavalmistelija p. 044 416 3817 Kilpeläinen, Kyllikki asemakaavavalmistelija p. 044 416 3816 Lehmuskoski, Markus kaavoitusarkkitehti p. 050 398 5113 Mustakallio, Marja kaavoitusarkkitehti p. 050 387 8708 Parjanen, Veikko suunnitteluavustaja p. 044 416 3819 Patrikainen, Armi kaupunkikuva-arkkitehti p. 050 398 5114 Peltonen, Petri suunnitteluinsinööri p. 044 716 1119 Puusaari, Riina suunnitteluinsinööri p. 044 790 9508 Saari, Henrik vuorovaikutussuunnittelija p. 044 416 3820 Silvast, Maria maisema-arkkitehti p. 044 416 3044 Suokas, Sanna yleiskaavoittaja p. 044 769 8640 Sutinen, Kimmo asemakaava-arkkitehti p. 050 398 5160 Sääksniemi, Johanna yleiskaava-arkkitehti (1.4. alkaen) p. 050 518 4445 Tikkala, Jaakko suunnitteluinsinööri p. 044 416 3043 Turunen, Terttu suunnitteluavustaja p. 044 416 3818 Uronen, Carita suunnitteluinsinööri p. 044 416 3502 Vanhala, Maria suunnitteluinsinööri p. 044 018 7217 Jakonen, Pirkko-Leena projektipäällikkö p. 044 416 3503 Niskanen, Riitta M. projektipäällikkö, keskustahankkeet p. 050 559 4200 Poikkeamisluvat asemakaava-alueella: Anne Karvinen-Jussilainen p. 050 387 8715 Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamisluvat asemakaava-alueen ulkopuolella ja ranta-asemakaava-alueilla: Sanna Suokas p. 044 769 8640 Sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@lahti.fi Kerromme mielellämme lisää kaavahankkeista! 30 31