Esipuhe. Nuori Suomi iloa liikkeelle!

Esipuhe Nuori Suomi iloa liikkeelle! Nuori Suomi ry on sitoutumaton järjestö, jonka tehtävänä on lisätä lasten ja nuorten elämäniloa ja hyvinvointia liikunnan avulla. Lapsen parhaan edistäminen, kasvun ja kehityksen tukeminen sekä lapsuuden kunnioittaminen on Nuoren Suomen toiminnan arvopohja. Nuori Suomi on mukana perheiden arjessa ja auttaa lasta lähellä olevia aikuisia varmistamaan, että liikkuminen on oleellinen osa lapsen ja nuoren jokaista päivää. Nuori Suomi tukee ja innostaa, kouluttaa ja kehittää toimintatapoja, kampanjoi, sekä tarjoaa suunnitteluapua, vinkkejä ja oppaita. Käytännön työtä tehdään edistämällä liikuntaa kotona, päivähoidossa, iltapäivätoiminnassa, koulussa, liikuntakerhoissa ja urheiluseuroissa sekä lapsen päivittäisessä lähiympäristössä. Nuori Suomi -ohjelma syntyi vuonna 1987. Vuonna 1993 perustetun Nuori Suomi ry:n jäseninä on 52 valtakunnallista liikuntajärjestöä. Ajankohtaista asiaa lasten ja nuorten liikunnasta: www.nuorisuomi.fi Julkaisija Nuori Suomi ry Toimitus Jan Norra, Reijo Ruokonen Valokuvat Nuoren Suomen arkisto Taitto Virma Oy, Kerava ISBN: 952-9889-69-0 Savion Kirjapaino Oy, 2006 Suomalaisista lapsista ja nuorista enemmistö liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Yksi keskeinen syy ongelman taustalla on puute lähiympäristöön sijoittuvista liikuntapaikoista. Erityisesti lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta edellyttää kiinnostavien liikuntapaikkojen löytymistä heidän päivittäisistä toimintaympäristöistä. Tähän haasteeseen on opetusministeriö pyrkinyt viime vuosina vastaamaan lähiliikuntapaikkarakentamista edistämällä. Vuodesta 2000 saakka on opetusministeriön liikuntapaikkarakentamisen strategiassa korostettu lähiliikuntapaikkojen merkitystä. Painotus on näkynyt mm. mahdollisuutena korotettuun valtionavustukseen. Toteutuneista hankkeista saatujen kokemusten perusteella koulupihat ovat osoittautuneet erityisen hyviksi lähiliikuntapaikkakohteiksi korkean käyttöasteen ja helpon saavutettavuuden vuoksi. Arviointitutkimuksista saatavissa oleva tieto antaa myös tukea hankkeiden vaikuttavuudelle koulupihoille toteutetuilla lähiliikuntapaikoilla on lisätty lasten liikuntaa. Liikkumaan innostavalla koulupihalla on vaikutusta lasten ja nuorten päivittäiseen hyvinvointiin laajemminkin. Tutkimusten perusteella suomalaiset koululaiset ovat tiedoissa ja taidoissa maailman huippuluokkaa. Tietojen ja taitojen opettamisen ohella peruskoulun tehtävä on myös tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Opetusministeriön käynnistämässä kouluhyvinvoinnin toimenpideohjelmassa pyritään kehittämään kouluyhteisöille konkreettisia toimenpiteitä ja välineitä hyvinvointiin liittyvien ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Kouluhyvinvoinnin edistämisessä lapsen päivään sijoittuvalla liikunnalla ja sitä tukevilla olosuhteilla on tärkeä rooli. Koulupihan liikuntapaikkojen suunnittelu kouluyhteisön yhteisenä projektina sekä pihan liikuntamahdollisuuksien aktiivinen käyttö voivat toimia yhtenä tekijänä edistettäessä hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria kouluissa. Valtionhallinnon tasolla koulupihojen kehittäminen lähiliikuntapaikkoina nähdään toimintamallina, joka palvelee sekä lasten ja nuorten päivittäisen liikunnan edistämisen että kouluhyvinvoinnin ja oppimisen tavoitteita. Tästä syystä Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -oppaan tuottaminen on koettu tärkeäksi opetusministeriön liikuntayksikössä ja yleissivistävän koulutuksen yksikössä, jotka molemmat tahot ovat osallistuneet oppaan tukemiseen. Myös paikallistasolla yhteistyö asian edistämisessä on ehdottoman tärkeää. Koulupihojen kehittäminen lähiliikuntapaikkoina on yhteinen ponnistus, jossa tarvitaan niin kuntien eri hallintokuntien kuin koulujen, vanhempainyhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden panosta. Toivottavasti tämä opas voi osaltaan olla vauhdittamassa ja tukemassa tätä kehittämistyötä! Raija Mattila Liikuntayksikön johtaja Opetusministeriö Eeva-Riitta Pirhonen Yleissivistävän koulutuksen yksikön johtaja Opetusministeriö 3

Johdanto Liikuntasuositusten mukaan lasten tulisi liikkua päivittäin ja mielellään useamman tunnin ajan. Suomalaislapsista kuitenkin enemmistö liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Tutkimusten mukaan keskeisimpiä esteitä lasten päivittäiselle liikunnalle ovat liian pitkät etäisyydet liikuntapaikoille sekä sopivien liikuntapaikkojen puute. Yhdyskunta- ja liikuntapaikkasuunnittelussa ei ole riittävästi osattu huomioida lapsia kiinnostavien liikuntapaikkojen löytymistä heidän päivittäisistä toimintaympäristöistä. tutkimuksen perusteella arvioida vaativan välittömiä kunnostamistoimenpiteitä. Suurin ongelma tutkimuksen mukaan on liian vähäinen määrä liikuntaja leikkipaikkoja. Ongelma korostuu erityisesti oppilasmääriltään suurissa kaupunkikeskusta- ja lähiökouluissa. Toimintamahdollisuuksia vähentää myös koulupihojen perinteisyys. Lasten liikuntaharrastusten trendit tai paikalliset erityispiirteet eivät tutkimuksen mukaan juurikaan näy koulupihojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Esipuhe, s. 3 Johdanto, s. 5 Esimerkkihankkeita Amospuisto, Kemiö, s. 8 Kauppis-Heikki, Iisalmi, s. 10 Kortteinen, Kaavi, s. 12 Lohjtaja, Kajaani, s. 14 Suhmura, Pyhäselkä, s. 16 Yhteiskoulu, Seinäjoki, s. 18 Liikuntapaikkaideoita Pallopelipaikat, s. 20 Seikkailu- ja kiipeilypaikat, s. 24 Talviliikuntapaikat, s. 28 Rullalautailu- ja luistelupaikat, s. 32 Muita ideoita, s. 34 Koulupihat lasten tärkeimpiä liikuntapaikkoja Nuoren Suomen vuonna 2000 julkaiseman Missä lapsi liikkuu -tutkimuksen mukaan selvästi suurin osa ala-asteikäisten lasten liikuntakerroista tapahtuu kotipihoilla ja -kaduilla sekä koulupihoilla. Yksittäisistä liikuntapaikoista selvästi eniten käytetty on oma koulupiha. Yli kolmannes kaikista ala-asteikäisten liikuntakerroista tapahtuu siellä. Koulupihan keskeisyys lasten liikuntapaikkana käy ilmi myös lasten välitunneilla viettämästä ajasta. Kouluviikon aikana lasten on arvioitu viettävän noin 5 tuntia välitunneilla. Tuntimäärä on suurempi kuin millään yksittäisellä oppiaineella! Koulupihojen liikuntaolosuhteissa paljon kehitettävää! Nuori Suomi toteutti yhdessä opetusministeriön kanssa vuonna 2003 valtakunnallisen tutkimuksen koulupihojen liikuntaolosuhteista Suomessa. Tutkimukseen osallistui 1850 ala-asteen koulua eripuolilta Suomea (n. 60% kaikista Suomen ala-asteista). Tutkimuksen mukaan suuressa osassa kouluja pihojen liikuntaolosuhteet eivät vastaa lasten päivittäisen liikunnan tarpeita. Vähintään kolmasosan koulupihoista voidaan Koulupihat erinomaisia lähiliikuntapaikkakohteita Lähiliikuntapaikka on uudehko termi liikuntapaikkarakentamisessa. Termin tarkkaa määrittelyä on haluttu välttää ja jättää tilaa erilaisille paikallisille toteutusmalleille. Yleisesti määriteltynä lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan kaikkien väestöryhmien vapaaseen käyttöön tarkoitettuja monipuolisia liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueilla, lähellä käyttäjiä. Lähiliikuntapaikkarakentamisen tavoitteena on edistää erityisesti lasten ja nuorten päivittäistä liikkumista. Hyvä lähiliikuntapaikka on monikäyttöinen, viihtyisä ja sijaitsee yhdyskuntarakenteessa keskeisellä paikalla. Lähiliikuntapaikka on asuinalueensa liikunnallinen kohtaamispaikka. Hyviä lähiliikuntapaikkaesimerkkejä on syntynyt viime vuosien aikana useita kymmeniä eri puolille Suomea. Erityisesti alakoulujen pihat ovat osoittautuneet erinomaisiksi lähiliikuntapaikkakohteiksi mm. korkean käyttöasteensa takia. Koulupihaan sijoitettu lähiliikuntapaikka palvelee niin koulun välitunti- ja opetuskäyttöä kuin iltapäiväkerhotoimintaakin. Lisäksi alakoulujen pihat sijaitsevat useimmiten asuinalueiden keskellä, joten ne ovat 4 5

helposti lasten ja muiden alueen asukkaiden käytettävissä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Koulupihat ovat myös varustuksensa ja käytettävissä olevan tilansa näkökulmasta hyvin lähiliikuntapaikoiksi soveltuvia kohteita. Koulupihoissa on aina jo olemassa olevaa liikunta- ja leikkipaikkavarustusta sekä pallopelialueita, joten monipuolisen lähiliikuntapaikan toteuttaminen ei edellytä niiden yhteydessä totaalista uudisrakentamista. Lisäksi koulupihojen käyttöperinne luo hyvän pohjan omaehtoiseen toimintaan tarkoitetuille lähiliikuntapaikoille. Koulupihojen käyttö ei yleensä perustu koulutoiminnan ulkopuolella käyttövuoroihin, vaan ne ovat alueen asukkaiden vapaasti ja maksutta käytettävissä. Positiivisia vaikutuksia liikunta-aktiivisuuteen Koulupihojen liikuntaolosuhteiden kehittämisellä on vaikutusta lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Nuoren Suomen syksyllä 2006 julkaistun arviointitutkimuksen mukaan oppilaiden välituntiliikunta lisääntyi selvästi kouluissa, joiden piha-alue oli kunnostettu. Kunnostaminen lisäsi tutkimuksen mukaan merkittävästi myös lasten vapaaajan liikuntaa koulupihoja käytettiin varsin aktiivisesti myös kouluajan ulkopuolella! Liikunta-aktiivisuuteen liittyvien muutosten ohella on tutkimuksissa nostettu esiin myös lukuisia muita positiivisia vaikutuksia, kuten koululaisten parantunut keskittyminen ja jaksaminen oppitunneilla, lisääntyneet mahdollisuudet koulupihojen käyttöön oppimisympäristönä sekä välituntisin tapahtuvan häiriökäyttäytymisen vähentyminen. Kaikki 43 51 7 Tytöt 39 58 3 Pojat 46 44 10 3. lk 46 46 8 4. lk 51 46 3 5.lk 38 54 8 6.lk 33 59 7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lisääntynyt paljon Lisääntynyt jonkin verran Ei ole lisääntynyt Lasten välitunneilla tapahtuvan liikunta-aktiivisuuden muutos (vastaajan oma arvio) koulupihan lähiliikuntapaikaksi kunnostamisen jälkeen (N=561). Nuoren Suomen Lähiliikuntapaikkojen monitahoarviointi -tutkimus. Rakentamiseen haettavissa valtionavustusta Lähiliikuntapaikat ovat olleet vuodesta 2000 saakka valtion liikuntapaikkarakentamisen rahoituksessa strategisena painopistealueena ja niiden rakentamiseen on ollut haettavissa veikkausvoittovaroista myönnettävää valtionavustusta. Valtionavustuskelpoisen lähiliikuntapaikkahankkeen kustannusalaraja on 15 000. Valtionavustusta voi hakea mikä tahansa rekisteröity oikeustoimikelpoinen yhteisö. Valtionavustuksen määrä on harkinnanvarainen, mutta painopisteasemasta johtuen avustusprosentti on ollut muuta liikuntapaikkarakentamista korkeampi, keskimäärin 30%:n luokkaa. Enimmillään valtionavustuksen osuus voi olla 50% hankkeen kokonaiskustannuksista. Koulupihahankkeissa avustusehtona on, että piha on koulutoiminnan lisäksi vapaasti yleisessä liikuntakäytössä. Lähiliikuntapaikkojen osalta valtionapuviranomaisina toimivat läänien liikuntatoimet. Valtionavustusten hakuaika on kalenterivuoden loppuun mennessä Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -oppaasta Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -opas muodostuu kahdesta osiosta, kädessäsi olevasta ideaoppaasta ja nettijulkai- Nettijulkaisuna toteutettu Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -suunnitteluopas löytyy osoitteesta www.lahiliikuntapaikat.fi suna toteutetusta suunnitteluoppaasta, mikä löytyy internetosoitteesta www.lahiliikuntapaikat.fi. Tässä ideaoppaassa esitellään useita esimerkkejä hyvistä koulupihojen yhteyteen valmistuneista lähiliikuntapaikoista sekä lukuisia erilaisia yksittäisiä liikuntapaikkaratkaisuja. Oppaan koulupihaesimerkit on valittu siten, että joukossa on niin pieniä kyläkouluja kuin isoja kaupunki- ja taajamakoulujakin. Mukana on myös yksi yläkoulun piha. Oppaan tavoitteena on antaa ideoita lähiliikuntapaikkojen toiminnalliseen suunnitteluun sekä toisaalta kannustaa omien paikallisten toteutusmallien ideointiin. Toimivia ja liikkumaan innostavia lähiliikuntapaikkoja voidaan toteuttaa hyvinkin erilaisista lähtökohdista, kuten oppaan esimerkit osoittavat. Kyse on tahdosta ja mielikuvituksesta. Nettijulkaisuna toteutettu suunnitteluopas -osio sisältää tietoa ja ohjeistusta lähiliikuntapaikkahankkeiden toteuttamiseen. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. hankesuunnittelu (mm. kuntakohtaisten lähiliikuntapaikkasuunnitelmien tekeminen), osallistuva suunnittelu lasten kanssa, lähiliikuntapaikkahankkeiden rahoitus (mm. valtionavustus ja sponsoriyhteistyö), lähiliikuntapaikan suunnittelun erityiskysymykset (mm. toiminnallisuus, viihtyisyys ja turvallisuus) sekä lähiliikuntapaikan käyttöönotto ja kunnossapito. Edellä mainittuja teemoja käsitellään oppaassa asiantuntija-artikkelein. Lisäksi nettijulkaisu sisältää runsaasti erilaista tukimateriaalia sekä eri aihepiireihin liittyvää lähdetietoa. Koulupihat lähiliikuntapaikkoina - opaskokonaisuuden keskiössä ovat nimensä mukaisesti koulupihat lähiliikuntapaikkakohteina, mutta suurelta osin oppaan sisällöt ovat sovellettavissa kaikentyyppiseen lähiliikuntapaikkarakentamiseen sekä myös koulupihojen liikuntaolosuhteiden kehittämiseen ilman lähiliikuntapaikkanäkökulmaa. Muuta suunnitteluapua lähiliikuntapaikkahankkeille Nuori Suomi on yhteistyössä läänien liikuntatoimien ja opetusministeriön kanssa vuodesta 2002 saakka kehittänyt ja ylläpitänyt kaikille avointa lähiliikuntapaikkojen valtakunnallista www-tietopankkia (www.lahiliikuntapaikat.fi). Tietopankki sisältää mm. lähes 40 hanke-esimerkkiä, tietoa aihepiiriin liittyvästä kirjallisuudesta sekä muusta tietomateriaalista sekä esimerkkejä keskeisten välinevalmistajien lähiliikuntapaikoille soveltuvasta tuotetarjonnasta. Lisäksi Nuoren Suomen kautta on myös lähiliikuntapaikkojen toiminnalliseen suunnitteluun saatavissa asiantuntijatukea. Iloa liikkeelle koulupihoilla! Lisätietoja: Kehitysjohtaja Reijo Ruokonen p. 09-3481 2012 reijo.ruokonen@nuorisuomi.fi Kehityspäällikkö Jan Norra p. 09-3481 2336 jan.norra@nuorisuomi.fi Nuori Suomi ry. haluaa kiittää opetusministeriön yleissivistävän koulutuksen yksikköä ja liikuntayksikköä tämän oppaan tukemisesta. 6 7

Amospuisto, Kemiö Tuulimylly Nykyiset nurmikentät Varasto Kukkapuutarha Allas Paviljonki Beach Volley -kenttä Pehmeähiekkainen lentopallokenttä. Kentän koko 37m x 26m. Aurinkoniitty Hiihdonharjoittelualue Talviaikana nurmipallokentällä hiihdonharjoittelualue, johon yhdistyy piha-aluetta kiertävä latu. P P P Koulu Urheilutalo Leikkivälinealue Pienten ja isompien lasten alueet erikseen. Monipuolinen kokonaisuus, välineinä mm. 8 kpl. keinuja, liukuvaijeri, kiipeilytorni, 3 kpl. kiipeilytelineitä, pystykiikku, kiikkukaruselli sekä erilaisia oleskelualueita. Kohdetiedot: Osoite: Edvin Widesvägen 6 Rakentamiskohteena Kemiön kunnan keskustaajamassa sijaitsevan Amospuiston koulun lähiympäristö, johon jo ennestään on sijoitettu keskeiset kunnan ulkoliikuntapaikat mm. useita nurmipohjaisia jalkapallokenttiä sekä kunnan yleisurheilukenttä. Lähiliikuntapaikan vaikutuspiirissä n. 1500 asukasta. Amospuiston koulussa (vuosiluokat 1-6) hieman yli 100 oppilasta ja lähiliikuntapaikan läheisyydessä sijaitsevissa päiväkodeissa yhteensä n. 70 lasta. Kohdealuetta kehitetään monipuoliseksi liikunta- ja virkistysalueeksi. Lähiliikuntapaikan lisäksi alueelle on suunnitella vielä mm. monitoimihalli sekä pienimuotoinen ulkoallas. Houkuttelevat lähiliikuntapaikat ovat tärkeitä lasten ja nuorten liikunnan näkökulmasta, mutta ne ovat myös tärkeitä kunnan yleisiä viihtyisyys- ja vetovoimatekijöitä... Kuntalaisen palautteessa onkin mm. monitoimikenttäämme kehuttu kuntamme parhaaksi investoinniksi, mitä se on koskaan tehnyt Vapaa-aikasihteeri Bosse Ahlgren, Kemiö Hanketiedot: Hankkeen toteuttaja Kemiön kunnan vapaa-aikatoimi. Lähiliikuntapaikan suunnittelusta vastannut MA-arkkitehdit oy. Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä n. 290 000 Ð, joista kalustekustannuksia n. 70 000 Ð. Valtionavustusta hankkeelle myönnetty vuosina 2003 2004 yhteensä 88 000 Ð. Lähiliikuntapaikka valmistunut v. 2005 Yhteyshenkilö: vapaa-aikasihteeri Bosse Ahlgren, p. 02 425 671. Amfiteatteri Rullalautailu ja -luistelualue Alueen pinta-ala 600m 2. Alueen toteutus valmiskalusteilla (kaari, kalteva taso, boxi ja maakaide). Lisäksi aluetta kiertää kahdeksikon muotoinen n. 300m:n pituinen asfaltoitu rullaluistelureitti. Monitoimiareena Hiekkatekonurmipintainen laidoitettu pienpelialue. Kentän koko 27m x 18m. Laitarakenteet puusta, laitojen korkeus 1 m. Päätymaalien yläpuolella päätykatsomot, jotka toimivat myös kiipeilypaikkana. Koripallokenttä Asfalttipintainen koripallokenttä, jossa kaksi koritelinettä. Kentän koko 10m x 15m. Kuntoiluvälinealue Alueella puurakenteisia hyppyesteitä, voimistelurenkaat kahdella eri korkeudella, nojapuut 8 sekä riipuntateline. 9

Kauppis-Heikki, Iisalmi Pihashakki- ja petankkialue Rauhallisemman pelailun alue, jossa pihashakkiruudukko sekä hiekkapintainen petankkialue. Koulu P Köysihissi Pujottelu Kumpareet Lumilautahyppyri Köysistö Luistelukenttä Jalkapallokenttä Latu Skeittialue Skeittialueen pinta-ala 1000m 2. Kalusteiden toteutus betonirakenteisina (mm. kaaria ja kaltevia tasoja, 6 kappaletta betonipaaseja, maakaide). Monitoimikaukalo Asfalttipintainen monitoimikaukalo. Kentän koko 56m x 26m. Laitakorkeus 1 m. Kaukalon sisäpuolella verkkotelineratkaisu, joka mahdollistaa saman peliverkon käyttämisen tennikseen, sulkapalloon, lentopalloon yms. Talvikäytössä monitoimiareena toimii jääkiekkokaukalona. Beach Volley -kenttä Pehmeähiekkainen lentopallokenttä. Kentän koko 19m x 11m. Hiihtomaa & talviliikuntapaikat Talviaikana lentopallokentän päällä hiihtohalsteri, pihaympäristöä kiertää hiihtolatu sekä hiekkakuopan reunaalueilla mm. lumilautahyppyri, pulkkamäki sekä pieni hyppyrimäki. Kohdetiedot: Osoite: Peltosalmentie 11 Rakentamiskohteena Peltosalmen kaupunginosassa sijaitsevan Kauppis- Heikin koulun lähiympäristö. Lähiliikuntapaikan vaikutusalueella yhteensä n. 2000 asukasta. Kauppis- Heikin koulussa (vuosiluokat 1 9) yhteensä 330 oppilasta. Lisäksi alueella on iltapäivätoimintaa, päiväkoti ja useita perhepäivähoitopaikkoja, joissa lapsia yhteensä n. 80. Työhuoneen ikkunasta on ollut ilo seurata lasten iloista liikkumista ja pelailua piha-alueella välituntisin.. Lisääntynyt välitunti liikkuminen on myös vähentänyt häiriökäyttäytymistä välituntisin sekä rauhoittanut oppitunteja. Rehtori Jouni Määttänen, Kauppis-Heikin koulu Hanketiedot: Hankkeen toteutus ja suunnittelu Iisalmen kaupungin Vapaa-aikapalvelukeskus ja Tekninen palvelukeskus. Hankkeessa mukana myös paikallisia yrityksiä. Ks. lisätietoja hankkeeseen liittyneestä yritysyhteistyöstä Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -nettioppaasta (www.lahiliikuntapaikat.fi). Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä n. 230 000 Ð, joista kalustekustannuksia 60 000 Ð. Hankkeelle myönnetty valtionavustusta vuosina 2003 2004 yhteensä 115 000 Ð. Lähiliikuntapaikka valmistunut v. 2005. Yhteyshenkilö: vapaa-aikajohtaja Arto Niemelä, p. 017 272 3256. Jalkapallogolf-rata Minigolfrata idealla toteutettu rata, jossa pyritään samaan jalkapallo potkaisemalla radalla oleviin reikiin. Radalla 7 reikää. Seikkailumetsä Mäntymetsän siimekseen toteutettu 230m pitkä seikkailurata, jossa mm. erilaisia riipuntatelineitä, kiipeilyverkkoja, tasapainoilupuomeja. -tolppia ja -köysiä. Pääosa rakenteista itse talkoilla toteutettuja. Frisbeegolfrata 900m pitkä rata, joka kiertää ympäri koulualuetta. Radalla 9 kappaletta frisbeegolfkoreja. Katukoripalloalue Asfalttipiha-alueelle toteutettu katukoripallopaikka. Lisää koripalloilu mahdollisuuksia monitoimiareenan 10 yhteydessä. 11

Pallo- & urheilukenttä Hiekkapäällysteinen kenttä 19m x 45m, jossa pienet jalkapallomaalit. Kentän reunalla pituushyppy- ja kuulantyöntöpaikat. Leikkivälinealue Alueella 4 kappaletta keinuja, tasapainopuomi, hiekkalaatikko ja kiipeilyteline, jossa liukumäki. Nyrkkeilysäkki Sisäänkäyntikatoksen alla nyrkkeilysäkki energianpurkupaikkana Kiipeily- ja seikkailurata Metsäsaarekkeeseen ratamaisesti sijoiteltuna Tarzan -köysi, kiipeilyteline, ryömintäputki ja erilaisia tasapainoilupaikkoja. Osa radan rakenteista itse talkoilla toteutettuja. Täällä on mukava liikkua! Jos jossain pelissä väsyy, niin on mukava lepuuttaa jalkoja esim. kiikussa. Kaukalo on myös ihan huippu! Talvella siinä on hyvä pelata jääkiekkoa ja kesällä vaikka jalkapalloa tms. Kyllä ilman tätä paikkaa olisi elämä tylsää! Antti, 12 v. Kortteinen, Kaavi Kuularinki Pituushyppy Koulu Palloseinä ja koripalloteline Pihashakki Laavu Skeittipaadet Kaksi skeittaukseen tarkoitettua luonnonkivipaasia asfalttialueen reunassa. Rekkitangot Kohdetiedot: Osoite: Kortteisentie 1383 Rakentamiskohteena Kortteisen kyläkoulun piha-alue. Lähiliikuntapaikan vaikutusalueella yhteensä n. 500 asukasta. Kortteisen kyläkoulussa (vuosiluokat 1 6) yhteensä 54 oppilasta. Hanketiedot: Hankkeen toteutus ja suunnittelu Kaavin kunnan vapaa-aikatoimi ja tekninen toimi. Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä n. 57 000 ç, josta kalustekustannuksia n. 34 000 Ð. Hankkeelle myönnetty valtionavustusta 24 000 Ð vuonna 2003. Lähiliikuntapaikka valmistunut v. 2005. Yhteyshenkilö: vapaa-aikatoimensihteeri Riitta Iivanainen, p. 017 664 1507. Monitoimikaukalo Kivituhkapinnotteinen laidoitettu pienpelialue. Kentän koko 16m x 35m. Laitarakenteet polyeteenimuovia, korkeus 107cm. Talvikäytössä kenttä toimii jääkiekkokaukalona ja kesäkäytössä lentopallokenttänä. Mäenlaskupaikka ja maastorata Koulupiha-aluetta kiertävä 370 m pururata, jossa talviaikana pururata. Radan yhteydessä mäenlaskupaikka pulkalla, suksilla yms. laskemiseen. Pihasählykenttä Asfaltoitu 20m x 12m pelialue, jossa kahdet irtosählymaalit. Ulkopingispöytä Ulkokäyttöön tarkoitettu pingispöytä, jossa teräsrakenteinen peliverkko. 12 13

Lohtaja, Kajaani Pallokentät Kolme hiekkapintaista pallokenttää. Kenttien koot 24m x 40m. Leikkivälinealueet Koulun ympärillä kolme erillistä leikkivälinealuetta, joissa erilaisia toiminnallisia välineitä (mm. 6 kpl keinuja, kaksi kiipeilytelinettä, liukumäki ja erilaisia tasapainoiluratoja).. Hankkeemme on osoittanut, että aktiivisella vuorovaikutuksella kuntapäättäjien suuntaan voi koulun vanhempainyhdistys toimia lähiliikuntapaikkahankkeen liikkeelle laittavana voimana.. Myös käynnistyneessä hankkeessa vanhempainyhdistyksellä on tärkeä roolinsa mm. suunnitteluprosessissa osallisena ja viestikanavana paikallisyhteisön suuntaan.. P Petanque Katos Koulu P Pulkkamäki Liukumäki Hiihdonharjoittelupaikat Piha-alueella talviaikana halsteri, tekniikkarinne sekä 1,2 km pituinen pihalatu. Seikkailualue Alueella liukuvaijeri sekä useita erilaisia tasapainoilupaikkoja ja toimintavälineitä. Lisäksi seikkailualueella luonnon pajukkoa, johon tehty mm. erilaisia piiloutumispaikkoja ja käytäviä. Juha Tervo, Lohtajan koulun vanhempainyhdistys Kohdetiedot: Osoite: Satumaantie 1 Rakentamiskohteena Lohtajan kaupunginosassa sijaitsevan Lohtajan koulun piha-alue. Lähiliikuntapaikan vaikutusalueella yhteensä yli 7000 asukasta. Lohtajan koulussa (vuosiluokat 1 6) yhteensä 270 oppilasta. Hanketiedot: Hankkeen suunnittelu Kajaanin kaupungin Kunnallisteknisen suunnittelun yksikkö ja toteutus Puistot ja liikunta-alueet yksikkö. Hanke käynnistynyt kaupunginosayhdistyksen, koulun sekä koulun vanhempainyhdistyksen yhteisaloitteesta. Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä n. 320 000 Ð, josta kalustekustannuksia n. 148 000 Ð. Hankkeelle myönnetty valtionavustusta 56 000 Ð vuonna 2003. Lähiliikuntapaikka valmistunut v. 2006. Yhteyshenkilö: suunnittelupäällikkö Risto Niskavaara, p. 08 61551. Skeittialue Skeittialueen pinta-ala n. 700m 2. Kalusteet betonirakenteisina (mm. kaaria, kaltevia tasoja, portaat, ja pyramidi). Monitoimiareena Pienpelialueella kuminen turvalaattapinnoite. Kentän koko 26m x 13m. Laitarakenteet puusta, laitojen korkeus 1 m. Päätymaalien yläpuolella koripallotelineet sekä päätykatsomot, jotka toimivat myös kiipeilypaikkana. Katukoripallokenttä Monitoimiareenan yhteyteen, kenttäpäädyn ulkopuolelle toteutettu asfalttipintainen 15m x 16m katukoripallokenttä. Koripalloteline kiinnitetty monitoimiareenan laitarakenteisiin. 14 15

Suhmura, Pyhäselkä Tarzankiikku on kiva koska siinä voi istua ja odottaa kun töksähtää, sitten mennään loppuun ja aloitetaan alusta. Skeittialue Skeittialueen pinta-ala n. 300 m 2. Kalusteet toteutettu vesivanerista (useita ramppeja ja kaltevia tasoja sekä kahdet boxit). Beach Volley -kenttä Pehmeähiekkainen lentopallokenttä. Kentän koko 20m x 11m. Seikkailurata Mäntykangas maastoon itse talkoilla rakennettu seikkailupaikka, jossa on luonnon kivistä toteutettu rata sekä puurakenteinen liukuvaijeri.... skeittirampilla on kivaa siksi, että siellä voi olla krokoa ja skeitata. Mona ja Carita, 9v. Tekn. työ Esikoulun piha Vanha koului Amfiteatteri Uusi koului Kohdetiedot: Osoite: Suhmurantie 199 Rakentamiskohteena Suhmuran kyläkoulun piha-alue. Lähiliikuntapaikan vaikutusalueella yhteensä n. 1500 asukasta. Suhmuran koulussa (vuosiluokat 1 6) yhteensä 114 oppilasta. Hanketiedot: Hankkeen toteutus Pyhäselän kunnan liikunta- ja tekninen toimi. Lähiliikuntapaikan arkkitehtisuunnittelu arkkitehtitoimisto Pääsky & Siistonen. Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä n. 154 000 Ð, josta kalustekustannuksia 50 000 Ð. Hankkeelle myönnetty valtionavustusta 58 000 Ð vuonna 2003. Lähiliikuntapaikka valmistunut v. 2005. Yhteyshenkilö: yhdyskuntainsinööri Anne Savolainen, p. 013 268 1266. Leikkivälinealueet Erikseen pienten lasten ja isompien alueet. Leikkivälinealueilla mm. 10 keinua, 3 kiipeilytelinettä, hyppyesterata ja kuntoiluvälineitä. Monitoimiareena Asfalttipintainen pienpelialue 34m x 16m. Laitarakenteet toteutettu metalliaidasta. Monitoimiareenassa maalien lisäksi koripallokorit. Yleisurheilun harjoittelupaikat Välituntipihalla pituus- ja korkeushyppypaikat sekä kuulantyöntöpaikka. Lisäksi pihalla on 70m pituinen kivituhkapintainen juoksusuora. Pihashakki Leikkipiha-alueen yhteydessä pihalaatoista tehty 16 ulkoshakkiruudukko. 17

Yhteiskoulu, Seinäjoki Lentopallokenttä Asfalttipintainen 18m x 9m lentopallokenttä. Kenttä suunniteltu erityisesti välituntiliikuntaan, siksi arkivaatteita likaamaton asfaltti valittu pintamateriaaliksi. Koulun päärakennus Koripallokenttä Asfalttipintainen 22m x 12m koripallokenttä. Kahdet päätykorit. Toimintavälinealue Alueella nuorille soveltuva kiipeilyteline/toimintaväline, kaksi keinua ja kolme rekkitankoa Ulkokuntolaitteet Piha-alueella neljä teräsrakenteista ympärivuotiseen ulkokäyttöön suunniteltua kuntolaitetta, joissa yhteensä seitsemän kuntoilupistettä. Kuntolaitteet toimivat myös piha-alueen oleskelupaikkoina. Kohdetiedot: Osoite: Tuomikuja 6 Rakentamiskohteena yhteiskoulun piha-alue Seinäjoen kaupunkikeskusta-alueella. Lähiliikuntapaikan vaikutusalueella yhteensä n. 12 000 asukasta. Yhteiskoulussa (vuosiluokat 7 9) yhteensä 550 oppilasta. Yhteiskoulun välittömässä läheisyydessä myös 300 oppilaan alakoulu. Ei lasten spontaani liikkumisen halu lopu ala-asteiän jälkeen. Ja jos se loppuu niin ehkä se johtuu siitä, että yläkoulujen pihat ovat autioita asfaltti- ja hiekkakenttiä, joissa ei ole virikkeitä...kyllä ylä-asteikäisetkin saa liikkumaan välitunnilla, kun piha luodaan liikkumaan houkuttelevaksi Rehtori Jari Noponen Seinäjoen yhteiskoulu Hanketiedot: Hankkeen suunnittelu ja toteutus Seinäjoen kaupungin tekniikkakeskus ja liikuntatoimi. Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä n. 300 000 Ð, josta kalustekustannuksia 136 000 Ð. Hankkeelle myönnetty valtionavustusta 75 000 Ð vuonna 2004. Lähiliikuntapaikka valmistunut v. 2006. Yhteyshenkilö: rehtori Jari Noponen, p. 06 416 2340. Ulkopingispöydät Pihakatosten alla kolme ulkokäyttöön tarkoitettua pingispöytää. Teknisen työn tilat Skeittipaikka Suunnitteluvaiheessa. Rakentamistyöt käynnistyvät v. 2006. Salibandykaukalo Muovimattopintainen 16m x 31m ulkokäyttöön suunniteltu salibandykaukalo, jossa 50 cm laitakorkeus. Päädyissä kaksi ulkokäyttöön tarkoitettua sähly/pihakiekkomaalia. 19

Pallopelipaikat Erilaiset pallopelit ovat lasten ja nuorten suositumpia liikuntaharrastuksia. Lisäksi erilaiset pallopelit ovat laajan sovellettavuutensa ansioista myös erinomaisia perheliikuntalajeja. Voitaneenkin sanoa, että pallopelipaikkojen tulisi olla keskeisiä elementtejä jokaisella koulupihalla ja lähiliikuntapaikalla. Seuraavassa esitetään joitakin uudempia ideoita lähiliikuntapaikkojen pallopelialueratkaisuiksi. Perinteisiä hiekkapallokenttiä, katukoripallokenttiä tai jääkiekkokaukaloja tms. ei tässä yhteydessä nosteta esiin niistä tietoa on helposti löydettävissä muista lähteistä. Kuntoiluvälinealue Jotain perustietoja ko. kohteesta, siellä olevista rakennelmista tai kustannuksista tai muuta vastaavaa. Kauppis-Heikin koulu, Iisalmi monitoimikaukalo, 26m x 56m asfalttipäällyste varustelu: päätymaalit ja -korit, monitoimiverkkoratkaisu sekä siirrettävät ulkosählymaalit talvisin kenttä toimii jääkiekkokaukalona Amospuiston koulu, Kemiö monitoimiareena, 27m x 18m hiekkatekonurmipäällyste varustelu: päätymaalit, joiden yhteydessä on kiipeilypaikka ja katsomo Katukoripallokenttä Jotain perustietoja ko. kohteesta, siellä olevista rakennelmista tai kustannuksista tai muuta vastaavaa. Laidalliset pienpelikentät Laidalliset palloilun pienpelikentät, erityisesti ns. monitoimikentät ja - areenat ovat hyvää vauhtia yleistymässä Suomessa. Monitoimikentät soveltuvatkin erinomaisesti lähiliikuntapaikoille. Toteutetuista hankkeista saatujen kokemusten perusteella ne ovat lasten ja nuorten näkökulmasta erityisen houkuttelevia liikuntapaikkoja. Syitä on monia pallot eivät karkaile laitojen ansioista, monipuoliset käyttömahdollisuudet innostavat erilaisten pelien kokeilemiseen ja keksimiseen, areenamaisuus luo pelikentälle urheilullista fiilistä ja toisaalta pieni kenttäkoko tuo peleihin vauhtia myös pienemmällä porukalla pelattaessa. Laidallisten palloilun pienpelikenttien osalta erilaisia toteutusmalleja on tarjolla runsaasti. Kentän koko sekä päällyste-, laitarakenne ja kalusteratkaisut ovat muunneltavissa käytettävissä olevan tilan ja budjetin mukaan sekä ennen kaikkea tietysti huomioiden ensi sijaiset käyttötarpeet (erit. lajipainotukset) ja käyttäjäryhmät. Pääosa Suomessa toteutetuista monitoimikentistä ovat olleet 10-18m x 20-28m kokoluokkaa ja päällystemateriaaleiltaan asfaltti tai hiekkatekonurmipintaisia. Tämänkaltaisella toteutusmallilla ne mahdollistavatkin hyvin useiden peruspalloilulajien kuten jalkapallon, sählyn ja koripallon harrastamisen - ja riippuen, siitä onko kenttään liitetty verkkopylväät myös lentopallon, tenniksen ja sulkapallon harrastamisen. Tarkempia lisätietoja monitoimikenttien suunnittelussa huomioitavista asioista löytyy Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu -opaskirjasta (opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 83). Seuraavassa on koottuna joitakin esimerkkejä erilaisista koulupihojen yhteyteen toteutetuista laidoitetuista pienpelikenttäratkaisuista. Veromiehen koulu, Vantaa monitoimiareena, 13m x 21m hiekkatekonurmipäällyste varustelu: 2m x 2m kokoiset päätymaalit, päätyseinässä koripallokorit sekä sivulaitarakenteisiin toteutetut minimaalit esim. sählypelejä varten Rekivaaran koulu, Pyhäselkä monitoimikenttä, 10m x 20m asfalttipäällyste laitarakenteet teräsverkkoa varustelu: kiinteät päätymaalit ja -korit. Yhteiskoulu, Seinäjoki ulkosalibandykaukalo, 16m x 31m asfaltin päälle asennettu muovimattopäällyste laitakorkeus 50 cm varustelu: pihakiekko/ ulkosählymaalit. 20 21

Pallopelipaikat Itse rakennettuja laidallisia pienpelikenttiä Laidallisten pienpelikenttien toteuttaminen ei välttämättä edellytä valmiiden tuotteiden hankintaa. Tarvittavien rakenteiden toteuttaminen on mahdollista toteuttaa myös itse, mikäli suunnittelu ja rakentamisosaamista on riittävästi tarjolla tai vaatimustasoltaan pienimuotoisempikin ratkaisu on tarpeisiin nähden riittävä. Halkokarin koulu, Kokkola monitoimiareena, 12m x 23m asfalttipäällyste varustelu: päädyissä ulkosähly/ pihakiekkomallit ja -korit puiset laitarakenteet suunniteltu ja rakennettu Kokkolan kaupungin omana työnä Hepokullan koulu, Turku siirrettävä puurakenteinen pihasählykaukalo toteutettu oppilastyönä teknistentöiden tunnilla Muita pallopelipaikkaideoita Koulupihojen yhteyteen toteutetuille lähiliikuntapaikoille soveltuvat erinomaisesti myös muut pallopelipaikat, jotka eivät edellytä suurta tilaa, kuten erilaiset palloseinät, beach volley kentät ja ulkopingispöydät. Esimerkiksi beach volley (rantalentopallo) on pehmeän pelialustansa ansioista erittäin hyvin lapsille ja nuorille sekä myös perheliikuntaan soveltuva peli. Hyvän beach volley kentän tärkein ominaisuus onkin pehmeä, tasarakeinen ja tiivistymätön hiekka. Lasten käytön näkökulmasta on myös tärkeätä, että verkko on helposti laskettavissa käyttäjien kannalta sopivalle korkeudelle. Lisätietoa beach volley kentän rakentamisesta saa beach volleyn kenttäoppaasta (opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 79). Esimerkkihankkeista saatujen kokemusten perusteella sen sijaan palloseinien osalta voidaan kuitenkin peräänkuuluttaa lisää innovatiivisuutta. Pelkkä pienikokoinen lautaseinä ei välttämättä juurikaan lapsia ja nuoria innosta erilaisiin pallopeleihin. Norjassa saadut kokemukset kuitenkin osoittavat, että myös monipuolisemmat toteutusmallit ovat jopa itse toteutettuna mahdollisia. Skudeneshavnin koulu, Norja Monipuolinen mm. useita koripallon heittopaikkoja sisältävä lautarakenteinen palloseinä sekä ulkopingispöydät. kuvat: Asbjorn Flemmen Amospuiston koulu, Kemiö beach volley -kenttä, 26m x 37m Yhteiskoulu, Seinäjpki käytäväkatosten alle sijoitettu kolme teräsrakenteista ulkopingispöytää (valmistuotteina ulkopingispöytiä on saatavissa myös betonirakenteisina) 22 23

Seikkailu- ja kiipeilypaikat Kiipeily, tasapainoilu, riippuminen niin lähimetsän puissa kuin tarkoitusta varten suunnitelluissa kiipeilytelineissä ovat tärkeä osa lasten omaehtoista, spontaania liikuntaa. Aidon liikunnan riemun vauhdittamina näissä toiminnoissa myös lasten keskeiset liikunnalliset perustaidot ja fyysiset valmiudet kehittyvät. Hyvän lähiliikuntapaikan, erityisesti koulupihalle toteutettuna, tulisi siten tarjota paljon erilaisia mahdollisuuksia kiipeilemiseen, tasapainoilemiseen, riippumiseen yms. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä lähiliikuntapaikoille toteutetuista ratkaisuista Suomesta ja Norjasta, joilla em. haasteeseen on pyritty vastamaan. Erilaisia välinevalmistajien valmiita kiipeilytelinekokonaisuuksia tms. ei seuraavassa esitellä. Niistä löytyy hyvin tietoa esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen tietopankista (www.lahiliikuntapaikat.fi) sekä eri valmistajien omilta verkkosivuilta. Seikkailu- ja kiipeilyradat Erittäin hyvä toteutusmalli monipuolisten kiipeily- ja tasapainoilupaikkojen rakentamiseen on suunnitella kokonaisuus, jossa erityyppiset toiminnot (kiipeily-, riipunta-, tasapainoilupaikat yms.) on sijoitettu ratamaiseen muotoon. Ratamaisuus tarjoaa virikkeitä lasten omien leikkien syntymiselle, kuten erilaisiin hippa ja maahan ei saa koskea leikkeihin, mikä lisää paikan houkuttelevuutta. Lasten omia leikkejä stimuloiva paikka ei myöskään tule leikityksi loppuun yhtä nopeasti kuin sellainen, mikä ei innosta keksimään omia leikkejä! Lisäksi sijoittamalla rata tasaisen hiekkakentän sijasta luontoympäristöön saadaan alueeseen myös seikkailun tunnetta sekä lisää toiminnallisia variaatiomahdollisuuksia, mitkä edelleen lisäävät paikan virikkeellisyyttä. Seikkailu- ja kiipeilyratoja on mahdollista toteuttaa ainakin osin itse toteutetuilla rakenteilla, mutta turvallisuusnäkökulmasta on isommat rakenteet järkevä toteuttaa välivalmistajilta tilattavilla pihavälineillä. Tarkempia tietoja seikkailu- ja kiipeilyratojen suunnittelusta Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu -oppaasta (Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 83). Kauppis-Heikin koulu, Iisalmi seikkailurata, pituus 230m toteutettu koulun vieressä olevaan metsään sisältää useita erilaisia tasapainoilu-, kiipeily- ja riipuntapaikkoja pääosa radan rakenteista itse toteutettuja, osa välinevalmistajilta tilattuja kalusteita 24 25

Seikkailu- ja kiipeilypaikat Kortteisen koulu, Kaavi seikkailurata koulun vieressä olevassa metsässä sisältää mm. kiipeilytelineen, apinatikkaat, Tarzan köyden sekä erilaisia tasapainoilupaikkoja Viidakkoleikkipaikat Norjassa koulupihojen ja lähiliikuntapaikkojen yhteyteen on toteutettu autonrenkaita hyödyntäen ns. viidakkoleikkipaikkoja. Näidenkin toimintapaikkojen perusidea on sama kuin edellä esitellyissä kiipeily- ja seikkailuradoissakin, eli tarjota lapsille houkuttelevalla ja innostavalla tavalla monipuolisia paikkoja erilaisten motoristen taitojen harjoitteluun. Lisätietoja viidakkoleikkipaikkojen toteutusperiaatteista ja niiden taustafilosofiasta löytyy Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -nettijulkaisun (www. lahiliikuntapaikat.fi) artikkelista Koulupihojen suunnittelu aidon leikin ja spontaanin liikunnan näkökulmasta esimerkkejä Norjasta. kuva: Asbjorn Flemmen Varhaugin alakoulu, Hå standardimallin mukainen viidakkoleikkipaikka, jossa pääalueella kuusi 8 metriä korkeata mastoa, joissa yhteensä 28 köyttä. Kaikissa köysissä kuusi kappaletta poikittaisia otepuita. Mini-Tarzan -alueella kolme 6 metriä korkeata mastoa, joissa seitsemän paksua köyttä ilman otepuita Tronesin alakoulu, Sandnes standardimallin mukainen viidakkoleikkipaikka mastojen korkeus yhdeksän metriä Yliopiston harjoittelukoulu, Volda viidakkoleikkipaikkaidean kehittämis- 26 ja kokeilukohde 27 kuva: Asbjorn Flemmen kuva: Oyvin Vestre kuva: Johan Omland

Talviliikuntapaikat Merkittävä osa kouluvuodesta vietetään talviaikana. Talvisten liikuntamahdollisuuksien suunnittelu koulupihalle on siten erittäin tärkeätä. Talviliikuntapaikkojen merkitys luonnollisesti korostuu, mikäli koulupiha toimii myös alueensa lähiliikuntapaikkana. Vaikka osa talvisista liikuntamahdollisuuksista syntyy itsestään lumen ja jään ansioista niin tärkeätä on kuitenkin se, että varsinaiset talviliikuntapaikat suunnitellaan asiallisesti. Hyvällä suunnitellulla varmistetaan liikuntapaikkojen turvallisuus sekä toisaalta mahdollistetaan luonnon suomien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen. Seuraavassa esitettävissä talviliikuntapaikkaideoissa ei nosteta esiin perinteisiä luistelukenttiä ja jääkiekkokaukaloita, eikä myöskään ns. hiihtomaita, vaikka ne erinomaisesti lähiliikuntapaikkojen toimintavarustukseksi soveltuvatkin. Jääkentistä löytyy lukuisia opaskirjoja opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisusarjasta ja myös hiihtomaaideasta on omat oppaansa, esim. Hiihtomaan suunnittelu-, rakentamis- ja käyttöopas (Suomen hiihtoliiton julkaisu). Pääosasta esiteltävistä ideoista löytyy vastaavasti tarkempaa tietoa Lasten liikuntapaikkojen suunnitteluoppaasta. Hiihtocrossiradat ja pihaladut Pienimuotoiset koulupiha-aluetta kiertävä hiihtolenkit ovat erinomaisia hiihdon harjoittelupaikkoja. Lyhyelle (200-500m) pihaladulle on suuressa osassa kouluja myös varsin helposti löydettävissä sopivat latulinjat pihan reuna-alueita hyödyntäen. Pienimuotoisena ratkaisuna pihaladun kunnossapitokin on mahdollista toteuttaa jopa koulun omin voimin, mikäli ulkopuolista kunnossapitoa ei ole saatavissa. Mikäli piha-alueelta löytyy olemassa olevia maastonmuotoja tai sellaisia on mahdollista rakentaa, erinomainen vaihtoehto on myös ns. hiihtocrossirata, jossa kumpareilla, kurveilla ja kallistuksilla yms. luodaan pihalatuun hieman vauhdikkaampaa fiilistä. Pihalatu ja hiihtocrossirata voivat hyvin myös toimia ympärivuotisina liikuntapaikkoina esimerkiksi siten, että pihalatu toimii kesäkäytössä juoksulenkkinä ja hiihtocrossirata pyöräcrossiratana. Lohtajan koulu, Kajaani pihalatu, 1,2km osana pihalatua myös tekniikkarinne sekä halsteri Törnävän koulu, Seinäjoki hiihtocrossirata, n. 400m radassa hyödynnetty koulua ympäröivää, maamassoilla toteutettua meluvallia sekä muita piha-alueen maastonmuotoja 28 29

Talviliikuntapaikat Mäenlaskupaikat Mäenlasku on lasten suosituimpia talvisia liikuntaharrastuksia on kyse sitten pulkalla, liukurilla, suksilla tai vaikkapa lumilaudalla laskemisesta. Useimmista koulupihoista löytyy sellaisia maastonmuotoja, jotka houkuttelevat mäenlaskuun ja nämä paikat useimmiten lasten toimesta itsenäisesti otetaankin käyttöön. Pienimuotoisten mäkien muotoilu maamassoista on myös varsin helposti toteutettavissa, mikäli luonnonmuotoja ei ole tarjolla. Oleellista mäenlaskupaikkojen osalta on kuitenkin se, että nämä paikat suunniteltaisiin asiallisesti, jolloin mm. mahdolliset vaarapaikat lasku-urilta voidaan poistaa, vauhdinmäärää mäessä voidaan kontrolloida ja nousureitit erottaa lasku-urista. Kaikilla näillä toimenpiteillä voidaan edistää mäenlaskupaikkojen turvallisuutta. Toiminnallista monipuolisuutta mäenlaskupaikkoihin voidaan myös luoda monin keinoin, kuten erityyppisillä hyppyreillä. Talvipallopelit pienillä monitoimikentillä Laidalliset pienpelikentät ovat myös talvikäytössä hyvin toimivia liikuntapaikkoja. Mikäli kentän laitaratkaisu on perinteisen jääkiekkoon soveltuva (korkeus väh. 100 cm ja rakenne kestää kiekon iskut) voi monitoimiareena toimia normaalina jääkiekkokaukalona, vaikka onkin kooltaan varsinaista jääkiekkokaukaloa selvästi pienempi. Puurakenteiset monitoimiareenat eivät pääsääntöisesti sen sijaan sovellu varsinaiseen jääkiekkokäyttöön, mutta ilman talvikäyttöä nekään eivät jää. Pitämällä kenttä puhtaana suurimmista lumimääristä voidaan kentillä jatkaa jalkapallon, sählyn yms. kesälajien pelaamista tai pelata vaikkapa ns. tossulätkää kiekon sijasta pallolla. Useimmissa esimerkkikohteissa monitoimikenttien pitäminen puhtaana lumesta toteutuu ilman erityisiä toimenpiteitä käyttäjät tamppaavat itse lumen pelien tiimellyksessä! Oulujoen koulu, Oulu monitoimiareena, 13m x 26m puurakenteinen talvella kentällä pelataan jalkapalloa ja sählyä Anttolan koulu, Kerimäki pulkkarinne, jääliukumäki ja lumilautahyppyri mäki toteutettu maamassoilla Kortteisen koulu, Kaavi monitoimikaukalo, 16m x 35m polyeteenimuovirakenteinen toimii talvella jääkiekkokaukalona 30 31

Rullalautailu- ja luistelupaikat Amospuiston koulu, Kemiö rullalautailu- ja luistelualue toteutettu valmiskalusteilla skeittialuetta kiertää kahdeksikon muotoinen, asfalttipintainen n. 300m pitkä rullauistelureitti Kauppis-Heikin koulu, Iisalmi 1000m 2 :n rullalautailualue toteutettu betonirakenteisilla kalusteilla rakenteiden suunnittelusta vastannut lajiasiantuntija ja toteutuksesta paikallinen betonialan yritys Rullalautailu ja rullaluistelu ovat viimeisen vuosikymmenen aikana nousseet lasten ja nuorten omatoimisesti harrastamien suosikkilajien joukkoon. Kummatkin liikuntamuodot käyttävät harrastusolosuhteinaan sekä yleisiä yhdyskuntarakenteen tarjoamia mahdollisuuksia, kuten katuja ja kevyen liikenteen väyliä, mutta myös tätä tarkoitusta varten suunniteltuja paikkoja, jossa voi harjoitella erilaisia taitotemppuja. Tällaiset erityiset rullalautailu- ja luistelupaikat soveltuvat hyvin myös osaksi lähiliikuntapaikan toimintavarustusta. Toteutusvariaatioita voidaan vaihdella tilan ja tarpeen mukaan. Pienellä koulupihalla tasaiselle asfalttipinnalle asetetut pari kivipaasia tms. saattavat olla riittävä ratkaisu ja toisessa yhteydessä lähiliikuntapaikalle on järkevää toteuttaa laajemminkin ko. liikuntamuotojen tarpeita ja myös muita liikuntalajeja, kuten taitopyöräilyä, palveleva monikäyttöinen skeittiparkki. Alueiden suunnittelu, erityisesti rullalautailun osalta, edellyttää lajituntemusta, joten on erityisen tärkeätä ottaa suunnitteluun mukaan lajin harrastajia. Toisaalta rullalautailun lajikulttuurin kuuluu omatoimisuus, joten hyvät edellytykset toimivalle yhteistyölle lajiharrastajien kanssa niin suunnittelussa, paikkojen toteuttamisessa kuin myös ylläpidossa ovat yleensä olemassa. Ohessa on muutamia esimerkkejä erilaisista koulupihojen yhteyteen toteutetuista rullalautailu- ja luistelupaikoista. Lisätietoja aiheesta löytyy opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisusarjan oppaista: Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu (83) ja Rullalautailualueopas (arvioitu valmistuminen 2006). Suhmuran koulu, Pyhäselkä 300m 2 :n rullalautailualue toteutettu vesivanerirakenteisilla kalusteilla rakenteiden suunnittelu ja toteutus paikallisten lajinharrastajien toimesta Kortteisen koulu, Kaavi kahdella 300cm x 60cm graniittikivipaasilla toteutettu rullalautailupaikka paasien korkeudet 20 cm ja 30 cm 32 33

Muita ideoita Keskeisiä hyvän lähiliikuntapaikan ominaisuuksia ovat toiminnallinen monipuolisuus ja laajojen käyttäjäryhmien palveleminen. Näiden suunnittelutavoitteiden tulee kuitenkin lähteä paikallisista tarpeista ja toiveista. Lähiliikuntapaikkojen osalta paikalliselle luovuudella ja innovatiivisuudelle on erilaisten omien toiminnallisten ratkaisujen suunnittelussa siten hyvin tilaa. Seuraavassa nostetaan esiin joitakin esimerkkihankkeissa toteutettuja toiminnallisia ideoita, joista edellä esiteltyjen lisäksi on saatu hyviä kokemuksia. Osa liikuntapaikkaratkaisuista on uudempia, osa hyvinkin perinteisiä. Uudenlaisille avauksille on lähiliikuntapaikkarakentamisessa kuitenkin myös edelleen tilausta! Lohtajan koulu, Kajaani petankkikenttä, 7m x 19m Suhmuran koulu, Pyhäselkä pihashakkiruudukko, joka toteutettu pihalaatoilla Petankki, pihashakki yms. Lähiliikuntapaikalla on hyvä olla eri käyttäjäryhmät huomioiden vauhdikkaampien liikuntapaikkojen ohella myös paikkoja rauhallisempiin peleihin, kuten petankin, boccian ja kyykän kaltaisiin heittopeleihin tai vaikka pihashakkiin. Em. lajien harrastuspaikat soveltuvat lähiliikuntapaikoille erinomaisesti myös siksi, että ne ovat sovellettavissa varsin helposti hyvinkin erilaisiin ympäristöihin. Esimerkiksi petankin ja muiden em. heittopelien osalta edellytyksenä on lähinnä tasainen hiekkapäällysteinen pelialusta, johon lajien pelikentät saadaan rajattua (tarkempaa tietoa lajeista ja kenttämitoituksista lajiliittojen sivuilta: www.petanque. fi, www.kyykkaliitto.fi ja bocciasta esim. www.siu.fi/lajit) Myös pihashakissa toteutusvariaatioita on runsaasti. Pihashakkiruudukko voidaan esimerkiksi toteuttaa betonisilla pihalaatoilla, maalamalla asfalttiin tai muovisena irtomattona. Pelinappuloita on saatavissa valmistuotteina mm. puisina ja muovisina. Ulkokuntoilupaikat Perinteiset ulkokuntoilupaikat leuanvetotankoineen ja vatsalautoineen soveltuvat hyvin osaksi lähiliikuntapaikkojen toimintavarustusta. Ulkokuntoilupaikoissa on lähiliikuntapaikan aikuiskäyttäjienkin kenties helpompi ylittää liikkumisen kynnys kun leikkimielisemmissä lähiliikuntapaikan liikuntapaikoissa. Myös modernimpaa kuntosalivarustusta on nykyään mahdollista viedä ulkotiloihin. Välinevalmistajalta on saatavissa ulkotiloihin soveltuvia, ympärivuotisesti toimivia ja kestäviä ulkokuntolaitteita, joissa vastuksena toimii käyttäjän oma paino. Laitteet soveltuvat turvallisuutensa ja helppokäyttöisyytensä ansiosta hyvin laajoille käyttäjäryhmille. Nykykuntosaleista sovellettu ratkaisu lähiliikuntapaikalla voi olla myös ulkotilaan viety nyrkkeilysäkki. Kuntoilupaikan lisäksi se toimii erinomaisena ylimääräisen energian purkupaikkana lapsille ja nuorille. Yhteiskoulu, Seinäjoki neljä erillistä ulkokuntoilulaitetta, joissa seitsemän erilaista kuntoilupistettä kuntolaitteet teräsrakenteisia ja kestävät ympärivuotista käyttöä Kauppis-Heikin koulu, Iisalmi ulkokuntoilupaikka, jossa puurakenteiset rekkitangot, vatsalaudat, punnerruspenkki ja puomi Kortteisen koulu, Kaavi ovikatoksen alle sijoitettu nyrkkeilysäkki 34 35

Muita ideoita Kauppis-Heikin koulu, Iisalmi jalkapallogolfrata, 7 reikää rakenteissa käytetty mm. betonisia reunakiviä Rantatien koulu, Virrat frisbeegolfrata, 8 koria, rata suunniteltu koulupihaalueelle ja sen lähiympäristöön Rantatien koulu, Virrat pyöräcrossirata, n. 200m kiertää koulun pallokentän reunoja Frisbee-, jalkapallogolf ja pyöräcrossiradat Frisbee- ja jalkapallogolfin kaltaiset, tarkkuussuorituksiin ja radan kiertämiseen perustuvat liikuntamuodot soveltuvat erinomaisesti lähiliikuntapaikoille. Kummatkin lajit sopivat moninaisille käyttäjäryhmille ja ratojen toteutusmallien helposta varioitavuudesta johtuen ne ovat myös helposti suunniteltavissa hyvinkin erilaisiin ympäristöihin. Frisbeegolfin vaatimia teräsrakenteisia koreja on saatavissa välinevalmistajien valmistuotteina ja myös ratojen suunnittelun on tarvittaessa saatavissa apua ja ohjeita esim. lajiliiton kautta (ks. www.frisbeeliitto.com). Jalkapallogolfin osalta lajin epävirallisesta statuksesta johtuen on ratojen suunnittelu ja toteutus sen sijaan enemmänkin paikallisen luovuuden varassa (perustietoa lajista ja ideoita ratatoteutuksiin ks. kuitenkin www.fotisgolf.fi). Maastopyörillä ajaminen on lasten ja nuorten suosituimpia kesäharrastuksia. Maastopyörällä ajamista varten suunnitellut pyöräcrossiradat soveltuvat siten myös hyvin lähiliikuntapaikoille. Pienimuotoinen pyöräcrossirata on toteuttavissa varsin helposti esimerkiksi muokkaamalla maastoon tai vaikkapa pallokentän ympärille runsaasti pieniä kumpareita ja töyssyjä sisältävä lenkki. Maastopyöräilyradat voidaan myös suunnitella ympärivuotisiksi niin että ne toimivat talvikäytössä ns. hiihtocrossiratoina (ks. talviliikuntapaikatosio). Yleisurheilupaikat Myös yleisurheilun erilaiset harjoittelupaikat soveltuvat hyvin lähiliikuntapaikan toimintavarustukseksi. Pituushyppypaikka ja kuulantyöntörinki ovat yleensä varsin helposti sijoitettavissa esimerkiksi erilaisten pallokenttäalueiden reunamille. Kyseessä olevien yleisurheilupaikkojen asialliseen toteutukseen on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota. Erityisesti huonosti toteutettu pituushyppypaikka, jossa esimerkiksi alastulomontussa ei ole riittävästi pehmeätä hiekkaa, ei palvele tarkoitustaan! Myös juoksemisen harjoitteluun soveltuvat ja innostavat juoksusuorat ovat hyviä ja helposti lähiliikuntapaikalla toteutettavia toimintapaikkaideoita. Yksinkertaisimmillaan houkutteleva juoksusuora voidaan toteuttaa esimerkiksi merkitsemällä (maalaamalla, kalkkiviivoin tms.) olemassa olevalle tasaiselle asfaltti- tai hiekka-alueelle 2-3 rinnakkaista rataa sekä joitakin erilaisia ratapituuksia (esim. 30m, 50m, 60m, 100m). Erityisen houkutteleva yleisurheilun harjoittelupaikka on korkeushyppypaikka. Pehmeän alastulomattonsa ansiosta paikka innostaa korkeushypyn ohella monenlaiseen liikunnalliseen peuhailuun ja temppuiluun. Johtuen varsin pienestä tilatarpeesta korkeushyppypaikka on myös hyvin sovitettavissa osaksi lähiliikuntapaikkaa. Kauppis-Heikin koulu, Iisalmi piha-alueella kuulantyöntö- ja pituushyppypaikka Suhmuran koulu, Pyhäselkä koulupihalla korkeus- ja pituushyppypaikka sekä juoksusuora 36 37

PULSARENA - LAATUA JOKA YKSITYISKOHDASSA! PulsArena on tärkeä osa PulsKonseptiamme. PulsArena tarjoaa tilan monenlaiselle liikunnalliselle toiminnalle. Arenaa valmistetaan kahdessa eri vakiomallissa, mutta voimme myös suunnitella ja valmistaa arenan asiakkaamme toiveiden mukaisesti esim. jalkapalloon, salibandyyn tai vaikka lentopalloon. PulsArena valmistetaan alumiinista ja lehtikuusesta ja siksi se on elinikäinen ja lähes huoltovapaa. TOIMINNALLISIA ESIMERKKEJÄ JO RAKENNETUILTA LÄHILIIKUNTAPAIKOILTA Yleisurheilu KORIPALLO SALIBANDY JALKAPALLO KÄSIPALLO LENTOPALLO JNE. Salibandy & Koripallo Ulkokuntolaitteet Beach-jalkapallo Urheilun huippuhetkissä jo 90 vuotta Kerko Sport Oy 06530 Kerkkoo puh. 019-5212 300 fax 019-5212 366 www.kerkosport.com Jalkapallopeli Frisbeegolf Kiipeily