Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät

Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät

Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puh. vaihde (09) 15 611 faksi (09) 156 1369 www.ytv.fi Lisätietoja: Reetta Anderson, puh: (09) 156 1669 reetta.anderson@ytv.fi Kansikuva: YTV / Hannu Bask Taitto: Ramboll Finland Oy 1. painos Painoprisma Oy Helsinki 2007

Esipuhe YTV Jätehuolto on rakentamassa yhdyskuntajätteiden ennakointimallia, jonka avulla pyritään parantamaan jätehuollon toimenpiteiden suunnittelua. Suurin osa YTV:lle ohjautuvasta yhdyskuntajätteestä tulee tulevaisuudessa olemaan peräisin kotitalouksista, joten kotitalouksissa syntyvän jätteen ja syntymiseen vaikuttavien tekijöiden tarkempi tunteminen on ennakointimallia rakennettaessa olennaisen tärkeää. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää kotitalouksissa syntyviin jätemääriin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi YTV Jätehuollossa projektisuunnittelija Hanna Hämäläinen. Tutkimuksessa noin 500 kotitaloutta vastasi kyselyyn ja punnitsi jätteensä kolmen viikon ajan maaliskuussa 2006. Tutkimuksen toteutuksessa mukana ovat YTV Jätehuollosta olleet myös Reetta Anderson, Silja Huuhtanen, Mona Arnold, Riitta-Liisa Hahtala, Olli Linsiö ja Timo Tilli. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa työhön osallistuivat lisäksi Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskuksesta, Camilla von Bonsdorff Helsingin ympäristökeskuksesta, Juha Espo Tilastokeskuksesta, Kirsi Merilehto Suomen ympäristökeskuksesta ja Ulla-Maija Mroueh VTT:ltä. Tutkimuksen tulosten analysoinnin ja raportoinnin teki YTV Jätehuollon toimeksiannosta Ramboll Finland Oy. Ramboll Finland Oy:ssä tulosten analysoinnista ja raportoinnista vastasivat Virve Toukola, Anne Vehmas, Seppo Järvinen ja Jenni Haapaniemi.

Tiivistelmäsivu Julkaisija: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Tekijät: Ramboll Finland Oy: Virve Toukola, Jenni Haapaniemi, Anne Vehmas Päivämäärä 21.12.2006 Julkaisun nimi: Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät Rahoittaja / Toimeksiantaja: YTV Jätehuolto YTV Jätehuolto toteutti maaliskuussa 2006 tutkimuksen, jossa selvitettiin kotitalouksissa syntyvien jätteiden määriä sekä jätteiden syntymiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksella haluttiin selvittää kotitalouksien erilaisten ominaisuuksien sekä asukkaiden elämäntilanteiden, kulutustottumuksien ja lajitteluaktiivisuuden vaikutuksia syntyviin jätemääriin. Tutkimukseen osallistui pääkaupunkiseudulta noin 500 kotitaloutta, jotka punnitsivat jätteensä kolmen viikon ajan. Tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet vastasivat hyvin koko pääkaupunkiseudun kotitalouksia perhekokonsa, ikäjakaumansa ja asuintyyppinsä osalta. Sen sijaan tutkimuksessa mukana olleiden kotitalouksien tuottamat jätemäärät olivat pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla keskimääräisesti, minkä aiheutti tutkimusryhmän aktiivisempi lajitteluinto, suurempi kiinnostus jätteen synnyn ehkäisyyn sekä mahdollisesti myös tutkimuksen vaikutus jätteen tuottoon. Tästä syystä tämän tutkimuksen jätemääriä ei voi yleistää YTV-alueelle, vaan tulosten tarkastelussa keskityttiin erityyppisten talouksien välisten eroavaisuuksien löytämiseen. Tuloksia tarkasteltiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen mukaan syntyvät jätemäärät vaihtelevat erittäin voimakkaasti kotitalouksien välillä. Tutkimukseen osallistuneiden kokonaisjätemäärä vaihteli 35 1300 kg/as/a. Keskimäärin pääkaupunkiseudun kotitalouksissa tuotetaan jätettä 340 kg asukasta kohti vuosittain. Kotitalouksissa syntyvän sekajätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on noin 170 kg/as/a ja tutkimuksessa määrä vaihteli 0 500 kg/as/a. Tutkimukseen osallistuneista kotitalouksista 98 lajitteli säännöllisesti paperia, 74 kartonkia, 67 biojätettä, 64 lasia, 47 pahvia, 26 metallia sekä 15 energiajätettä. Lajitteluaktiivisuus vaikuttaa erittäin merkitsevästi sekajätteen määrään. Lajitteluaktiivisuus oli sitä suurempi, mitä korkeampi oli kotitaloudessa asuvan vanhimman aikuisen ikä. Jätemääriin vaikuttavia tekijöitä löydettiin useita. Kotitalouksien ja asukkaiden ominaisuuksista tilastollisesti merkitseviksi tekijöiksi nousi talouden koko, talouden vanhimman aikuisen ikä, tulotaso, perhetyyppi, lasten ikä sekä koulutustaso. Tulotaso vaikuttaa tuotetun jätteen määrään eniten nuorten aikuisten ikäryhmässä. Lapsiperheet, joissa on alle kaksivuotiaita lapsia, tuottavat yli kaksinkertaisen määrän sekajätettä asukasta kohden verrattuna muihin lapsiperheisiin. Asumiseen liittyvistä tekijöistä merkittäviksi nousivat kotona vietetyn ajan määrä, asuintyyppi sekä asunnon pintaala. Asuintyypeistä 2 9 huoneiston kiinteistöissä asuvat tuottavat eniten sekajätettä. Pinta-ala asukasta kohden ei vaikuta sekajätemäärään asukasta kohden, mutta paperin osalta jätemäärä on sitä suurempi, mitä enemmän on asunnossa tilaa asukasta kohden. Tätä paperimäärän eroa selittää osittain mutta ei kokonaan se, että yksinasuvilla on yleensä enemmän tilaa henkeä kohden kuin perheillä. Henkilöiden kulutuskäyttäytymistä kuvaavista tekijöistä merkittävimpiä olivat sanomalehtien tilaaminen kotiin ja kestovaippojen käyttö. Taloudet, joihin tuli päivittäin tilattu sanomalehti tuottivat paperia kaksinkertaisen määrän asukasta kohden verrattuna talouksiin, joihin ei tullut lainkaan tilattuja sanomalehtiä. Kulutuskäyttäytymisen osana arvioitiin erilaisia jätteen synnyn ehkäisyyn vaikuttavia tekijöitä. Elokuvien, kirjojen ja harrastusvälineiden lainaamisella ja vuokraamisella sekä käytettyjen tavaroiden ostolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys paperijätteen määrään. Näillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta sekajätteen määrään tai muiden erikseen lajiteltujen jätteiden määrään.vaatteita, kodinkoneita ja huonekaluja ostettaessa huomioitavat asiat sekä pakkausjätemäärän huomiointi eivät vaikuta syntyvän kokonaisjätteen määrään. Vaatteita ostettaessa kiinnitetään enemmän huomiota muotiin ja trendeihin kuin kodinkoneita ja huonekaluja ostettaessa. Muodin arvostus liittyy ikään ja kulutuskäyttäytymiseen. Kodinkoneita ostettaessa tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat asiat ovat hinta ja pitkäikäisyys. Ostoon vaikuttavilla asioilla ei ole vaikutusta jätteiden lajitteluun tai muuhun tässä tutkittuun kulutuskäyttäytymiseen. Vastaajista ne, jotka pitivät omaa mahdollisuuttaan vähentää jätettä merkittävänä, tuottivat kokonaisuudessaan jo vähemmän jätettä kuin ne, jotka eivät uskoneet omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa jätteen synnyn ehkäisijöinä. Avainsanat: jätehuolto, kotitaloudet, jätemäärät, jätteisiin vaikuttavat tekijät, sekajäte, paperijäte, biojäte, punnitus, tutkimus Sarjan nimi ja numero: YTV:n julkaisuja 2007:1 ISSN: 1796-6965 ISBN: 978-951-798-622-9 Sivuja: 87 Kieli: Suomi YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, PL 521, 00521 Helsinki, puhelin (09) 156 11, faksi (09) 156 1369

Sammandragssida Utgivare: Huvudstadsregionens samarbetsdelegation Författare: Ramboll Finland Oy: Virve Toukola, Jenni Haapaniemi, Anne Vehmas Datum 21.12.2006 Publikationens titel: Påverkande faktorer till hushålls avfall mängden i huvudstadsregionen Finansiär / Uppdragsgivare: SAD Avfallshantering SAD Avfallshantering gjorde i mars 2006 en undersökning där mängden avfall från hushållen samt faktorer i anslutning till avfallets uppkomst utreddes. Avsikten med undersökningen var att utreda hur hushållens olika egenskaper samt de boendes livssituation, konsumtionsvanor och sorteringsaktivitet påverkar avfallsmängderna. I undersökningen deltog cirka 500 hushåll i huvudstadsregionen. De vägde sitt avfall under tre veckors tid. De hushåll som deltog i undersökningen motsvarade hushållen i hela huvudstadsregionen i fråga om familjestorlek, åldersfördelning och bostadstyp. De avfallsmängder som hushållen i undersökningen producerade var däremot mindre än i huvudstadsregionen i genomsnitt, vilket berodde på aktivare sorteringsiver, större intresse att förhindra uppkomsten av avfall samt eventuellt också undersökningens inverkan på avfallsproduktionen i den undersökta gruppen. Därför kan avfallsmängderna i den här undersökningen inte generaliseras för hela SADområdet, utan vid genomgången av resultaten gjordes en fokusering på att hitta skillnader mellan olika slags hushåll. Resultaten undersöktes med statistiska metoder. Enligt undersökningen varierar de uppkomna avfallsmängderna mycket kraftigt mellan olika hushåll. Variationen i total avfallsmängd bland dem som deltog i undersökningen var 35 1300 kg/pers/a. Hushållen i huvudstadsregionen producerar i genomsnitt 340 kg avfall per person och år. Beträffande blandavfall från hushåll är medeltalet på SAD:s område cirka 170 kg/pers/a och i undersökningen var variationen 0 500 kg/pers/a. Av de hushåll som deltog i undersökningen sorterade 98 regelbundet papper, 74 kartong, 67 bioavfall, 64 glas, 47 papp, 26 metall samt 15 energiavfall. Sorteringsaktiviteten har mycket stor inverkan på mängden blandavfall. Ju äldre den äldsta vuxna personen i hushållet var, desto större var sorteringsaktiviteten. Det noterades många faktorer som påverkar avfallsmängderna. Statistiskt signifikanta faktorer bland hushållens och de boendes egenskaper var hushållets storlek, den äldsta vuxna personens ålder i hushållet, inkomstnivå, familjetyp, barnens ålder samt utbildningsnivå. Inkomstnivån påverkar avfallsmängden mest i åldersgruppen unga vuxna. Barnfamiljer med barn under två-åriga producerar mer än dubbelt så mycket blandavfall per person jämfört med andra barnfamiljer. Signifikanta faktorer i anslutning till boende var hur mycket tid som tillbringas hemma, bostadstyp samt bostadsyta. Av bostadstyperna var det de som bodde i fastigheter med 2 9 lägenheter som producerade mest blandavfall. Ytan per person påverkar inte mängden blandavfall per person, men ju mer utrymme det finns per person i bostaden, desto större är mängden avfallspapper. Den här skillnaden i pappersmängd förklaras delvis men inte helt av att ensamboende i allmänhet har mera utrymme per person än vad familjerna har. De viktigaste av faktorerna som beskriver personernas konsumtionsbeteende var tidningsprenumerationer och användning av tvättbara blöjor. Hushåll som dagligen fick en prenumererad tidning producerade dubbelt så stor mängd papper per person jämfört med hushåll som inte alls prenumererade på några tidningar. Som en del av konsumtionsbeteendet bedömdes olika faktorer som bidrar till att inget avfall uppkommer. Om man lånar och hyr filmer, böcker och hobbyredskap samt köper begagnade saker står det i ett statistiskt signifikant samband med mängden pappersavfall. Det har dock ingen statistiskt signifikant inverkan på mängden blandavfall eller mängden andra avfallsfraktioner som sorteras separat. Att beakta mängden förpackningsavfall samt frågor som övervägs vid köp av kläder, hushållsmaskiner och möbler påverkar inte den totala avfallsmängden. Vid klädköp tänker man mera på mode och trender än vid köp av hushållsmaskiner och möbler. Uppskattning av mode har ett samband med ålder och konsumtionsbeteende. Vid köp av hushållsmaskiner påverkas köpbeslutet mest av pris och livslängd. De aspekter som påverkar köpet påverkar inte avfallssorteringen eller annat konsumtionsbeteende som här undersökts. De svarande som ansåg sig ha stor möjlighet att själva minska avfallsmängden producerade totalt sett mindre avfall än de som inte trodde sig ha några möjligheter att förhindra uppkomsten av avfall. Nyckelord: avfallshantering, hushåll, avfall mängden, påverkande faktorer till avfall, blandavfall, papper avfall, bioavfall, vägning, undersökning Publikationsseriens titel och nummer: YTV:n julkaisuja 2007:1 ISSN: 1796-6965 ISBN: 978-951-798-622-9 Sidantal: 87 Språk: Finska Huvudstadsregionens samarbetsdelegation, PB 521, 0051 Helsingfors, telefon (09) 156 11, telefax (09) 156 1369

Abstract page Published by: YTV Helsinki Metropolitan Area Council Author: Ramboll Finland Oy: Virve Toukola, Jenni Haapaniemi, Anne Vehmas Date of publication 21.12.2006 Title of publication: Factors affecting the household waste amounts in the Helsinki metropolitan area Financed by / Commissioned by: YTV Jätehuolto YTV Jätehuolto conducted a study in March 2006, which examined the amounts of household waste and the processes involved in its production. The aim of the study was to examine the effects of household characteristics and life situations of the residents on consumer habits and waste sorting and how they affect the production of household waste. Approximately 500 households took part in the study by weighing their household waste during three weeks. The households represented the metropolitan area well for their family size, age distribution and accommodation type. Instead the amount of waste produced was a bit less than average for the metropolitan area, which was due to higher waste sorting eagerness and greater interest in waste production inhibition in the study group and possibly due to an effect by the study on the production of waste. Thus the waste amounts of this study can not be generalized for the whole metropolitan area. The study focuses on finding the differences between several types of households. The results were examined with statistical methods. According to the study, waste amounts differ very greatly between households. The total amount of waste produced ranged from 35 to 1 300 kg/person/a. The average waste production in the capital area is 340 kg/person/ a. The average for household produced mixed waste in the metropolitan area is c. 170 kg/person/a when the study yelded amounts ranging from 0 to 500 kg/person/a. From the participating households 98 sorted paper, 74 sorted cardboard, 67 sorted bio waste, 64 sorted glass, 47 sorted paperboard, 26 sorted metal and 15 energy waste on a regular basis. Sorting eagerness greatly influences the amount of produced mixed waste. Sorting eagerness had a correlation with the age of the oldest person in the household, the older the oldest person, the higher the sorting eagerness. Several factors influencing waste amounts were found. Statistically significant factors from household and inhabitant characteristics were the size of the household, the age of the oldest person, income level, family type, age of children and level of education. Income level influences the amount of waste produced most in the age group of young adults. Families with children under the age of two produce over twice the amount of mixed waste compared to other families with children. Most important factors involved with housing were time at home, housing type and apartment surface area. Housing types with 2 to 9 rooms produced most mixed waste. Surface area per inhabitant does not affect mixed waste amount per inhabitant, but for paper the amount of waste is greater when there is more surface area per person. This increase in paper amount is partially, but not fully, explained by single inhabitants having more surface area per person compared to families. Most important personal factors characterizing consumer habits were newspaper subscriptions and the use of cloth diapers. Households which received a subscription newspaper produced twice the amount of waste paper compared to households with no newspaper subscriptions. As part of consumer habits different inhibiting factors involved with waste production were evaluated. Borrowing and renting of movies, books and recreational equipment as well as buying secondhand products had a statistically significant effect on the amount of waste paper produced. However they did not have a statistically significant effect on the production of mixed waste or other separately sorted wastes. Issues related to purchaising decision when buying clothes, hosehold appliances and furniture and paying attention to the amount of packaging waste does not affect the total amount of produced waste. Fashion and trends are more important when buying clothes than household appliances or furniture. Appreciation of fashion has a correlation with age and consumer habits. The most important characteristics when buying household appliances are price and product lifespan. Characteristics influencing the buying decision do not affect waste sorting habits or other consumer habit issues analyzed in this study. Respondents who considered their potential to reduce waste production to be significant were already producing less waste than respondents who considered their potential to be insignificant. Keywords: waste management, households, waste amounts, factors affecting the waste, mixed waste, recycled paper, biowaste, weighing, study Publication Series title and number: YTV:n julkaisuja 2007:1 ISSN:1796-6965 ISBN: 978-951-798-622-9 Pages: 87 Language: Finnish YTV Helsinki Metropolitan Area Council, Box 521, 0051 Helsinki, telphone +358 9 15 611, fax +358 9 156 1369

Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1 Johdanto... 11 1.1 Yleistä... 11 1.2 Tutkimuksen tavoitteet... 11 2 Kotitalouksien jätteitä koskevat tutkimukset... 12 2.1 Pääkaupunkiseutu... 12 2.2 Pirkanmaa... 12 2.3 Muu maailma... 12 3 Tutkimusaineisto ja -menetelmät... 13 3.1 Tutkimuksen toteutus... 13 3.1.1 Tutkimusalueen valinta... 13 3.1.2 Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien valinta... 13 3.1.3 Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien ohjaus... 14 3.1.4 Punnitus... 14 3.2 Taustatiedot... 14 3.3 Aineiston käsittely... 14 3.4 Tilastollinen analysointi... 15 3.5 Tutkimusotoksen edustavuus... 16 3.6 Tulosten luotettavuus... 17 4 Tulokset ja niiden analysointi... 18 4.1 Jätemäärät... 18 4.1.1 Kokonaisjäte... 18 4.1.2 Sekajäte... 18 4.1.3 Paperi... 19 4.1.4 Biojäte... 19 4.2 Merkitsevyydeltään olennaisimmat tekijät jätelajeittain... 20 4.2.1 Kokonaisjäte... 20 4.2.2 Sekajäte... 21 4.2.3 Paperi... 21 4.2.4 Biojäte... 22

4.3 Kotitalouksien ja asukkaiden ominaisuuksien vaikutukset jätemääriin...22 4.3.1 Talouden koko...23 4.3.2 Ikä...23 4.3.3 Tulotaso...24 4.3.4 Koulutus...25 4.3.5 Kotona vietetty aika...26 4.3.6 Asuminen...26 4.4 Kotitalouksien käyttäytymisen vaikutus jätemääriin...28 4.4.1 Kuluttaminen...28 4.4.2 Ruoka...29 4.4.3 Lemmikit...30 4.4.4 Jätteen omatoiminen hyödyntäminen...31 4.4.5 Jätteen synnyn ehkäisy...31 4.4.6 Jätteiden lajittelu...35 5 Tutkimukseen osallistuneiden vastaukset loppukyselyyn...37 6 Vertailu muihin tutkimuksiin...38 6.1 Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätteet 2003...38 6.2 Pääkaupunkiseudun kyselytutkimus...38 6.3 Pirkanmaan kotitaloudet...40 6.4 Muualla maailmalla tehdyt tutkimukset...40 7 Johtopäätökset...42

11 1 Johdanto 1.1 Yleistä Jätehuollossa tapahtuu paraikaa suuria muutoksia. Lainsäädäntö ja strategiset ohjauskeinot kiristävät kaatopaikoille asetettuja vaatimuksia niin teknisille rakenteille kuin loppusijoitettavan jätteen laadulle. Syntypaikkalajitellun sekajätteen kaatopaikkakäsittelystä ollaan siirtymässä yhä laajemmin laitosmaisiin käsittelyratkaisuihin, jotka pääasiallisesti ovat materiaalikierrätykseen soveltumattoman jätteen hyödyntäminen energiana. Tulevaisuuden trendeinä on useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa tunnistettu niukentuvat luonnonvarat ja mm. siitä aiheutuva jätemateriaalien arvon nousu. Lisäksi pääkaupunkiseudun väestömäärän kasvusta johtuen myös pääkaupunkiseudulla syntyvät jätemäärät tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Edellä kuvatut muutokset kasvattavat jätteen käsittelystä aiheutuvia kustannuksia ja asettavat tulevaisuuden jätemäärien ennakoimisen yhä tärkeämmäksi keinoksi toimivan, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen jätehuollon toteuttamiseen. Jätehuollon toteuttamisen vastuukysymyksiä on tarkennettu jätelain osittaisuudistuksella syksyn 2006 aikana ja kunnallisten jätehuoltoa toteuttavien organisaatioiden vastuulla ovat tulevaisuudessa kotitalouksien sekä julkisen palvelutoiminnan jätehuollon järjestäminen. Näin ollen YTV:lle on olennaisen tärkeää tuntea nimenomaan juuri kotitalouksissa muodostuvien jätteiden syntymiseen liittyvät tekijät ja eri tekijöiden keskinäiset merkityssuhteet. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotitalouksissa syntyvien jätteiden määriä sekä jätteiden syntymiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksella haluttiin selvittää kotitalouksien erilaisten ominaisuuksien sekä asukkaiden elämäntilanteiden, kulutustottumuksien ja lajitteluaktiivisuuden vaikutuksia syntyviin jätemääriin. Lisäksi haluttiin selvittää erilaisten jätteen synnyn ehkäisyyn liittyvien ajatusten ja toimenpiteiden vaikutusta jätemäärien lisäksi muuhun kulutuskäyttäytymiseen. Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään hyväksi YTV Jätehuollon toiminnassa ja mm. rakenteilla olevassa yhdyskuntajätteiden ennakointimallissa, jonka avulla pyritään paremmin suunnittelemaan jätehuollon toimenpiteitä jätteen synnyn ehkäisemiseksi, jäteneuvonnan kohdistamiseksi, materiaalikierrätyksen tehostamiseksi ja käsittelymenetelmien optimoimiseksi.

12 2 Kotitalouksien jätteitä koskevat tutkimukset 2.1 Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseudulla tehtiin kotitalouksien sekajätteen määrä- ja laatututkimus vuosina 2003 2004. Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa kotitalouksien sekajätteen koostumuksesta. Tutkimuksessa vertailtiin erityyppisten asuinkiinteistöjen jätteen määrää ja laatua, sekä selvitettiin hyötyjätteiden kiinteistökohtaisen keräyksen vaikutusta kotitalouksien sekajätteeseen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin sekajätteen sisältämien materiaalien hyötykäyttöpotentiaalia. Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen viittä eri kiinteistöryhmää, jotka olivat omakotitalot, 2 4 huoneiston kiinteistöt, 5 9 huoneiston kiinteistöt, vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöt ja vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöt. Kiinteistöryhmät valittiin paperin ja biojätteen erilliskeräysvelvoitteiden perusteella. Paperin erilliskeräysvelvoite on vähintään viidenhuoneiston kiinteistöissä ja biojätteen erilliskeräysvelvoite vähintään kymmenen huoneiston kiinteistöissä. Lisäksi osassa kerrostaloista oli kartongin keräysastioita. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella viikon mittaisina tarkkailujaksoina. Jätettä tutkimukseen kerättiin 12 000 asukkaalta. Keräysalueet ja tutkitut kiinteistöt valittiin siten, että ne edustaisivat mahdollisimman hyvin pääkaupunkiseudun asukkaita. Kiinteistöjen valinnassa käytettiin asukkaiden ikäjakaumaa, asukasmäärää huoneistoa kohti ja alueiden asukkaiden sosioekonomista tasoa. Tutkimuksessa sekajäte lajiteltiin käsin 31 jätejakeeseen. Tutkimuksessa käsiteltiin 170 tonnia jätettä, joka muodostui 108 näytteestä. Jätemateriaalit luokiteltiin sen mukaan, miten ne olisi voitu lajitella syntypaikalla ennen jäteastiaan laittamista. (YTV 2004) YTV:n alueella on tehty vuosittain (vuosina 2000 2006) kyselytutkimus TNS Gallupin toimesta. Kyselytutkimuksissa on selvitetty pääkaupunkiseutulaisten mielipiteitä jätehuoltoon liittyvistä tiedotus- ja neuvontapalveluista. Tämän lisäksi tutkimuksessa on selvitetty pääkaupunkiseudun asukkaiden jätteen lajittelua ja toimia jätteen synnyn vähentämiseksi. Tutkimus on osoitettu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yli 18-vuotiaalle väestölle. Aineisto kerättiin kirjekyselynä viimeksi tammi helmikuussa 2006. Lomake lähetettiin yhteensä 3500 kohdehenkilölle, joista 1002 vastasi. 2.2 Pirkanmaa Pirkanmaan alueella on tehty vuonna 2003 tutkimus, jossa asukkaat myös punnitsivat itse jätteensä. Tutkimus toteutettiin kokoamalla tutkimukseen sopivat kotitaloudet asumismuodon, perhemuodon, elintason yms. tekijöiden mukaan. Suurimpana erona pääkaupunkiseudulla tässä raportissa kuvatun ja Pirkanmaan tutkimusten välillä on se, että Pirkanmaan alueen tutkimuksessa ryhmien jäseniä opastettiin lajittelemaan jätteensä. Koejaksoja oli 4 ja koeryhmien tuli pitää kirjaa koejaksojen aikana kertyneistä jätemääristä. Kotitalouksia tutkimuksessa oli mukana yhteensä 100. Koejaksojen lopuksi kotitalouksien edustajat palauttivat aina punnituskaavakkeen, jossa jakson aikana syntyneiden bio-, paperi-, kartonki-, lasi-, metalli- ja kuivajätteen määrät oli eritelty. Lisäksi kotitalouksien edustajat palauttivat jokainen taustatietolomakkeen, josta kävi ilmi edustajaa ja hänen kotitalouttaan koskevat taustatiedot. (Lemmetyinen 2004) 2.3 Muu maailma Valtion teknillinen tutkimuskeskus on tehnyt YTV Jätehuollon toimeksiantona esiselvityksen yhdyskuntajätteen määristä ja ennakoinnista vuonna 2006. Selvitykseen koottiin tutkimustietoa yhdyskuntajätteen synnystä, määrästä ja koostumuksesta eri maissa. Selvityksessä esitettiin tekijöitä, joiden on todettu vaikuttavan syntyvän yhdyskuntajätteen määrään. Tutkimuksen aineistona käytettiin Suomen ympäristökeskuksen selvityksiä ja tiedonantoja, jätelaitosten vuosikertomuksia ja tiedonantoja, suomalaisia ja kansainvälisiä jätteen laatu- ja määrätutkimuksia sekä kansainvälisiä tilastoja. Kansainvälisissä jäte- ja laatututkimuksissa pääpaino oli pohjoismaisilla tutkimuksilla, mutta tietoa kerättiin myös mm. Englannista, Itävallasta ja USA:sta. (Arnold 2006)

13 3 Tutkimusaineisto ja -menetelmät 3.1 Tutkimuksen toteutus Tutkimus aloitettiin tammi-helmikuussa 2006, jolloin asukkaat vastasivat ilmoittautumisen yhteydessä muutamiin taustatietokysymyksiin osallistujien valintaa varten. Tavoitteena oli saada 500 osallistujaa tutkimukseen, jolloin tutkimukseen ilmoittautuvia tarvittiin hieman enemmän. Oletuksena oli, että noin 7 tiedon tutkimuksesta saaneista kiinnostuu ja ilmoittautuu tutkimukseen. Näiden tavoitteiden ja olettamusten perusteella esikyselykaavake tutkimuksesta lähetettiin noin 9000 kotitaloudelle. Kyselyn saaneista noin 600 ilmoittautui halukkaaksi osallistua tutkimukseen. Halukkaista valittiin tutkimukseen mukaan noin 500 taloutta, joista 466 vastasi tutkimukseen toivotulla tavalla. Varsinainen tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena maalis-huhtikuussa 2006. Tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet punnitsivat jätteensä kolmen viikon ajan YTV:n antamien ohjeiden mukaisesti ja täyttivät esikyselyä tarkemman perus- ja taustatietokyselyn. 3.1.1 Tutkimusalueen valinta Tutkimusalueeksi valittiin kokonaisia postinumeroalueita Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Valitut alueet olivat Helsingissä Malminkartano, Espoossa Lintuvaara ja Uusmäki sekä Vantaalla Pähkinärinne. Tieto tutkimuksesta lähetettiin jokaiseen kotitalouteen valituilla alueilla. Alueiden sijainti lähellä toisiaan mahdollisti sen, että tutkimukseen osallistuvien kotitalouksien oli helppo osallistua myös muiden alueiden tiedotustilaisuuksiin. Tutkimuksessa oli mukana erityyppisiä asuinalueita ja asuntotyyppejä, kuten omakotitaloja, kerrostaloja, rivitaloja ja opiskelija-asuntoja. Taulukossa 1 on esitetty niiden kotitalouksien määrät tutkimusalueittain, joille lähetettiin kysely halukkuudesta tutkimukseen osallistumiseen. Taulukko 1. Tutkimukseen valitut alueet ja alueiden kotitalouksien määrät. Kunta Tutkimusalue Talouksien määrä Taloudet pientaloissa Taloudet kerrostaloissa Vantaa Pähkinärinne 2520 420 2100 Espoo Uusmäki 220 200 20 Espoo Lintuvaara 2130 1700 430 Helsinki Malminkartano 4030 300 3730 3.1.2 Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien valinta Kotitaloudet valittiin tutkimukseen ilmoittautuneista satunnaisotantana siten, että etukäteen valittuja ryhmiä saatiin mukaan riittävästi. Etukäteen valittuja ryhmiä tarvittiin mukaan tutkimukseen kutakin vähintään 50 kappaletta, mutta mieluusti enemmän. Etukäteen valitut ryhmät olivat seuraavat: Talouden henkilömäärä: 1, 2, 3, 4 tai enemmän Lasten lukumäärä: 1, 2, 3 tai enemmän Yhden hengen taloudet: miehet, naiset Taloudessa asuvien aikuisten iät: 18-24, 35-34, 35-44, 45-54, 55-64, yli 64 vuotta Taloudessa asuvien lasten iät: 0-2, 3-6, 7-13, 14-17 vuotta Kotitaloudessa on vaippaikäisiä lapsia Asuntotyyppi: omakotitalo

14 3.1.3 Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien ohjaus Tutkimukseen ilmoittautuneille ja hyväksytyille kotitalouksille lähetettiin kirje, jossa kerrottiin enemmän tutkimuksesta. Ennen tutkimukseen osallistumista jotkut kotitaloudet tiedustelivat, miten paljon tutkimukseen osallistuminen vie aikaa ja haittaavatko lomamatkat ja vieraat tutkimukseen osallistumista. Myös tutkimuksen toteuttamisesta kyseltiin lisätietoja. Kaikkien tutkimukseen osallistuvien edellytettiin osallistuvan infotilaisuuteen, jossa kerrottiin tutkimuksesta tarkemmin. Infotilaisuuksissa kaikille tutkimukseen osallistuville kotitalouksille jaettiin tutkimusmateriaali, joka sisälsi ohjeet tutkimuksen toteuttamiseen kotitaloudessa. Lisäksi kerrottiin siitä, miten tutkimusjakson alkuun ajoittuva kuljetusalan lakko tuli ottaa tutkimuksessa huomioon. Kuljetusalan lakosta johtuvien jäteastioiden tyhjennystiheyksien muuttumisesta aiheutuvien tutkimusongelmien vuoksi kotitalouksien tuli punnita syntyvät jätteet riippumatta siitä, milloin ne vietiin jäteastiaan. Tutkimuksen parissa työskentelevä projektisuunnittelija antoi lisäksi tarvittaessa kotitalouksille lisäohjeita puhelimitse ja sähköpostitse. Kysymyksiä tutkimuksen suorittamisesta ei juuri tullut, vaan lähes kaikille tutkimukseen osallistuneille riitti kirjalliset ohjeet. Jonkin verran kysymyksiä esitettiin jätteiden punnitustiheydestä ja siitä, mitkä jätteet tulisi punnita erikseen. Puutteellisia vastauksia kysymyksiin tuli melko paljon. Esimerkiksi kysymykseen tulotasosta oli vastattu usein puutteellisesti. Uusia vastauksia tällaisiin kohtiin jouduttiin kyselemään erikseen jälkikäteen. 3.1.4 Punnitus Tutkimukseen osallistuvat kotitaloudet saivat YTV:n lahjoittamana elektroniset keittiövaa at, joilla jätteet tuli punnita. Keittiövaa an tarkkuus oli 1 gramma. Kotitaloudet saivat myös tarkat ohjeet jätteiden punnitusta varten. Punnitusta varten tuli valita tutkimusajanjaksolta 11.3. 9.4.2006 kolmen viikon mittainen seurantajakso. Lajittelutottumuksia ei saanut muuttaa seurantajakson aikana, vaan lajittelu tuli suorittaa samoin kuin normaalistikin. Kolmen seurantaviikon aikana kaikki erilleen kerätyt jätteet tuli punnita ennen niiden vientiä jäteastiaan. Kotitalouksille jaettu punnitusohje on liitteenä 1. 3.2 Taustatiedot Tutkimukseen osallistuneille lähetetyn kyselyn perustieto-osassa oli 12 kohtaa, joissa tiedusteltiin kotitalouksien ominaisuuksia, kuten henkilömäärää ja tulotasoa. Kyselyn taustatieto-osassa oli 30 kohtaa, joissa tiedusteltiin kotitalouksien käyttäytymistä jätteen synnyn, lajittelun ja käsittelyn suhteen. Taustatietokysely on esitetty liitteessä 2. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien ominaisuuksista kertovat perustietojakaumat on esitetty liitteessä 3. 3.3 Aineiston käsittely Tutkimuksen tulosaineiston käsittelyssä tehtiin seuraavat laskennalliset muunnokset: Vuosituloja tarkasteltiin OECD:n ns. muunnellun kulutusyksikköasteikon avulla (1 aikuinen = 1, muut yli 13-vuotiaat = 0,5, 0-13-vuotiaat = 0,3). Kerroin koko vuoden jätemäärille laskettiin sekajätteen kuutiopainon keskimääräisestä määrästä vuosina 2001 2005 (kerroin: 1,032561). Kerroin perustuu viiden vuoden seurantaan jätemäärien vaihteluista vuodenaikojen mukaan. Pinta-ala henkilöä kohti on laskettu jakamalla asunnon kokonaispinta-ala talouden henkilömäärällä. Tutkimuksessa on yhdistetty pariskuntia vastaaviksi kotitalouksiksi kaikki sellaiset kotitaloudet, joissa asuu useita aikuisia, mutta ei lapsia. Lapsiperheiksi on katsottu taloudet, joissa asuu useita aikuisia ja näiden lisäksi lapsia. Yli kahden aikuisen kotitalouksia oli tutkimuksessa niin vähän, että erikseen tarkasteltavina ryhminä tuloksilla ei olisi ollut riittävää luotettavuutta. Tutkimuksessa pariskunta voi siten olla esimerkiksi perhe, jossa asuu vanhemman lisäksi vain aikuinen lapsi.

15 Lisäksi joidenkin kysymysten harvinaisimpia vastausvaihtoehtoja yhdisteltiin, jotteivät liian vähäiset havaintomäärät estäisi analyyseja. Esimerkiksi kestovaippojen käytön säännöllisyys luokiteltiin uudelleen kolmeen luokkaan (pääsääntöisesti, satunnaisesti, ei koskaan) kyselyn viiden kohdan sijaan. Uusien yhdisteltyjen muuttujien muodostamisen jälkeen valittiin analyysiin mukaan otettavat muuttujat. Kaikkia kysymyksiä ei otettu mukaan tilastolliseen analyysiin. Muualta tuodun jätepuun (kuten kuormalavojen) polttoa tulisijassa ei otettu mukaan, koska kysymys oli aseteltu siten, että vastausten määrät eivät olleet yhteismitallisia, eikä poltetun puun todellista määrää voitu määrittää. Lisäksi jätepuuta polttavien määrä oli suhteellisen pieni. Kertakäyttöastioiden käyttöä ei otettu mukaan tilastolliseen analyysiin, koska kotitalouksissa käytettiin kertakäyttöastioita lähes poikkeuksetta vain erikoistilanteissa tai ei ollenkaan. Kotona tehtävän ansiotyön määrää ja laatua ei otettu mukaan tilastolliseen analysointiin, koska monet vastaajat olivat selvästikin ymmärtäneet kysymyksen toisin kuin oli tarkoitettu. Tutkimusaineistosta poistettiin selvästi virheelliset punnitustulokset. 3.4 Tilastollinen analysointi Tulosten tilastollinen analysointi tehtiin Excel-taulukkolaskentaympäristöön luodulla Tixel-ohjelmalla. Tixel on kätevä työkalu tämäntyyppisissä kyselyissä, sillä se on tehty nimenomaan yhteiskuntatieteellisten kyselyaineistojen analyysia varten. Perusanalyyseihin esimerkiksi SAS-tilastolaskentaohjelma ei olisi antanut lisäarvoa, mutta keskeisimpien selittävien tekijöiden osuuksien laskennassa käytettiin yleistettyä lineaarista mallia, joka tehtiin SAS-ohjelmalla. Tilastolliseen analysointiin mukaan valituista muuttujista ajettiin tunnusluvut (keskiarvot, minimit, maksimit, alakvartiilit, yläkvartiilit, keskihajonnat ja mediaanit), jakaumat ja korrelaatiomatriisi, joiden pohjalta valittiin tekijöitä tarkempaan tarkasteluun. Jätemäärien keskiarvoja tarkasteltiin taustamuuttujittain ja testattiin varianssianalyysillä, onko ryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja. Merkitsevästi jätemääriin vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutuksia tarkasteltiin kahden tai kolmen selittävän muuttujan varianssianalyysilla siltä osin, kuin aineiston määrä pysyi eri vastausvaihtoehtoyhdistelmien osalta riittävänä. Kun tietyn tekijän vaikutusta jätemääriin selvitetään esimerkiksi eri ikäryhmissä, saadaan suljettua pois iän vaikutusosuus. Tilastolliset merkitsevyydet on esitetty tässä raportissa esitettyjen kuvaajien kuvateksteissä tähdillä: *** tilastollisesti erittäin merkitsevä, ** tilastollisesti merkitsevä, * tilastollisesti melkein merkitsevä ja tilastollisesti oireellinen tai ei merkitsevyyttä. Aluksi testattiin selittävien tekijöiden vaikutusta kuhunkin tarkasteltuun jätelajiin. Koska muita erilliskerättäviä hyötyjätejakeita kuin paperia ei lajitella jokaisessa kotitaloudessa, tarkasteltiin erikseen vain kokonaisjätettä, sekajätettä ja paperia. Loppujen jätejakeiden osalta esitetään ainoastaan lajitteluasteeseen liittyviä tietoja. Keskeisimpien selittävien tekijöiden osuuksien selvittämisessä käytettiin yleistettyä lineaarista mallia (additiivinen malli eli sakkomalli), koska siinä selittävät tekijät voivat olla jatkuvia tai luokiteltuja. Mikäli selittäjä on jatkuva, sen parametria tulkitaan kuten tavallisessa lineaarisessa regressiomallissa eli selittäjän yhden mittayksikön kasvattaminen kasvattaa selitettävän muuttujan Y keskimääräistä arvoa selittäjän kertoimen verran. Luokitellun selittävän muuttujan tapauksessa yksi luokkataso asetetaan niin sanotuksi nollatasoksi (vertailuluokka), johon muita luokkatasoja verrataan. Jokaiselle eri luokkatasolle lasketaan yksikäsitteinen vaikutus selitettävän muuttujan Y keskimääräiseen tasoon. Yleistetyssä lineaarisessa mallissa käytettiin seuraavia keskeisimpiä selittäviä tekijöitä: Helsingin Sanomien tilaaminen, talouden henkilömäärä, vanhimman aikuisen ikäryhmä, töissä/kotona, nuorimman lapsen ikäryhmä ja talouden tulotaso. Selitettävinä muuttujina olivat seka-, paperi- ja kokonaisjätemäärät.

16 3.5 Tutkimusotoksen edustavuus Tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet vastasivat hyvin koko pääkaupunkiseudun kotitalouksia perhekokonsa, ikäjakaumansa ja asuintyyppinsä osalta (kuvat 1 3). Sen sijaan tutkimuksessa mukana olleiden kotitalouksien tuottamat jätemäärät olivat pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla keskimääräisesti. Tästä syystä tämän tutkimuksen jätemääriä ei voi yleistää YTV-alueelle, vaan tulosten tarkastelussa keskityttiin erityyppisten talouksien välisten eroavaisuuksien löytämiseen. Ikäjakauma tutkimuksessa Ikäjakauma YTV:n alueella 18-24 vuotta 8 18-24 vuotiaat 12 Vanhimman aikuisen ikäryhmä 25-34 vuotta 35-44 vuotta 45-54 vuotta 55-64 vuotta 65-74 vuotta 9 18 18 20 23 25-34-vuotiaat 35-44-vuotiaat 45-54-vuotiaat 55-64-vuotiaat 16 17 20 20 yli 74 vuotta 5 yli 65-vuotiaat 15 0 5 10 15 20 25 0 5 10 15 20 25 Kuva 1. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien vanhimman aikuisen ikäryhmän jakauma ja ikäjakauma YTV:n alueella. Talouden henkilömäärä tutkimuksessa Talouden henkilömäärä YTV:n alueella 1 32 1 43 2 33 2 31 3 15 3 12 4 14 4 9 5 tai enemmän 7 5 tai enemmän 4 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Kuva 2. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien henkilömäärä ja kotitalouksien henkilömäärä YTV:n alueella. Asuintyyppi tutkimuksessa Asuintyyppi YTV:n alueella Omakotitalo 20 Erilliset pientalot 15 Paritalo tai rivi- tai kerrostalo, alle 10 huoneistoa 13 Rivi- ja ketjutalot 9 Rivi- tai kerrostalo, väh 10 huoneistoa 67 Asuinkerrostalot 76 0 10 20 30 40 50 60 70 80 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuva 3. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien asuntotyyppi ja asuntotyyppi YTV:n alueella.

17 3.6 Tulosten luotettavuus Tuloksia tarkastellessa on otettava huomioon, että tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet kiinnittävät todennäköisesti normaalia enemmän huomiota jätteiden lajitteluun ja jätteen synnyn ehkäisyyn, koska ovat osallistuneet tutkimukseen. Tutkimukseen osallistuminen on vaatinut kotitalouksilta paneutumista asiaan sekä aikaa ja vaivaa. Täten voidaan olettaa, että kiireiset kotitaloudet sekä sellaiset kotitaloudet, joissa jäteasioista ei välitetä, eivät todennäköisesti ole lähteneet mukaan tutkimukseen. Tuloksiin on voinut vaikuttaa myös kotitalouksien jätteen lajittelussa ja punnituksessa tapahtuneet virheet. Tutkimukseen osallistuminen on myös saattanut vaikuttaa kotitalouksien jätteiden lajitteluun punnitusjaksolla, vaikka ohjeissa nimenomaan pyydettiin lajittelemaan samoin kuin normaalisti. Punnitusjaksolle on myös saattanut osua esimerkiksi suuret juhlat tai matka, mikä on saattanut vääristää hyvin paljon tuloksia. Aineistosta on pyritty poistamaan selvästi virheelliset tulokset, kuten poikkeuksellisen suuria jätemääriä tuottaneet kotitaloudet, joita aineistossa oli vain kaksi. Tulosten luotettavuutta pyrittiin varmistamaan mm. sillä, että kyselyaineistosta jätettiin käsittelemättä muutama monitulkintainen kysymys (kohta 3.2). Monen selittävän tekijän varianssianalyysien tilastollista merkitsevyyttä ei aina voitu testata, sillä jaettaessa aineistoa monelle muuttujalle jäi joidenkin tarkasteltavien ryhmien havaintomäärä liian pieneksi tai jopa nollaksi.

18 4 Tulokset ja niiden analysointi 4.1 Jätemäärät Vertailuja eri muuttujien suhteen esitetään ainoastaan kokonaisjätteen, sekajätteen, paperin ja osin biojätteen osalta. Muiden jätelajien osalta esitetään raportin tekstiosuudessa vain lajitteluaktiivisuuteen liittyviä tuloksia. Tämä johtuu siitä, että jätelajit, joita ei lajitella kaikissa talouksissa, eivät anna vertailukelpoisia tuloksia. Esimerkiksi vähäisestä kartongin määrästä ei voi päätellä, johtuuko se lajittelun puutteesta vai tämän jätejakeen vähäisestä tuotosta. Paperin lajitteli muutamaa kotitaloutta lukuun ottamatta kaikki tutkimuksen taloudet. Biojätteen osalta oli käytettävissä ennestään tietoa lajitteluvelvollisista kiinteistöistä, joihin voitiin verrata biojätettä lajittelevien biojätemääriä. Biojätteen osalta tulokset eivät ole kuitenkaan yhtä luotettavia kuin kokonaisjätteen, sekajätteen ja paperin. Kotitalouksissa tutkimuksen aikana syntyvät jätemäärät jätejakeittain on esitetty liitteessä 4. 4.1.1 Kokonaisjäte Tutkimukseen osallistuneiden kokonaisjätemäärä vaihteli 35 1300 kg/as/a, kun aiempien tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että pääkaupunkiseudun kotitalouksissa tuotetaan jätettä keskimäärin 340 kg asukasta kohti vuosittain (YTV 2004). Tutkimuksessa kotitalouksissa syntyvän kokonaisjätteen määrän keskiarvo on 238 kg/as/a (kuva 4). Kokonaisjätemääräjakauma muistuttaa normaalijakaumaa. Kaikissa talouksissa syntyy jätettä, joten myös kaikkein pienimpiä määriä on vähän. Puolessa talouksista jätettä syntyi 155 298 kg/asukas/vuosi. Kokonaisjäte kg/asukas/vuosi -40 80,001-120 160,001-200 240,001-280 320,001-360 400,001-440 480,001-520 560,001-600 640,001-680 720,001-760 800,001-1300 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 1 3 4 6 6 8 11 10 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 15 16 17 Kuva 4. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien kokonaisjätteen määrä vuodessa asukasta kohden. Keskiarvo 238 kg/asukas/vuosi. YTV:n alueen vuoden 2003 keskiarvo kokonaisjätteen määrälle oli 340 kg/as/a (YTV 2004). 4.1.2 Sekajäte Kotitalouksissa syntyvän sekajätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on noin 170 kg/as/a (YTV 2004) ja tutkimuksessa määrä vaihteli 0 500 kg/as/a. Tutkimuksessa kotitalouksissa syntyvän sekajätteen määrän keskiarvo on 69 kg/as/a (kuva 5). Sekajätemäärän jakauma on vino. Tässä tutkimuksessa jakauman vinous ei kuitenkaan haittaa tulosten tarkastelua, koska analyysien tuloksien tulkinnassa on keskitytty tekijöiden aiheuttamien jätemääräerojen tilastolliseen merkitsevyyteen, eikä ole pyritty antamaan todellisia syntyviä jätemääriä eri ryhmille. Tutkimukseen osallistui paljon talouksia, joissa syntyi sekajätettä vähäisiä määriä. Puolessa tutkimuksen talouksista sekajätettä syntyi 25 92 kg/asukas/ vuosi.

19-20 40,001-60 80,001-100 120,001-140 Sekajäte 160,001-180 kg/asukas/vuosi 200,001-220 240,001-260 280,001-300 320,001-500 2 2 2 1 0 1 0 0 0 3 5 6 9 0 5 10 15 20 25 Kuva 5. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien sekajätteen määrä vuodessa asukasta kohden. Keskiarvo 69 kg/asukas/vuosi. YTV:n alueen vuoden 2003 keskiarvo sekajätteen määrälle oli 170 kg/as/a (YTV 2004). 4.1.3 Paperi Kotitalouksissa syntyvän paperijätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on noin 100 kg/as/a (YTV 2004) ja tutkimuksessa määrä vaihteli 0 575 kg/as/a. Tutkimuksessa kotitalouksissa syntyvän paperin määrän keskiarvo on 103 kg/as/a (kuva 6). Paperin määrän jakauma on vino, mutta muistuttaa normaalijakaumaa. Puolessa tutkimuksen talouksista keräyspaperia syntyi 51 136 kg/asukas/vuosi. 12 15 18 23 Paperi kg/asukas/vuosi -20 40,001-60 80,001-100 120,001-140 160,001-180 200,001-220 240,001-260 280,001-300 320,001-500 0 0 1 2 1 2 3 3 3 4 5 6 8 8 11 13 14 16 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Kuva 6. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien paperijätteen määrä vuodessa asukasta kohden. Keskiarvo 103 kg/asukas/vuosi. YTV:n alueen vuoden 2003 keskiarvo paperin määrälle oli 100 kg/as/a (YTV 2004). 4.1.4 Biojäte Kotitalouksissa syntyvän biojätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on sellaisten kiinteistöjen osalta, joissa on biojätteen erilliskeräys, noin 34 kg/as/a (YTV 2004). Tässä tutkimuksessa määrä vaihteli niiden talouksien osalta, jotka ilmoittivat lajittelevansa biojätteensä, 3-490 kg/as/a. Tutkimuksessa näissä kotitalouksissa syntyvän biojätteen määrän keskiarvo on 57 kg/as/a (kuva 7). Biojätemäärän määrän jakauma on vino, mutta muistuttaa normaalijakaumaa lajittelevien kotitalouksien osalta. Taloudet, jotka eivät lajittele biojätteitään, on jätetty tuloksissa biojätteisiin vaikuttavien tekijöiden tarkastelun ulkopuolelle. Mikäli huomioidaan myös biojätettä lajittelemattomat taloudet, puolessa tutkimuksen talouksista biojätettä syntyi 7 70 kg/asukas/vuosi.