Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät

2 Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

3 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Opastinsilta 6 A Helsinki puh. vaihde (09) faksi (09) Lisätietoja: Reetta Anderson, puh: (09) reetta.anderson@ytv.fi Kansikuva: YTV / Hannu Bask Taitto: Ramboll Finland Oy 1. painos Painoprisma Oy Helsinki 2007

4 Esipuhe YTV Jätehuolto on rakentamassa yhdyskuntajätteiden ennakointimallia, jonka avulla pyritään parantamaan jätehuollon toimenpiteiden suunnittelua. Suurin osa YTV:lle ohjautuvasta yhdyskuntajätteestä tulee tulevaisuudessa olemaan peräisin kotitalouksista, joten kotitalouksissa syntyvän jätteen ja syntymiseen vaikuttavien tekijöiden tarkempi tunteminen on ennakointimallia rakennettaessa olennaisen tärkeää. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää kotitalouksissa syntyviin jätemääriin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi YTV Jätehuollossa projektisuunnittelija Hanna Hämäläinen. Tutkimuksessa noin 500 kotitaloutta vastasi kyselyyn ja punnitsi jätteensä kolmen viikon ajan maaliskuussa Tutkimuksen toteutuksessa mukana ovat YTV Jätehuollosta olleet myös Reetta Anderson, Silja Huuhtanen, Mona Arnold, Riitta-Liisa Hahtala, Olli Linsiö ja Timo Tilli. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa työhön osallistuivat lisäksi Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskuksesta, Camilla von Bonsdorff Helsingin ympäristökeskuksesta, Juha Espo Tilastokeskuksesta, Kirsi Merilehto Suomen ympäristökeskuksesta ja Ulla-Maija Mroueh VTT:ltä. Tutkimuksen tulosten analysoinnin ja raportoinnin teki YTV Jätehuollon toimeksiannosta Ramboll Finland Oy. Ramboll Finland Oy:ssä tulosten analysoinnista ja raportoinnista vastasivat Virve Toukola, Anne Vehmas, Seppo Järvinen ja Jenni Haapaniemi.

5

6 Tiivistelmäsivu Julkaisija: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Tekijät: Ramboll Finland Oy: Virve Toukola, Jenni Haapaniemi, Anne Vehmas Päivämäärä Julkaisun nimi: Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät Rahoittaja / Toimeksiantaja: YTV Jätehuolto YTV Jätehuolto toteutti maaliskuussa 2006 tutkimuksen, jossa selvitettiin kotitalouksissa syntyvien jätteiden määriä sekä jätteiden syntymiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksella haluttiin selvittää kotitalouksien erilaisten ominaisuuksien sekä asukkaiden elämäntilanteiden, kulutustottumuksien ja lajitteluaktiivisuuden vaikutuksia syntyviin jätemääriin. Tutkimukseen osallistui pääkaupunkiseudulta noin 500 kotitaloutta, jotka punnitsivat jätteensä kolmen viikon ajan. Tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet vastasivat hyvin koko pääkaupunkiseudun kotitalouksia perhekokonsa, ikäjakaumansa ja asuintyyppinsä osalta. Sen sijaan tutkimuksessa mukana olleiden kotitalouksien tuottamat jätemäärät olivat pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla keskimääräisesti, minkä aiheutti tutkimusryhmän aktiivisempi lajitteluinto, suurempi kiinnostus jätteen synnyn ehkäisyyn sekä mahdollisesti myös tutkimuksen vaikutus jätteen tuottoon. Tästä syystä tämän tutkimuksen jätemääriä ei voi yleistää YTV-alueelle, vaan tulosten tarkastelussa keskityttiin erityyppisten talouksien välisten eroavaisuuksien löytämiseen. Tuloksia tarkasteltiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen mukaan syntyvät jätemäärät vaihtelevat erittäin voimakkaasti kotitalouksien välillä. Tutkimukseen osallistuneiden kokonaisjätemäärä vaihteli kg/as/a. Keskimäärin pääkaupunkiseudun kotitalouksissa tuotetaan jätettä 340 kg asukasta kohti vuosittain. Kotitalouksissa syntyvän sekajätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on noin 170 kg/as/a ja tutkimuksessa määrä vaihteli kg/as/a. Tutkimukseen osallistuneista kotitalouksista 98 lajitteli säännöllisesti paperia, 74 kartonkia, 67 biojätettä, 64 lasia, 47 pahvia, 26 metallia sekä 15 energiajätettä. Lajitteluaktiivisuus vaikuttaa erittäin merkitsevästi sekajätteen määrään. Lajitteluaktiivisuus oli sitä suurempi, mitä korkeampi oli kotitaloudessa asuvan vanhimman aikuisen ikä. Jätemääriin vaikuttavia tekijöitä löydettiin useita. Kotitalouksien ja asukkaiden ominaisuuksista tilastollisesti merkitseviksi tekijöiksi nousi talouden koko, talouden vanhimman aikuisen ikä, tulotaso, perhetyyppi, lasten ikä sekä koulutustaso. Tulotaso vaikuttaa tuotetun jätteen määrään eniten nuorten aikuisten ikäryhmässä. Lapsiperheet, joissa on alle kaksivuotiaita lapsia, tuottavat yli kaksinkertaisen määrän sekajätettä asukasta kohden verrattuna muihin lapsiperheisiin. Asumiseen liittyvistä tekijöistä merkittäviksi nousivat kotona vietetyn ajan määrä, asuintyyppi sekä asunnon pintaala. Asuintyypeistä 2 9 huoneiston kiinteistöissä asuvat tuottavat eniten sekajätettä. Pinta-ala asukasta kohden ei vaikuta sekajätemäärään asukasta kohden, mutta paperin osalta jätemäärä on sitä suurempi, mitä enemmän on asunnossa tilaa asukasta kohden. Tätä paperimäärän eroa selittää osittain mutta ei kokonaan se, että yksinasuvilla on yleensä enemmän tilaa henkeä kohden kuin perheillä. Henkilöiden kulutuskäyttäytymistä kuvaavista tekijöistä merkittävimpiä olivat sanomalehtien tilaaminen kotiin ja kestovaippojen käyttö. Taloudet, joihin tuli päivittäin tilattu sanomalehti tuottivat paperia kaksinkertaisen määrän asukasta kohden verrattuna talouksiin, joihin ei tullut lainkaan tilattuja sanomalehtiä. Kulutuskäyttäytymisen osana arvioitiin erilaisia jätteen synnyn ehkäisyyn vaikuttavia tekijöitä. Elokuvien, kirjojen ja harrastusvälineiden lainaamisella ja vuokraamisella sekä käytettyjen tavaroiden ostolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys paperijätteen määrään. Näillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta sekajätteen määrään tai muiden erikseen lajiteltujen jätteiden määrään.vaatteita, kodinkoneita ja huonekaluja ostettaessa huomioitavat asiat sekä pakkausjätemäärän huomiointi eivät vaikuta syntyvän kokonaisjätteen määrään. Vaatteita ostettaessa kiinnitetään enemmän huomiota muotiin ja trendeihin kuin kodinkoneita ja huonekaluja ostettaessa. Muodin arvostus liittyy ikään ja kulutuskäyttäytymiseen. Kodinkoneita ostettaessa tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat asiat ovat hinta ja pitkäikäisyys. Ostoon vaikuttavilla asioilla ei ole vaikutusta jätteiden lajitteluun tai muuhun tässä tutkittuun kulutuskäyttäytymiseen. Vastaajista ne, jotka pitivät omaa mahdollisuuttaan vähentää jätettä merkittävänä, tuottivat kokonaisuudessaan jo vähemmän jätettä kuin ne, jotka eivät uskoneet omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa jätteen synnyn ehkäisijöinä. Avainsanat: jätehuolto, kotitaloudet, jätemäärät, jätteisiin vaikuttavat tekijät, sekajäte, paperijäte, biojäte, punnitus, tutkimus Sarjan nimi ja numero: YTV:n julkaisuja 2007:1 ISSN: ISBN: Sivuja: 87 Kieli: Suomi YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, PL 521, Helsinki, puhelin (09) , faksi (09)

7 Sammandragssida Utgivare: Huvudstadsregionens samarbetsdelegation Författare: Ramboll Finland Oy: Virve Toukola, Jenni Haapaniemi, Anne Vehmas Datum Publikationens titel: Påverkande faktorer till hushålls avfall mängden i huvudstadsregionen Finansiär / Uppdragsgivare: SAD Avfallshantering SAD Avfallshantering gjorde i mars 2006 en undersökning där mängden avfall från hushållen samt faktorer i anslutning till avfallets uppkomst utreddes. Avsikten med undersökningen var att utreda hur hushållens olika egenskaper samt de boendes livssituation, konsumtionsvanor och sorteringsaktivitet påverkar avfallsmängderna. I undersökningen deltog cirka 500 hushåll i huvudstadsregionen. De vägde sitt avfall under tre veckors tid. De hushåll som deltog i undersökningen motsvarade hushållen i hela huvudstadsregionen i fråga om familjestorlek, åldersfördelning och bostadstyp. De avfallsmängder som hushållen i undersökningen producerade var däremot mindre än i huvudstadsregionen i genomsnitt, vilket berodde på aktivare sorteringsiver, större intresse att förhindra uppkomsten av avfall samt eventuellt också undersökningens inverkan på avfallsproduktionen i den undersökta gruppen. Därför kan avfallsmängderna i den här undersökningen inte generaliseras för hela SADområdet, utan vid genomgången av resultaten gjordes en fokusering på att hitta skillnader mellan olika slags hushåll. Resultaten undersöktes med statistiska metoder. Enligt undersökningen varierar de uppkomna avfallsmängderna mycket kraftigt mellan olika hushåll. Variationen i total avfallsmängd bland dem som deltog i undersökningen var kg/pers/a. Hushållen i huvudstadsregionen producerar i genomsnitt 340 kg avfall per person och år. Beträffande blandavfall från hushåll är medeltalet på SAD:s område cirka 170 kg/pers/a och i undersökningen var variationen kg/pers/a. Av de hushåll som deltog i undersökningen sorterade 98 regelbundet papper, 74 kartong, 67 bioavfall, 64 glas, 47 papp, 26 metall samt 15 energiavfall. Sorteringsaktiviteten har mycket stor inverkan på mängden blandavfall. Ju äldre den äldsta vuxna personen i hushållet var, desto större var sorteringsaktiviteten. Det noterades många faktorer som påverkar avfallsmängderna. Statistiskt signifikanta faktorer bland hushållens och de boendes egenskaper var hushållets storlek, den äldsta vuxna personens ålder i hushållet, inkomstnivå, familjetyp, barnens ålder samt utbildningsnivå. Inkomstnivån påverkar avfallsmängden mest i åldersgruppen unga vuxna. Barnfamiljer med barn under två-åriga producerar mer än dubbelt så mycket blandavfall per person jämfört med andra barnfamiljer. Signifikanta faktorer i anslutning till boende var hur mycket tid som tillbringas hemma, bostadstyp samt bostadsyta. Av bostadstyperna var det de som bodde i fastigheter med 2 9 lägenheter som producerade mest blandavfall. Ytan per person påverkar inte mängden blandavfall per person, men ju mer utrymme det finns per person i bostaden, desto större är mängden avfallspapper. Den här skillnaden i pappersmängd förklaras delvis men inte helt av att ensamboende i allmänhet har mera utrymme per person än vad familjerna har. De viktigaste av faktorerna som beskriver personernas konsumtionsbeteende var tidningsprenumerationer och användning av tvättbara blöjor. Hushåll som dagligen fick en prenumererad tidning producerade dubbelt så stor mängd papper per person jämfört med hushåll som inte alls prenumererade på några tidningar. Som en del av konsumtionsbeteendet bedömdes olika faktorer som bidrar till att inget avfall uppkommer. Om man lånar och hyr filmer, böcker och hobbyredskap samt köper begagnade saker står det i ett statistiskt signifikant samband med mängden pappersavfall. Det har dock ingen statistiskt signifikant inverkan på mängden blandavfall eller mängden andra avfallsfraktioner som sorteras separat. Att beakta mängden förpackningsavfall samt frågor som övervägs vid köp av kläder, hushållsmaskiner och möbler påverkar inte den totala avfallsmängden. Vid klädköp tänker man mera på mode och trender än vid köp av hushållsmaskiner och möbler. Uppskattning av mode har ett samband med ålder och konsumtionsbeteende. Vid köp av hushållsmaskiner påverkas köpbeslutet mest av pris och livslängd. De aspekter som påverkar köpet påverkar inte avfallssorteringen eller annat konsumtionsbeteende som här undersökts. De svarande som ansåg sig ha stor möjlighet att själva minska avfallsmängden producerade totalt sett mindre avfall än de som inte trodde sig ha några möjligheter att förhindra uppkomsten av avfall. Nyckelord: avfallshantering, hushåll, avfall mängden, påverkande faktorer till avfall, blandavfall, papper avfall, bioavfall, vägning, undersökning Publikationsseriens titel och nummer: YTV:n julkaisuja 2007:1 ISSN: ISBN: Sidantal: 87 Språk: Finska Huvudstadsregionens samarbetsdelegation, PB 521, 0051 Helsingfors, telefon (09) , telefax (09)

8 Abstract page Published by: YTV Helsinki Metropolitan Area Council Author: Ramboll Finland Oy: Virve Toukola, Jenni Haapaniemi, Anne Vehmas Date of publication Title of publication: Factors affecting the household waste amounts in the Helsinki metropolitan area Financed by / Commissioned by: YTV Jätehuolto YTV Jätehuolto conducted a study in March 2006, which examined the amounts of household waste and the processes involved in its production. The aim of the study was to examine the effects of household characteristics and life situations of the residents on consumer habits and waste sorting and how they affect the production of household waste. Approximately 500 households took part in the study by weighing their household waste during three weeks. The households represented the metropolitan area well for their family size, age distribution and accommodation type. Instead the amount of waste produced was a bit less than average for the metropolitan area, which was due to higher waste sorting eagerness and greater interest in waste production inhibition in the study group and possibly due to an effect by the study on the production of waste. Thus the waste amounts of this study can not be generalized for the whole metropolitan area. The study focuses on finding the differences between several types of households. The results were examined with statistical methods. According to the study, waste amounts differ very greatly between households. The total amount of waste produced ranged from 35 to kg/person/a. The average waste production in the capital area is 340 kg/person/ a. The average for household produced mixed waste in the metropolitan area is c. 170 kg/person/a when the study yelded amounts ranging from 0 to 500 kg/person/a. From the participating households 98 sorted paper, 74 sorted cardboard, 67 sorted bio waste, 64 sorted glass, 47 sorted paperboard, 26 sorted metal and 15 energy waste on a regular basis. Sorting eagerness greatly influences the amount of produced mixed waste. Sorting eagerness had a correlation with the age of the oldest person in the household, the older the oldest person, the higher the sorting eagerness. Several factors influencing waste amounts were found. Statistically significant factors from household and inhabitant characteristics were the size of the household, the age of the oldest person, income level, family type, age of children and level of education. Income level influences the amount of waste produced most in the age group of young adults. Families with children under the age of two produce over twice the amount of mixed waste compared to other families with children. Most important factors involved with housing were time at home, housing type and apartment surface area. Housing types with 2 to 9 rooms produced most mixed waste. Surface area per inhabitant does not affect mixed waste amount per inhabitant, but for paper the amount of waste is greater when there is more surface area per person. This increase in paper amount is partially, but not fully, explained by single inhabitants having more surface area per person compared to families. Most important personal factors characterizing consumer habits were newspaper subscriptions and the use of cloth diapers. Households which received a subscription newspaper produced twice the amount of waste paper compared to households with no newspaper subscriptions. As part of consumer habits different inhibiting factors involved with waste production were evaluated. Borrowing and renting of movies, books and recreational equipment as well as buying secondhand products had a statistically significant effect on the amount of waste paper produced. However they did not have a statistically significant effect on the production of mixed waste or other separately sorted wastes. Issues related to purchaising decision when buying clothes, hosehold appliances and furniture and paying attention to the amount of packaging waste does not affect the total amount of produced waste. Fashion and trends are more important when buying clothes than household appliances or furniture. Appreciation of fashion has a correlation with age and consumer habits. The most important characteristics when buying household appliances are price and product lifespan. Characteristics influencing the buying decision do not affect waste sorting habits or other consumer habit issues analyzed in this study. Respondents who considered their potential to reduce waste production to be significant were already producing less waste than respondents who considered their potential to be insignificant. Keywords: waste management, households, waste amounts, factors affecting the waste, mixed waste, recycled paper, biowaste, weighing, study Publication Series title and number: YTV:n julkaisuja 2007:1 ISSN: ISBN: Pages: 87 Language: Finnish YTV Helsinki Metropolitan Area Council, Box 521, 0051 Helsinki, telphone , fax

9

10 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Yleistä Tutkimuksen tavoitteet Kotitalouksien jätteitä koskevat tutkimukset Pääkaupunkiseutu Pirkanmaa Muu maailma Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tutkimuksen toteutus Tutkimusalueen valinta Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien valinta Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien ohjaus Punnitus Taustatiedot Aineiston käsittely Tilastollinen analysointi Tutkimusotoksen edustavuus Tulosten luotettavuus Tulokset ja niiden analysointi Jätemäärät Kokonaisjäte Sekajäte Paperi Biojäte Merkitsevyydeltään olennaisimmat tekijät jätelajeittain Kokonaisjäte Sekajäte Paperi Biojäte... 22

11 4.3 Kotitalouksien ja asukkaiden ominaisuuksien vaikutukset jätemääriin Talouden koko Ikä Tulotaso Koulutus Kotona vietetty aika Asuminen Kotitalouksien käyttäytymisen vaikutus jätemääriin Kuluttaminen Ruoka Lemmikit Jätteen omatoiminen hyödyntäminen Jätteen synnyn ehkäisy Jätteiden lajittelu Tutkimukseen osallistuneiden vastaukset loppukyselyyn Vertailu muihin tutkimuksiin Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätteet Pääkaupunkiseudun kyselytutkimus Pirkanmaan kotitaloudet Muualla maailmalla tehdyt tutkimukset Johtopäätökset...42

12 11 1 Johdanto 1.1 Yleistä Jätehuollossa tapahtuu paraikaa suuria muutoksia. Lainsäädäntö ja strategiset ohjauskeinot kiristävät kaatopaikoille asetettuja vaatimuksia niin teknisille rakenteille kuin loppusijoitettavan jätteen laadulle. Syntypaikkalajitellun sekajätteen kaatopaikkakäsittelystä ollaan siirtymässä yhä laajemmin laitosmaisiin käsittelyratkaisuihin, jotka pääasiallisesti ovat materiaalikierrätykseen soveltumattoman jätteen hyödyntäminen energiana. Tulevaisuuden trendeinä on useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa tunnistettu niukentuvat luonnonvarat ja mm. siitä aiheutuva jätemateriaalien arvon nousu. Lisäksi pääkaupunkiseudun väestömäärän kasvusta johtuen myös pääkaupunkiseudulla syntyvät jätemäärät tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Edellä kuvatut muutokset kasvattavat jätteen käsittelystä aiheutuvia kustannuksia ja asettavat tulevaisuuden jätemäärien ennakoimisen yhä tärkeämmäksi keinoksi toimivan, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen jätehuollon toteuttamiseen. Jätehuollon toteuttamisen vastuukysymyksiä on tarkennettu jätelain osittaisuudistuksella syksyn 2006 aikana ja kunnallisten jätehuoltoa toteuttavien organisaatioiden vastuulla ovat tulevaisuudessa kotitalouksien sekä julkisen palvelutoiminnan jätehuollon järjestäminen. Näin ollen YTV:lle on olennaisen tärkeää tuntea nimenomaan juuri kotitalouksissa muodostuvien jätteiden syntymiseen liittyvät tekijät ja eri tekijöiden keskinäiset merkityssuhteet. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotitalouksissa syntyvien jätteiden määriä sekä jätteiden syntymiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksella haluttiin selvittää kotitalouksien erilaisten ominaisuuksien sekä asukkaiden elämäntilanteiden, kulutustottumuksien ja lajitteluaktiivisuuden vaikutuksia syntyviin jätemääriin. Lisäksi haluttiin selvittää erilaisten jätteen synnyn ehkäisyyn liittyvien ajatusten ja toimenpiteiden vaikutusta jätemäärien lisäksi muuhun kulutuskäyttäytymiseen. Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään hyväksi YTV Jätehuollon toiminnassa ja mm. rakenteilla olevassa yhdyskuntajätteiden ennakointimallissa, jonka avulla pyritään paremmin suunnittelemaan jätehuollon toimenpiteitä jätteen synnyn ehkäisemiseksi, jäteneuvonnan kohdistamiseksi, materiaalikierrätyksen tehostamiseksi ja käsittelymenetelmien optimoimiseksi.

13 12 2 Kotitalouksien jätteitä koskevat tutkimukset 2.1 Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseudulla tehtiin kotitalouksien sekajätteen määrä- ja laatututkimus vuosina Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa kotitalouksien sekajätteen koostumuksesta. Tutkimuksessa vertailtiin erityyppisten asuinkiinteistöjen jätteen määrää ja laatua, sekä selvitettiin hyötyjätteiden kiinteistökohtaisen keräyksen vaikutusta kotitalouksien sekajätteeseen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin sekajätteen sisältämien materiaalien hyötykäyttöpotentiaalia. Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen viittä eri kiinteistöryhmää, jotka olivat omakotitalot, 2 4 huoneiston kiinteistöt, 5 9 huoneiston kiinteistöt, vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöt ja vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöt. Kiinteistöryhmät valittiin paperin ja biojätteen erilliskeräysvelvoitteiden perusteella. Paperin erilliskeräysvelvoite on vähintään viidenhuoneiston kiinteistöissä ja biojätteen erilliskeräysvelvoite vähintään kymmenen huoneiston kiinteistöissä. Lisäksi osassa kerrostaloista oli kartongin keräysastioita. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella viikon mittaisina tarkkailujaksoina. Jätettä tutkimukseen kerättiin asukkaalta. Keräysalueet ja tutkitut kiinteistöt valittiin siten, että ne edustaisivat mahdollisimman hyvin pääkaupunkiseudun asukkaita. Kiinteistöjen valinnassa käytettiin asukkaiden ikäjakaumaa, asukasmäärää huoneistoa kohti ja alueiden asukkaiden sosioekonomista tasoa. Tutkimuksessa sekajäte lajiteltiin käsin 31 jätejakeeseen. Tutkimuksessa käsiteltiin 170 tonnia jätettä, joka muodostui 108 näytteestä. Jätemateriaalit luokiteltiin sen mukaan, miten ne olisi voitu lajitella syntypaikalla ennen jäteastiaan laittamista. (YTV 2004) YTV:n alueella on tehty vuosittain (vuosina ) kyselytutkimus TNS Gallupin toimesta. Kyselytutkimuksissa on selvitetty pääkaupunkiseutulaisten mielipiteitä jätehuoltoon liittyvistä tiedotus- ja neuvontapalveluista. Tämän lisäksi tutkimuksessa on selvitetty pääkaupunkiseudun asukkaiden jätteen lajittelua ja toimia jätteen synnyn vähentämiseksi. Tutkimus on osoitettu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yli 18-vuotiaalle väestölle. Aineisto kerättiin kirjekyselynä viimeksi tammi helmikuussa Lomake lähetettiin yhteensä 3500 kohdehenkilölle, joista 1002 vastasi. 2.2 Pirkanmaa Pirkanmaan alueella on tehty vuonna 2003 tutkimus, jossa asukkaat myös punnitsivat itse jätteensä. Tutkimus toteutettiin kokoamalla tutkimukseen sopivat kotitaloudet asumismuodon, perhemuodon, elintason yms. tekijöiden mukaan. Suurimpana erona pääkaupunkiseudulla tässä raportissa kuvatun ja Pirkanmaan tutkimusten välillä on se, että Pirkanmaan alueen tutkimuksessa ryhmien jäseniä opastettiin lajittelemaan jätteensä. Koejaksoja oli 4 ja koeryhmien tuli pitää kirjaa koejaksojen aikana kertyneistä jätemääristä. Kotitalouksia tutkimuksessa oli mukana yhteensä 100. Koejaksojen lopuksi kotitalouksien edustajat palauttivat aina punnituskaavakkeen, jossa jakson aikana syntyneiden bio-, paperi-, kartonki-, lasi-, metalli- ja kuivajätteen määrät oli eritelty. Lisäksi kotitalouksien edustajat palauttivat jokainen taustatietolomakkeen, josta kävi ilmi edustajaa ja hänen kotitalouttaan koskevat taustatiedot. (Lemmetyinen 2004) 2.3 Muu maailma Valtion teknillinen tutkimuskeskus on tehnyt YTV Jätehuollon toimeksiantona esiselvityksen yhdyskuntajätteen määristä ja ennakoinnista vuonna Selvitykseen koottiin tutkimustietoa yhdyskuntajätteen synnystä, määrästä ja koostumuksesta eri maissa. Selvityksessä esitettiin tekijöitä, joiden on todettu vaikuttavan syntyvän yhdyskuntajätteen määrään. Tutkimuksen aineistona käytettiin Suomen ympäristökeskuksen selvityksiä ja tiedonantoja, jätelaitosten vuosikertomuksia ja tiedonantoja, suomalaisia ja kansainvälisiä jätteen laatu- ja määrätutkimuksia sekä kansainvälisiä tilastoja. Kansainvälisissä jäte- ja laatututkimuksissa pääpaino oli pohjoismaisilla tutkimuksilla, mutta tietoa kerättiin myös mm. Englannista, Itävallasta ja USA:sta. (Arnold 2006)

14 13 3 Tutkimusaineisto ja -menetelmät 3.1 Tutkimuksen toteutus Tutkimus aloitettiin tammi-helmikuussa 2006, jolloin asukkaat vastasivat ilmoittautumisen yhteydessä muutamiin taustatietokysymyksiin osallistujien valintaa varten. Tavoitteena oli saada 500 osallistujaa tutkimukseen, jolloin tutkimukseen ilmoittautuvia tarvittiin hieman enemmän. Oletuksena oli, että noin 7 tiedon tutkimuksesta saaneista kiinnostuu ja ilmoittautuu tutkimukseen. Näiden tavoitteiden ja olettamusten perusteella esikyselykaavake tutkimuksesta lähetettiin noin 9000 kotitaloudelle. Kyselyn saaneista noin 600 ilmoittautui halukkaaksi osallistua tutkimukseen. Halukkaista valittiin tutkimukseen mukaan noin 500 taloutta, joista 466 vastasi tutkimukseen toivotulla tavalla. Varsinainen tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena maalis-huhtikuussa Tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet punnitsivat jätteensä kolmen viikon ajan YTV:n antamien ohjeiden mukaisesti ja täyttivät esikyselyä tarkemman perus- ja taustatietokyselyn Tutkimusalueen valinta Tutkimusalueeksi valittiin kokonaisia postinumeroalueita Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Valitut alueet olivat Helsingissä Malminkartano, Espoossa Lintuvaara ja Uusmäki sekä Vantaalla Pähkinärinne. Tieto tutkimuksesta lähetettiin jokaiseen kotitalouteen valituilla alueilla. Alueiden sijainti lähellä toisiaan mahdollisti sen, että tutkimukseen osallistuvien kotitalouksien oli helppo osallistua myös muiden alueiden tiedotustilaisuuksiin. Tutkimuksessa oli mukana erityyppisiä asuinalueita ja asuntotyyppejä, kuten omakotitaloja, kerrostaloja, rivitaloja ja opiskelija-asuntoja. Taulukossa 1 on esitetty niiden kotitalouksien määrät tutkimusalueittain, joille lähetettiin kysely halukkuudesta tutkimukseen osallistumiseen. Taulukko 1. Tutkimukseen valitut alueet ja alueiden kotitalouksien määrät. Kunta Tutkimusalue Talouksien määrä Taloudet pientaloissa Taloudet kerrostaloissa Vantaa Pähkinärinne Espoo Uusmäki Espoo Lintuvaara Helsinki Malminkartano Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien valinta Kotitaloudet valittiin tutkimukseen ilmoittautuneista satunnaisotantana siten, että etukäteen valittuja ryhmiä saatiin mukaan riittävästi. Etukäteen valittuja ryhmiä tarvittiin mukaan tutkimukseen kutakin vähintään 50 kappaletta, mutta mieluusti enemmän. Etukäteen valitut ryhmät olivat seuraavat: Talouden henkilömäärä: 1, 2, 3, 4 tai enemmän Lasten lukumäärä: 1, 2, 3 tai enemmän Yhden hengen taloudet: miehet, naiset Taloudessa asuvien aikuisten iät: 18-24, 35-34, 35-44, 45-54, 55-64, yli 64 vuotta Taloudessa asuvien lasten iät: 0-2, 3-6, 7-13, vuotta Kotitaloudessa on vaippaikäisiä lapsia Asuntotyyppi: omakotitalo

15 Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien ohjaus Tutkimukseen ilmoittautuneille ja hyväksytyille kotitalouksille lähetettiin kirje, jossa kerrottiin enemmän tutkimuksesta. Ennen tutkimukseen osallistumista jotkut kotitaloudet tiedustelivat, miten paljon tutkimukseen osallistuminen vie aikaa ja haittaavatko lomamatkat ja vieraat tutkimukseen osallistumista. Myös tutkimuksen toteuttamisesta kyseltiin lisätietoja. Kaikkien tutkimukseen osallistuvien edellytettiin osallistuvan infotilaisuuteen, jossa kerrottiin tutkimuksesta tarkemmin. Infotilaisuuksissa kaikille tutkimukseen osallistuville kotitalouksille jaettiin tutkimusmateriaali, joka sisälsi ohjeet tutkimuksen toteuttamiseen kotitaloudessa. Lisäksi kerrottiin siitä, miten tutkimusjakson alkuun ajoittuva kuljetusalan lakko tuli ottaa tutkimuksessa huomioon. Kuljetusalan lakosta johtuvien jäteastioiden tyhjennystiheyksien muuttumisesta aiheutuvien tutkimusongelmien vuoksi kotitalouksien tuli punnita syntyvät jätteet riippumatta siitä, milloin ne vietiin jäteastiaan. Tutkimuksen parissa työskentelevä projektisuunnittelija antoi lisäksi tarvittaessa kotitalouksille lisäohjeita puhelimitse ja sähköpostitse. Kysymyksiä tutkimuksen suorittamisesta ei juuri tullut, vaan lähes kaikille tutkimukseen osallistuneille riitti kirjalliset ohjeet. Jonkin verran kysymyksiä esitettiin jätteiden punnitustiheydestä ja siitä, mitkä jätteet tulisi punnita erikseen. Puutteellisia vastauksia kysymyksiin tuli melko paljon. Esimerkiksi kysymykseen tulotasosta oli vastattu usein puutteellisesti. Uusia vastauksia tällaisiin kohtiin jouduttiin kyselemään erikseen jälkikäteen Punnitus Tutkimukseen osallistuvat kotitaloudet saivat YTV:n lahjoittamana elektroniset keittiövaa at, joilla jätteet tuli punnita. Keittiövaa an tarkkuus oli 1 gramma. Kotitaloudet saivat myös tarkat ohjeet jätteiden punnitusta varten. Punnitusta varten tuli valita tutkimusajanjaksolta kolmen viikon mittainen seurantajakso. Lajittelutottumuksia ei saanut muuttaa seurantajakson aikana, vaan lajittelu tuli suorittaa samoin kuin normaalistikin. Kolmen seurantaviikon aikana kaikki erilleen kerätyt jätteet tuli punnita ennen niiden vientiä jäteastiaan. Kotitalouksille jaettu punnitusohje on liitteenä Taustatiedot Tutkimukseen osallistuneille lähetetyn kyselyn perustieto-osassa oli 12 kohtaa, joissa tiedusteltiin kotitalouksien ominaisuuksia, kuten henkilömäärää ja tulotasoa. Kyselyn taustatieto-osassa oli 30 kohtaa, joissa tiedusteltiin kotitalouksien käyttäytymistä jätteen synnyn, lajittelun ja käsittelyn suhteen. Taustatietokysely on esitetty liitteessä 2. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien ominaisuuksista kertovat perustietojakaumat on esitetty liitteessä Aineiston käsittely Tutkimuksen tulosaineiston käsittelyssä tehtiin seuraavat laskennalliset muunnokset: Vuosituloja tarkasteltiin OECD:n ns. muunnellun kulutusyksikköasteikon avulla (1 aikuinen = 1, muut yli 13-vuotiaat = 0,5, 0-13-vuotiaat = 0,3). Kerroin koko vuoden jätemäärille laskettiin sekajätteen kuutiopainon keskimääräisestä määrästä vuosina (kerroin: 1,032561). Kerroin perustuu viiden vuoden seurantaan jätemäärien vaihteluista vuodenaikojen mukaan. Pinta-ala henkilöä kohti on laskettu jakamalla asunnon kokonaispinta-ala talouden henkilömäärällä. Tutkimuksessa on yhdistetty pariskuntia vastaaviksi kotitalouksiksi kaikki sellaiset kotitaloudet, joissa asuu useita aikuisia, mutta ei lapsia. Lapsiperheiksi on katsottu taloudet, joissa asuu useita aikuisia ja näiden lisäksi lapsia. Yli kahden aikuisen kotitalouksia oli tutkimuksessa niin vähän, että erikseen tarkasteltavina ryhminä tuloksilla ei olisi ollut riittävää luotettavuutta. Tutkimuksessa pariskunta voi siten olla esimerkiksi perhe, jossa asuu vanhemman lisäksi vain aikuinen lapsi.

16 15 Lisäksi joidenkin kysymysten harvinaisimpia vastausvaihtoehtoja yhdisteltiin, jotteivät liian vähäiset havaintomäärät estäisi analyyseja. Esimerkiksi kestovaippojen käytön säännöllisyys luokiteltiin uudelleen kolmeen luokkaan (pääsääntöisesti, satunnaisesti, ei koskaan) kyselyn viiden kohdan sijaan. Uusien yhdisteltyjen muuttujien muodostamisen jälkeen valittiin analyysiin mukaan otettavat muuttujat. Kaikkia kysymyksiä ei otettu mukaan tilastolliseen analyysiin. Muualta tuodun jätepuun (kuten kuormalavojen) polttoa tulisijassa ei otettu mukaan, koska kysymys oli aseteltu siten, että vastausten määrät eivät olleet yhteismitallisia, eikä poltetun puun todellista määrää voitu määrittää. Lisäksi jätepuuta polttavien määrä oli suhteellisen pieni. Kertakäyttöastioiden käyttöä ei otettu mukaan tilastolliseen analyysiin, koska kotitalouksissa käytettiin kertakäyttöastioita lähes poikkeuksetta vain erikoistilanteissa tai ei ollenkaan. Kotona tehtävän ansiotyön määrää ja laatua ei otettu mukaan tilastolliseen analysointiin, koska monet vastaajat olivat selvästikin ymmärtäneet kysymyksen toisin kuin oli tarkoitettu. Tutkimusaineistosta poistettiin selvästi virheelliset punnitustulokset. 3.4 Tilastollinen analysointi Tulosten tilastollinen analysointi tehtiin Excel-taulukkolaskentaympäristöön luodulla Tixel-ohjelmalla. Tixel on kätevä työkalu tämäntyyppisissä kyselyissä, sillä se on tehty nimenomaan yhteiskuntatieteellisten kyselyaineistojen analyysia varten. Perusanalyyseihin esimerkiksi SAS-tilastolaskentaohjelma ei olisi antanut lisäarvoa, mutta keskeisimpien selittävien tekijöiden osuuksien laskennassa käytettiin yleistettyä lineaarista mallia, joka tehtiin SAS-ohjelmalla. Tilastolliseen analysointiin mukaan valituista muuttujista ajettiin tunnusluvut (keskiarvot, minimit, maksimit, alakvartiilit, yläkvartiilit, keskihajonnat ja mediaanit), jakaumat ja korrelaatiomatriisi, joiden pohjalta valittiin tekijöitä tarkempaan tarkasteluun. Jätemäärien keskiarvoja tarkasteltiin taustamuuttujittain ja testattiin varianssianalyysillä, onko ryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja. Merkitsevästi jätemääriin vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutuksia tarkasteltiin kahden tai kolmen selittävän muuttujan varianssianalyysilla siltä osin, kuin aineiston määrä pysyi eri vastausvaihtoehtoyhdistelmien osalta riittävänä. Kun tietyn tekijän vaikutusta jätemääriin selvitetään esimerkiksi eri ikäryhmissä, saadaan suljettua pois iän vaikutusosuus. Tilastolliset merkitsevyydet on esitetty tässä raportissa esitettyjen kuvaajien kuvateksteissä tähdillä: *** tilastollisesti erittäin merkitsevä, ** tilastollisesti merkitsevä, * tilastollisesti melkein merkitsevä ja tilastollisesti oireellinen tai ei merkitsevyyttä. Aluksi testattiin selittävien tekijöiden vaikutusta kuhunkin tarkasteltuun jätelajiin. Koska muita erilliskerättäviä hyötyjätejakeita kuin paperia ei lajitella jokaisessa kotitaloudessa, tarkasteltiin erikseen vain kokonaisjätettä, sekajätettä ja paperia. Loppujen jätejakeiden osalta esitetään ainoastaan lajitteluasteeseen liittyviä tietoja. Keskeisimpien selittävien tekijöiden osuuksien selvittämisessä käytettiin yleistettyä lineaarista mallia (additiivinen malli eli sakkomalli), koska siinä selittävät tekijät voivat olla jatkuvia tai luokiteltuja. Mikäli selittäjä on jatkuva, sen parametria tulkitaan kuten tavallisessa lineaarisessa regressiomallissa eli selittäjän yhden mittayksikön kasvattaminen kasvattaa selitettävän muuttujan Y keskimääräistä arvoa selittäjän kertoimen verran. Luokitellun selittävän muuttujan tapauksessa yksi luokkataso asetetaan niin sanotuksi nollatasoksi (vertailuluokka), johon muita luokkatasoja verrataan. Jokaiselle eri luokkatasolle lasketaan yksikäsitteinen vaikutus selitettävän muuttujan Y keskimääräiseen tasoon. Yleistetyssä lineaarisessa mallissa käytettiin seuraavia keskeisimpiä selittäviä tekijöitä: Helsingin Sanomien tilaaminen, talouden henkilömäärä, vanhimman aikuisen ikäryhmä, töissä/kotona, nuorimman lapsen ikäryhmä ja talouden tulotaso. Selitettävinä muuttujina olivat seka-, paperi- ja kokonaisjätemäärät.

17 Tutkimusotoksen edustavuus Tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet vastasivat hyvin koko pääkaupunkiseudun kotitalouksia perhekokonsa, ikäjakaumansa ja asuintyyppinsä osalta (kuvat 1 3). Sen sijaan tutkimuksessa mukana olleiden kotitalouksien tuottamat jätemäärät olivat pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla keskimääräisesti. Tästä syystä tämän tutkimuksen jätemääriä ei voi yleistää YTV-alueelle, vaan tulosten tarkastelussa keskityttiin erityyppisten talouksien välisten eroavaisuuksien löytämiseen. Ikäjakauma tutkimuksessa Ikäjakauma YTV:n alueella vuotta vuotiaat 12 Vanhimman aikuisen ikäryhmä vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 74 vuotta 5 yli 65-vuotiaat Kuva 1. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien vanhimman aikuisen ikäryhmän jakauma ja ikäjakauma YTV:n alueella. Talouden henkilömäärä tutkimuksessa Talouden henkilömäärä YTV:n alueella tai enemmän 7 5 tai enemmän Kuva 2. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien henkilömäärä ja kotitalouksien henkilömäärä YTV:n alueella. Asuintyyppi tutkimuksessa Asuintyyppi YTV:n alueella Omakotitalo 20 Erilliset pientalot 15 Paritalo tai rivi- tai kerrostalo, alle 10 huoneistoa 13 Rivi- ja ketjutalot 9 Rivi- tai kerrostalo, väh 10 huoneistoa 67 Asuinkerrostalot Kuva 3. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien asuntotyyppi ja asuntotyyppi YTV:n alueella.

18 Tulosten luotettavuus Tuloksia tarkastellessa on otettava huomioon, että tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet kiinnittävät todennäköisesti normaalia enemmän huomiota jätteiden lajitteluun ja jätteen synnyn ehkäisyyn, koska ovat osallistuneet tutkimukseen. Tutkimukseen osallistuminen on vaatinut kotitalouksilta paneutumista asiaan sekä aikaa ja vaivaa. Täten voidaan olettaa, että kiireiset kotitaloudet sekä sellaiset kotitaloudet, joissa jäteasioista ei välitetä, eivät todennäköisesti ole lähteneet mukaan tutkimukseen. Tuloksiin on voinut vaikuttaa myös kotitalouksien jätteen lajittelussa ja punnituksessa tapahtuneet virheet. Tutkimukseen osallistuminen on myös saattanut vaikuttaa kotitalouksien jätteiden lajitteluun punnitusjaksolla, vaikka ohjeissa nimenomaan pyydettiin lajittelemaan samoin kuin normaalisti. Punnitusjaksolle on myös saattanut osua esimerkiksi suuret juhlat tai matka, mikä on saattanut vääristää hyvin paljon tuloksia. Aineistosta on pyritty poistamaan selvästi virheelliset tulokset, kuten poikkeuksellisen suuria jätemääriä tuottaneet kotitaloudet, joita aineistossa oli vain kaksi. Tulosten luotettavuutta pyrittiin varmistamaan mm. sillä, että kyselyaineistosta jätettiin käsittelemättä muutama monitulkintainen kysymys (kohta 3.2). Monen selittävän tekijän varianssianalyysien tilastollista merkitsevyyttä ei aina voitu testata, sillä jaettaessa aineistoa monelle muuttujalle jäi joidenkin tarkasteltavien ryhmien havaintomäärä liian pieneksi tai jopa nollaksi.

19 18 4 Tulokset ja niiden analysointi 4.1 Jätemäärät Vertailuja eri muuttujien suhteen esitetään ainoastaan kokonaisjätteen, sekajätteen, paperin ja osin biojätteen osalta. Muiden jätelajien osalta esitetään raportin tekstiosuudessa vain lajitteluaktiivisuuteen liittyviä tuloksia. Tämä johtuu siitä, että jätelajit, joita ei lajitella kaikissa talouksissa, eivät anna vertailukelpoisia tuloksia. Esimerkiksi vähäisestä kartongin määrästä ei voi päätellä, johtuuko se lajittelun puutteesta vai tämän jätejakeen vähäisestä tuotosta. Paperin lajitteli muutamaa kotitaloutta lukuun ottamatta kaikki tutkimuksen taloudet. Biojätteen osalta oli käytettävissä ennestään tietoa lajitteluvelvollisista kiinteistöistä, joihin voitiin verrata biojätettä lajittelevien biojätemääriä. Biojätteen osalta tulokset eivät ole kuitenkaan yhtä luotettavia kuin kokonaisjätteen, sekajätteen ja paperin. Kotitalouksissa tutkimuksen aikana syntyvät jätemäärät jätejakeittain on esitetty liitteessä Kokonaisjäte Tutkimukseen osallistuneiden kokonaisjätemäärä vaihteli kg/as/a, kun aiempien tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että pääkaupunkiseudun kotitalouksissa tuotetaan jätettä keskimäärin 340 kg asukasta kohti vuosittain (YTV 2004). Tutkimuksessa kotitalouksissa syntyvän kokonaisjätteen määrän keskiarvo on 238 kg/as/a (kuva 4). Kokonaisjätemääräjakauma muistuttaa normaalijakaumaa. Kaikissa talouksissa syntyy jätettä, joten myös kaikkein pienimpiä määriä on vähän. Puolessa talouksista jätettä syntyi kg/asukas/vuosi. Kokonaisjäte kg/asukas/vuosi , , , , , , , , , , Kuva 4. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien kokonaisjätteen määrä vuodessa asukasta kohden. Keskiarvo 238 kg/asukas/vuosi. YTV:n alueen vuoden 2003 keskiarvo kokonaisjätteen määrälle oli 340 kg/as/a (YTV 2004) Sekajäte Kotitalouksissa syntyvän sekajätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on noin 170 kg/as/a (YTV 2004) ja tutkimuksessa määrä vaihteli kg/as/a. Tutkimuksessa kotitalouksissa syntyvän sekajätteen määrän keskiarvo on 69 kg/as/a (kuva 5). Sekajätemäärän jakauma on vino. Tässä tutkimuksessa jakauman vinous ei kuitenkaan haittaa tulosten tarkastelua, koska analyysien tuloksien tulkinnassa on keskitytty tekijöiden aiheuttamien jätemääräerojen tilastolliseen merkitsevyyteen, eikä ole pyritty antamaan todellisia syntyviä jätemääriä eri ryhmille. Tutkimukseen osallistui paljon talouksia, joissa syntyi sekajätettä vähäisiä määriä. Puolessa tutkimuksen talouksista sekajätettä syntyi kg/asukas/ vuosi.

20 , , , Sekajäte 160, kg/asukas/vuosi 200, , , , Kuva 5. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien sekajätteen määrä vuodessa asukasta kohden. Keskiarvo 69 kg/asukas/vuosi. YTV:n alueen vuoden 2003 keskiarvo sekajätteen määrälle oli 170 kg/as/a (YTV 2004) Paperi Kotitalouksissa syntyvän paperijätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on noin 100 kg/as/a (YTV 2004) ja tutkimuksessa määrä vaihteli kg/as/a. Tutkimuksessa kotitalouksissa syntyvän paperin määrän keskiarvo on 103 kg/as/a (kuva 6). Paperin määrän jakauma on vino, mutta muistuttaa normaalijakaumaa. Puolessa tutkimuksen talouksista keräyspaperia syntyi kg/asukas/vuosi Paperi kg/asukas/vuosi , , , , , , , , Kuva 6. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien paperijätteen määrä vuodessa asukasta kohden. Keskiarvo 103 kg/asukas/vuosi. YTV:n alueen vuoden 2003 keskiarvo paperin määrälle oli 100 kg/as/a (YTV 2004) Biojäte Kotitalouksissa syntyvän biojätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on sellaisten kiinteistöjen osalta, joissa on biojätteen erilliskeräys, noin 34 kg/as/a (YTV 2004). Tässä tutkimuksessa määrä vaihteli niiden talouksien osalta, jotka ilmoittivat lajittelevansa biojätteensä, kg/as/a. Tutkimuksessa näissä kotitalouksissa syntyvän biojätteen määrän keskiarvo on 57 kg/as/a (kuva 7). Biojätemäärän määrän jakauma on vino, mutta muistuttaa normaalijakaumaa lajittelevien kotitalouksien osalta. Taloudet, jotka eivät lajittele biojätteitään, on jätetty tuloksissa biojätteisiin vaikuttavien tekijöiden tarkastelun ulkopuolelle. Mikäli huomioidaan myös biojätettä lajittelemattomat taloudet, puolessa tutkimuksen talouksista biojätettä syntyi 7 70 kg/asukas/vuosi.

21 , , , , , , Biojäte 140, kg/asukas/vuosi 160, , , , , , , , Kuva 7. Tutkimukseen osallistuneiden, biojätettä lajittelevien kotitalouksien biojätteen määrä vuodessa asukasta kohden. Keskiarvo 57 kg/asukas/vuosi. YTV:n alueen vuoden 2003 keskiarvo biojätteen määrälle oli 34 kg/as/a (biojätteen lajittelijoiden osalta)(ytv 2004). 4.2 Merkitsevyydeltään olennaisimmat tekijät jätelajeittain Yleistetyllä lineaarisella mallilla tarkasteltiin tekijöiden, talouden henkilömäärä, vanhimman aikuisen ikä, kotona vietetty aika, nuorimman lapsen ikä, tulotaso ja Helsingin Sanomien tilaus, vaikutusten keskinäistä osuutta kokonais-, seka- ja paperijätteen määrään. Lisäksi tuloksia tarkasteltiin varianssianalyysillä muuttujittain. Kokonais-, seka- ja paperijätteen määrien keskiarvot ryhmittelymuuttujittain ja niiden erojen välinen tilastollinen merkitsevyys varianssianalyysillä on esitetty liitteessä Kokonaisjäte Yleistetyllä lineaarisella mallilla tarkasteltuna voimakkain vaikutus kotitaloudessa syntyvään kokonaisjätteen määrään oli talouden koolla, Helsingin Sanomien tilauksella ja vanhimman aikuisen iällä. Yleistetyllä lineaarisella mallilla saatu tulos on luotettavuudeltaan heikko, mutta suuntaa antava. Prosenttiosuuksia ei ole syytä käyttää suoraan jätemäärien ennustamiseen (Taulukko 2). Taulukko 2. Kolmen kokonaisjätemäärään vaikuttavan tärkeimmän tekijän väliset osuudet jätemäärään vaikuttavuudessa yleistetyllä lineaarisella mallilla tarkasteltuna. Selittäjä P-arvo Osuus mallin selitysasteesta Talouden henkilömäärä < Helsingin Sanomat < Vanhimman aikuisen ikäryhmä Mitä enemmän taloudessa on henkilöitä, sitä vähemmän jätettä syntyy henkilöä kohden ja mitä vanhempia asukkaat ovat, sitä enemmän syntyy jätettä kotona.

22 21 Tarkasteltaessa tuloksia varianssianalyysillä muuttujittain ja kahdella muuttujalla nousivat merkitsevinä esille lisäksi asuinpinta-ala, nuorimman lapsen ikä, tulotaso, auton omistus, erilaiset vuokraus- ja lainaustoiminnat sekä käytettyjen tavaroiden osto. Asuinpinta-alan asukasta kohti kasvaessa syntyi jätettä enemmän, kuitenkaan lapsiperheissä ei pintaalalla ollut merkitsevyyttä kokonaisjätemäärään. Vaippaikäisten perheissä tuotetaan lapsiperheistä eniten jätettä, tätä vanhempien lasten perheissä jätemäärä pysyy asukasta kohden perheen kokoryhmissä suunnilleen samana. Tulotaso vaikuttaa kotona syntyvään kokonaisjätemäärään kasvattavasti yksinasuvilla ja lapsettomilla pariskunnilla ikäryhmissä vuotiaat, muuten tulotasolla ei ole näin selvää merkitystä. Vähiten koulutetut tuottavat eniten jätettä ja toiseksi eniten korkeimmin koulutetut. Auton omistus lisää kotona syntyvää jätemäärää asukasta kohden. Erilaiset vuokraus- ja lainaustoiminnat sekä käytettyjen tavaroiden osto vaikuttivat kokonaisjätteen määrän vähentävästi. Kuitenkaan korjauspalveluiden käyttö ei vaikuttanut kotitaloudessa syntyvän kokonaisjätteen määrään. Ruokailutottumuksilla, kuten eineksien, säilykkeiden, marjojen ja vihannesten syömisellä ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kotitalouksissa syntyvän kokonaisjätteen määrään. Myöskään takalla, kompostoinnilla, puutarhanhoidolla ja tontin koolla ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta Sekajäte Yleistetyllä lineaarisella mallilla tarkasteltuna sekajätteen muodistumiseen eniten vaikuttavat tekijät olivat nuorimman lapsen ikä, kotona vietetty aika ja talouden henkilömäärä. Yleistetyllä lineaarisella mallilla ei saatu riittävää luotettavuutta näiden tekijöiden osuuksille vaikutuksesta jätemäärään ja ennustaminen osoittautui mahdottomaksi. Tarkasteltaessa tuloksia varianssianalyysillä muuttujittain ja kahdella muuttujalla nousivat edellä mainittujen lisäksi merkitsevänä esille erityisesti jätteiden lajittelu. Mitä ahkerammin jätteitä lajitellaan ja kompostoidaan, sitä vähemmän syntyy kotitaloudessa sekajätettä. Sekajätettä syntyy vähiten pariskunnilla ja eniten lapsiperheissä. Lapsiperheiden kotona syntyvän sekajätteen määrää lisäävät kertakäyttövaippojen käyttö ja lasten hoito kotona. Muidenkin ryhmien osalta kotona vietetty aika lisää kotona syntyvän sekajätteen määrää. Kotona vietetystä ajasta huolimatta vanhimpien aikuisten kotitalouden tuottavat kuitenkin vähemmän sekajätettä kuin nuoremmat, mikä johtuu aktiivisemmasta jätteiden lajittelusta. Lemmikeistä kissan omistuksella on sekajätemäärää merkittävästi kasvattava vaikutus. Säilykkeiden päivittäinen käyttö lisää kotona syntyvää sekajätemäärää. Omien marjojen sekä kasvisten päivittäinen käyttö vähentää sekajätemäärää. Sillä, kuinka usein kotitaloudessa valmistetaan ruokaa, ei kuitenkaan ole merkitsevää vaikutusta sekajätteen määrään. Talouden henkilömäärällä, koulutuksella, tuloilla, asunnon tai tontin pinta-alalla ja asunnon omistuksella ei ole merkitsevää vaikutusta kotona syntyvään sekajätemäärään. Sanomalehden ja muiden lehtien tilauksella tai lehtien lukemisella muualla ei ole merkitsevää vaikutusta sekajätemäärään, eikä myöskään takan omistuksella ja kartonkipakkausten poltolla. Lisäksi erilaiset vuokraus- ja lainaustoiminnat sekä käytetyn tavaran ostaminen eivät vaikuta merkitsevästi kotitalouksien sekajätteen määrään Paperi Yleistetyllä lineaarisella mallilla tarkasteltuna paperin muodostumiseen eniten vaikuttavat tekijät olivat talouden henkilömäärä, Helsingin Sanomien tilaus, vanhimman aikuisen ikäryhmä ja tuloluokka (taulukko 3). Yleistetyllä lineaarisella mallilla saatiin luotettava tulos näiden tekijöiden osuuksien vaikutuksesta jätemäärään. Nämä neljä tekijää selittävät 52 paperin määrän muodostumisesta.

23 22 Taulukko 3. Neljän keräyspaperin määrään vaikuttavan tärkeimmän tekijän keskinäiset osuudet jätemäärään vaikuttavuudessa yleistetyllä lineaarisella mallilla tarkasteltuna. Selittäjä P-arvo osuus mallin selitysasteesta Helsingin Sanomat Talouden henkilömäärä < Vanhimman aikuisen ikäryhmä < Tuloluokka Mitä enemmän taloudessa on asukkaita, sitä useammalle jakaantuvat mm. mainospostin ja tilatun sanomalehden vaikutus. Vanhemmat ihmiset ovat innokkaampia lehtien tilaajia kuin nuoremmat. Tarkasteltaessa tuloksia varianssianalyysillä muuttujittain ja kahdella muuttujalla nousivat edellä mainittujen lisäksi erittäin merkitsevänä esille lehtien tilaus ja lukupaikka. Perheissä, joissa kaikki ovat kotona, tuotetaan eniten paperijätettä ja opiskelijoilla vähiten. Vähiten koulutetut taas tuottavat eniten paperia ja seuraavaksi eniten koulutetut. Tätä selittää osin se, että vähiten koulutettujen ryhmässä on eniten vanhuksia. Toisaalta taas tarkasteltaessa tulotason mukaan enemmän tienaavat tuottavat enemmän paperijätettä. Myös asunnon suuri pinta-ala asukasta kohden lisää paperin määrää, tätä vaikutusta lieventää se, että yksinasuvilla on yleensä enemmän tilaa asukasta kohden kuin monen hengen perheissä, mutta vaikutus ei poistu kokonaan. Tavaroiden vuokraajilla ja lainaajilla syntyy vähemmän paperijätettä kuin muilla. Ne, jotka uskovat jätteenvähentämismahdollisuuksiin tuottavat vähemmän paperijätettä kuin ne, jotka eivät usko omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa jätteen syntyyn. Jätteiden aktiivinen lajittelu vaikuttaa vain hieman paperijätteen määrää lisäävästi. Paperijätteen määrän vaihtelut on merkittävin tekijä myös kokonaisjätteen määrän vaihteluihin Biojäte Biojätteen määrään sellaisissa talouksissa, jotka lajittelevat biojätteensä vaikuttaa eniten vanhimman aikuisen ikä, kotona vietetty aika sekä asuinpinta-ala asukasta kohden. Einesten syönti vaikuttaa biojätteen määrään vähentävästi. Pilaantuneen ruoan, kahvin ja teenporojen sekä hedelmien ja vihannesten kuorien syntymien päivittäinen vaikuttaa biojätteen määrään lisäävästi. Biojätteen määrään ei tilastollisesti merkitsevästi vaikuta omien marjojen ja vihannesten syöminen, lasten hoito kotona, aikuisten määrä kotitaloudessa, talouden henkilömäärä, lasten määrä, tulot, asuntotyyppi, tontin koko eikä lainailutapa. Biojätteen määrän muodostumista ei voida aineiston pohjalta tarkastella tarkemmin, koska vain 67 lajittelee biojätteitään ja näistäkään monet eivät lajittele kaikkia biojätteitään. Koska osa tuotetuista lajiteltavista jätejakeista päätyy sekajätteeseen, ei muiden lajiteltavien jätejakeiden muodostumista voida luotettavasti tarkastella tilastollisilla analyyseillä. 4.3 Kotitalouksien ja asukkaiden ominaisuuksien vaikutukset jätemääriin Jätemääriin vaikuttavia tekijöitä löydettiin useita. Kotitalouksien ja asukkaiden ominaisuuksista tilastollisesti merkitseviksi tekijöiksi nousivat varianssianalyysillä talouden koko, talouden vanhimman aikuisen ikä, tulotaso, perhetyyppi, lasten ikä, koulutustaso, kotona vietetty aika ja asunto.

24 Talouden koko Talouden koko vaikuttaa erityisesti paperin määrään asukasta kohti. Sekajätteen määrään talouden koolla ei ole näin suurta vaikutusta. Yhden hengen talouksissa paperin määrä on huomattavasti suurempi verrattuna useamman henkilön talouksiin. Tämän aiheuttaa mm. samojen sanomalehtien tilaus ja samojen mainosten tuleminen talouteen talouden henkilömäärästä riippumatta (Kuva 8). Lapsiperheet ja yksinasuvat tuottavat enemmän sekajätettä kuin pariskunnat. (Kuva 9) Talouden henkilömäärä Keskiarvot Ryhmittelymuuttuja: Talouden henkilömäärä 5 tai enemmän tai enemmyht 1 Sekajäte kg/asukas/vuo 72,77 60,73 78,89 73,66 60,75 69,04 2 Paperi kg/asukas/vuosi 155,97 95,73 68,74 64,90 46,49 103, Kokonaisjäte kg/asukas 305,59 225,81 204,38 191,54 153,57 238,11 4 Muut kg/asukas/a 76,85 69,34 56,74 52,98 46,32 65, tai enemmän Sekajäte Paperi Muut Sekajäte Paperi Muut Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 8. Talouden henkilömäärän vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte ***, Sekajäte -, Paperi *** Keskiarvot Ryhmittelymuuttuja: Perhetyyppi Lapsiperhe Yksin79 Pariskunta LapsiperheYht Sekajäte 72,77 54,74 79,21 69,04 Pariskunta 2 Paperi ,97 100, ,59 103,09 3 Kokonaisjä 305,59 222,66 192,24 238,11 4 Muut 76,85 67,90 54,45 65,99 Yksin Sekajäte Paperi Muut Keskiarvot Ryhmittelymuuttuja: Perhetyyppi Yksin Pariskunta LapsiperheYhtKokonaisjäte kg/asukas/a Kuva 9. Perhetyypin vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte ***, Sekajäte ***, Paperi *** Ikä Talouden vanhimman aikuisen ikä vaikuttaa paperin määrään huomattavasti. Myös muiden lajiteltujen jätejakeiden osuus on vanhemmilla ihmisillä huomattavasti suurempi kuin nuorilla, kun taas vanhemmilla ihmisillä sekajätettä syntyy nuoria vähemmän. Erot johtuvat siitä, että vanhemmat ihmiset lajittelevat eri jätejakeet sekajätteestä paremmin kuin nuoret. Sekajätteen ja lajiteltujen jätteiden yhteismäärät ovat suurimmat vanhimmissa ikäryhmissä ja pienimmät nuorilla lapsettomilla aikuisilla. Suurimman eron ikäryhmien välillä kokonaisjätteen määrään aiheuttaa paperi. Nuorissa lapsiperheissä syntyy asukasta kohti enemmän jätettä kuin muuten nuorten aikuisten talouksissa ja vanhempien aikuisten lapsiperheissä. Ero johtuu siitä, että nuorista lapsiperheistä 76 :ssa on vaippaikäisiä lapsia. (Kuva 10) Lapsiperheet, joissa on alle 2-vuotiaita lapsia, tuottavat yli kaksinkertaisen määrän sekajätettä asukasta kohden verrattuna muihin lapsiperheisiin. Tämä johtuu mm. kertakäyttövaippojen käytöstä ja siitä, että usein toinen vanhemmista on kotona hoitamassa tämän ikäistä lasta. Muuten lapsiperheiden jätemäärät ovat hyvin samanlaisia lasten iästä riippumatta. (kuva 11)

25 24 Vanhimman aikuisen ikäryhmä Keskiarvot yli Ryhmittelymuuttuja: 74 vuotta 47 T2.7.Vanhimman aikuisen ikäryhmä vuott25-34 vuott35-44 vuott45-54 vuott55-64 vuott65-74 vuottyli 74 vuottayht Sekajäte vuotta ,04 2 Paperi , Kokonaisjä vuotta ,11 Muut vuotta vuotta vuotta vuotta Sekajäte Paperi Muut Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 10. Talouden vanhimman henkilön ikäryhmän vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ikäryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte ***, Sekajäte *, Paperi *** Nuorimman lapsen ikä vuotta 7-13 vuotta 3-6 vuotta Sekajäte Paperi Muut Alle 2 vuotta Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 11. Nuorimman lapsen iän vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ikäryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte ***, Sekajäte ***, Paperi Tulotaso Tulotaso vaikuttaa tuotetun jätteen määrään eniten yhden hengen talouksissa (kuva 12). Eniten tienaavat tuottavat eniten erityisesti paperijätettä. Perhetyypeittäin tarkasteltuna tulotaso vaikuttaa jätteen määrään yksinasuvilla ja pariskunnilla, mutta ei lapsiperheillä. Tulotaso vaikuttaa tuotetun jätteen määrään nuorten aikuisten ikäryhmässä, muissa ikäryhmissä tulotasolla ei ole merkittävää vaikutusta jätteen määrään (kuva 13). Ryhmäkohtaiset keskiarvot, kaksi ryhmittelymuuttujaa Lisenssi: 450,00 SCC VIATEK OY Tiedosto: Lopullinen data, taustat luokiteltu, jätemäärät ei xls 400,00 Työarkki: Raakadata Otsikko: 350,00 YTV kotitalousjätetutkimus Kokonaisjäte kg/asukas/vuosi 300,00 Riippuva 250,00 muuttuja: Kokonaisjäte kg/asukas/vuosi Rivimuuttuja: Talouden henkilömäärä 200,00 Sarakemuuttuja: Talouden henkilömäärä 150, tai enemmä Yht 100, ,59 305, ,81 225,81 50, ,38 204,38 0, ,54 191,54 5 tai enemmän 153,57 153, e e e e yli e Yht 305,59 225,81 204,38 191,54 153,57 238,11 tulot/asukas/vuosi 1 asukas 2 asukasta 3 asukasta 4 asukasta 5 tai enemmän Kuva 12. Talouden henkilömäärän ja vuositulojen vaikutus kokonaisjätteen määrään asukasta kohti.

26 25 Kokonaisjäte kg/asukas/vuosi vuotta vuotta yli 65 vuotta Vanhimman aikuisen ikä Vuositulot asukasta kohden e e e e yli e Kuva 13. Vanhimman aikuisen iän ja vuositulojen vaikutus kokonaisjätteen määrään asukasta kohti Koulutus Tarkasteltaessa koulutustason vaikutusta kokonaisjätteen määrään eri ikäluokissa on jätteen määrissä havaittavissa eroa eri koulutustasojen välillä (Kuva 14). Suurimmat jätemäärät ovat vähinten koulutetuilla ja seuraavaksi suurimmat korkeimmin koulutetuilla. Kaikilla koulutustasoilla eniten jätteitä tuottavat eläkeikäiset. Koulutustaso vaikuttaa eniten paperin määrään. Sekajätteen määrään koulutustasolla ei ole vaikutusta. (Kuva 15) Kokonaisjäte kg/asukas/vuosi Kaikilla yliopistotutkinto Jollain yliopistotutkinto Jollain amk-tutkinto Jollain keskiasteen tutkinto Kaikilla perustutkinto vuotta vuotta yli 65 vuotta Vanhimman aikuisen ikä Kuva 14. Koulutustason ja vanhimman aikuisen ikäryhmän vaikutus kokonaisjätteen määrään vuodessa asukasta kohti. Kaikilla peruskoulututkinto Sekajäte Paperi Jollain keskiasteen tutkinto Muut Jollain ammattikorkeakoulututkinto Jollain yliopistotutkinto Kaikilla yliopistotutkinto Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 15. Koulutuksen vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte ***, Sekajäte -, Paperi ***

27 Kotona vietetty aika Kotona vietetty aika vaikuttaa voimakkaasti kotona syntyvän jätteen määrään (Kuva 16). Kotitaloudet, joissa kaikki ovat kotona, tuottavat eniten paperijätettä, mutta suurimpia sekajätteen tuottajia ovat perheet, joissa toinen vanhemmista on kotona. Kotona vietetyn ajan vaikutus näkyy välillisesti myös useasta muusta asiasta vuotiaiden lasten perheissä usein toinen vanhemmista on kotona ja siten näissä perheissä vietetään aikaa kotona enemmän kuin vanhempien lasten perheissä. Lisäksi näissä pienten lasten perheissä tuotetaan sekajätettä mm. kertakäyttövaippojen vuoksi huomattavasti enemmän kuin vanhempien lasten perheissä. Lapsiperheissä valmistetaan myös ruokaa huomattavasti enemmän kuin muissa kotitalouksissa (lapsiperheistä 72 valmistaa ruokaa päivittäin, pariskunnista 52 ja yksinasuvista 31 ). Työt tms tutkimusjaksolla Keskiarvot Ryhmittelymuuttuja: T3.Työt tms tutkimusjaksolla Kaikki Kaikki kotona töisskaikki opiskkaikki 64 töissjoku koton 145 Kaikki koto Yht 89 Kaikki kotona 1 Sekajäte Paperi Joku kotona Kokonaisjä Muut Kaikki töissä/opiskelevat Kaikki opiskelevat Kaikki töissä Sekajäte Paperi Muut Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 16. Kotona vietetyn ajan ja työssä käynnin vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ryhmien välinen tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte ***, Sekajäte ***, Paperi *** Asuminen Asumiseen liittyvistä tekijöistä merkittäviksi nousivat asuintyyppi sekä asunnon pinta-ala. Asuintyypeistä 2 9 huoneiston kiinteistöissä asuvat tuottavat eniten sekajätettä (kuva 17). Vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä on tiukemmat kiinteistökohtaiset lajitteluvelvoitteet, joten suuremmilla kiinteistöillä on keräysastiat sekajätteen ja paperin lisäksi myös biojätteelle ja usein myös kartongille. Kokonaisjätteen huomattavasti pienempi määrä omakotitaloissa johtuu osittain siitä, että omakotitaloissa voidaan biojätettä kompostoida itse ja palavia materiaaleja poltetaan jonkin verran tulipesissä. Keskiarvot Rivi- tai Ryhmittelymuuttuja: kerrostalo, väh 10 T8.Asuntotyyppi OmakotitaloParitalo 66 tai Rivi- tai keryht 106 huoneistoa 1 Sekajäte Paritalo 2tai Paperi rivi- tai kerrostalo, alle 3 Kokonaisjä 10 huoneistoa Muut Sekajäte Paperi Muut Omakotitalo Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 17. Asuntotyypin vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte *, Sekajäte *, Paperi - Kun kokonaisjätemääriä tarkasteltaessa asuntotyypin suhteen otetaan huomioon myös talouden koko, havaitaan, että erikokoisissa kotitalouksissa asuntotyypin vaikutus kokonaisjätteen määrään ei olekaan samanlainen kaikissa ryhmissä (kuva 18). Esimerkiksi yhden hengen talouksissa asumismuodolla ei ole merkittävää vaikutusta jätemäärään, kun taas kolmen ja neljän hengen talouksissa 2 9 huoneiston kiinteistöissä syntyvän jätteen määrä on huomattavasti suurempi, kuin muissa asuntotyypeissä.

28 27 Kokonaisjäte kg/asukas/vuosi tai enemmän Talouden henkilömäärä Omakotitalo Paritalo tai rivi- tai kerrostalo, alle 10 huoneistoa Rivi- tai kerrostalo, väh 10 huoneistoa Kuva 18. Talouden henkilömäärän ja asuntotyypin vaikutus kokonaisjätteen määrään asukasta kohti vuodessa. Pinta-ala asukasta kohden ei vaikuta sekajätemäärään asukasta kohden, mutta paperin osalta jätemäärä on sitä suurempi, mitä enemmän on asunnossa tilaa asukasta kohden (kuva 19). Tätä paperimäärän eroa selittää osittain mutta ei kokonaan se, että yksinasuvilla on yleensä enemmän tilaa henkeä kohden kuin perheillä. Lapsiperheillä puolestaan pinta-alalla asukasta kohden ei ole vaikutusta jätemääriin. (kuva 20) Pinta-ala/as Keskiarvot Ryhmittelymuuttuja: T10.Pinta-ala/henkilö yli 50 m2/as alle 30m2/a30-50m2/asyli m2/asyht Sekajäte Paperi m2/as 3 Kokonaisjä Muut alle 30m2/as Sekajäte Paperi Muut Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 19. Pinta-alan vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte ***, Sekajäte -, Paperi *** Kokonaisjäte kg/asukas/vuosi Pinta-ala asukasta kohti alle 30m2/as 30-50m2/as yli 50 m2/as 0 Yksin Pariskunta Lapsiperhe Kuva 20. Pinta-alan ja perhetyypin vaikutus kokonaisjätteen määrään asukasta kohti. Paperia tuotettiin erittäin merkitsevässä määrin enemmän omistusasunnoissa kuin vuokra-asunnoissa. Seka- ja kokonaisjätemääriin asunnon omistuksella ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Myöskään omakotitalojen tontin koolla ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta syntyvien jätteiden määriin.

29 Kotitalouksien käyttäytymisen vaikutus jätemääriin Kotitalouksien käyttäytymistä kuvaavat taustatietojakaumat on esitetty liitteessä Kuluttaminen Henkilöiden kulutuskäyttäytymistä kuvaavista tekijöistä merkittävimpiä olivat sanomalehtien tilaus kotiin ja kestovaippojen käyttö. Taloudet, joihin tuli Helsingin Sanomat tuottivat paperia kaksinkertaisen määrän asukasta kohden verrattuna talouksiin, joihin ei tullut Helsingin Sanomia (kuva 21). Lehtien lukeminen muualla vaikutti myös paperin määrään vähentävästi. Paperin määrä oli lisäksi hieman suurempi kotitalouksissa, joihin tulee ilmaislehdet ja mainosposti. Aikakauslehtien yhteishankinta ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi paperijätteen määrään. Kestovaippojen käyttö vaippaikäisten lasten perheissä vaikuttaa merkitsevästi sekajätteen määrään. Lapsiperheissä, joissa käytetään kestovaippoja, tuotetaan lähes puolet vähemmän sekajätettä verrattuna niihin lapsiperheisiin, joissa kestovaippoja ei käytetä koskaan (kuva 22). Auton omistuksen havaittiin myös vaikuttavan kokonaisjätteen määriin. Tavaroiden ja kulkuneuvojen yhteisomistuksella sen sijaan ei ollut merkitsevää vaikutusta jätteen määrään. Tarkasteltaessa auton omistusta yksittäisenä tekijänä näyttää tulos virheellisesti siltä, että autottomat tuottaisivat saman verran tai enemmän jätettä kuin autolliset (kuva 23). Jos tarkastellaan jätemäärää yhtä aikaa kahden muuttujan avulla (talouden henkilömäärä ja auton omistus) kääntyy auton omistuksen merkitys jätemäärään päinvastoin (kuva 24). Tämä johtuu siitä, että autottomista suurin osa on yhden hengen talouksia, joissa syntyy paljon jätettä asukasta kohden ja suurimmissa talouksissa taas on lähes poikkeuksetta auto. Sanomalehden tilaus kotiin Keskiarvot Ryhmittelymuuttuja: 9.Helsingin Sanomat Ei ollenkaan Päivittäin 69 Kerran viik Ei ollenkaayht 66 1 Sekajäte Paperi Kerran viikossa Kokonaisjäte kg/asu Muut Päivittäin Kokonaisjäte kg/as/a Sekajäte Paperi Muut Kuva 21. Sanomalehtitilauksen vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte ***, Sekajäte -, Paperi *** Kestovaippojen käyttö Keskiarvot Ryhmittelymuuttuja: 23.Kestovaipat Ei koskaan PääsääntöiSatunnaiseEi 139 koskaan Yht 1 Sekajäte Paperi Satunnaisesti Kokonaisjä Muut Pääsääntöisesti Sekajäte Paperi Muut Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 22. Kestovaippojen käytön vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte *, Sekajäte **, Paperi- (n=61)

30 29 Auton omistus Kyllä Ei Sekajäte Paperi Muut Ryhmittelymuuttuja: 15.Auto Kokonaisjäte kg/as/vuosi Kyllä Ei Yht p-arvo Kuva 23. Auton omistuksen vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Omistustyyppiryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte *, Sekajäte -, Paperi - Kokonaisjäte kg/asukas/vuosi 350,00 300,00 250,00 200,00 150,00 100,00 50,00 Auton omistus Kyllä Ei 0, tai enemmän Talouden henkilömäärä Kuva 24. Auton omistuksen ja talouden henkilömäärän vaikutus kokonaisjätteen määrään vuodessa asukasta kohden Ruoka Säilykkeitä päivittäin käyttävillä sekajätteen ja muiden jätteiden paitsi paperin määrät ovat korkeammat kuin säilykkeitä harvemmin käyttävillä kotitalouksilla (kuva 25). Koska päivittäin säilykkeitä käyttäviä oli tutkimuksessa vain 17 taloutta, olivat näiden määrien erot tilastollisesti tarkasteltuna ainoastaan melkein merkitseviä. Ei lainkaan tai harvoin Sekajäte Paperi Säilykkeet Kuukausittain Viikoittain Muut Päivittäin Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 25. Säilykkeiden käytön vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte -, Sekajäte *, Paperi *

31 30 Yhden hengen talouksissa ruoan laitto sekä einesten, säilykkeiden ja ostettujen pakattujen juomien käyttö on vähäisempää kuin usean henkilön talouksissa. Einesten käyttö ei vaikuta merkitsevästi jätteen määrään mutta kuitenkin keskiarvoja verrattaessa eineksiä käyttävät näyttäisivät tuottavan hieman enemmän sekajätettä kuin ne, jotka eivät niitä käytä. Omien marjojen ja kasvisten yms. käytöllä ei näyttäisi olevan vaikutusta jätteen määrään (kuva 26). Kuitenkin tarkasteltaessa omien marjojen, vihannesten, kasvisten ja hedelmien käytön vaikutusta kokonaisjätteeseen eri ikäryhmissä voidaan todeta, että päivittäin itse hankittua ruokaa syövät kotitaloudet tuottavat jätettä jonkin verran vähemmän kuin ne, jotka eivät syö omia marjoja yms. (kuva 27) Omat marjat, kasvikset ym Ei lainkaan tai harvoin Kuukausittain Viikoittain Päivittäin Sekajäte Paperi Muut Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 26. Omien marjojen, vihannesten, kasvisten ja hedelmien käytön vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte -, Sekajäte *, Paperi Kokonaisjäte kg/asukas/vuosi Omat marjat, kasvikset yms Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Ei lainkaan tai harvoin vuotta vuotta yli 65 vuotta Vanhimman aikuisen ikäryhmä Kuva 27. Itse hankitun ruoan ja vanhimman aikuisen ikäryhmän vaikutus kokonaisjätteen määrään vuodessa asukasta kohti Lemmikit Kissan omistajilla syntyy sekajätettä erittäin merkitsevästi enemmän kuin muiden lemmikkien omistajilla tai lemmikittömissä kotitalouksissa (kuva 28). Sekä sekajätteen että paperijätteen osalta jätemäärien erot ovat erittäin merkitseviä. Kokonaisjätteen määrä ei ole merkitsevä siksi, että verrattuna ei eläimiä -ryhmään muut ryhmät ovat varsin pieniä.

32 31 Keskiarvot Ryhmittelymuuttuja: T6.Lemmikit Ei eläimiä Koira 63 Kissa Muu eläin Monta 111 eläinei eläimiä Yht 66 1 Sekajäte Monta 2 Paperi eläintä n=14 3 Kokonaisjä Muut Muu eläin n=9 n=335 Sekajäte Paperi Muut Kissa n=36 Koira n= Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 28. Lemmikkien vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte -, Sekajäte ***, Paperi ** Jätteen omatoiminen hyödyntäminen Kokonaisjätteen määrä on jonkin verran suurempi kotitalouksissa, joissa ei ole takkaa. Paperin ja sekajätteen määrissä eroa ei juuri ollut. Ero syntyy muiden jätelajien määristä. Kartonkipakkausten poltolla ei ole merkitsevyyttä sekajätteen, paperin tai kokonaisjätteen määrää tarkastellessa. Ruoan kompostoinnilla on selvä vaikutus sekajätteen määrään. Kotitalouksissa, joissa kaikki tai lähes kaikki ruokajäte kompostoidaan, syntyy sekajätettä huomattavasti vähemmän, kuin muissa kotitalouksissa. Sekajätteen osalta tilastollisesti erittäin merkitsevä tekijä on myös risujen ja muun puutarhajätteen poltto. Puutarhajätteen kompostointi, haketus tai katteena käyttö vaikuttaa sekajätteen määrään merkitsevästi ja kompostorin omistus melkein merkitsevästi. Näillä tekijöillä ei ole merkitsevää vaikutusta paperin ja kokonaisjätteen määriin Jätteen synnyn ehkäisy Kulutuskäyttäytymisen osana arvioitiin erilaisia jätteen synnyn ehkäisyyn vaikuttavia tekijöitä. Elokuvien (kuva 29), kirjojen ja harrastusvälineiden lainaamisella ja vuokraamisella sekä käytettyjen tavaroiden ostolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys paperijätteen määrään. Näillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta sekajätteen määrään tai muiden erikseen lajiteltujen jätteiden määrään. DVD-/VHS-elokuvien vuokraus/lainaus Ei Kyllä Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 29. Elokuvien lainauksen ja vuokrauksen vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte ***, Sekajäte -, Paperi *** Vastaajista ne, jotka pitivät omaa mahdollisuuttaan vähentää jätettä merkittävänä, tuottivat kokonaisuudessaan jo vähemmän jätettä kuin ne, jotka eivät uskoneet omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa jätteen synnyn ehkäisijöinä. Toisaalta lajitteluaktiivisuus oli suurin niillä, jotka eivät uskoneet omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa jätteen synnyn ehkäisijöinä, eikä sekajätteen määrään vaikuttanut oma näkemys jätteen vähentämisen mahdollisuuksiin (kuva 30). Ihmisillä, jotka eivät usko jätteen määrän vähentämisen olevan mahdollista, syntyy eniten paperia. Kuvasta 31 voidaan nähdä, että mitä vanhempia ihmiset ovat, sitä vähemmän uskovat jätteen vähentämisen olevan mahdollista. Vanhoilla ihmisillä syntyy selvästi enemmän paperijätettä kuin nuoremmilla Sekajäte Paperi Muut

33 32 Mahdollisuus vähentää jätettä Keskiarvot Ryhmittelymuuttuja: 26.Mahdollisuus vähentää jätettä Hyvin vähän tai Kyllä, ei ollenkaan merk Kyllä, jossahyvin 68 vähä Yht Sekajäte ,14 2 Paperi Kyllä, jossain määrin , Kokonaisjä ,00 Muut ,85 Kyllä, merkittävästi Kokonaisjäte kg/as/a Sekajäte Paperi Muut Kuva 30. Jätteen vähentämisen mahdollisuuden vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte **, Sekajäte -, Paperi ** Ristiintaulukointi Lisenssi: SCC VIATEK OY Mahdollisuus vähentää jätettä Tiedosto: Lopullinen data, taustat luokiteltu, jätemäärät ei xls Työarkki: Raakadata vuotta Otsikko: YTV kotitalousjätetutkimus vuotta 6 72 Vanhimman aikuisen ikäryhmä Rivimuuttuja: vuotta 26.Mahdollisuus 8 vähentää jätettä Sarakemuuttuja: T2.7.Vanhimman aikuisen ikäryhmä vuotta25-34 vuotta35-44 vuotta45-54 vuotta55-64 vuotta65-74 vuottayli 74 vuotta Yht vuotta 4 68 Kyllä, merkittävästi Kyllä, jossain määrin Hyvin vähän vuotta tai ei ollenkaan Yht N vuotta Kyllä, merkittävästi Kyllä, jossain määrin Hyvin vähän tai ei ollenkaan yli 74 vuotta Kuva 31. Vanhimman aikuisen ikäryhmän vaikutus jätteen määrän vähentämisen mahdollisuuteen Pakkausjätemäärän huomiointi ei vaikuta merkittävästi syntyvän kokonaisjätteen määrään. Kotitalouksissa, joissa kiinnitetään säännöllisesti huomiota pakkausjätteen määrään, tuotetaan hieman vähemmän sekajätettä kuin kotitalouksissa, joissa huomiota kiinnitetään vähemmän tai ei ollenkaan. Pakkausjätemäärän huomioinnilla ja syntyvien jätteiden määrin välillä ei ole tilastollista merkitsevyyttä. Esimerkkinä on esitetty elintarvikkeiden pakkausjätemäärän huomioinnin vaikutus jätemääriin (kuva 32). Elintarvikkeiden pakkausjätemäärän huomiointi Ei koskaan tai harvoin Joskus Säännöllisesti Sekajäte Paperi Muut Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 32. Elintarvikkeiden pakkausjätemäärän huomioinnin vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte -, Sekajäte -, Paperi - Muuhun pakkausjätemäärään ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota kuin elintarvikkeiden pakkausjätemäärään. Muun pakkausjätemäärän ja päivittäistavaroiden pakkausjätemäärän huomioijat kiinnittävät huomiota yleensä myös elintarvikkeiden pakkausjätemäärään (kuvat 33 ja 34). Kotitalouksissa, joissa myydään tai lahjoitetaan käytettyä tavaraa, huomioidaan pakkausjätemääriä paremmin, kuin niissä kotitalouksissa, joissa käytettyä tavaraa ei myydä eikä lahjoiteta. Pakkausjätemäärän huomiointi ei riipu kotitalouden vanhimman henkilön ikäryhmästä. Keski-ikäiset huomioivat hieman paremmin pakkaus-

34 33 jätteiden määriä muihin ikäryhmiin verrattuna. Kotitalouksissa, joissa on pieniä lapsia, kiinnitetään selvästi vähemmän huomiota pakkausjätteen määrään, kuin muissa lapsiperheissä. Muiden päivittäistavaroiden pakkausjätemäärän huomiointi Säännöllisesti Joskus Ei koskaan tai harvoin Elintarvikkeiden pakkausjätemäärän huomiointi Säännöllisesti Joskus Ei koskaan tai harvoin Kuva 33. Muiden päivittäistavaroiden pakkausjätemäärän ja elintarvikkeiden pakkausjätemäärän huomiointien välinen yhteys. Elintarvikkeiden pakkausjätemäärän huomiointi Säännöllisesti Joskus Ei koskaan tai harvoin Muun pakkausjätemäärän huomiointi Säännöllisesti Joskus Ei koskaan tai harvoin Kuva 34. Elintarvikkeiden pakkausjätemäärän ja muun pakkausjätemäärän huomiointien välinen yhteys. Vaatteita, kodinkoneita ja huonekaluja ostettaessa huomioitavat asiat, ajattomuus, muoti, korjattavuus, pitkäikäisyys, hinta, eivät vaikuta syntyvän kokonaisjätteen määrään. Muotitietoiset kotitaloudet tuottavat hieman enemmän sekajätettä, kuin muut kotitaloudet. Esimerkkinä on esitetty vaatteita ostettaessa huomioitavien asioiden vaikutus jätemääriin (kuva 35). Korjattavuuden osalta kuvaaja ei ole luotettava, sillä vastaajia, jotka pitivät vaatteita ostettaessa tärkeänä kriteerinä korjattavuutta, oli ainoastaan kymmenen. Vaatteita ostettaessa huomioitavat asiat Ajattomuus Muoti Korjattavuus Pitkäikäisyys Hinta Sekajäte Paperi Muut Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 35. Vaatteita ostettaessa huomioitavien asioiden vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Monivastausmuuttujien osalta ei voida laskea tilastollista merkitsevyyttä. Vaatteita ostettaessa kiinnitetään enemmän huomiota muotiin kuin kodinkoneita ja huonekaluja ostettaessa. Muodin arvostus liittyy ikään ja kulutuskäyttäytymiseen. Nuoret arvostavat enemmän muotia kuin vanhemmat ihmiset. Vanhemmat ihmiset arvostavat hintaa ja ajattomuutta vaatteita ostettaessa. Esimerkkinä on esitetty vaatteita ostettaessa huomioitavat asiat ja muualla luettavat sanomalehdet (kuva 36). Muotitietoiset henkilöt lukevat huomattavasti useammin sanomalehdet kodin ulkopuolella, kuin vaatteissa muita tekijöitä arvostavat henkilöt. Lisäksi muotitietoiset henkilöt syövät useammin eineksiä ja noutoruokaa, kuin muita tekijöitä arvostavat henkilöt. Muotitietoiset henkilöt syövät vähiten

35 34 itse hankittua ruokaa, jota korjattavuutta, pitkäikäisyyttä ja ajattomuutta arvostavat syövät huomattavasti enemmän. Muotitietoiset lainaavat enemmän elokuvia kuin muut ryhmät. Muoti- ja hintatietoiset huomioivat pakkausjätemääriä muita ryhmiä vähemmän. Vaatteita ostettaessa huomioitavat asiat Ajattomuus Muoti Korjattavuus Pitkäikäisyys Sanomalehdet, luetaan muualla Päivittäin Viikottain Kuukausittain Hyvin harvoin tai ei lainkaan Hinta Kuva 36. Vaatteita ostettaessa huomioitavat asiat ja muualla luettavat sanomalehdet. Kodinkoneita ostettaessa tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat asiat ovat hinta ja pitkäikäisyys. Kodinkoneiden osalta muotia piti tärkeänä kriteerinä vain kaksi vastaajaa. Ostoon vaikuttavilla asioilla ei ole merkitystä jätteiden lajittelulle tai muulle kulutuskäyttäytymiselle. Huonekalujen ostossa, tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ovat pitkäikäisyys, hinta ja ajattomuus. Ostoon vaikuttavilla asioilla ei ole merkitystä jätteiden lajittelulle tai muulle kulutuskäyttäytymiselle. Myös huonekalujen suhteen eri ihmiset olivat varsin yksimielisiä hinnan ja pitkäikäisyyden tärkeydestä. Kotitalouksien mielipiteet asioista, jotka voisivat lisätä mahdollisuuksia vähentää jätteen määrää, eivät vaikuta kokonaisjätteen määrään. Jätemäärissä ei näy selvää eroa eri ehdotusten välillä (kuva 37). Jätteen määrän vähentämiseen vaikuttavat asiat Muuta Kotitalouksien kulutusta tulisi hillitä asennekampanjoilla ja esittämällä vaihtoehtoja Lainaus- ja vuokrausmahdollisuuksia tulisi lisätä Korjauttamisen tulisi olla edullisempaa ja helpompaa Tuotannossa tulisi suunnitella ja tehdä kestävämpiä ja korjauskelpoisempia tuotteita Kauppojen tulisi tarjota vähäjätteisiä tuotteita Sekajäte Paperi Muut Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 37. Asioiden, jotka voisivat vähentää kotitalouksien jätteen määrää vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Monivastausmuuttujien osalta ei voida laskea tilastollista merkitsevyyttä.

36 Jätteiden lajittelu Tutkimukseen osallistuneista kotitalouksista 98 lajitteli säännöllisesti paperia, 74 kartonkia, 67 biojätettä, 64 lasia, 47 pahvia, 26 metallia sekä 15 energiajätettä (kuva 38). Lajitteluaktiivisuus vaikuttaa erittäin merkitsevästi sekajätteen määrään, mutta vain melkein merkitsevästi kokonaisjätteen ja paperin määriin (kuva 39). Biojätteen, kartongin, pahvin, säilyketölkkien ja energiajätteen lajitteluaktiivisuus on sitä suurempi, mitä korkeampi on kotitaloudessa asuvan vanhimman aikuisen ikä. Lasin lajitteluaktiivisuudessa ei ole havaittavissa selviä eroja eri ikäryhmien välillä. Energiajätteen lajittelu on kaikissa ikäryhmissä melko vähäistä. (Liite 7) Biojätteen lajitteluaktiivisuuden jakauma on koulutustason osalta samanmuotoinen kuin jätteen tuoton jakauma: parhaat biojätteen lajittelijat ovat korkeimmin ja matalimmin koulutetut, jotka myös tuottavat eniten jätettä (Kuva 40). Vähintään 10 huoneiston taloissa asuvat lajitteleva selvästi aktiivisimmin biojätettä. Erot johtuvat siitä, että vähintään 10 huoneiston kiinteistöissä jätehuoltomääräykset velvoittavat biojätteen erilliskeräykseen, kun taas rivi- ja omakotitaloissa biojätteen erilliskeräys ja kompostointi ovat vapaaehtoisia. Kartongin lajittelu on samaa luokkaa kaikissa asuntotyypeissä. Lajitteluaktiivisuus on heikointa lapsiperheissä. Lajitteluaktiivisuus korreloi pakkausjätteen määrän huomioinnin kanssa. Tästä esimerkkinä kuvassa 41 biojätteenlajittelun ja elintarvikkeiden pakkausjätteen huomioinnin ristiinvaikutus. Yksiulotteinen jakauma Lisenssi: SCC VIATEK OY Biojätteen lajittelu 67 Tiedosto: Lopullinen data, taustat luokiteltu, jätemäärät ei xls Työarkki: YTV kotitalousjätetutkimus Kartongin lajittelu Säännöllisesti Joskus Ei koskaan Biojätteen Pahvin lajittelu lajittelu 47 Lkm Kum. lkm Kum- Säännöllisesti Joskus Lasin lajittelu Ei koskaan Yht. Säilyketölkkien lajittelu Keskiarvo 1,50 Energiajakeen lajittelu Kartongin lajittelu Lkm 0 10 Kum. 20 lkm Kum Säännöllisesti Kuva 38. Eri jätejakeiden lajittelu. Ei lajittele säännöllisesti muuta kuin enintään paperia Sekajäte Paperi Ei biojätettä, paperi jätelajia Muut Biojäte, paperi muuta jätelajia Biojäte, paperi muuta jätelajia Kokonaisjäte kg/as/a Kuva 39. Lajitteluaktiivisuuden vaikutus sekajätteen, paperin ja kokonaisjätteen määriin asukasta kohden. Ryhmien välinen jätemäärien tilastollinen merkitsevyys: Kokonaisjäte *, Sekajäte ***, Paperi *

37 36 Ristiintaulukointi Lisenssi: SCC VIATEK OY Biojätteen lajittelu Tiedosto: Lopullinen data, taustat luokiteltu, jätemäärät ei xls Työarkki: Kaikilla Raakadata yliopistotutkinto 79 Otsikko: YTV kotitalousjätetutkimus Jollain yliopistotutkinto 70 Rivimuuttuja: 1.Biojätteen lajittelu Sarakemuuttuja: T4.Koulutukset Jollain a amk-tutkinto yliopistotun yliopistotuain amk-tutkeskiasteenilla 52 perustutk Yht. Säännöllisesti Joskus Jollain keskiasteen tutkinto 65 Ei koskaan Yht N Kaikilla perustutkinto Säännöllisesti Joskus Ei koskaan Kuva 40. Koulutuksen vaikutus biojätteen lajitteluaktiivisuuteen. Elintarvikkeiden pakkausjätemäärän huomiointi Säännöllisesti Joskus Ei koskaan tai harvoin Biojätteen lajittelu Säännöllisesti Joskus Ei koskaan Kuva 41. Elintarvikkeiden pakkausjätemäärän huomioinnin vaikutus biojätteen lajitteluaktiivisuuteen. Ihmiset, jotka pitävät tärkeimpänä vaatteiden ostokriteerinä muotia, lajittelevat jätteitään vähemmän kuin muut. Muiden vaatteiden ostokriteerien välillä ei ollut merkittävää eroa keskenään lajitteluaktiivisuuden suhteen. Käytettyjen tavaroiden myynti ja lahjoittaminen sekä vaatteiden korjaus ja huolto vaikututtaa positiivisesti lajitteluun. Muut korjaukset ja huollot eivät vaikuttaneet henkilöiden lajitteluaktiivisuuteen. Tee joulu joka tuottaa enemmän iloa ja vähemmän jätettä -kampanjan huomioijat ovat hieman ahkerampia lajittelijoita. Kotitaloudet, jotka ilmoittivat kampanjan myös vaikuttaneen, lajittelivat vain biojätettä ja kartonkia hieman paremmin kuin ne, jotka eivät kokeneet vaikutusta olevan. Muiden jätelajien osalta lajittelu oli suunnilleen yhtä yleistä kampanjan vaikuttavuudesta huolimatta. Jätteen synnyn ehkäisyyn liittyvillä sivuilla käyneet olivat selvästi ahkerampia lajittelijoita.

38 37 5 Tutkimukseen osallistuneiden vastaukset loppukyselyyn Tutkimukseen osallistuneille lähetettiin tutkimuksen jälkeen loppukysely, jossa kysyttiin tutkimuksen vaikutuksia jätemääriin ja kiinnostusta osallistua vastaavanlaisiin tutkimuksiin myös jatkossa (kuvat 42 ja 43). Tutkimukse ei ole vaiku 44,7 on vaikutta 22,1 on vaikutta ei 27,2 osaa sanoa on vaikutta 4,3 on on vaikutta vaikuttanut erittäin 0,4 paljon ei osaa san 1,3 on vaikuttanut merkittävästi Tutkimukseen osallistumisen vaikutukset syntyviin jätemääriin on vaikuttanut jonkin verran 27 on vaikuttanut vain vähän 22 ei ole vaikuttanut lainkaan Kuva 42. Tutkimukseen osallistumisen vaikutus kotitaloudessa syntyviin jätemääriin loppukyselyyn vastanneiden osalta (n=235). Jätemäärät verrattuna kevääseen huomattava 1,3 jonkin verra 28,5 jätemääriss ei 63,4 osaa sanoa jonkin verra 4,7 0 huomattava huomattavasti 1,7 suuremmat 2 ei osaa san 0,4 jonkin verran 100 suuremmat 5 Jätemäärät verrattuna kevääseen jätemäärissä ei ole muutosta 63 jonkin verran pienemmät 29 huomattavasti pienemmät Kuva 43. Taloudessa syntyvien jätemäärien muutos keväästä loppukyselyyn vastanneiden osalta (n=235). Loppukyselyssä kysyttiin myös, miten jätteen määrän syntymisen ehkäisyyn voitaisiin vaikuttaa kotitalouksissa. Suurin osa vastaajista ilmoitti voivansa vaikuttaa jätteen syntyyn pakkausjätemäärän huomioinnilla. Einesten ja valmisruokien käytön vähentämisellä sekä irtotavaran ostolla arveltiin myös olevan vaikutusta jätteen määrään. Kaupassa käydessä monet voisivat mielestään vaikuttaa jätteen määrään käyttämällä esimerkiksi kangaskassia ostosten tekemiseen. Ostopäätösten arvioitiin vaikuttavan pakkausjätteen lisäksi myös biojätteen määrään, sillä ruokaa ei tarvitsisi heittää pois, jos sitä ostettaisiin vain tarpeeseen. Monet vastaajat ilmoittivat voivansa vähentää jätteen määrää kieltämällä mainokset tai ilmaisjakelun. Muutamassa kotitaloudessa oltiin sitä mieltä, että lehtitilauksia voisi lopettaa ja siirtyä lukemaan lehdet Internetissä tai kodin ulkopuolella. Myös kestovaippojen käytön arvioitiin vähentävän jätemäärää useassa kotitaloudessa. Lasten opastuksen arveltiin myös auttavan jätemäärän vähentämisessä. Kotitalouksilta tiedusteltiin myös mielipiteitä tutkimukseen osallistumisesta. Lähes kaikki kommentit olivat positiivisia. Tutkimusta pidettiin erittäin mielenkiintoisena, ja tuloksia odotettiin, jotta voitaisiin vertailla omaa kotitaloutta muihin. Noin neljäsosassa kotitalouksista tutkimukseen osallistuminen oli vaikuttanut ajattelutapaan ja omaan jätekäyttäytymiseen. Punnitusta pidettiin työläänä vain kahdessa kotitaloudessa. Ylipäätään punnitusta pidettiin helppona ja vaivattomana ja useat olivat yllättyneet omista jätemääristään. Monet olivat tyytyväisiä siihen, että tutkimusvälineenä ollut vaaka saatiin pitää itse. Yhdessä kotitaloudessa jätteiden punnitusta oli jatkettu mielenkiinnosta tutkimusjakson jälkeenkin. Myös tutkimuksen toteutusta kehuttiin selkeäksi ja ohjeistus oli ollut hyvää. Loppukyselyyn vastanneista 88 olisivat kiinnostuneita osallistumaan vastaavanlaisiin tutkimuksiin myös jatkossa.

39 38 6 Vertailu muihin tutkimuksiin 6.1 Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätteet 2003 Tutkimuksen jätemäärien vertailu YTV:n vuoden 2004 tutkimuksessa saatuihin jätemääriin on esitetty kappaleessa 4.1. Jätemäärät. Taulukossa 4 on verrattu jätelajeittain tämän tutkimuksen lajitteluaktiivisuutta laskennalliseen hyötykäyttöasteen arvioon vuonna Arviot on laskettu pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumuksen ja erilliskerättyjen jätelajien määrätietojen perusteella. Erilliskerättyjen jätelajien osalta luotettavimmat luvut ovat biojäte ja paperi. Vuoden 2003 jälkeen pääkaupunkiseudulla on yleistynyt merkittävästi kiinteistökohtainen kartongin ja energiajätteen keräys. Siten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta antavat suuntaa siitä, että tutkimuksen kotitaloudet olivat keskiverto pääkaupunkiseutulaista aktiivisempia lajittelijoita muiden kuin lasin ja säilyketölkkien osalta. Näitä vuoden 2003 hyötykäyttöasteen tuloksia ei ole esitetty aiemmissa julkaisuissa. Taulukko 4. Tutkimuksen lajitteluaktiivisuus verrattuna vuoden 2003 keräystietojen perusteella tehtyyn laskennalliseen arvioon hyötykäyttöasteesta. Tutkimus 2006 Laskennallinen arvio hyötykäyttöasteesta 2003 Paperi Biojäte Lasi Kartonki Pahvi Metallipakkaukset 26 54, arvio ei ole luotettava Energiajäte 15 Ei selvitetty 6.2 Pääkaupunkiseudun kyselytutkimus Verrattaessa pääkaupunkiseudun kyselytutkimusta ja tätä YTV:n alueen kotitalousjätetutkimusta, eri jätejakeiden lajitteluosuudet vastaavat toisiaan melko hyvin (kuva 44). Biojätteen, kartongin ja energiajätteen lajittelu säännöllisesti oli tämän tutkimuksen kotitalouksissa yleisempää kuin kyselytutkimukseen osallistuneilla ja lasin sekä säilyketölkkien lajittelu oli lähes yhtä suosittua molempien tutkimusten perusteella. Vertailtaessa biojätteen alkuperää kyselytutkimuksen tuloksiin huomataan, että jakaumat ovat keskenään hyvin samanlaiset (kuva 45). Myös kestokulutustuotteita ostettaessa huomioitavien asioiden jakaumat näyttävät hyvin samanlaisilta molemmissa tutkimuksissa (kuva 46). Verrattaessa tutkimuksia omalla pihalla hyödynnettävän biojätteen osalta havaitaan, että jakaumat näyttävät hyvin samanlaisilta molemmissa tutkimuksissa (kuva 47).

40 39 Eri jätejakeiden lajittelu Eri jätteiden lajittelu (Gallup) Biojätteen lajittelu Kartongin lajittelu Säännöllisesti Joskus Ei koskaan Biojätteen lajittelu Kartongin lajittelu Säännöllisesti Joskus Ei osaa sanoa Ei koskaan Lasin lajittelu Lasin lajittelu Säilyketölkkien lajittelu Säilyketölkkien lajittelu Energiajakeen lajittelu Energiajätteen lajittelu Eri jätejakeiden lajittelu verrattuna kyselytutkimuksen (TNS Gallup 2006) tuloksiin. Kestokulutustuotteita ostettaessa huomioitavat kaksi asiaa Ajattomuus Muoti Korjattavuus Pitkäikäisyys Hinta Huonekalut Kodinkoneet Vaatteet Kestokulutustuotteita ostettaessa huomioitavat kaksi asiaa /kyselytutkimus Ajattomuus Muoti Korjattavuus Pitkäikäisyys Hinta Huonekalut Kodinkoneet Vaatteet Kuva 45. Biojätteen alkuperä verrattuna kyselytutkimuksen (TNS Gallup 2006) tuloksiin. Biojätteen alkuperä Hyvin harvoin tai ei lainkaan Kuukausittain Viikottain Päivittäin Kuoret ja perkeet Kahvin/teen porot Pilaantunut ruoka Tähteet Biojätteen alkuperä/ kyselytutkimus Ei osaa sanoa Hyvin harvoin tai ei lainkaan Kuukausittain Viikottain Päivittäin Kuoret ja perkeet Kahvin/teen porot Pilaantunut ruoka Tähteet Kuva 46. Kestokulutustuotteita ostettaessa huomioitavat asiat verrattuna kyselytutkimuksen (TNS Gallup 2006) tuloksiin. Hyödyntäminen omalla pihalla Kaikki tai länoin puoletvähemmänhyvin vähän/ei lainkaan Puutarhajätteen 1 Ruoan kom Puutarhajä haketus 3 Puutarhajä Puutarhajätteen poltto Kaikki tai lähes kaikki Noin puolet Vähemmän kuin puolet Hyvin vähän/ei lainkaan Puutarhajätteen haketus Puutarhajätteen poltto 12 Hyödyntäminen omalla pihalla/kyselytutkimus Kaikki tai lähes kaikki Noin puolet Vähemmän kuin puolet Hyvin vähän/ei lainkaan Ei osaa sanoa Ruoan kompostointi GALLUP Kaikki tai länoin puoletvähemmänhyvin vähäei osaa sanoa Ruoan 0 kom Puutarhajä Ruoan kompostointi Kuva 47. Jätteiden hyödyntäminen omalla pihalla verrattuna kyselytutkimuksen (TNS Gallup 2006) tuloksiin. Tähän tutkimukseen osallistuneista kotitalouksista 42 on huomannut jouluna 2005 kampanjan Tee joulu, joka tuottaa enemmän iloa kuin jätettä. Kyselytutkimukseen osallistuneista 39 huomasi kampanjan.

41 Pirkanmaan kotitaloudet Pirkanmaan tutkimus suoritettiin samoin kuin tämän tutkimus siten, että vapaaehtoiset asukkaat punnitsivat itse omia jätteitään. Erona tutkimusten välillä oli, että Pirkanmaan alueen tutkimuksessa kotitalouksia opetettiin ja ohjattiin lajittelemaan jätteensä tutkimusjaksolla, kun taas YTV:n tutkimuksessa painotettiin nimenomaan sitä, että lajittelutottumuksia ei saa muuttaa tutkimusjakson aikana. Molemmissa tutkimuksissa tutkimukseen osallistuvat taloudet olivat tutkimusmetodista johtuen vähäjätteisempiä ja paremmin lajittelevia kuin keskiverto asukkaat alueilla. Pirkanmaan alueen tutkimuksessa kokonaisjätemäärä henkilöä kohden vuodessa oli keskimäärin 212 kiloa ja YTV:n tutkimuksessa vastaava keskimääräinen kokonaisjätemäärä on 238 kg henkilöä kohden vuodessa. Kuten tutkimuksien ohjeistuksien perusteella saattoi olettaa, olivat biojätteen, kartongin, lasin ja metallin määrät suuremmat Pirkanmaan tutkimuksessa kuin YTV:n tutkimuksessa sekä sekajätteen määrät pienemmät Pirkanmaan tutkimuksessa kuin YTV:llä. Ainoa jätejae, jota voidaan melko luotettavasti verrata tutkimusten välillä, on paperi, jonka lajitteluaktiivisuus YTV:n tutkimukseen osallistuneissa kotitalouksissa oli noin 98. Paperijätteen määrä oli odotetusti suurempi YTV:n alueella (kuva 48). Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että pääkaupunkiseudulla eniten tilattu sanomalehti on paksumpi kuin vastaava sanomalehti Pirkanmaalla. Myös mainospostin määrä saattaa olla suurempi pääkaupunkiseudulla kuin Pirkanmaalla. Paperi kg/asukas/vuosi YTV:n tutkimuksessa Paperi kg/as/vuosi Pirkanmaalla 5 tai enemmän 46 5 tai enemmän 27 Talouden henkilömäärä Talouden henkilömäärä Kuva 48. Paperin määrä erikokoisissa talouksissa pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. 6.4 Muualla maailmalla tehdyt tutkimukset VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan kotitalouden ikäjakauman on todettu vaikuttavan kotitalouksissa syntyvän jätteen määrään useammalla tavalla. Sircarin mukaan (2003) vuotiaat tuottavat keskimäärin enemmän jätettä kuin muut ikäryhmät. Kyseisestä ikäjakaumasta suurin osa on töissä käyviä, joiden kulutustottumukset ovat muihin ryhmiin verrattuna vähemmän säästäväiset (den Boer ym. 2005). Toinen selkeä suuri jätteentuottajaryhmä on 0 3 -vuotiaat, jotka tuottavat paljon vaippajätettä. Vähiten jätettä tuottaa vanhempi ikäpolvi, joiden elintavat ovat tässä vaiheessa nuorempiin verrattuna säästäväisemmät (Lebensorger 2005, Jones ym. 2005, Wassermann ja Schneider 2005). YTV:n tutkimuksessa on myös havaittu pienten lasten kotitalouksien tuottavan enemmän sekajätettä kuin kotitalouksien, joissa lapset ovat vanhempia. Toisin kuin Sircarin tutkimuksessa YTV:n tutkimuksessa vanhojen ihmisten kotitaloudet tuottivat enemmän jätettä, kuin nuorempien. Suurin osa tästä erosta johtuu paperijätteen suuresta määrästä vanhemmilla ihmisillä.

42 41 Wassermannin ja Schneiderin Wienin kaupunkiin kohdistetussa tutkimuksessa löydettiin korrelaatio koulutuksen ja työllisyysasteen sekä tuotetun biojätteen välillä. Korrelaatio selitettiin elämäntapaeroilla; korkeasti koulutetut ja työllistetyt ovat kiireisimpiä, viettävät vähemmän aikaa kotona ja syövät useammin ulkona. Hyvä ostovoima mahdollistaa sen, että ruokaa ei osteta ainoastaan tarpeeseen vaan spontaanit ostokset ovat yleisiä. Ruoka pilaantuu jääkaappiin ja heitetään pois (Wassermann ja Schneider 2005). YTV:n tutkimuksessa koulutuksen ja jätemäärien välillä ei löydetty vastaavaa korrelaatiota. Myös YTV:n tutkimuksessa todettiin työllisyyden ja sitä kautta kotona vietetyn ajan vaikuttavan jätemääriin. Eniten jätettä tuottavat ne kotitaloudet, joissa kaikki ovat kotona. Eroa aiheuttaa etenkin paperijätteen määrä. Christiansen ja Fischer (1999) tutkivat yhdyskuntajätteen, sekä erikseen paperi- ja lasijätteen yhteyttä kotitalouksien talouteen eri Euroopan maissa. Käytössä olevista aikasarjatiedoista löydettiin selkeä korrelaatio kotitalouden taloudellisen tilan ja syntyvän yhdyskuntajätteen määrän välillä (korrelaatio todettu molemmissa saatavana olevissa aikasarjatiedoissa), sekä paperijätteen ja lasijätteen (kuudessa maassa 14 tutkitusta) määrän välillä. YTV:n tutkimuksessa tulojen vaikutus tuotetun jätteen määrään on suurin nuorten aikuisten ikäryhmässä. Eniten tienaavat tuottavat myös eniten paperijätettä. Asumismuodon ja asuntotiheyden korrelaatiosta jätteen syntyyn on tehty useampia tutkimuksia (Jokinen 2005, YTV 2004, Jones ym. 2005, Jokinen ym. 2005). Tällaiset tutkimukset ovat tyypillisesti kohdistuneet suhteellisen rajattuun ja homogeeniseen alueeseen (Beigel ym. 2003). Tulokset eivät aina ole olleet yhdenmukaisia, vaan vaihtelevat eri maissa. Selkeimmät syy seuraus-yhteydet voidaan nähdä, jos tarkastellaan kiinteistömuodon yhteyttä tuotetun jätteen määrään jätejakeittain. Omakotitaloudet tuottavat yleensä enemmän puutarhajätettä kuin kerrostalot. Merkittävä osa puutarhajätteestä käsitellään kuitenkin omalla kiinteistöllä ja tämän tilastointi vaihtelee eri maissa. Asunnon omistussuhde korreloi selkeästi tiettyjen jätejakeiden kanssa. Omistusasunnoissa tuotetaan enemmän puutarhajätettä kuin vuokra-asunnoissa. Myös kodin ylläpidossa ja korjauksessa syntyvä jätteen määrä on omistusasunnoissa suurempi. Tässä YTV:n tutkimuksessa kokonaisjätteen määrä omakotitaloissa on pienempi kuin kerrostaloissa. Tutkimuksessa havaittiin, että omistusasunnoissa paperijätteen määrä on suurempi kuin vuokra-asunnoissa. Useassa selvityksessä (mm. Jones ym. 2005, Lebensorger 2005, Beigel ym. 2005, Dennison 1996) on löydetty melko selkeä yhteys perheen koon ja tuotetun jätteen määrän välillä asukasta kohti laskettuna. Muun muassa paperijätteen (sanomalehdet, julkaisut jne.) ja ruoanlaitossa syntyvän jätteen määrä asukasta kohti laskettuna on isoissa perheissä pienempi kuin 1 2 hengen talouksissa. Siivouksessa ym. kodinhuoltotoiminnoissa syntyvät jätteet asukasta kohti laskettuna on melko suoraan verrannollinen kodissa asuvien henkilöiden määrään. Tässä YTV:n tutkimuksessa on saatu melko samansuuntaisia tuloksia perheen koon ja jätemäärän suhteen. Elintavat ja kulutustottumukset vaikuttavat ennen kaikkea pakkausjätteen ja biojätteen syntyyn. Kiireiset elintavat kasvattavat erityisesti pakkausjätteen syntyä; ostetaan enemmän valmiita tai puolivalmiita ruokia ja eineksiä. Myös ulkona syömisen on todettu korreloivan positiivisesti syntyvän biojätteen määrään: poisheitettävän vanhentuneen ja pilaantuneen ruuan määrä kasvaa (Lebensorger 2005). Myös tässä YTV:n tutkimuksessa eineksien ja säilykkeiden päivittäisellä käytöllä oli havaittavissa jonkin verran vaikutusta sekajätteen määrään. Ulkona syömistä ei tässä tutkimuksessa kysytty.

43 42 7 Johtopäätökset Kotitalouksien jätteiden syntyyn vaikuttavat useat eri asiat yhtä aikaisesti. Kokonaisuuden kannalta merkittävimpiä jätteen syntyyn vaikuttavia tekijöitä kotitalouksissa ovat tämän tutkimuksen perusteella talouden henkilömäärä, talouden vanhimman aikuisen ikä, nuorimman lapsen ikä, kotona vietetty aika ja sanomalehden tilaus kotiin. Nämä tärkeimmät tekijät eivät kuitenkaan edes yhdessä selitä kotitalouksissa muodostuvan jätteen kokonaismäärästä kuin murto-osan. Kotitalouksissa syntyviin jätemääriin vaikuttavat elämän tilanteen lisäksi kaikki henkilöiden päivittäin tekemät kulutukseen liittyvät valinnat. Tästä johtuen ei ole mahdollista ennustaa tulevia jätemääriä yksittäisten valittujen tekijöiden perusteella. Tutkimus antaa kuitenkin suuntaa ja realiteetteja jätteen synnyn ehkäisytoimien suunnitteluun. Paperijätteen määrän syntyyn vaikuttavat tekijät ovat tämän tutkimuksen perusteella rajallisemmat. Talouden henkilömäärällä, talouden vanhimman aikuisen iällä, sanomalehden tilauksella kotiin ja tulotasolla voidaan selittää noin puolet taloudessa henkilöä kohti syntyvän paperijätteen määrästä. Tämä mahdollistaa myös näiden tekijöiden käyttämisen paperijätteen määrän ennustamisessa. Sekajätteen osalta yksittäisten tekijöiden perusteella syntyvän jätemäärän ennustettavuus on kaikkein heikointa. Kokonaisjätemäärän vaikuttavien tekijöiden lisäksi sekajätteen määrään vaikuttaa paljon myös lajitteluaktiivisuus. Kotona vietetty aika vaikuttaa kotona syntyvän jätteen määrään. Ihmiset, jotka viettävät vähemmän ajastaan kotona, tuottavat todennäköisesti jätettä enemmän kodin ulkopuolella. Koska tutkimus koskee vain kotitalouksissa syntyvää jätettä, siksi tuloksia ei voida yleistää koskemaan jätteentuottoa ylipäätään. Erilaisissa elämän tilanteissa olevien ihmisten elintavat ja kulutustottumukset vaikuttavat kotona syntyviin jätemääriin. Vanhemmat henkilöt tuottavat jätettä kotonaan selvästi nuoria enemmän. Vanhempien henkilöiden suurempaan jätemäärän vaikuttavat todennäköisesti eniten kotona vietetty aika ja sanomalehtien tilaus kotiin. Runsas lehtien tilaus näkyy vanhempien ihmisten huomattavasti suurempana paperijätteen määränä verrattuna nuoriin ihmisiin. Vanhemmat henkilöt ovat kuitenkin nuoria aktiivisempia jätteiden lajittelijoita, mistä seuraa, että vanhemmilla ihmisillä syntyy sekajätettä vähemmän kuin nuorilla. Nuorten aikuisten taloudet vuokraavat elokuvia ja lainaavat muita tarvikkeita sekä ostavat käytettyjä tavaroita selvästi vanhoja enemmän. Vuokraajilla ja lainaajilla syntyy selvästi vähemmän paperijätettä kuin sellaisilla, jotka eivät vuokraa ja lainaa. Nuorten paperijätemäärää vähentää mahdollisesti uutisten lukeminen sähköisenä tai kaupungilla jaettavista ilmaisjakelulehdistä. Nuorilla henkilöillä jätettä ei välttämättä synny kotona juurikaan, mutta heidän tuottamansa jätteet saattavat syntyä kotitalouden ulkopuolella esimerkiksi ravintoloissa, sillä nuorten kotona viettämä aika voidaan olettaa lyhyemmäksi. Suurimpia sekajätteen tuottajia ovat perheet, joissa toinen vanhemmista kotona. Tällaisissa talouksissa on usein 0 2 -vuotiaita lapsia, joiden hoidossa syntyy paljon kertakäyttövaippajätettä. Kestovaippoja käyttämällä lapsiperheiden sekajätemäärä tippuu huomattavasti. Lisäksi lapsiperheet eivät ole kovin aktiivisia jätteiden lajittelussa. Yhden hengen talouksissa paperin määrä on huomattavasti suurempi verrattuna useamman henkilön talouksiin. Tämän aiheuttaa mm. samojen sanomalehtien tilaus ja samojen mainosten ja ilmaisjakeluiden tuleminen talouteen talouden henkilömäärästä riippumatta. Mikäli nykyiset nuoren aikuiset kuluttavat vanhetessaankin nykyisiä vanhempia ihmisiä enemmän aikaansa kodin ulkopuolella, siirtyy kotitalouksissa tuotetun jätteen määrä tulevaisuudessa enemmän muun yhdyskuntajätteen puolelle. Tämä lisää haasteita jätteen synnyn ehkäisyssä ravintoloissa, julkisilla paikoilla ja erilaisissa tapahtumissa. Mm. joukkoliikennevälineissä jaossa olevat ilmaisjakelulehdet päätyvät tällä hetkellä usein sekajätteen sekaan, mikä on paperin hyötykäytön kannalta heikentävä suunta.

44 Vaikka kaikkia tutkimukselle asetettuja tavoitteita, kuten kotitalouksissa syntyvien jätteiden todellisia määriä, ei kyetty täysin saavuttamaan, niin tutkimuksessa nousi esiin monia merkittäviä jätemääriin vaikuttavia tekijöitä, joita tullaan käyttämään hyväksi niin jätehuollon toiminnan suunnittelussa kuin erityisesti jätemäärien ennakointimallin rakentamisessa. 43

45 44 Lähdeluettelo Arnold M Yhdyskuntajätteen tuotanto. VTT Beigl P, Wassermann G. Schneider F., Salhofer S., Mackow I, Mrowiski P. & Sebastian M The Use of life Cycle Assessment Tools for the Development of Integrated Waste Management Strategies for Cities and Regions with Rapid Growing Economies LCA-IWM. Draft Waste Generation Prognostic Model. den Boer E., den Boer J. & Jager J. (2005) Waste management planning and optimisation. Handbook for municipal waste prognosis and sustainability assessment of waste management systems. Ibidem Verlag. Germany 304 p. Christiansen K. Fisher C Baseline projections of selected waste streams: Developments of a methodology. European Environmental Agency. Technical Report No. 28. Dennison G., Dodd V. & Whelan B A socio-economic based survey of household waste characteristics in the city of Dublin, Ireland I. Waste Composition. Resources, Conservation and Recycling 17 pp Jokinen V. 2005a pääkaupunkiseudun palvelualojen sekajätteen laatu. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2005:1. Jokinen V. 2005b. Pääkaupunkiseudun ja Tallinnan kotitalouksien sekajäte. Määrä- ja laatututkimusten vertailun tiivistelmä. YTV Jätehuolto. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. 7 s. Jones A. Nesaratham S. ja Porteus A Working out the factors that affect Household Waste. The Open University Household Waste study Factsheet No 2. Luettu Lebensorger S. ja Sahlhofer Generation and diversion of biowaste in private households and potentials for waste minimization. Paper presented at/published in: Dhir R.K., Newlands M.D., Halliday J.E (Hrsg): Recycling and Reuse of Waste Materials. Proceedings of the International Symposium at the University of Dundee, Scotland 0n 9-11 September 2003, S Lebensorger S Waste generation from private households and the impact of situational determinants: results from a case study with focus on the family life cycle. Paper presented at Waste The Social Context May 11-14, 2005 Edmonton, Alberta Canada. 10 s. Lemmetyinen T Kotitaloudessa syntyvän jätteen määrän empiirinen tutkimus. Tampereen yliopisto. Liiketaloudellinen tutkimus- ja koulutuskeskus. Sircar R., Ewert F. & Bohn U Ganzheitliche Prognose von Siedlungsadfällen. Müll und Abfall, 1, TNS Gallup Pääkaupunkilaiset jäteasioista Wassermann G. ja Schneider F Edibles in household waste. Sardinia 2005, Tenth International Waste Management and Landfill Symposium. S. Margherita di Pula, Cagliari, Italy; 3-7 October s. YTV 2004 Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2004:13

46 45 Liitteet liite 1 liite 2 liite 3 liite 4 liite 5 liite 6 liite 7 Kotitalouksien jätteiden punnitusohjeet Kyselylomake tutkimukseen osallistuville Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien ominaisuudet Kotitalouksissa syntyvät jätemäärät jätejakeittain Kokonais-, seka- ja paperijätteiden määrien keskiarvot ryhmittelymuuttujittain ja niiden erojenvälinen tilastollinen merkitsevyys varianssianalyysillä Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien vastaukset lajittelusta, kulutuksesta, ym. Henkilöiden iän vaikutus kotitalouksien lajitteluaktiivisuuteen jätelajeittain

47 46

48 Liite 1 YTV:n kotitalousjätetutkimus - punnitusohjeet Valitkaa tutkimusajanjaksolta kolmen viikon mittainen seurantajakso. Seurantaviikkojen ei tarvitse olla peräkkäisiä, mutta siten se on helpointa. Älkää muuttako lajittelutottumuksianne seurantaviikon aikana, vaan toimikaa kuten normaalisti. SEURANTAJAKSON AIKANA Ennen seurantajakson alkua tyhjennä kaikki jäteastiat ja vie erilleen kerätyt paperit ym. jätteet pois. Näitä jätteitä ei tarvitse punnita. Kolmen seurantaviikon ajan punnitse kaikki erilleen kerätyt jätteet. Punnitus on helpointa suorittaa juuri ennen jätteiden vientiä jäteastiaan. Muistuta kaikkia perheenjäseniä siitä, että jätteitä ei saa viedä pois ennen kuin ne on punnittu. Viimeisenä seurantapäivänä punnitse kaikki erilleen kerätyt jätteet, vaikka et vielä veisikään niitä pois. VAA AN KÄYTTÖÖNOTON PIKAOHJE Käännä vaaka ylösalaisin ja kiskaise punainen teippi pois. Aseta punnituskulho vaa alle ja kytke virta päälle ON/ZERO -painikkeesta. Odota, kunnes näyttöön ilmestyy 0g. Mikäli näytölle ilmestyy 0.0 oz, vaihda painoyksikkö KG/LB -painikkeesta. Mikäli haluat käyttää punnitusastiana jotain muuta kuin vaa an omaa kulhoa, poista kulho, laita toinen astia vaa an päälle ja nollaa vaaka ON/ZERO -painikkeesta. Vaaka kytkeytyy pois päältä automaattisesti. Maksimipaino vaa alla on 5 kg, mikäli yrität punnita painavampaa, näyttöön ilmestyy Err. Voit punnita yli 5 kg painoisia jätteitä henkilövaa alla, mikäli sellainen taloudessa on. JÄTETIETOLOMAKKEIDEN TÄYTTÄMINEN Mikäli jätetermit tuntuvat vierailta, tietoa saat mukana tulleesta Jäteoppaasta. Jätetietolomake, sivu 1 Merkitse yläosaan seurantajaksonne ajankohta. Merkitse taulukkoon punnitustulokset punnituspäivittäin. Merkitse punnitustulokset grammoina, eli vaa an näytön luvut. Painon ylittäessä kilon pilkkua ei tarvitse merkitä. Kuva1: Jätetietolomake, sivu 1