HIEKKAHARJUN VESITORNIN VIEREEN ASUINKERROSTALOJA "Hiekkaharjun Aurinkokello" 26.11.2008 Tämä on asemakaavan muutoksen nro 002046, Simonkylä maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu) Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Hiekkaharjun vesitornin vieressä Talvikkitien, Leinikkitien, Tornimäen ja Malmipolun rajaamalla alueella. Kaavamuutosalueeseen kuuluu myös Talvikkitie (Malmimäentie) välillä Peippikuja Vanha soratie. Alustava kerrosalamäärä asuinrakentamiseen on 11 500 k-m2 ja kerrosluku IV-VI. Tällä kaavamuutoksella muutetaan samalla Malmimäentien nimi virallisesti Talvikkitieksi välillä Peippikuja - Vanha soratie (asemakaavan tekninen tarkistus). Opaskartoissa ja tienviitoissa lukee Talvikkitie. Hakija Asemakaavan muutosta Rakennusosakeyhtiö Hartela. on hakenut Lähtötiedot Nykytilanne: Alueella sijaitsee Hiekkaharjun vesitorni, paloasema sekä muita rakennuksia, mm. autosuojia, varastoja ja Vantaan Veden keskusvalvomo. Miksi kaavamuutos tehdään? Miten asemakaava muuttuu? Alueella oleva pelastusasema tulee siirtämään toimintansa lähivuosien aikana muualle ja myös Vantaan Veden keskusvalvomolle tullaan etsimään uusi sijoituspaikka. Siksi Hiekkaharjun vesitornin korttelia on tutkittu asumisen alueena tulevaisuuden tarpeita varten. Alueen luoteis- ja koillispuolella on kerrostaloalue. Leinikkitien lounaispuolella on liikerakennuksia sekä eri-ikäisten pientalojen alue. Talvikkitien itäpuolella on Hiekkaharjun koulu. (Ilmakuva alueesta on tämän arviointisuunnitelman lopussa) osallistumis- ja Maanomistus: Vantaan kaupunki omistaa kaavamuutosalueen. 1
Maakuntakaavassa (YM 8.11.2006) kaavamuutosalue on pohjavesialueella olevaa taajamatoimintojen aluetta. Kaikki alueella olevat rakennukset eivät sijaitse rakennusalalla. Muuten alue on rakennettu asemakaavan mukaisesti. Yleiskaavassa (Kv 17.12.2007) kaavamuutosalue on tehokasta asuntoaluetta A1, jolla sijaitsee yhdyskuntateknisen huollon laitos. Muut suunnitelmat: Vuonna 1999 aloitettiin Vantaan kaupungin hakemuksesta tekemään asemakaavamuutosta (nro 001457) kortteliin 65043, mutta työ keskeytyi. Tällä asemakaavan muutoksella korvataan em. kaavamuutos. Asemakaavassa (YM 5.4.1991) korttelialue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Rakennusoikeus on 10 000 k-m2 ja enimmäiskerrosluku III½. Korttelialueen eteläkulmassa on vesitorni (vt). Korttelia sivuaa itäpuolitse Talvikkitie, joka voimassa olevassa asemakaavassa on tällä kohdin Malmimäentien nimisenä. Ote ajantasa-asemakaavasta: Päätökset: Malmimäentien nimi poistetaan ja tie saa osuudella vesitorni - Koivukylänväylä nimen Talvikkitie - Pyrolavägen. (Kaavoituslautakunnan päätös 12.8.1998 264.) Esisuunnitelmat: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy on tutkinut alueen maankäyttöä asuinkäyttöön erilaisin vaihtoehdoin, jotka perustuvat mm. vesitornin heittämien varjojen tutkielmiin. Alustavasti on tarkemmin tutkittu kahta vaihtoehtoa, joista toisessa paloaseman rakennuksesta ei säilytetä mitään (VE1) ja toisessa pieni osa rakennuksesta säilytetään (VE2). Lopullinen arviointi kaavamuutoksen lähtökohdaksi tehdään näiden vaihtoehtojen pohjalta. (Hiekkaharjun Aurinkokellon vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa.) Luontokohteet: Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella. Kulttuurihistorialliset kohteet: Hiekkaharjun vesitorni ja paloasema on mainittu Vantaan moderni rakennuskulttuuri 19301979 -inventointiraportissa (2002). Vesitorni on raportissa arvotettu suojeluluokkaan B kuuluvaksi ja paloasema suojeluluokkaan A2. Paloasema mainitaan Hiekkaharjun identiteetin kannalta merkittävänä rakennuksena. Vesitorni on rakennettu vuonna 1962 (vanha osa: arkkit. Väinö Vuorinen) ja 1970luvulla (laajennus). A2: Potentiaalinen suojelukohde, jonka suojelukelpoisuus ja -laajuus täytyy useimmissa tapauksissa inventoinnilla selvittää. B: Kohteessa on jokin erittelemätön arvo, joka nostaa ne asianomaisen aikakauden massan yläpuolelle. Kohde on tärkeä ympäristön historiallisen syvyyden ja identiteetin kannalta. 2
Hum.kand. Lauri Putkonen on laatinut Hiekkaharjun paloaseman rakennushistoriallisen selvityksen 29.7.2008. Paloasema on rakennettu useassa eri vaiheessa vuosina 1957-1961. Ensin valmistui kylmä varastoosa v. 1957, minkä jälkeen työt keskeytyivät. Suunnitelmia uusittiin ja rakentamista jatkettiin v. 1960. Helsingin maalaiskunnan palokunnan toiminta alkoi siis v. 1960 kunnan varasto- ja korjaamorakennuksessa, josta oli erotettu kolmen huoneen ja keittiön käsittävä asuinhuoneisto palokunnan käyttöön. Paloasema on säilyttänyt pääpiirteissään v. 1960 ulkoasun. Sisätiloja on muutettu 1980- ja 1990-luvuilla. Suunnittelua rajoittavat tekijät: Vesitorni säilyy nykyisessä käytössä. Ketkä ovat tämän kaavamuutostyön osallisia? Kaavamuutoksen hakijat Kunnan jäsenet Alueen maanomistajat ja maanvuokraajat Viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset (naapurit) Kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset Ne, jotka katsovat olevansa osallisia Kaupungin asiantuntijaviranomaiset: maankäytön ja ympäristön toimiala (kaupunkisuunnittelu, yrityspalvelut, kuntatekniikan keskus, rakennusvalvonta, ympäristökeskus), pelastuslaitos, tilakeskus, sivistystoimi ja kulttuuritoimi, joukkoliikenne, sosiaali- ja terveystoimen toimiala. Valtion viranomaiset: Uudenmaan ympäristökeskus, museovirasto, työsuojelupiiri, jne. Muut viranomaiset ja yhteisöt: Uudenmaan liitto, YTV, seurakunnat, tietoliikenneverkkoja ylläpitävät yhtiöt, Vantaan Energia Oy, Fingrid Oy, Gasum Oy, Vantaan ympäristöyhdistys ry jne. Miten osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään? Asemakaavoituksen alkamisesta on ilmoitus Vantaan Sanomissa "Kaupunki kaavailee" -palstalla 30.11.2008. Maanomistajille, naapureille, alueen yrityksille, koululle, viranomaisille ja muualla asuville asiasta ilmoitetaan tavallisella kirjeellä. Isännöitsijää pyydetään toimittamaan tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Mahdollisista yleisötilaisuuksista tiedotetaan Vantaan Sanomissa ja internetissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehdään työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viimeisin osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa 1.12.2008 alkaen (Kielotie 28, puh. 8392 2242, avoinna ma-pe 8.15-16.00) sekä internetissä (osoite asiakirjan etusivulla). Niistä löytyy myös tietoa asemakaavaprosessin etenemisestä yleensä. Kaavoitustyön vaiheesta kerrotaan kerran vuodessa kaikkiin vantaalaisiin talouksiin jaettavassa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa - lehdessä. Miten voitte vaikuttaa kaavatyön eri vaiheissa? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö Mikäli Teillä on huomautettavaa tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä tai oheisesta ideasuunnitelmasta, pyydämme ilmoittamaan mielipiteenne kirjallisesti 12.12.2008 mennessä osoitteella Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, 01300 Vantaa tai sähköpostilla kaavoitus.asiakaspalvelu@vantaa.fi. Yhteydenotoissa pyydetään ilmoittamaan tämän asemakaavan muutoksen numero 002046. 3
Asemakaavasuunnittelija Merja Häsänen on tavattavissa puhelimitse 5.12.2008 klo 9 11 ja muina aikoina erikseen sovittaessa. Asemakaavaehdotuksen vaihe Tavoiteaikataulun mukaan kaavamuutos käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa keväällä 2009. Kaavamuutosehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan sekä lausuntokierroksella. Asemakaavamuutoksen julkisesta nähtävillä olosta ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä ilmoitetaan muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Muistutuksen asemakaavan muutosehdotusta vastaan voivat tehdä asemakaavaehdotuksen nähtävillä ollessa kunnan jäsenet sekä osalliset. Vastineet muistutuksiin postitetaan kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen niille muistutuksen esittäneille, jotka ovat jättäneet osoitteensa muistutuksen yhteydessä. Hyväksymisvaihe Asemakaavamuutos on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2009. Nähtävillä olon yhteydessä ilmoittamista kirjallisesti pyytäneille ja osoitteensa tuolloin jättäneille lähetetään tieto asemakaavamuutosta koskevasta hyväksymispäätöksestä. - luontosuhteiltaan arvokkaat alueet, - vertailu maakuntakaavaan / yleiskaavaan / voimassaolevaan asemakaavaan, - havainnekuvat nykytilanteesta, voimassaolevan asemakaavan mukaisesta toteutumisesta, uudesta suunnitelmasta. Koska asemakaavan muutos laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavamuutoksen selostuksessa esitetään selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan. Sopimukset Asemakaavan muutokseen liittyy sopimuksia. Hakija maksaa kaavamuutoskustannukset. Yhteystiedot Aluearkkitehti Elli Maalismaa Puhelin: (09) 8392 6053 Asemakaavasuunnittelija, arkkitehti Merja Häsänen Puhelin: (09) 8392 2127. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@vantaa.fi Osoite: Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28 01300 Vantaa Kaupunginvaltuuston tekemästä hyväksymispäätöksestä voitte valittaa Helsingin Hallintooikeudelle kuntalain mukaisesti (Valitus). Miten asemakaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan? Asemakaavan selostuksessa esitetään suunnitelman kannalta oleelliset selvitykset (MRA 25 ), kuten esimerkiksi: - suhde tulevaisuuden maankäyttömahdollisuuksiin, - liikennetuotos, vaikutukset katuverkkoon ja liikenneturvallisuuteen, - sosiaaliset vaikutukset, - kulttuurihistoriallisesti merkittävät ympäristökokonaisuudet, vaikutukset kulttuurimaisemaan, rakennuskantaan, Vantaalla 26.11.2008 Asemakaavasuunnittelija, arkkitehti 4
Ilmakuva alueesta Alue, jonka maankäyttöä muutetaan, on rajattu valkoisella. 5
Maankäyttövaihtoehdot VE1 ja VE2 VE1 (paloasemaa ei säilytetä) VE2 (osa paloasemasta säilytetään) MRL 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Vireilletulosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 6