Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus tulee? 4. Jatkuva menestys vai näivetystauti: mitä voimme tehdä? Paavo Okko Innovaatio 2006 21.9.2006
Tulotasot 1946 ja 2006 sekä niiden muutos BKT asukasta kohti vuoden 2004 kansainvälisin hinnoin, USD (Nikinmaa-Vartia 2006) 1946 2006 2006/1946 kertaistuminen Norja 6 655 41 635 6.3 Yhdysvallat 12 128 41 360 3.4 Tanska 8 190 35 263 4.3 Sveitsi 11 299 32 772 2.9 Suomi 5 236 (8.) 32 013 6.1 Alankomaat 6 131 30 938 5.0 Japani 1 967 30 907 15.7 Iso-Britannia 8 942 30 278 3.4 Saksa 3 416 30 231 8.9 Ruotsi 7 709 30 071 3.9 Ranska 4 978 29 050 5.8 Italia 3 643 28 386 7.8 Etelä-Korea 716 21 040 29.4 Saudi-Arabia 2 850 15 479 5.4 Argentiina 7 062 14 846 2.1 Venäjä 3 283 11 561 3.5 Iran 2 480 8 069 3.3 Kiina 480 6 220 12.9 Intia 886 3 481 3.9 Nigeria 655 1 236 1.9 2
M. Porterin jäsentely kasvun vaiheista/tyylilajeista sopii hyvin Suomeen Tuotannontekijävetoinen - puu Suomen teollisen kehityksen käynnistäjänä (myös Oy Nokia Ab) Investointivetoinen - korkea investointiaste laman kynnykselle saakka - teknologia omaksutaan ulkoa; investointikannustimia käyttävä teollisuus- ja aluepolitiikka toimii Innovaatiovetoinen - innovaatiot pitää osata kehittää itse entistä suuremmalta osin - T&K-panostus on kasvanut vahvasti Suomessa (nyt n. 3,5 %/bkt) - Suomi vie enemmän kuin tuo korkean teknologian tuotteita - kansainvälistyminen etenee nopeasti myös teollisen tuotannon siirtyminen - kokonaistuottavuuden osuus kasvusta suuri - tarvitaan osaamispääoman kasvun kannustamista eikä reaalipääoman rakentamisen subventointia Vaurausvetoinen: sitä ei varsinaisesti ole! 3
4 Investointiaste 1860 2005 (ETLA)
5 Täydennetty investointiaste (Nikinmaa Vartia 2006)
Investointiaste (kokonaisinvestoinnit/bkt) Suomessa ja OECD:ssa Investointiasteet OECD ja Suomi 35.0 30.0 25.0 20.0 6 15.0 10.0 1960 1963 1966 1969 1972 1975 1978 OECD 1981 1984 1987 Suomi 1990 1993 1996 1999 2002
Mitä globalisaatio ja integraatio tekevät kasvulle? (tulotason reaalikasvu, %/v) 1960 1970 1980 1990 -luku -luku -luku -luku 1. Rikkaat maat 4,7 3,1 2,3 2,2 2. Globalisaatioon osallistuneet 1,4 2,9 3,5 5,0 3. Globalisaatiosta syrjään jääneet 2,4 3,3 0,8 1,4 Köyhien (tulotaso alle 1,5 $/päivä) lukumäärä väheni maailmassa 400 miljoonalla 1990-luvulla, silti heitä on vielä 650 miljoonaa. Rikkaimpien ja köyhimpien välinen tulotasoero on kuitenkin kasvanut 7
Suomenkin ongelma on tässä: globalisaatio haastaa rikkaat maat Sellainen tuotanto, joka voidaan siirtää helposti, siirretään alemman kustannustason maihin Uutta nousevaa korkeaan osaamisen tuotantoa ei voi helposti siirtää eikä ole tarvettakaan, koska sen ei tarvitse kilpailla vain hinnalla: meillä pitää olla aina vaan lisää sellaista! Samalla väki vanhenee ja työvoima alkaa supistua: työvoimapula ja julkisten menojen kasvupaine! Voidaanko näissä oloissa nostaa tuottavuutta entistäkin nopeammin: sitä vaadittaisiin työvoiman supistuessa! Tuotavuuden nostaminen on ainoa lääke!? 8
Teollisuusyritysten t&k-menot, mrd Eivät enää nousussa: kasvun kiihtyminen tuli noususta! Pysyvätkö Suomessa: voivatko ideat ja tuotanto kohdata Suomessa? 6,0 5,0 Ulkomailla Suomessa 4,0 2,2 2,0 1,8 1,9 1,9 3,0 0,8 1,1 2,0 1,0 0,3 0,5 1,5 1,8 2,2 2,5 2,6 2,6 2,9 3,0 3,1 0,0 1997 1999 2001 2003 2005E Lähde. TT/EK:n kyselyt 9
Elintason osatekijät Suomessa 1900-2003 (logaritmisia indeksejä) (M. Pohjola) 10,5 10 9,5 9 8,5 8 7,5 7 6,5 Bkt asukasta kohti Työtunnit asukasta kohti Bkt työtuntia kohti Sadassa vuodessa: elintaso on kasvanut 12- kertaiseksi tuottavuus on kasvanut 14- kertaiseksi työn määrä asukasta kohti on vähentynyt 6 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 10 log (Bkt/asukas) = log (Bkt/työtunnit) + log (Työtunnit/asukas)
Tuottavuuden (bkt/työtunnit) eli kasvun lähteet Koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan: työvoiman taito Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin eli fyysiseen pääomaan: työvoiman apuvälineet Teknologinen kehitys: uusien mahdollisuuksien avautumisen tahti - uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen - uusien tuotantomenetelmien kehittäminen - muualla kehitetyn teknologian omaksuminen Tätä kaikkea tukee sopiva institutionaalinen ympäristö ja kansallinen innovaatiojärjestelmä on osa sitä! 11
Vanha tuotesykliteoria näyttää toimivan Ricardon suhteellinen edun käsite: resurssit pysyvät maassa ja hyödykkeet liikkuvat maiden välillä eli maiden suhteelliset edut ovat melko pysyviä Vernon väitti 1960-luvulla, että suhteellinen etu muuttuu tuotannonalan elinkaaren eri vaiheissa: uudet alat syntyvät (pienissä!?) kehittyneissä maissa ja kypsä tuotanto siirtyy halvan kustannustason maihin Nykyinen näkemys korostaa enemmänkin yritysten kilpailuetuja, jotka siirtyvät suorien sijoitusten mukana sujuvasti maasta toiseen Suorat sijoitukset kasvavat kauppaa nopeammin ja edistävät tuotannon uudelleensijoittumista Samalla etenee tuotannontekijäkorvausten yhtäläistyminen ja tulotasokonvergenssi 12
13
Teollisuuden henkilöstö Suomessa vähenee (2005-06 kasvanut hiukan) ETLATIETO 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 Henkilöstö ulkomailla Henkilöstö Suomessa Muut kehittyneet maat 9% Suomalaisyritysten ulkomaisen henkilöstön sijainti (2004) BRIC-maat 10% USA 12% Muut kehittyvät maat 6% EU-15 49 % 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005E EU-uudet jäsenmaat 13% 14
Suomen vahvuudet ja heikkoudet Ihmisten rehellisyys ja luotettavuus ETLATIETO Toimiva infrastruktuuri Teknologinen osaaminen Yhteiskunnallinen vakaus ja toimivuus Koulutustaso Ihmisten oma-aloitteisuus Joustava, ei-hierarkkinen toimintatapa Markkinointi- ja liiketoimintaosaaminen Yhteistyö tutkimuslaitosten ja yritysten välillä Venäjän markkinoiden tuntemus Energian hinta Yritysverotuksen taso Työvoimakustannukset Henkilöverotuksen taso Ulkomaiset yritykset Kotimaiset yritykset 0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 1=huomattava heikkous, 2=pieni heikkous 3= pieni vahvuus 4= huomattava vahvuus 15 Lähde: Ali-Yrkkö ym. (2004). Etlan keskustelualoitteita no: 927
16
Suomi globaalissa kilpailussa Globalisaatio haastaa rikkaat maat niiden vastaus on siirtyä innovaatiokilpailuun ja nostaa siten tuottavuutta! Suomen osalta teollisuus tuskin voi säilyttää edes nykyistä suhteellista osuuttaan ei sittenkään suuri huoli! Tietotyön murroksessa palvelut kuuluvat ydinasioihin Siitä on kuitenkin huoli, säilyykö innovaatioiden soveltamisalustana riittävästi tavaratuotantoa: ideasektorin ja reaalisektorin yhdistäminen on kasvun lähde (ICT, bioalat, paperin tuotanto) Kasvu tulee jatkossakin pääosin tuottavuudesta; edes työvoiman hidas kasvu ei ole suuri uhka, jos tuottavuuskehitys pysyy hyvänä 17