Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti



Samankaltaiset tiedostot
Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Padasjoen kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2014

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2014

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Keski-Suomen energiatase 2016

Asikkalan kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti Erkka Ryynänen, Aki Pesola, Juha Vanhanen

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Kirsi Sivonen, Motiva Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase 2014

Siuntion uusiutuvan energian kuntakatselmus

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Energian tuotanto ja käyttö

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Iltapäivän teeman rajaus

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

KUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5.

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Kouvolan hiilijalanjälki Elina Virtanen, Juha Vanhanen

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Yksikkö

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

PUUENERGIAA SASTAMALAAN

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät Petteri Korpioja. Start presentation

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI

Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

BioForest-yhtymä HANKE

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Lapin tutkijaseura seminaari Sodankylä

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

Lappeenranta Uusiutuvan energian kuntakatselmus. LCA Consulting Oy Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Gasum Petri Nikkanen 1

Energiantarve ja ratkaisut tulevissa lähes nollaenergiarakennuksissa Jani Kemppainen

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Transkriptio:

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: KASELY/0161/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 30.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Parikkalan kunta Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 22.5.2013 Pasi Tainio, Suomen ympäristökeskus Anniina Kontiokorpi, Parikkalan kunta

2 Sisällys Esipuhe... 4 Lyhenteet... 5 1 Yhteenveto... 6 1.1 Katselmuskunta... 6 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet... 8 2 Kohteen perustiedot... 12 2.1 Yleistä... 12 2.2 Rakennuskanta ja kaavoitus... 13 2.3 Elinkeinorakenne... 14 2.4 Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta... 16 2.5 Kasvihuonekaasupäästöt... 16 3 Energiantuotannon ja -käytön nykytila... 18 3.1 Lähtötiedot... 18 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus... 18 3.2.1 Sähköntuotanto Parikkalan kunnan alueella... 18 3.2.2 Sähkönkulutus Parikkalan kunnan alueella... 18 3.2.3 Sähköenergiatase... 21 3.3 Lämmön tuotanto... 22 3.3.1 Kaukolämmön tuotanto... 22 3.3.2 Teollisuuden erillislämmöntuotanto... 24 3.3.3 Lämpöyrittäjyyskohteet... 24 3.3.4 Lämpöenergiatase... 24 3.4 Kiinteistöjen lämmitys... 26 3.4.1 Rakennuskanta... 27 3.4.2 Kunnan kiinteistöt... 28 3.5 Kokonaisenergiatase... 29 4 Uusiutuvat energialähteet... 31 4.1 Puupolttoaineet... 31 4.2 Peltobiomassat... 35 4.3 Jätepolttoaineet... 36 4.3.1 Biokaasun tuottaminen lannasta... 36 4.3.2 Biokaasun tuottaminen jätevesistä... 38 4.3.3 Hevosenlannan kaasuttaminen... 39

3 4.3.4 Muiden jätteiden energiahyödyntäminen... 40 4.4 Tuulivoima... 41 4.5 Aurinkoenergia... 42 4.6 Vesivoima... 44 4.7 Lämpöpumput... 44 4.8 Yhteenveto... 46 5 Jatkotoimenpide-ehdotukset... 47 5.1 Kunnan omistuksessa olevat kohteet... 48 5.1.1 Öljylämmitteiset kiinteistöt pellettilämmitykseen tai maalämpöön... 48 5.1.2 Ilma-ilmalämpöpumput suorasähkölämmitteisiin kiinteistöihin... 50 5.2 Muiden omistuksessa olevat kohteet... 52 5.2.1 Biokaasulaitos Sikaco Oy:lle... 52 5.2.2 Mikkolanniemen toimintakeskuksen öljylämmityksen korvaaminen... 54 5.2.3 Ilmalämpöpumppu tyypilliseen suorasähkölämmitteiseen omakotitaloon... 54 5.3 Toimenpiteiden rahoitusmallit... 55 6 Jatkoselvitykset ja -tutkimukset... 55 6.1 Rakennusten energiatehokkuus ja lämmitysratkaisut... 55 6.2 Vesistölämmön hyödyntäminen... 57 6.3 Energiatehokkuuden huomioiminen kaavoituksessa ja kaukolämpöverkon laajentaminen... 58 7 Seuranta ja tiedottaminen... 58

4 Esipuhe Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Parikkalan kunnan nykyinen energiatase, alueelliset uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä energiantuotannossa. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpide-ehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella. Toimenpiteille on laskettu investointikustannukset, takaisinmaksuajat sekä niihin liittyvät hiilidioksidipäästöjen muutos. Parikkalan kunnalle ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Kuntakatselmus toteutetaan osana Parikkalan kunnan laatimaa kunta-alan energiaohjelman (KEO) toimintasuunnitelmaa vuosille 2012 2016. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Parikkalan kunta (40 %). Työ toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Tarkastelussa käytetty tarkasteltu referenssivuosi oli 2011, jos raportissa ei muuta mainita. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat kunnanrakennusmestari Heikki Varis, elinkeinojohtaja Aune Ritola- Grahn ja kiinteistönhoitaja Jari Silventoinen. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat toteuttaneet DI/suunnitteluinsinööri Pasi Tainio Suomen ympäristökeskuksesta (vastuullinen katselmoija, todistusnumero kk114) ja DI/projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunnasta.

5 Lyhenteet Seuraavassa esitetään tässä raportissa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. CHP-laitos Energialähde Energiatase Kaukolämpö Lämpökeskus Lämpöyrittäjä POK POR TEM TMA Tuontisähkö Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja -jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Työ- ja elinkeinoministeriö Takaisinmaksuaika (investoinnissa) Tässä: kunnan rajojen ulkopuolella tuotettu sähkö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassaja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine)

6 1 Yhteenveto 1.1 Katselmuskunta Parikkalan uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkasteluvuosi on 2011. Mikäli kyseisen vuoden tietoa ei ole ollut saatavilla, on tämä mainittu raportissa erikseen. Parikkalan kunnan kokonaispinta-ala on noin 761 km 2 ja asukasluku 5 664 (31.12.2011). Parikkalassa on neljä taajamaa, jotka ovat Kangaskylä, Särkisalmi, Akonpohja ja Niukkala. Taajamista asukasluvultaan suurin on Kangaskylä. Lisäksi Parikkalassa on joukko pieniä kyläkeskuksia. Parikkalan kunnan alueella on kaksi lämpölaitosta. Keskustaajamassa on 8,5 MW lämpölaitos, jossa pääpolttoaineena toimii hake ja varalla kevyt polttoöljy. Vuotuinen lämmöntuotanto on reilut 16 GWh. Toinen lämpölaitos sijaitsee Akonpohjassa. Lämpöä tuotetaan hakekattilalla (0,7 MW) sekä kevyt polttoöljykattilalla (0,6 MW). Lisäksi verkostoon on liitetty kaksi pienempää POK-kattilaa: Kaivotien lämpökeskus 0,45 MW sekä Kunnanviraston lämpökeskus 0,33 MW. Parikkalan kunnan lämmöntuotannon jakautuminen polttoaineittain on esitetty kuvassa 1. Puupolttoaineet ovat merkittävin lämmöntuotantoon käytettävä polttoaine 36 % osuudella. 28 % kiinteistöistä lämpenee sähköllä, 15 % polttoöljyllä sekä 16 % kaukolämmöllä, josta noin 90 % tuotetaan hakkeella ja 10 % kevyellä polttoöljyllä. 1 % 0 % 4 % Kaukolämpö 16 % Sähkö Polttoöljy 36 % Puupolttoaineet 28 % Maalämpö ja kesämökkien lämpöpumput Kivihiili 15 % Muu polttoaine Kuva 1. Parikkalan kunnan alueen lämmöntuotannon jakautuminen polttoaineittain Kuvassa 2 on esitetty Parikkalan kunnan alueen energiatase. Kokonaislämmöntuotanto Parikkalassa oli vuonna 2011 noin 119 GWh, josta muodostui häviöitä tuotannossa ja jakeluverkostoissa noin 15 GWh. Näin ollen kunnan alueen kiinteistöjen kokonaislämmönkulutus oli noin 103,8 GWh. Sähköä (ei sisällä lämmitys-

7 sähköä) kunnan alueella kului 23,9 GWh. Lämmityssähkön osuus kokonaissähkönkulutuksesta oli noin 56 %. Kasvihuonekaasupäästöjä lämmöntuotannosta aiheutui noin 20 000 tonnia ja kulutussähkön osalta noin 5 000 tonnia. Kuvassa on mukana myös tilastoissa näkyvä todennäköinen tilastovirhe, jonka mukaan Parikkalassa on kivihiilellä lämpeneviä kiinteistöjä. On hyvin todennäköistä, että näiden kiinteistöjen lämmitystapa on muuttunut, mutta tieto ei ole päivittynyt rekisteriin. Tilastoissa on myös yhdistetty polttoöljyn ja kaasun kulutus. Käytännössä tämä on Parikkalan kunnan alueella polttoöljyn kulutusta, mutta esimerkiksi Karjalan Konepajalla hyödynnetään nestekaasua lämmityksessä, joten kaasua ei voida kokonaan sulkea pois tarkastelusta. Lisäksi tilastot yhdistävät myös puun ja turpeen kulutuksen. Parikkalan kunnan alueella ei ole tiedossa merkittäviä turvetta lämpöenergian tuottamiseen käyttäviä kiinteistöjä, joten voidaan olettaa, että tässä osiossa kyse on lähes ainoastaan puupolttoaineista. Kuva 2. Parikkalan kunnan alueen energiatase vuonna 2011.

8 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Parikkalan kunnan alueella hyödynnetään puuta energiantuotannossa merkittävissä määrin. Kiinteistöistä 36 % käyttää pääasiallisena lämmitysmuotona puuta, yhteensä 44,4 GWh. Lisäksi kunnan alueella toimivat lämpölaitokset Parikkalan keskustaajamassa ja Akonpohjassa tuottavat lämpöä pääasiallisesti hakkeella. Parikkalan keskustaajaman lämpölaitoksen vuotuinen hakkeen kulutus on noin 17 000 i-m 3. Akonpohjan lämpölaitoksen osalta hakkeen kulutus on noin 3 100 i-m 3. Energiana tämä vastaa noin 17 GWh. Kaikkiaan kunnan alueella tuotetaan lähes 62 GWh energiaa puulla. Vapaata potentiaalia metsähakkeen osalta on kuitenkin jäljellä vielä 53 GWh. Parikkalan kunnan alueella tällä hetkellä hyödynnettävästä puupolttoaineesta osa tulee naapurikunnista sekä Venäjältä. Tämän määrän arvioiminen ei tämän katselmuksen yhteydessä ollut mahdollista. Kuvassa 3 on esitetty Parikkalan kunnan alueen uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen vuonna 2011 sekä niiden vapaat potentiaalit. Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö Aurinkosähkö Tuulivoima Muut jätteet Lannan kaasutus Biokaasu lannasta Peltobiomassat Puupolttoaineet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Vapaa potentiaali [GWh] Käyttö/tuotto 2011 [GWh] Kuva 3. Parikkalan alueen uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen vuonna 2011 sekä niiden vapaa potentiaali. Taulukossa 1 on esitetty yhteenvetona todetut uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet vertailuvuoden toteutuneisiin lukuihin verrattuna, energialähdekohtaisten lisäämismahdollisuuksien jakautuminen sekä vaikutukset energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin. Lisäksi taulukossa on poistettu kivihiilen aiheuttama tilastoharha eli kivihiilen käyttäminen energiantuotannossa poistuu.

9 Taulukko 1. Parikkalan alueen energialähteiden kulutus nykytilanteessa ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. (Huom. Ei sama asia kuin lämmitystapajakauma) NYKYTILANNE TOIMENPITEIDEN JÄLKEEN GWh/a % GWh/a % CO 2 -vähennys, t/a Öljy 21,2 24 % 20,7 23 % 139 Turve 0 0 % 0 0 % 0 Kivihiili 0,1 0 % 0 0 % 341 Maakaasu 0 0 % 0 0 % 0 Muut uusiutumattomat 4,7 5 % 4,7 5 % 0 Yhteensä uusiutumattomat 26 29 % 25,4 28 % 480 Puupolttoaineet 61,9 69 % 61,9 62,4 69 70 % sis. öljyyn Peltobiomassat 0,5 1 % 0,5 1 % 0 Biokaasu 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Jätepolttoaineet 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Tuulivoima 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Aurinkoenergia 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Vesivoima 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Muut uusiutuvat 1,0 1 % 1,0 1,5 1-2 % 38 99 Uusiutuvat yhteensä 63,4 71 % 63,4 64,4 72 % 38 99 Kaikki yhteensä 89,5 100 % 89,5 100 % max. 579 Sähkön tuonti 54,1-54,1 - - Sähkön vienti 0,0-0,0 - - Taulukossa 2 on esitettynä yhteenvetotiedot katselmuksessa esiin tulleista uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksista Parikkalan kunnan kiinteistöissä. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisia tukia uusiutuvaan energian osalta. Sähkölämmitteisille kiinteistöille on ehdotettu investointeja ilmalämpöpumppuihin ja öljylämmitteisille kiinteistöille investointia maalämpöön tai pellettiin. Laskelmien perusteella maalämmöllä on lyhyemmät takaisinmaksuajat. Lisäksi Parikkalan kunnan kannattaa harkita lämpöverkoston laajentamista, jolloin kaukolämmön piiriin saataisiin lisää kunnan omistamia kiinteistöjä, mutta myös ulkopuolelle jääviä rivitaloyhtiöitä ja mahdollisuuksien mukaan myös pientaloja. Kaukolämpö on hinnaltaan Parikkalassa kilpailukykyistä ja lisäksi kaukolämmön tuotannosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat varsin alhaisella tasolla.

10 Taulukko 2. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä Nro EHDOTETTU TOIMENPIDE TALOUDELLISET TIEDOT TOIMENPITEEN VAIKUTUKSET ERITTELY Säästöt /a Investointikustannus Takaisinmaksuaika a Korvattava energialähde Uusiutuvien energialähteiden lisäys MWh/a CO2- päästön vähenemä t/a Raportin kohta 1 Uukuniemen palvelutalolle ilmalämpöpumppujärjestelmä 22 500 3 960 5,7 sähkö 45 24 s. 51 H 2 Käsityökeskukselle ilmalämpöpumppujärjestelmä 1 500 264 5,7 sähkö 3 1,2 s. 51 H 3 Helenansaaren päärakennukseen+saunaan ilmalämpöpumppujärjestelmä 9 000 1 588 5,7 sähkö 18 7,2 s. 51 H 4 Saaren rantamajalle ja saunarakennukseen ilmalämpöpumppujärjestelmä 4 500 794 5,7 sähkö 9 3,6 s. 51 H 5 Satumäenpalvelutaloille (28A) ilmalämpöpumppujärjestelmä 1 500 264 5,7 sähkö 3 1,2 s. 51 H 6 Satumäenpalvelutaloille (28B) ilmalämpöpumppujärjestelmä 1 500 264 5,7 sähkö 3 1,2 s. 51 H 7 Uukuniemen kirjasto pellettiin maalämpöön 8 Kurkkummunkoulu/talo pellettiin maalämpöön 9 Särkisalmen palosema pellettiin maalämpöön 10 Tiviäntie 28 (eläinlääkäri) pellettiin maalämpöön 43 000 57 000 44 000 58 000 22 000 24 000 29 000 34 000 5 520 9 050 5 789 9 441 1 880 3 105 3 555 5 025 7,8 6,3 7,6 6,1 11,7 7,7 9,4 6,8 öljy 144 89 öljy 149 92 öljy 50 31 öljy 79 49 38 27 39 28 13 9 21 15 Sovitut jatkotoimet T, P, H, E 1) s.49 50 H s.49 50 H s. 49 50 H s. 49 50 H

11 Nro EHDOTETTU TOIMENPIDE TALOUDELLISET TIEDOT TOIMENPITEEN VAIKUTUKSET ERITTELY 11 Kirjolan teollisuushalli 1) YHTEENSÄ pellettiin maalämpöön ilmalämpö pelletti maalämpö 35 000 46 000 40 500 173 000 219 000 Säästöt /a 4 838 6 572 7 134 20 404 33 193 Investointikustannus Takaisinmaksuaika a 8,5 7,0 ka. 5,7 ka. 90, ka. 6,8 Korvattava energialähde Uusiutuvien energialähteiden lisäys MWh/a öljy 108 66 sähkö öljy öljy 81 530 327 CO2- päästön vähenemä t/a 28 20 38,4 139 99 Raportin kohta Sovitut jatkotoimet T, P, H, E 1) s. 49 50 H - - T = Toteutettu, P = Päätetty toteuttaa tai jatkaa hankkeen selvityksiä, H = Harkitaan toteutusta tai hankkeen jatkoselvitystä, E = Ei toteuteta

12 2 Kohteen perustiedot 2.1 Yleistä Parikkalan kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänin koillisosassa ja kuuluu Etelä-Karjalan maakuntaan. Maantieteellisesti kunta rajoittuu Ruokolahden ja Rautjärven kuntiin sekä Savonlinnan ja Kiteen kaupunkeihin. Parikkalan kunnalla on yhteistä rajaa Venäjän valtion kanssa noin 65 km. Parikkalan kunta yhdistyi vuonna 2005 Saaren ja Uukuniemen kuntien kanssa. Uuden kunnan nimeksi muodostui Parikkala. Parikkalan kunnan kokonaispinta-ala on 761 km², josta vesistöä 168 km². Parikkalan kunnassa on asukkaita 5 664 (31.12.2011) 1. Lisäksi Parikkalassa on runsaat 1 800 kesämökkiä, joista ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa on yli 1 000. Ulkokuntalaisia kesäasukkaita on noin 2 200. 2 Kuva 3. Parikkalan kartta ja sijainti Suomen kartalla. 3 1 Kuntaliitto 2012. Väestötietoja. Saatavilla http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/sivut/default.aspx. Vierailtu: 3.1.2013 2 Parikkalan kunta. Mökkiläistoimikunta. Saatavilla http://kanava.etela-karjala.fi/default.asp?nakymaid=516. Vierailtu: 3.1.2013 3 Suomen ympäristökeskuksen Hertta-järjestelmä sekä Parikkalan kunnan yleisesittely.

13 2.2 Rakennuskanta ja kaavoitus Parikkalan kunnassa on tällä hetkellä asemakaava-aluetta n. 570 ha, josta entisen Saaren kunnan alueella sijaitsee 86 ha. Parikkalan kunnanvaltuuston vuonna 1989 hyväksymä keskusta-alueiden oikeusvaikutukseton yleiskaava 2010 käsittää n. 4600 ha. Yleiskaavan laajennus Kolmikannan rajanylityspaikalle hyväksyttiin joulukuussa 1999. 4 Parhaillaan on käynnissä Parikkalan keskustaajaman Kangaskylän asemakaavan ajantasaistaminen, jonka yhteydessä etsitään täydennysrakentamismahdollisuuksia sekä mahdollisia uusia asuinalueita. Lisäksi Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistymiseen liittyvän osayleiskaavan valmistelu on alkanut. Parikkalan kunnan asukasluku on tippunut vuodesta 2008 vuoden 2011 loppuun mennessä noin 6,7 % eli reilulla 1,5 prosenttiyksiköllä vuosittain 5. Kesämökkien määrä ei ole juurikaan kasvanut 2000-luvulla, vaan se on pysynyt vakiona noin 1 800 kesämökissä 6. Parikkalassa on kesäasukkaita noin 2 200. Parikkalan rakennuskannan jakautuminen valmistusvuoden ja rakennustyypin mukaan ilman kesämökkejä ja maatalousrakennuksia on esitetty kuvassa 4. Näillä rajauksilla vuoden 2011 lopussa kunnassa oli noin 2 860 rakennusta, joista noin 2 400 oli asuinrakennuksia. Suurin osa kunnan alueen rakennuksista on rakennettu 1940- ja 1950-luvuilla. Lisäksi 1960-, 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla kiinteistöjä on rakennettu tasaista tahtia, mutta 2000-luvulle tultaessa kiinteistöjen rakentaminen on vähentynyt selvästi. Rakennuskanta jakautuu siten, että pientalojen osuus oli vuonna 2011 58 %, rivi- ja ketjutalojen 7 % sekä kerrostalojen 6 %. Teollisuusrakennusten osalta vastaava osuus oli 8 % ja liikerakennusten osalta 7 %. Muiden rakennusten (liikenteen, hoitoalan, kokoontumis-, opetus-, varasto-, toimisto- ja muut luokittelemattomat rakennukset) osuus oli 16 %. Koko rakennuskannan kerrosala oli noin 491 300 m 2. On syytä vielä korostaa, että näissä luvuissa ei ole mukana kesämökkikantaa, johon vuonna 2011 kuului yli 1 800 mökkiä. 6 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Muut rakennukset Varastorakennukset Teollisuusrakennukset Opetusrakennukset Kokoontumisrakennukset Hoitoalan rakennukset Liikenteen rakennukset Toimistorakennukset Liikerakennukset Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot Kuva 4. Parikkalan rakennuskanta jaoteltuna rakennustyypin ja rakennusten iän mukaan. Rakennuskantaan ei pääsääntöisesti sisälly kesämökit eikä mm. maatalousrakennukset. 6

14 Kesämökkien keskimääräinen pinta-ala vuonna 2011 oli 48 m 2, joten Parikkalan alueen kesämökkien (1 814 kpl) yhteenlasketuksi kerrosalaksi voidaan arvioida 76 000 m 2. 6 Näin ollen koko kunnan alueen rakennuskannan kerrosala kasvaa 567 300 neliöön. Kesämökkien osuus kunnan rakennuskannasta on noin 14 %. Parikkalan kunta omistaa tai hallinnoi (luvussa on mukana mm. yhteispalvelupisteen kunnan toimistojen tilavuus, vaikka toimistot on vuokrattu ulkopuoliselta kiinteistöyhtymältä) rakennuksia reilun 200 000 rm 3 edestä. Tämä vastaa noin 68 000 m 2 kerrosalana, jos oletetaan keskimääräiseksi rakennuksen korkeudeksi 3 metriä. Koko kunnan alueen rakennettu kerrosala on noin 567 300 m 2, joten kunnan kiinteistöjen osuus kunnan alueen rakennuskannasta on noin 12 %. Kuvassa 5 on esitetty Parikkalan kunnan kiinteistöjen jakaantuminen tilavuuden mukaan asuin-, hoitoalan, toimisto- ja hallinto-, opetus- ja muiden rakennusten kesken. Hoitoalan rakennuksia kunnan kiinteistökannasta on 34 % ja saman verran opetusrakennuksia (sis. kirjastot ja tilavuudeltaan suuren liikuntahallin). Asuinrakennusten osuus kiinteistökannasta on 24 %, toimisto- ja hallintorakennusten 5 % sekä muiden rakennusten 3 %. 3 % 24 % 34 % 5 % Hoitoalan rakennukset Toimisto- ja hallintorakennukset Opetusrakennukset Muut rakennukset Asuinrakennukset 34 % Kuva 5. Parikkalan kunnan omistaman kiinteistökannan jakaantuminen asuinrakennuksiin, hoitoalan rakennuksiin, toimisto- ja hallintorakennuksiin, opetusrakennuksiin ja muihin rakennuksiin rakennustilavuuden mukaan. 4 Parikkalan kunta. Tekninen hallinto ja kaavoitus. Saatavilla http://kanava.etelakarjala.fi/kiinteasivu.asp?kiinteasivuid=1827&nakymaid=71. Vierailtu: 3.1.2013 5 Väestörekisterikeskus. Viralliset asukasluvut vuoden vaihteessa. Saatavilla http://vrk.fi/default.aspx?id=278. Vierailtu: 3.1.2013 6 Tilastokeskus. Px-Web tietokannat. Asuminen/Rakennukset ja kesämökit. Saatavilla http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/databasetree_fi.asp Vierailtu: 3.1.2013 2.3 Elinkeinorakenne Parikkalassa oli vuoden 2011 alussa työpaikkoja yhteensä 1 755 ja kunnan työpaikkaomavaraisuus noin 87 %. Kunnan asukkaista noin 70 % oli töissä kunnan alueella. Parikkalassa työttömyysaste oli vuoden 2011 alussa 14,5 %, mikä on yli valtakunnallisen keskiarvon (10,3 %). Parikkalan kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen jakauma on esitetty kuvassa 6. Palvelut vastaavat yli 60 % osuutta kunnan alueen työpaikoista. Jalostustoimintaan liittyvän teollisuuden osuus on noin 15 % ja maatalouden ja muun alkutuotannon 22 %. 7

15 2,5 % 21,7 % 60,6 % 15,2 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Kuva 6. Parikkalan kunnan alueen työpaikkojen jakautuminen toimialoittain vuoden 2011 alussa. 7 Parikkalan keskustaajamassa Kangaskylässä sijaitsee vuonna 2004 perusparannettu 8,5 MW:n suuruinen kiinteä lämpökeskus sekä siirrettävät lämpökeskukset vanhainkodilla ja paloaseman pihassa. Lämmitysenergiasta noin 90 % tuotetaan hakkeella ja loput raskaalla polttoöljyllä. Akonpohjan ja Niukkalan taajamissa sijaitsevat omat aluelämpölaitokset, joissa pääpolttoaineena on hake ja varalla kevyt polttoöljy. Niukkalan lämpölaitos ajetaan alas lähitulevaisuudessa, koska hakekattilan teho on liian suuri. Lämmitystarvetta on enää paloasemalla, jonne asennetaan vuoden 2013 aikana öljylämmityksen rinnalle ilmavesilämpöpumppu. Kaukolämpöverkostoa on yhteensä noin 7 km ja siihen on liittynyt noin 80 kuluttajaa. 8 Parikkalan keskustaajaman lämpölaitoksen osalta tehdään parhaillaan kehittämissuunnitelmaa, koska laitoksen varajärjestelmä eli raskaspolttoöljykattila alkaa olla teknisen käyttöikänsä päässä. Lisäksi lämpölaitoksen huipputehontarve on kasvanut viime vuosina. Lähitulevaisuudessa on myös tiedossa suuria uudisrakennuksia, joiden liittäminen osaksi lämpöverkkoa on erittäin perusteltua. Parikkalan kunta omistaa metsää 1 100 hehtaaria. 9 Parikkalan kunnan alueella on metsää kaikkiaan 42 100 hehtaaria 10 7 Tilastokeskus. Kuntien avainluvut. Parikkala. Saatavilla http://stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/580.html. Vierailtu 3.1.2013 8 Parikkalan kunta. Tekninen toimi. Lämpölaitos. Saatavilla http://kanava.etelakarjala.fi/kiinteasivu.asp?kiinteasivuid=596&nakymaid=71. Vierailtu 3.1.2013 9 Marjatta Laukkanen, Parikkalan kunnan hallintojohtaja. Suullinen tiedonanto. 3.1.2013 10 Seppo Repo, Kaakkois-Suomen metsäkeskus. Suullinen tiedonanto. 4.1.2013

16 2.4 Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Parikkala liittyi joulukuussa 2011 Motiva Oy:n hallinnoimaan energiaohjelmaan, johon kiinteänä osana kuuluu selvittää uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet kunnan alueella uusiutuvan energian kuntakatselmuksen avulla. Lisäksi kunta on ollut mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU -hankkeessa vuodesta 2008 lähtien. Hankkeen tavoitteisiin kuuluvat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kunnan alueella 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä energiatehokkuuden parantamisella ja uusiutuvan energian käyttöön otolla. Parikkalan uusiutuvan energian kuntakatselmuksen painoalueiksi on valittu puuja jätepolttoaineet sekä biokaasu. Parikkalan kunnassa ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Parikkalan kunta on teettänyt vuonna 2012 energiakatselmuksia Kirjolan koulussa, Kiipolan koulussa, Liikuntahallissa sekä Vanhainkoti Käskynkässä. Lisäksi kunta tulee teettämään vuonna 2013 energiakatselmoinnit Parikkalan terveyskeskuksessa, Saaren palvelukeskuksessa, Saaren koulussa ja Uukuniemen palvelutalolla. 2.5 Kasvihuonekaasupäästöt Parikkalan kunta lähti mukaan Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU-hankkeeseen vuonna 2008. HINKUhankkeessa on selvitetty Parikkalan kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjen lähtötilanne. Vertailuvuotena hankkeessa toimii vuosi 2007. HINKU-hankkeen tavoitteena on vähentää koko kunnan alueella muodostuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kuvassa 7 on esitetty Parikkalan kunnan alueella vuonna 2007 muodostuneet kasvihuonekaasupäästöt, joiden kokonaismäärä oli 78 000 tonnia sekä vuoden 2011 tilanne, johon mennessä kasvihuonekaasupäästöjä on saatu vähennettyä 12 %. Tämä vastaa noin 11 900 kg asukasta kohden vuodessa. Kuva 7. Parikkalan kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjen suuruus ja jakautuminen vuosina 2007 ja 2011. 11

17 Parikkalassa merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja on maatalous, kun tarkastellaan kasvihuonekaasupäästötasetta tuotannollisesta näkökulmasta, kuten kuvassa 7. Parikkalan alueen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu KASVENER-mallilla, joka on tuotantoperusteinen laskentamalli. Mikäli asiaa tarkasteltaisiin kulutuksen näkökulmasta, vähentyisi maatalouden aiheuttamat päästöt, mutta vastaavasti kulutushyödykkeiden osalta päästöt kasvaisivat. Parikkalan kunnan alueella tuotetaan vuosittain 15 000 000 litraa maitoa, joka vastaa parikkalalaisten ja lahtelaisten vuotuista maidon kulutusta. Liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa muodostuu valtatie kuuden läpikulkuliikenteestä. Kasvihuonekaasupäästöt tulee HINKU-kunnissa laskea vähintään kerran valtuustokaudessa. Parikkalan kunta on tilannut vuosittain kasvihuonekaasupäästöraportin CO 2 -raportin muodossa. CO 2 - raportti ei huomioi laskennassaan teollisuuden aiheuttamia päästöjä, mutta mm. sähkön- ja lämmönkulutuksen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen osalta raporteista saa hyvän käsityksen vuotuisesta tasosta. Kuvassa 8 on esitetty kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri sektoreille (ei teollisuus) vuonna 2010. Vuonna 2010 Parikkalan kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjä muodostui 69 100 tonnia ilman teollisuutta. CO 2 -raportissa noudatetaan kulutusperusteista laskentatapaa mm. sähkön ja kaukolämmön osalta, mutta tieliikenteen, maatalouden, jätehuollon ja erillislämmityksen osalta laskenta perustuu tuotannolliseen laskentatapaan. 12 1 % Jätehuolto 31 % Maatalous 40 % Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Kaukolämpö Maalämpö 7 % Erillislämmitys 0 % 2 % 8 % 11 % Tieliikenne Kuva 8. Parikkalan kunnan alueella muodostui kasvihuonekaasupäästöjä kaikkiaan 69 100 tonnia vuonna 2010. Laskelmaan ei sisälly teollisuuden päästöjä. Mukaillen CO 2 -raporttia. 12 11 HINKU-foorumi. Parikkalan infokortti. Saatavilla: http://www.hinkufoorumi.fi/kunta/fi_fi/hinkukunnatvahensivatilmastopaastoja/. Vierailtu: 3.4.2013 12 CO 2 -raportti. Parikkalan kasvihuonekaasupäästöt 2008-2010.

18 3 Energiantuotannon ja -käytön nykytila 3.1 Lähtötiedot Lähtötiedot on kerätty pääosin julkisista lähteistä, kunnan aiemmin tekemistä selvityksistä sekä tietopyyntöinä. Kunnan rakennuskannan kerrosalat sekä ikä- ja lämmitystapajakaumat rakennustyypeittäin on selvitetty Tilastokeskukselta. Rakennuskannan kerrosneliöihin suhteutetuksi lämmönkulutukseksi on arvioitu 200 kwh/m 2, joka on osoittautunut aikaisempiin selvityksiin nähden, hyvin onnistuneeksi arvioksi. Kunnan kokonaissähkönkulutus on saatu Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista. Polttoaineiden ja sähköntuotannon ominaispäästökertoimien lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen energiatilastoja, Motivan ohjeistusta ja CO 2 -raporttia. Parikkalan kaukolämmön päästökerroin on laskettu aiemmin. Käytetyt ominaispäästökertoimet on esitetty taulukossa 3. Lämpökattiloiden hyötysuhteena on laskennassa käytetty arvoa 80 %. Sähkön osalta huomioidaan jakelussa tapahtuvat häviöt, jotka ovat noin 2 %. Taulukko 3. Laskennassa käytetyt ominaispäästökertoimet Ominaispäästökertoimia Kaukolämpö (keskustaajama) 74 t CO 2 -e/gwh Kaukolämpö (Akonpohja) 106 t CO 2 -e/gwh Kulutussähkö 198 t CO 2 -e/gwh Lämmityssähkö 400 t CO 2 -e/gwh Raskas polttoöljy 284 t CO 2 /GWh Kevyt polttoöljy 261 t CO 2 /GWh Puupolttoaineet 0 t CO 2 /GWh 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus 3.2.1 Sähköntuotanto Parikkalan kunnan alueella Parikkalan kunnan alueella ei ole sähköntuotantoa. 3.2.2 Sähkönkulutus Parikkalan kunnan alueella Parikkalan kunnan alueen vuotuinen sähkönkulutus on pysynyt suunnilleen tasolla 51 55 GWh. Sähkönkulutuksen jakautuminen eri sektoreille vuosina 2007 2011 on esitetty taulukossa 4. Energiateollisuus ry:n kuntakohtaisissa tilastoissa sähkönkulutus on jaoteltu asumiseen ja maatalouteen, palveluihin ja rakentamiseen sekä teollisuuteen. Suurin osa asumiseen ja maatalouteen liittyvästä sähkönkulutuksesta kohdistuu rakennusten lämmitykseen. Taulukko 4. Parikkalan kunnan alueen vuotuinen sähkönkulutus vuosina 2007 2011 Sähkönkulutus (GWh) 2007 2008 2009 2010 2011 Asuminen ja maatalous 33 32 33 36 35 Palvelut ja rakentaminen 16 16 17 17 16 Teollisuus 6 3 2 2 2 Yhteensä 55 51 52 55 53

19 Sähkönkulutus kesämökeissä Vuonna 2011 Parikkalassa oli 1 814 mökkiä. Muita asuinrakennuksia Parikkalassa on noin 2 400. Mökkien sähkön ja lämmön kulutus muodostavat suhteellisen merkittävän osan kunnan alueen energiankulutuksesta. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa on esitetty taulukossa 5. Uunia, takkaa tai kaminaa hyödynnetään kesämökkien lämmityksessä yli 90 % joko muun lämmitystavan tukena tai ainoana lämmitysvaihtoehtona. Sähkölämmitys on 54,5 prosentissa mökeistä ja lämpöpumppu 4,9 prosentissa. Muu irrallinen lämmityslaite, useimmiten öljylämmitys on 16,6 prosentissa mökeistä. 14 Taulukko 5. Kesämökkien lämmitystapa kesämökkibarometrin 2009 mukaan. 14 Osuus Lämmitystapa kesämökeistä Takka, kamiina, uuni 91 % Suora sähkölämmitys 55 % Irrallinen lämmityslaite 17 % Lämpöpumppu 5 % Vesi- tai ilmakeskuslämmitys 1 % Muu lämmitystapa 0,5 % Talvikäytössä olevat mökit kuluttavat lämmitysenergiaa huomattavasti enemmän kuin kesäkäytössä olevat mökit. Yleistyvä käytäntö on pitää mökkejä peruslämmössä vuoden ympäri, jolloin voidaan pienentää merkittävästi kosteusvaurioriskiä. Peruslämmöllä pidetään nykyisin noin 27 % kesämökeistä. 14 Sähköistetyn peruslämmöllä olevan mökin sähkönkulutus on keskimäärin 8 000 kwh vuodessa. Lämmityksen osuus kulutuksesta on noin 7 740 kwh eli 97 %. Muiden sähkölaitteiden kuten valaistuksen sekä television ja pesulaitteiden käyttöön osuus 260 kwh eli 3 %. 15 Ilman peruslämpöä kesämökkien vuotuinen lämmön kulutus on noin 1 240 kwh, joka on vain 15,5 % sähkölämmitteisen peruslämmöllä olevan mökin kulutuksesta. Parikkalan alueella on 1814 mökkiä, joista peruslämmöllä on 484 mökkiä ja ilman peruslämpöä 1 330 mökkiä. Peruslämpöisten mökkien yhteenlaskettu vuotuinen lämmönkulutus on 3,8 GWh ja ilman peruslämpöä olevien mökkien yhteenlaskettu vuotuinen lämpöenergiankulutus on 1,6 GWh. Yhteensä kesämökeillä kuluu lämpöenergiaa 5,4 GWh vuodessa. Lämpöenergian kulutuksen jakautuminen eri lämmönlähteille on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Parikkalan kunnan alueen kesämökkien lämpöenergian kulutus. Taulukossa on kuvattu mökkien lukumäärät lämmitystavan ja peruslämmön mukaan jaoteltuna. Lämpöpumppujen osalta on huomioitu pumppujen kuluttama sähkö (lämpökerroin 3). Sähkölämmitteisten mökkien osalta on lämmityksessä arvioitu käytettävän puuta siten, että tämä muodostaa 5 % peruslämmössä olevien mökkien ja 20 % muiden mökkien lämmön kulutuksesta. Lämmitystapa Perus- Ei perus- Lämpöenergian lämmössä lämmössä Yhteensä kulutus (GWh) Suora sähkö 444 544 989 4,05 Lämpöpumppu 40 49 89 0,11 Erillinen lämmityslaite 0 301 301 0,35 Puulämmitys 0 435 435 0,89 Yhteensä 484 1330 1814 5,40 Muiden sähkölaitteiden kuten valaistuksen sekä television ja pesulaitteiden käyttöön kuluu sähköä 260 kwh vuodessa. 15 90 %:lla kesämökeistä on sähköt, joka Parikkalan tapauksessa tarkoittaa 1 633 kesämök-

20 kiä. Näiden kesämökkien vuotuiseksi muuksi kuin lämmitykseen tarvittavan sähkön kulutukseksi saadaan näin ollen 0,43 GWh. Vuotuinen yhteenlaskettu sähkönkulutus Parikkalan alueen kesämökeillä on näin ollen 4,6 GWh. Kiinteistöjen lämmityssähkön kulutus Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilastossa on rakennukset luokiteltu niiden päälämmönlähteiden mukaan. Yleensä omakotitaloissa ja usein myös rivitaloasunnoissa on puulämmitteinen takka, uuni tai kamiina sähkölämmityksen rinnalla, joten sähkölämmitteisten erillisten pientalojen sähkölämmitteisistä kerrosneliöistä siirrettiin 20 % puulämmitykseen ja vastaavasti rivi- ja ketjutalojen osalta 10 %. 16 Kiinteistöjen lämpöenergian ominaiskulutukseksi arvioitiin 200 kwh/rm 2. Näin ollen saatiin laskettua Parikkalan kunnan alueen kiinteistökannan lämmityssähkön tarve. Lämmityssähkön tarve kunnan alueen kiinteistöillä on yhteensä 29,6 GWh/a. Tästä erillisten pientalojen osuus on 58 %, rivi- ja ketjutalojen 7 %, kerrostalojen 1 %, kesämökkien 14 %, teollisuusrakennusten 5 % ja muiden rakennusten 15 %. Jakauma on esitelty alla olevassa kuvassa 9. 14 % Erilliset pientalot (17,18 GWh/a) Rivi- ja ketjutalot (2,07 GWh/a) 15 % Asuinkerrostalot (0,30 GWh/a) 1 % 5 % 7 % 58 % Teollisuusrakennukset (1,48 GWh/a) Muut rakennukset (4,44 GWh/a) Kesämökit (4,16 GWh/a) Kuva 9. Parikkalan alueen kiinteistöjen lämmityssähkön tarve. 13 Energiateollisuus ry. Kunnat sähkönkäytön suuruuden mukaan. Saatavilla: http://energia.fi/tilastot-jajulkaisut/sahkotilastot/sahkonkulutus/sahkon-kaytto-kunnittain. Vierailtu 16.1.2013. 14 Nieminen. Kesämökkibarometri 2009. Saatavilla: http://www.tem.fi/files/22175/mokkibaro08_raportti.pdf 15 Sahari ja Perrels 2009. Ekotehokkuutta parantavat investoinnit kesämökeillä. VATT Tutkimukset 145 16 Tilastokeskus. Px-Web tietokannat. Asuminen/Rakennukset ja kesämökit. Saatavilla http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/databasetree_fi.asp Vierailtu: 20.1.2013