KIRKONKYÄN JOKINIEMEN TIENOON JA YMPÄRÖIVÄN MAASEUDUN YLEISKAAAVA SEKÄ SAJANIEMEN OSAYLEISKAAVAN JA LOPPIJÄRVI-SÄRKIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Samankaltaiset tiedostot
NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

115/ /2017 Tela

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

Määräysnumero Ulkoasu

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

^. '\''-l-f "<^% ^ -\<5?i8t 7^- M^ '- o,^ ISII '^": ^ \ ^' Q. ^-"^F '^s^ vt: \. SisJh^. isk-ifu 20^. 1^3. räty. ;w o o. --''^{^. nkaa.

LUUMÄKI KIVIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

679:4:11. Iu1/2. e= :4:6 679:4:7. Salon kaupunki ja MML, m

YPPÄRI PYHÄJOKI OSAYLEISKAAVA 1:5000 OULUSSA MIKKO KORHONEN ARKKITEHTI YO ANNE LESKINEN RI, HUK, YKS-154


Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava Mkl /49. Kyläalueet AT-1 a ja b

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Kitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaluonnoksen kaavamerkinnät ja määräykset. Kyläalueet AT-1 a ja b

LUUMÄKI. KAAVASELOSTUS Luonnos. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi. Tila: Rantala 1:156, kylä 428

Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin tavoitteellinen laajenemissuunta.

Yleiskaavamerkinnät ja määräykset

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

Loma- ja matkailualue. Alueelle saa rakentaa loma- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia.

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Liite HEL Hankenumero 2863_3. Rakentamisen ohjaamisen periaatteet Östersundomin rakennuskieltoalueella Helsingissä

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

PYHÄSELÄN KUNTA HAMMASLAHDEN OSAYLEISKAAVA

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

KOKEMÄEN KAUPUNKI KOKEMÄENJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

HYVINKÄÄ OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

Kaavassa osoitettua rakennuspaikkojen enimmäismäärää ei saa ylittää. Pysäköintipaikkoja tulee varata 1/35 k-m² kohti.

Transkriptio:

LOPPI KIRKONKYÄN JOKINIEMEN TIENOON JA YMPÄRÖIVÄN MAASEUDUN YLEISKAAAVA SEKÄ SAJANIEMEN OSAYLEISKAAVAN JA LOPPIJÄRVI-SÄRKIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET AK KERROSTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Alue varataan pääasiassa kerrostaloille. Alueelle saa rakentaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille ja erillispientaloille. Alueelle saa rakentaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Aluevaraus sisältää myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät ja alueet, virkistysalueet ja yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä muita alueen pääasiallisia toimintoja palvelevia tiloja. AP/s PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE, JOSSA KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ ASETTAA ERITYISIÄ VAATIMUKSIA KAAVAN SISÄLLÖLLE Alue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että rakentaminen tulee tyylin, rakentamisen määrän, sijainnin ja muiden tekijöiden osalta sovittaa maisemallisesti arkaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Alueen suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että maisemaraja säilyy tai rakentuu eheänä ja rakentaminen sopeutuu alueen maiseman ominaispiirteisiin. Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille ja erillispientaloille. Alueelle saa rakentaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. 1

Aluevaraus sisältää myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät ja alueet, virkistysalueet ja yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä muita alueen pääasiallisia toimintoja palvelevia tiloja. AP/res YHDYSKUNTARAKENTEEN MAHDOLLINEN LAAJENNUSALUE PÄÄASIASSA PIENTALOVALTAISTA ASUTUSTA VARTEN Alueelle varaudutaan pitkällä tähtäyksellä suunnittelemaan pääasiassa pientalovaltaista asutusta. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. ATP/res YHDYSKUNTARAKENTEEN MAHDOLLINEN LAAJENNUSALUE Alue varataan yhdyskuntarakenteen laajentamista varten. Alueen tarkempi maankäyttö ratkaistaan asemakaavalla. A ERILLISPIENTALOJEN ALUE Alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja ja niihin liittyviä talousrakennuksia sekä palveluja ja ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja. Luku A-merkinnän edessä osoittaa alueelle sallittujen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Uudet rakennuspaikat on havainnollistettu punaisella pisteellä. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden pientalon sekä tarpeellisia talousrakennuksia. AM MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE Alueelle voidaan rakentaa maa- ja metsätaloutta sekä niihin soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevia asunto-, tuotanto- ja talousrakennuksia. C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Alue varataan pääasiassa asumiselle sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloille. P PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE PY JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE Alue varataan pääasiassa julkisille palveluille. Alueelle voidaan sijoittaa myös yksityisiä palveluita. 2

TP TYÖPAIKKA-ALUE Alue varataan työpaikka-alueeksi, jossa voi olla palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöä häiritsemätöntä teollisuutta. Aluevaraus sisältää myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät ja alueet, virkistysalueet ja yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä muita alueen pääasiallisia toimintoja palvelevia tiloja. T TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE Alue varataan pääasiassa teollisuus- ja varastokäyttöön. Alue varataan myös sellaisille palveluille, jotka liittyvät alueen käyttöön tai palvelevat muuta tarkoitusta kuin asutuksen päivittäistavaramyyntiä. Aluevaraus sisältää myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät ja alueet, virkistysalueet ja yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä muita alueen pääasiallisia toimintoja palvelevia tiloja. TY TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA Alue varataan sellaiselle teollisuudelle, joka ei aiheuta haittaa ympäristön asutukselle. Alue varataan myös sellaisille palveluille, jotka liittyvät alueen käyttöön tai palvelevat muuta tarkoitusta kuin asutuksen päivittäistavaramyyntiä. Aluevaraus sisältää myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät ja alueet, virkistysalueet ja yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä muita alueen pääasiallisia toimintoja palvelevia tiloja. VL LÄHIVIRKISTYSALUE Alueelle saa sijoittaa vain yleistä virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. VU URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUIDEN ALUE VV UIMARANTA-ALUE Alueelle saa sijoittaa ainoastaan yleiseen uimarantakäyttöön liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. VR RETKEILYALUE Alueelle saa sijoittaa ainoastaan yleiseen ulkoilu- ja retkikäyttöön liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. 3

R LOMA- JA MATKAILUALUE Alue varataan loma-asutukselle, lomailun, matkailun, kurssikeskusten yms. tarpeisiin. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. RA LOMA-ASUNTOALUE Luku RA-merkinnän edessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Uudet rakennuspaikat on merkitty punaisella pisteellä. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, vierasmajan, saunarakennuksen ja muita talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin vähintään 70 kerros-m 2 ja enintään 150 kerrosm 2. Jos muiden rakennusten kuin saunan etäisyys rannasta on vähintään 100 m, rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 300 kerros-m 2. Rakennusten enimmäiskoko on - loma-asunto 80 kerros-m 2 ja vähintään 100 m:n etäisyydellä rannasta 150 kerros-m 2 - sauna 25 kerros-m 2 - vierasmaja 20 kerros-m 2 Kaikki rakennukset on sijoitettava samaan taloryhmään. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saa olemassa olevaa rakennusta peruskorjata tai rakennus korvata uudella vastaavalla rakennuksella, mikäli se soveltuu paikalle. RA-1 LOMA-ASUNTOALUE RANTA-ASEMAKAAVA-ALUEELLA Rakennusoikeus on ranta-asemakaavan mukainen. RA-2 LOMA-ASUNTOALUE Koko RA-2- alue muodostaa yhden rakennuspaikan, jonka sisälle ei saa muodostaa kiinteistörajoja. Luku RA-2- merkinnän edessä osoittaa loma-asuntojen enimmäismäärän. Lomaasunnon ja talousrakennusten yhteenlaskettu rakennusoikeus on 120 kerros-m 2. LV YLEINEN VENEVALKAMA-ALUE LV-1 YKSITYINEN VENEVALKAMA-ALUE LP YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE LH HUOLTOASEMA-ALUE 4

EH HAUTAUSMAA-ALUE ET YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE ET/pv YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE POHJAVEDENOTTAMOA VARTEN EV SUOJAVIHERALUE SL LUONNONSUOJELUALUE Alue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. M MAA- METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia. Määräys ei koske kaavassa osoitettua rakennusoikeutta eikä maa- ja metsätalouden rakennuksia. M-1 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Merkintä ei rajoita haja-asutustyyppistä rakentamista. Alueen rakennusoikeus määräytyy yleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Maanteiden läheisyydessä on otettava huomioon, että uusia asuntoja ja oleskelupihoja ei saa sijoittaa alueelle, jossa liikenteen päivämelu ylittää 55 dba. M-2 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE MANEESIA VARTEN Alue varataan maneesia varten. MA MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuristoriallista ympäristöä. Alueen säilyminen avoimena ja viljelykäytössä on tärkeää. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia. Määräys ei koske maa- ja metsätalouden rakennuksia. MT MAA- JA METSÄTALOUSALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa maatalouden harjoittamista varten. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia. Määräys ei koske kaavassa osoitettua rakennusoikeutta eikä maa- ja metsätalouden rakennuksia. 5

Peltoaukeat on pyrittävä säilyttämään viljelykäytössä. MT-1 MAA- METSÄTALOUSALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa maatalouden harjoittamista varten. Uuden asutuksen sijoittamista avoimelle peltoaukealle tulee välttää ja ohjata se olevan asutuksen yhteyteen, metsäsaarekkeisiin ja peltoaukeiden reunoille. Maanteiden läheisyydessä on otettava huomioon, että uusia asuntoja ja oleskelupihoja ei saa sijoittaa alueelle, jossa liikenteen päivämelu ylittää 55 dba. Peltoaukeat on pyrittävä säilyttämään viljelykäytössä. MU MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia. Määräys ei koske kaavassa osoitettua rakennusoikeutta eikä maa- ja metsätalouden rakennuksia. MY MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia. Määräys ei koske kaavassa osoitettua rakennusoikeutta eikä maa- ja metsätalouden rakennuksia. MRL 41.2 :n nojalla määrätään, että alueella ovat kiellettyjä sellaiset maankamaraan, vesistöön ja kasvillisuuteen liittyvät toimenpiteet, jotka vaarantavat alueen suojeluarvot. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. VESIALAUE OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA KANTATIE, JOKA OSOITETAAN ASEMAKAAVASSA LIIKENNEALUEENA SEUTUTIE, JOKA OSOITETAAN ASEMAKAAVASSA LIIKENNEALUEENA YHDYSTIE/KOKOOJAKATU Merkintä osoittaa yhtyestarvetta. Tien yksityiskohtainen sijainti ratkaistaan asemakaavalla tai muulla yksityiskohtaisemmalla suunnitelmalla. Asemakaavan ulkopuolella tulee uusien rakennuspaikkojen liittyminen pyrkiä järjestämään olemassa olevien teiden tai liittymien kautta. Mahdollisesti tarvittavista liittymäjärjestelyistä tulee olla riittävän ajoissa yhteydessä tiehallintoon. 6

HUOMATTAVA PÄÄSYTIE Merkintä osoittaa yhtyestarvetta. Tien yksityiskohtainen sijainti ratkaistaan asemakaavalla tai muulla yksityiskohtaisemmalla suunnitelmalla. PÄÄSYTIEN YHTEYSTARVE Merkintä osoittaa yhtyestarvetta. Merkintä ei osoita tien sijainti. Tien yksityiskohtainen sijainti ratkaistaan asemakaavalla. LIIKENNETUNNELI MAAKAASUJOHTO z PÄÄSÄHKÖLINJA KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVE. Merkintä ei osoita yhteyden sijaintia eikä tyyppiä. SIJAINNILTAAN OHJEELINEN ULKOILUREITTI Merkintä osoittaa yhteystarvetta pv-1 VEDENHANKINNALLE TÄRKEÄ POHJAVESIALUE Alue on ympäristökeskuksen luokituksen mukaan I-luokan vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, ettei alueen käyttömahdollisuuksia vesilähteenä vaaranneta tai heikennetä pohjavesivarojen laatua. Osa-alueen rakentamista tai muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristösuojelunlain 1 luvun 8 (pohjaveden pilaantumiskielto). Alueella on kemikaalien ja pohjavesien haitallisten jätteiden varastointi kielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laadunmuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. pv-2 VEDENHANKINTAA SOVELTUVA POHJAVESIALUE Alue on ympäristökeskuksen luokituksen mukaan II-luokan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, ettei alueen käyttömahdollisuuksia vesilähteenä vaaranneta tai heikennetä pohjavesivarojen laatua. Osa-alueella rakentamista tai muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 (pohjaveden pilaantumiskielto). Alueella on kemikaalien ja pohjavesien kannalta haitallisten jätteiden varastointi kielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitava öljyn enimmäismäärää. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä 7

siten, ettei aiheudu pohjaveden laadunmuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. ma-1 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ Alueen pääkäyttötarkoituksen mukainen toiminta ja rakentaminen on sopeutettava alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. ma-2 MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ Alueen pääkäyttötarkoituksen mukainen toiminta ja rakentaminen on sopeutettava alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. ht sa ao/s luo HISTORIALLINEN TIE SAUNAN RAKENNUSALA Saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 kerros-m 2. Saunan vähimmäisetäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta on 15 m. Saunan paikkaa ei saa muodostaa omaksi tilakseen. SÄILYTETTÄVÄN ERILLISPINTALON RAKENNUSALA Rakennuksen peruskorjaaminen ja vähäinen laajentaminen on mahdollista asemakaavan perusteella. Korjaus- ja laajennustoimenpiteet tulee suorittaa siten, että niissä otetaan huomioon alueen kulttuurihistoriaan ja maisemaan liittyvät arvot. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE MRL 41.2 :n nojalla määrätään, että alueella ovat kiellettyjä sellaiset maankamaraan, vesistöön ja kasvillisuuteen liittyvät toimenpiteet, jotka vaarantavat alueen suojeluarvot. MRL 43.2 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen, täyttäminen, puiden kaataminen sekä muut alueen luonnontilaa vaarantavat toimenpiteet ilman kunnan myöntämää maisematyölupaa. Numero viittaa kaavaselostukseen. sr KULTTUURIHISTORIALLISESTI JA/TAI KYLÄKUVAN SÄILYMISEN KANNALTA ARVOKAS RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ MRL 41.2 :n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa tehtävien muutos- ja korjaustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Numero viittaa kaavaselostukseen. srs RAKENNUSUOJELULAIN NOJALLA SUOJELTU RAKENNUS Rakennusta koskevat suojelumääräykset on annettu rakennussuojelulain mukaisessa suojelupäätöksessä. Numero viittaa kaavaselostukseen. 8

srk KIRKKOLAIN 5 :N NOJALLA SUOJELTU KIRKOLLINEN RAKENNUS Korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. Numero viittaa kaavaselostukseen. SM MUINAISMUISTOLAIN RAUHOITTAMA KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. Numero viittaa kaavaselostukseen. sm-1 ALUE, JOTA KOSKEE MUINAISJÄÄNNÖSTEN SELVITYSTARVE Museoviraston arvion mukaan alueella saattaa sijaita muinaisjäännöksiä. Ennen uutta rakennusta koskevan rakennusluvan myöntämistä on otettava yhteyttä Museovirastoon ja varmistettava, että rakentamisalueella ei sijaitse muinaismuistolain tarkoittamaa muinaisjäännöstä. Yhteydenottotarve poistuu sen jälkeen kun alueelle on tehty Museoviraston hyväksymä selvitys. saa PUHDISTETTAVA/KUNNOSTETTAVA MAA-ALUE Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. /s ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN Alueen merkintä koskee maiseman, luonnonolojen tai kulttuurihistorian kannalta arvokkaita alueita rakennuksineen. Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa ja rakennettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei alueen maisemallista, kulttuurihistoriallista tai luonnonolosuhteista johtuvia arvoja vaaranneta tai heikennetä. RAKENNUSPAIKKAA JA RAKENTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Rakennuksen ja rantaviivan väliin on jätettävä riittävä suojapuusto. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopeutua malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan sekä rakennettuun kulttuuriympäristöön. Ympärivuotisen asunnon ja loma-asunnon alimman vaurioituvan lattiarakenteen tulee olla keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvan ylimmän tulvakorkeuden (HW 1/50) yläpuolella, mihin tulee vielä lisätä vesistön erityispiirteistä johtuva lisäkorkeus 0,3 m.n. 1 m. Tämä määräys koskee myös muita rakennuksia, jos niissä on veden noususta vaurioituvia rakenteita. VESI- JA JÄTEHUOLTOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVOITETTAVAN ALUEEN ULKOPUOLELLA 9

Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa 1.1.2004 voimaan tullutta talousvesien käsittelystä annettua valtioneuvoston asetusta (nro 542, annettu 11.6.2003), joka koskee vesihuoltolaitosten viemäriverkoston ulkopuolisia alueita. Jätevesien käsittely ei saa aiheuttaa vaaraa vesistölle eikä pohjavedelle. Käymälä-, talous, pesuja saunavesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Kuivakäymälät tai vastaavat laitteet on rakennettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja talousvesikaivoista sekä vähintään 5 metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Tiivis jätevesisäiliö on sijoitettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Tiiviin jätevesisäiliön alapinnan etäisyys pohjaveden pinnan ylimmästä korkeudesta on oltava vähintään 1 m. Tiiviin jätevesisäiliön alapinnan on oltava järven keskivedenkorkeuden yläpuolella, mikäli tiivis jätevesisäiliö sijaitsee 100 m lähempänä rannasta. YLEISET MÄÄRÄYKSET Rakennusten vähimmäisetäisyydet keskivedenpinnan mukaisesta rantaviivasta ovat: - sauna 20 m - muut rakennukset 25 m Rakennusten lattiatason on oltava vähintään 1,6 metriä järven keskivedenkorkeudesta, mikäli rakennus sijaitsee 100 m lähempänä järvenrantaa. Rakennukseen kuuluvan katetun kuistin koko saa olla enintään 10 m 2, mikäli rakennus sijaitsee 30 m lähempänä rannasta. Rakennuslautakunta voi myöntää määräyksestä poikkeuksen, jos ratkaisu parantaa rakennuksen sopeutumista maastoon ja maisemaan. Rakennukset on sijoitettava siten, että ne muodostavat yhtenäisen rakennusryhmän. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata uudella vastaavalla rakennuksella. M-, MT-, MA-, MU-, MY-, LV-, VR- ja VV-alueilta on yleiskaavan mitoitusperusteiden mukainen rakennusoikeus sijoitettu saman maanomistajan A-, AP-, AM-, R-, RA- ja RA-2- alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain 72.1 ja 72.2 :n nojalla määrätään, että rakennusluvan saa myöntää ilman ranta-asemakaavaa tämän yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen seuraavilla ranta-alueilla: - A, AM ja RA, VL, VV, VR, LV, LV-1 - M, MA, MT, MU ja MY - Saunan rakennusalalla (sa) seuraavilla alueilla: M, MT, MU ja MY. Rakennusluvan myöntämisen erityiset edellytykset (MRL 137 ) on ratkaistu tämän yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen seuraavilla ranta-alueen ulkopuolisilla alueilla: A, AM, RA-, RA-2, M-, M-1, MA, MA-1, MT, MT-1, MU, MY. Helsinki 16.10.2005. Korjattu 22.5.2007 ja 4.6.2007. Hyväksytty Lopen kunnan valtuustossa 4.6.2007 44 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl.ins. 10