merkonomi s New SMYL ry:n jäsenlehti Studentum.fi - Löydä koulutuksesi 7 120 vuotta kauppaopetusta Tampereella 8 Uusia jäsenetuja 10 SEPA 14 Liiton syyskokous Porvoossa 29
Pääkirjoitus Syksystä voimaa Kulunut vuosi on ollut äärimmäisyyksien vuosi. Luonto on näyttänyt voimansa monin eri tavoin. Täällä Suomessa, tasaisen ilmaston ja maaperän alueella, on kohdattu äärimmäisiä ilmiöitä. Mennyt talvi oli kunnon vanhan ajan talvi, lunta satoi yli äyräiden ja kirpeää pakkasta kesti viikkokausia. Kesällä mitattiin lämpöennätyksiä, yli 30 asteen helteisiä päiviä jatkui viikkoja ja kaikkien aikojen lämpöennätys + 37.2 astetta mitattiin Joensuussa! Kesä 2010 tullaan muistamaan myös trooppisista öistä, jolloin lämpötila ei laskenut alle 20 asteen. Ja ne rajuilmat; Asta, Veera, Sylvi ja mitä niitä olikaan, olivat pelottavan voimakkaita ja taloudellisesti tuhoisia. Onneksi talouden puolella ei äärimmäisyyksiä ole tänä vuonna koettu. Talouden suhdannetilanne on vuoden aikana rauhoittunut parin aikaisemman vuoden hirmumyrskyn jälkeen. Vienti on alkanut jälleen vetää, kansantuote kasvaa ripeästi ja työttömyys on alentunut selkeästi vuoden takaisista luvuista. Yksittäisen kansalaisen kannalta tulevaisuus näyttää hyvältä on jälleen tekemisen meininkiä. Pienenä huolenaiheena taivaanrannalla kuultavat ristiriitaiset tiedot Saksasta ja Yhdysvalloista. Saksassa tuotantoindikaattorit ovat kaikkien yllätykseksi alkaneet viilentyä ja Yhdysvalloissa talouskasvu ei tunnu pääsevän kasvu-uralle valtiovallan elvytyksestä huolimatta. Maailmantalouden uutisia kannattaa seurata. Liittomme voimavarana ovat jäsenyhdistyksemme ja kaikki jäsenet. Olemme nauttineet huikeasta kesästä; lämmöstä, uimisesta ja auringonlaskuista. Olemme saaneet D-vitamiinia ihan roppakaupalla. Olemme kokeneet kesäisiä taidenautintoja ja tutustuneet kauniiseen maahamme. Mutta mikä tärkeintä olemme keränneet voimaa tulevaa syksyä ja talvea varten. Syksy on toiminnan aikaa. Lähtekää kaikki liikkeelle ja osallistukaa yhdistysten järjestämiin tapahtumiin. Tulkaa sankoin joukoin mukaan yhdistysten kokouksiin ja tuokaa uusia ajatuksia. Tietoa oman paikkakuntanne yhdistyksistä saatte tämän lehden sivuilta. Asunto-osakeyhtiölaki muuttui tänä vuonna. Meille tärkeä asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastusta koskeva säännöstö muuttuu. Toimme lain valmistelun aikana esiin huolemme siitä, että tilintarkastajina toimivia merkonomeja ja tradenomeja ei sivuutettaisi tilintarkastajien tehtävistä. Kokemustamme ja osaamistamme tarvitaan ja arvostetaan. Uuden lain mukaan pienissä, alle 30 asunnon asunto-osakeyhtiöissä tilintarkastajana voi olla toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastajan ei tarvitse olla auktorisoitu tilintarkastaja, vaan hän voi olla esimerkiksi merkonomi tai tradenomi. Olemme pääosin tyytyväisiä lain muutoksiin, mutta rajan asettaminen pieneksi yhtiöksi olisi voinut olla enemmän kuin laissa määrätty 30 asuntoa. Kauniin ruskaista syksyä kaikille, tavataan syksyn riennoissa! Markku Mikkola puheenjohtaja 2 Merkonomi News 3/2010
New SMYL s merkonomi ry:n jäsenlehti Studentum.fi - Löydä koulutuksesi 7 120 vuotta kauppaopetusta Tampereella 8 Uusia jäsenetuja 10 SEPA 14 Liiton syyskokous Porvoossa 29 KANNEN KUVA: Porvoo Akvarelli Illimar Paul (Tallinna, Viro) JULKAISIJA Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry Pengerkatu 1 B, 00530 Helsinki Puhelin (09) 827 5542 Faksi (09) 827 4841 info@smyl.fi www.smyl.fi TÄSSÄ NUMEROSSA 3 / 2010 2... Pääkirjoitus 5... Lukijalle 8 120 vuotta kauppaopetusta Tampereella PÄÄTOIMITTAJA Anna-Maija Kunnas Puhelin (09) 827 5542 050 463 4667 anna-maija.kunnas@smyl.fi 6... Täsmäkoulutusta yrittäjälle 7... Studentum.fi - Löydä koulutuksesi TOIMITUSSIHTEERIT Leila Kantonen Puhelin 040 748 2450 leila.kantonen@smyl.fi Merja Äimänen Puhelin 050 541 0285 merja.aimanen@smyl.fi 8... 120 vuotta kauppaopetusta Tampereella 10... Uusia jäsenetuja 12... S&A-päivät 7 Studentum.fi - Löydä koulutuksesi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Markku Mikkola Puhelin 040 568 0256 markku.mikkola@smyl.fi MATERIAALI merkonominews@smyl.fi Toimitus vastaanottaa sitoumuksetta kuvia ja kirjoituksia. TAITTO Anna-Maija Kunnas PAINO Kirjapaino Uusimaa, Porvoo TILAUSHINTA 51 eur / vuosi 2010 TEKNISET TIEDOT Mediakortti 13... Positiivinen Hyvien Tapojen Lähettiläs 14... SEPA 17... Vieraskynä: Katri Komi 18... Meiltä ja Muualta 20... Työnantajan velvollisuudet työsuhteen päättyessä 22... Tapahtumat 29... Liittokokouskutsu Porvoossa la 20.11. 10 Uusia jäsenetuja ViimsiTervis Spa Hotelli, Rakvere Hotell & Spa, Avainhotellit Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 30... Nomit-kassan kuulumiset 32... Jäsenhankintakampanja 14 SEPA vaikuttaa jokaiseen kuluttajaan ja yritykseen Merkonomi News 3/2010 3
Vihreämpiä lehtiä. Vihreämpiä lehtiä. Vihreämpiä Olemme Olemme vuosien vuosien ajan panostaneet ajan panostaneet laatuun kustannustehokkuuteen ja prosessin ja prosessin toimivu Olemme vuosien ajan panostaneet laatuun ja luotettavuuteen, ovat niin ovat hyvällä niin mallilla, hyvällä mallilla, että keskitymme että keskitym peh kustannustehokkuuteen Olemme vuosien ja ajan prosessin panostaneet toimivuuteen. laatuun ja luotettavuuteen, Nyt ne asiat Ajattelemme Ajattelemme vieläkin vieläkin enemmän enemmän asiakkaidemm ovat niin hyvällä kustannustehokkuuteen mallilla, että keskitymme ja prosessin pehmeämpiin toimivuuteen. Nyt arvoihin. ne asiat ovat niin hyvällä mallilla, että keskitymme pehmeämpiin arvoihin. Ajattelemme vieläkin enemmän asiakkaidemme ja ympäristömme Ajattelemme vieläkin enemmän asiakkaidemme ja ympäristömme tarpeita. Ympäristöohjelmamme lisäksi haluamme olla painoalan tarpeita. Ympäristöohjelmamme lisäksi haluamme olla painoalan palveluhenkisin palveluhenkisin talo. Suomen talo. Suomen Lehtiyhtymän Lehtiyhtymän painotaloilta painotaloilta löytyvät löytyvät oikeat oikeat ratkaisut kaikkiin ratkaisut painotarpeisiin, kaikkiin painotarpeisiin, rotaatiokoneet rotaatiokoneet suuriin suuriin lehtipainoksiin tarpeita. tarpeita. Ympäristöohjelmamme lisäksi halua lisäk palveluhenkisin palveluhenkisin talo. Suomen talo. Suomen Lehtiyhtymän Lehtiyhtymän painotal ratkaisut ratkaisut kaikkiin kaikkiin painotarpeisiin, painotarpeisiin, rotaatiokoneet su ja arkkipaino ja arkkipaino asiakaslehtiin, asiakaslehtiin, mainos- main ja es ja arkkipaino ja arkkipaino asiakaslehtiin, asiakaslehtiin, mainos- mainos- ja esitepainatuksiin. ja Ole yhteydessä, yhteydessä, huomaat huomaat että ajattelemm että a yhteydessä, yhteydessä, huomaat huomaat että ajattelemme että ajattelemme palvelun palvelun kautta. V I H R E Ä M P I Ä L E H T I Ä Myynti: V I H R E Ä M P I Ä L E H T I Ä V I H R E Ä M P I Ä L E H T I ÄV I H R E Ä M P I Ä L E H T I Ä Myynti: Mikko Kallioranta puh. 040 171 9155 ti: Myynti: Anne Myynti: Simola puh. 0400 857 270 Kallioranta puh. 040 Kari 171 Vahala 9155 puh. 0400 711 651 Simola puh. 0400 www.kirjapainouusimaa.fi 857 270 ahala puh. 0400 711 651 Mikko Kallioranta Merja Mikko Jokiaho Kallioranta puh. 040 puh. 171 puh. 040 9155 0400 171 9155 100 895 Anne Simola Mikko Anne Simola Kallioranta puh. 0400 puh. 857 puh. 0400 27040 857171 270 9155 Kari Vahala Anne Kari Vahala Simola puh. 0400 puh. 711 puh. 0400 651 0400 711 651 857 270.kirjapainouusimaa.fi www.lehtipainot.fi Kari Vahala puh. 0400 711 651 www.kirjapainouusimaa.fi Tea Ahllund puh. 0400 343 311 Myynti: Kari Brunou Myynti: puh. Myynti: 0400 559 913 Tea Ahllund puh. 0400 343 311 Kari Brunou www.lehtipainot.fi puh. 0400 559 913 Tea Ahllund Tea Ahllund puh. puh. 0400 puh. 343 0400 311343 311 Kari Brunou Kari Brunou puh. puh. 0400 puh. 559 0400 913559 913 www.lehtipainot.fi www.lehtipainot.fi www.lehtipainot.fi Kirjapaino Uusimaa Kirjapaino Uusimaa Lehtiyhtyma_260x350.indd 1 17.3.2010 13:02:34 www.kirjapainouusimaa.fi x350.indd 1 17.3.2010 13:02:34 Lehtiyhtyma_260x350.indd Lehtiyhtyma_260x350.indd 1 1 4 Merkonomi News 3/2010
Lukijalle Koulutus avaa mahdollisuuksia Ihminen ei ole koskaan liian vanha opiskelemaan. Jatkuva, elämänikäinen oppiminen perus- ja jatkotutkinnon jälkeen lienee meidän kaikkien ammattieettinen velvollisuus. Jokaisella on mahdollisuus korjata jo tehtyjä valintoja, opiskella uusi ammatti tai täydentää ja päivittää jo opittua. Koulutusvaihtoehtoja riittää ja opiskelumuodoissa on valinnanvaraa. Itseohjautuvuus työssä on tätä päivää. Kehittymisen tarve lähtee meistä itsestämme, ei työnantajan kehotuksesta. Opinnoista saa runsaasti uusia näkökulmia, joita voi hyödyntää työssä. Ammattitaidon jatkuva päivittäminen sekä aivojen toimintakyvystä huolehtiminen osana elämänikäistä oppimista on nykypäivän merkittävä haaste. Studentum.fi on erinomainen hakukanava, jonka kautta löydät tietoa koulutusmahdollisuuksista ja opintojen sisällöstä eri opinahjoissa. Hakukanava on avoin kaikille, iästä riippumatta. Lue lisää sivulta 7. Opiskelun rahoitukseen on aikuisellekin tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Opintoluotsin (opintoluotsi.fi) kautta löydät tietoa erityisesti aikuisille suunnatuista tukimuodoista, esimerkiksi aikuiskoulutustuesta sekä yleisestä opintotuesta. Työväenopistoista ainakin 63-vuotta täyttäneet, eläkeläiset ja työttömät voivat anoa opintoseteleitä, jolloin opiskelu on maksutonta. Kysy lisää oman paikkakuntasi työväenopistosta. Intoa opiskeluun! Energistä syksyä kaikille jäsenille ja lehden lukijoille! Anna-Maija Kunnas päätoimittaja toiminnanjohtaja Yrittäjä oppisopimus on sinua varten! Alueemme yritysten liiketoiminnan kehittäminen on meille tärkeä asia. Ota yhteyttä, saat asiantuntevaa neuvontaa koulutustarjonnasta. Kehitä osaamista tarpeesi mukaan täsmäkoulutuksella. Esimerkiksi markkinointi, myynti, viestintä, tuotteistaminen, hinnoittelu, taloushallinto tai jokin muu yrittäjälle tärkeä aihe. Yrittäjälle ajankohtaisia koulutuksia Verkostoyrittäjyys yrittäjän ammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Muita liiketalousalan koulutuksia Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Markkinointiviestinnän ammattitutkinto Myynnin ammattitutkinto Taloushallinnon ammattitutkinto Lisätietoja oppisopimuskoulutuksista: oppisopimusneuvoja Tuula Nisonen (09) 310 86772, tuula.nisonen@hel.fi www.oppisopimus.hel.fi www.opityossa.fi Merkonomi News 3/2010 5
TEKSTI: JARMO MÄKELÄINEN KUVA: MARKKU TERÄVÄINEN Täsmäkoulutusta yrittäjille Oppisopimuskoulutus on valtaosin omassa työssä oppimista. Joustava koulutusmuoto sopii erinomaisesti eri alojen yrittäjien erityistarpeisiin. Yrittäjän oppisopimuksessa oppiminen palvelee alusta loppuun omaa yritystoimintaa. Kuvassa Jarmo Lehtosen kanssa keskustelemassa koulutustarkastaja Arja Kuutti. Jarmo Lehtosella on mittava työkokemus Nokian sekä kansainvälisen muotoilukentän yritysten palveluksesta. Oppisopimuskoulutuksella hän on parantanut omia yrittäjävalmiuksiaan. - Oppisopimuskoulutuksessa oli aiemmin kyse kisällioppipoika-traditiosta. Nykyisin oppisopimus on selkeästi yrittäjille ja yrityksille kohdennettu koulutusmuoto. Sen avulla yrittäjät voivat itse kehittää omaa osaamistaan, ja myös yrityksen henkilöstö voi kouluttautua oppisopimuksella. Täsmäkoulutuksilla halutaan entistä paremmin palvella yrittäjien tarpeita ja räätälöidä heille kaikkein sopivimmat koulutukset, kertoo koulutustarkastaja Arja Kuutti Helsingin kaupungin opetusviraston oppisopimustoimistosta. Oppisopimuskoulutus on opetusministeriön rahoittamaa koulutusta. Oppisopimustoimisto on koulutuksen järjestäjä, joka tekee yrittäjän kanssa oppisopimukset ja hankkii tarvittavan tietopuolisen koulutuksen. Liiketoiminnan johtamisosaamiseen kehittäviä ammatillisia näyttötutkintoja ovat yrittäjän ammattitutkinto ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. - Näiden tutkintotavoitteisten koulutusten lisäksi olemme tarjonneet yrittäjille mahdollisuutta lyhytkestoisiin täsmäkoulutuksiin noin tuhannen euron arvosta, Arja Kuutti toteaa. Yllättävä vaihtoehto Jarmo Lehtonen ja hänen yrittäjäkumppaninsa helsinkiläisestä Scope Associates Oy:stä tarttuivat Helsingin oppisopimustoimiston tarjoamaan yrittäjän täsmäkoulutusmahdollisuuteen. Lehtonen ja hänen kollegansa ovat suorittaneet työssä oppimisen lisäksi opintomoduuleita oppilaitoksen koulutustarjonnasta. Työssä oppimista tukee mentor, joka on toinen kokenut yrittäjä. Lehtonen toteaa, ettei aiemmin voinut kuvitellakaan olevansa joskus itse oppisopimuskoulutuksessa. - Minulle oli muodostunut sellainen kuva, että oppisopimuskoulutusta hyödynnetään lähinnä silloin, kun yritystoimintaa ollaan siirtämässä esimerkiksi isältä pojalle, Lehtonen sanoo. Scope Associates Oy:n kokemusten mukaan yhteistyö oppisopimustoimiston ja tietopuolisen koulutuksen tarjoajan kanssa on ollut joustavaa. - Uskon, että oppisopimuskoulutus on tulevaisuuden koulutusmuoto; se sopii erinomaisesti työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Uskon, että myös meidän yrityksemme voi tulevaisuudessa hyödyntää Helsingin oppisopimustoimiston koulutustarjontaa. Halumme oppia koko ajan uutta on valtava, ja siihen oppisopimuskoulutus tarjoaa erinomaisen väylän. Näiden koulutusten kautta on mahdollista saada myös uusia asiakkaita ja laajentaa omaa verkostoa. Yrittäjyys on jatkuvaa uuden oppimista, ja Suomen tulevaisuus on yrittäjissä, Jarmo Lehtonen painottaa. Oppia ikä kaikki Jarmo Lehtosella on yli 20 vuoden kansainvälinen kokemus muotoilusta ja alan johtotehtävistä. Scopessa hän vastaa muotoilu- ja palvelukokemuksen ja tuotestrategioiden asiantuntijapalveluista sekä liiketoiminnan ja yhteistyöverkoston kehittämisestä. - Me Scope Associates Oy:ssä tarjoamme asiakkaillemme kumppanuutta ja koulutusta koko tuotekehityskaaren osalta: ideasta lopputuotteeksi. Panostamme myös omaan kouluttautumiseen. Oppisopimus tarjoaa räätälöityä koulutusta käytännön tarpeisiin. Kouluttajilla on kaikilla käytännön kokemusta; he tietävät, millaista tietotaitoa tarvitaan nykyisessä työelämässä, Lehtonen tietää kertoa. 6 Merkonomi News 3/2010
TEKSTI JA KUVA: ANNA-MAIJA KUNNAS Studentumin tiedotuspäällikkö Eveliina Koivunen (kuvassa oikealla) perusti Studentumin Suomeen vuonna 2009. Nyt työntekijöitä on jo kahdeksan ja uusia rekrytoidaan toiminnan kasvaessa. Kuvassa: tiedottaja Heta Oksanen ja asiakasvastaava Tuomo Marttala. Studentum.fi - Löydä koulutuksesi Studentum auttaa opiskelijoita löytämään oman koulutuksensa suomalaisista ja myös ulkomaisista oppilaitoksista. Idea syntyi omasta tarpeesta Lukion päättäneet ruotsalaisnuoret Magnus, Marcus ja Fredrik perustivat omien tarpeidensa pohjalta koulutushakupalvelun vuonna 2001. He valmistuivat lukion jälkeen kukin eri aloilta: kauppatieteellinen, oikeustieteellinen ja teknillinen. Nyt he muodostavat yrityksen johtoportaan. Studentum.fi toimii jo kaikissa Pohjoismaissa ja syksyllä 2010 toimintaa laajennetaan Eurooppaan, ensimmäisenä Hollantiin. Sopivan koulutuksen haku on helppoa Studentum.fi-hakupalvelu toimii kohtauspaikkana opiskelijoiden ja oppilaitosten välillä. Yritysideana on opiskelijoiden ohella auttaa sekä suomalaisia että ulkomaisia yliopistoja, korkeakouluja, ammatillisia oppilaitoksia, kansanopistoja ja muita koulutusinstituutioita löytämään opiskelijoita koulutuksiinsa. Palveluun on koottu kaikki opintopaikkaa hakevalle oleelliset tiedot, jotka on jaoteltu koulutusaloittain kategorioihin selkeästi ja todenperäisesti. Studentum.fi on hakukanava kaikille Tällä hetkellä Studentumin kävijöistä suurimman osan muodostavat 16-30-vuotiaat, kiinnostus aikuiskoulutuksia kohtaan on kuitenkin kasvanut voimakkaasti. Studentum.fi:ssä käyttäjät voivat tutustua yli 2000 eri alan koulutukseen. Studentum Auttaa koulutuksenjärjestäjiä löytämään oikeat opiskelijat ja opiskelijoita oikean koulutuksen Perustettu: 2001 Ruotsi, 2006 Norja, 2007 Tanska 2009 Suomi, 2009 Educations.com Omistajat: Marcus Boström, Fredrik Söderlindh, Magnus Obel Henkilöstö: konserni noin 95 Kävijämäärä/kuukausi: yksittäisiä kävijöitä noin 60.000, konsernitasolla noin 500.000 Kohderyhmä: kaikki yläasteen ja lukion jälkeisestä opiskelusta kiinnostuneet Ammatinvalintatesti Pohditko ammatti- ja koulutusvalintoja? Nykyään uudelleenkouluttautuminen voi olla ajankohtaista iästä riippumatta. Tee ammatinvalintatesti Studentumin sivuilla, se auttaa sinua löytämään itsellesi sopivan ammatin ja koulutuksen. Testin tehtyäsi voit myös lukea lisää eri ammattialoista ja koulutusvaihtoehdoista. Onnea oman koulutuksesi löytämiseen! www.studentum.fi Merkonomi News 3/2010 7
KUVAAJA: IDA NYMAN KUVAUSAIKA: 1917 TAMPEREEN KAUPPAOPISTON VIIMEINEN LUOKKA ARKISTOLÄHDE: VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO Tampereen Kauppaseuran aloitteesta kauppaja kauppa-apulaiskoulun yhteyteen perustettu, uuden asetuksen mukaisesti täydellinen kauppaopisto aloitti toimintansa vuonna 1908, jolloin oppilaitoksen nimeksi tuli Tampereen kauppaoppilaitos. Vuonna 1912 valmistui Satakunnankadulle Tampereen kaupungin rakennuttama, arkkitehti Viwi Lönnin taidokkaasti suunnittelema kauppaoppilaitosrakennus, jonka henkeen ja ilmapiiriin nykyinenkin opiskelijapolvi pääsi tutustumaan. Saimme viettää Sammonkadulle vuonna 1965 valmistuneen Mercurio-rakennuksen peruskorjausajan historiallisesti arvokkaassa ympäristössä ja nyt voimme nauttia nykyaikaistetun oppimisympäristön suomista mahdollisuuksista. Tampereen kauppaoppilaitoksen toiminta kasvoi, kehittyi ja monipuolistui tasaiseen tahtiin 1990- luvun koulutusrakenneuudistukseen asti. Tampereen ammattikorkeakoulun toiminnan vakinaistuttua vuonna 1996, Tampereen kaupunki perusti Tampereen talouden ja tekniikan oppilaitoksen jatkamaan merkonomikoulutusta ja viemään loppuun Tampereen teknillisen oppilaitoksen teknikkokoulutuksen. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyötä lisättiin 1990-luvun lopussa. Tampereen kaupungin yhdistettyä omistamansa ammatilliset oppilaitokset 1.8.2000 alkaen Tampereen ammattiopistoksi, otettiin käyttöön kaksoisnimi Tampereen ammattiopisto Tampereen kauppaoppilaitos. Ammattiopisto siirtyi koulutusalakohtaiseen organisaatioon syksyllä 2008, jolloin liiketalouden sekä tieto- ja viestintätekniikan alan koulutuksista tuli osa Tampereen ammattiopiston Palvelut ja liiketalous -koulutusalaa, johon kuuluvat myös entisen Pyynikin ammattioppilaitoksen catering-, elintarvike-, kauneudenhoito- ja hiusala sekä vaatetus- ja jalkineala. Samalla ammattiopiston aikuiskoulutukset yhdistettiin hallinnollisesti. Liiketalouden sekä tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto-, ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutus sekä lyhytkestoinen ammatillinen lisäkoulutus tapahtuu edelleen Sammonkadun toimipisteessä tiiviissä yhteistyössä nuorten koulutuksen kanssa. 8 Merkonomi News 3/2010
120 vuotta kauppaopetusta Tampereella Tampereen Kauppayhdistyksen jäsenten peräänantamattoman työn tuloksena Tampereella aloitti 1.9.1890 toimintansa maan kolmas suomenkielinen ja ensimmäinen täyden palvelun kauppaoppilaitos, Tampereen Kauppaopisto. Koulun ylläpidon käytyä liian kalliiksi yhdistykselle, kauppaopiston omistajaksi tuli syksyllä 1892 Tampereen kaupunki, joka edelleenkin toimii koulutuksen järjestäjänä. TEKSTI: ANJA KAUNISTO Tampereen kauppaoppilaitoksen rehtoreina ovat toimineet 1890 1918 Hjalmar Gyldén 1919 1943 Kyösti V. Kaukovalta 1943 1954 Aarne I Kallioniemi 1955 1976 Sakari Nieminen 1977 2000 Matti Olas 2000 Eeva Mäihäniemi 2008 koulutusalajohtaja/ Palvelut ja liiketalous KUVAAJA: JUKKA RAUNIO KUVAUSAIKA: 11.10.1945 TAMPEREEN KAUPPAOPISTO, SATAKUNNANKATU 13 ARKISTOLÄHDE: VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO Merkonomi News 3/2010 9
Uusia jäsenetuja Rakvere Aqva Hotel ja Spa on toukokuussa 2008 avattu neljän tähden kylpylähotelli ja vesipuisto. Hotelli sijaitsee historiallisessa Rakveren kaupungissa tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Hotellin kaikissa huoneissa (150) on kylpyhuone, wc, TV, minibaari, ilmastointi, internet, puhelin, hiustenkuivaaja, kylpytakit ja tohvelit. Saunakeskuksessa on kaksi aromisaunaa, kaksi turkkilaista saunaa, höyrysuolasauna, infrapunasauna, kylmävesiallas, verenkiertoa edistavät jalkakylvyt ja kuuma penkki, josta avautuu upea puistonäkymä. Vesikeskuksessa on suuri allas-osasto, jossa porealtaita, aaltokone, vastavirta-allas, rentouttavia vesihierontapisteitä, ulkoilmaallas sekä lapsille lastenaltaat ja vesiliukumäki. Kuntoilijoille kuntosali. ja 25-metrinen uima-allas. Kulinaristisia nautintoja tarjoavat Ravintola Mezzo ja Kahvila Arabella. www.viimsitervis.ee Viimsi Tervis Spa Hotelli on jatkuvasti kehittyvä täyden palvelun terveyskylpylä ja Wellness Spa -keskus luonnonkauniilla Viimsin niemellä, ainoastaan kymmenen kilometrin päässä Tallinnan keskustasta. Palveluksessasi ovat nykyaikainen kunto-, kauneus- ja vapaa-ajankeskus, ystävällinen ja avulias henkilökunta sekä nykyaikainen ja mukava hotelli. Viimsi Tervis -kylpylässä on 104 huonetta. Kaikki huoneet sopivat allergikoille. Kaikissa huoneissa on wc, suihku, TV, radio, puhelin, hiustenkuivaaja ja kylpytakki. Erilaiset rentouttavat, piristävät ja kiinteyttävät hoidot sekä monipuoliset ohjatut liikuntamuodot kohottavat asiakkaan henkistä ja fyysistä terveydentilaa. Mieli virkistyy ja toimintakyky paranee. Voit valita juuri itsellesi sopivasti painotetun paketin: joko terveyttä, kauneutta tai kuntoilua. Rakvere Aqva Hotel ja Spa tarjoaa SMYL-jäsenille upeat jäsenedut - majoitus- ja hoitopaketeista - 10 % - etukäteen varatuista Emeraude- ja Alessandron spa -hoidoista - 10 % Varaukset ja info: Puhelin +372 326 0000 Email: info@aqvahotels.ee Mainitse varauksen yhteydessä: SMYL Etu voimassa vuoden 2010 loppuun. www.aqvahotels.ee Viimsi Tervis Spa Hotelli tarjoaa SMYL-jäsenille upeat jäsenedut - 20 % alennus kaikista majoitus- ja hoitopaketeista Tarjous ei koske erillään myytäviä tuotteita. Varaukset ja info: Puhelin +372 60 61 199 Email: info@viimsitervis.ee Mainitse varauksen yhteydessä: SMYL Etu voimassa 19.12.2010 saakka. 10 Merkonomi News 3/2010
Uusia jäsenetuja Aittakatu 1, 20780 Kaarina Å 02 242 4920 kivitasku@avainhotellit.fi Piispankatu 34, 06100 Porvoo Å 019 584 455 sparre@avainhotellit.fi Kalevan puistotie 2, 33500 Tampere Å 03 253 5353 kauppi@avainhotellit.fi Viitasaarentie 261, 44800 Pihtipudas Å 014 561 401 niemenharju@avainhotellit.fi Avainhotellit on yksityinen, täysin kotimainen hotelliketju. Ketjuumme kuuluu 7 hotellia eri paikkakunnilla: Porvoo, Lahti, Kouvola, Kaarina, Tampere, Äänekoski, Pihtipudas. Hotellipalvelumme on - vieraanvaraista - yksilöllistä - kohtuuhintaista Hämeenkatu 4, 15110 Lahti Å 03 544 00 grand@avainhotellit.fi Kotakennääntie 9, 44100 Äänekoski Å 014 520 121 hirvi@avainhotellit.fi SMYL-jäsenetu: Alennus - 10 % huonehinnoistamme. Mainitse koodi SMYL varausta tehdessäsi. Huoneita rajoitetusti. www.avainhotellit.fi Pallokentäntie 2, 45700 Kuusankoski Å 05 740 701 sommelo@avainhotellit.fi Merkonomi News 3/2010 11
TEKSTI: ANNA-MAIJA KUNNAS KUVAT: KUNNAS Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin samanaikaisesti kolme tapahtumaa: S&A-PÄIVÄT, GIMME-LIIKELAHJAT ja CORE CONGRESS & EVENTS. Tapahtumissa vieraili kahden päivän aikana 6388 kävijää. S&A-PÄIVÄT on perinteikäs näyttely- ja koulutustapahtuma, joka kokoaa vuosittain toimistoalan ammattilaisia messukeskukseen. Näyttelyssä esittäytyvät toimistojen työympäristössä tarpeellisten tuotteiden tarjoajat. Messuilla tutustuu hotelli- ja kokouspalveluihin, juhla- ja cateringpalveluihin, toimistotarvikkeisiin ja -kalusteisiin, ammattikirjallisuuteen ja koulutustarjontaan. SMYL:in ja Helsingin Merkonomien messuosasto sijaitsi näkyvällä paikalla ja saavutti molempien päivien aikana runsaasti liiton ja yhdistysten toiminnasta kiinnostuneita kävijöitä. Opiskelijoiden kävijämäärä oli edellisiä vuosia suurempi, nuoretkin ymmärtävät turvata tulevaisuutensa heti työelämän alkuvaiheessa. Osastolla välitettiin hyödyllistä tietoa liiton toiminnasta ja jäsenyyden eduista. Suuri joukko kävijöistä teki päätöksen paikan päällä ja turvasi tulevaisuuden liittymällä jäseneksi. Tom Thomssen Hakato Oy:stä esitteli laadukkaita tekstiilejä ja liikelahjoja. Kierrätys on päivän sana materiaalina näissäkin tietokonelaukuissa. www.hakato.fi Ainutlaatuisessa, liikkuvassa BBQ-keittiössä valmistuvat maittavat ateriat haluamassasi paikassa. www.bbqcatering.fi Tapahtuman raikkaasti juontanut yo-merkonomi Taru Valkeapää harkitsi merkonomilakin hankintaa. Osastollamme oli esillä merkonomi-, datanomi-, tradenomi- ja restonomi-valmistujaislakit. Lakkeja voi tilata liitosta yksittäin tai vaikka koko luokalle tai yritykselle. Klaus Thomasson piipahti osastollamme kolesterolin mittauksessa. Aiempina vuosina on osastollamme vaalittu kuntoa ja kauneutta, nyt oli terveyden vuoro. Eeva-Liisa Kainulainen Helsingin Sydänpiiristä esitteli piikityksen ohessa 2,5 kilon rasvaklönttiä, joka ei ole tervetullut kenenkään vyötärölle. I DIG GOLD - Kaiva sinäkin omat kultahippusi! Luomukullankaivaja Jukka Kela järjestää Lemmenjoen Pehkosenkurussa opastettuja kullankaivuupäiviä. www.eramaankulta.fi tai facebook. 12 Merkonomi News 3/2010
Positiivinen Hyvien Tapojen Lähettiläs Kunniamerkonomi Urpo Martikainen on Vuoden Positiivisin Helsinkiläinen ja Hyvien Tapojen Lähettiläs. Helsinkiläinen Havis Amandan nuorkauppakamari järjesti yhteistyössä Consumer Compass - Kuluttajatieto Oy:n kanssa sähköisen gallupin, johon osallistui lähes 500 helsinkiläistä. Urpo Martikainen keräsi suurimman äänipotin (37 %). Positiivisin Helsinkiläinen on osa valtakunnallista Vuoden Positiivisin Suomalainen -projektia, jonka järjestävät Suomen Nuorkauppakamarit ry ja Positiivarit Oy. Oman positiivisuutensa Urpo Martikainen uskoo kumpuavan elämänasenteesta. - Toimittajan työssä vastaantuleva informaatio on joskus ikävää ja negatiivista, eikä huonoja uutisia saa käännettyä hyviksi, myönteinen ajattelutapa tekee työstä mielekkäämpää, hän kertoo ja on hyvin ilahtunut oman kotikaupungin asukkailta saamastaan positiivisesta tunnustuksesta. Muutamia lainauksia Upia äänestäneiden helsinkiläisten vapaista kommenteista: - Aina hyväntuulinen huumorinikkari. Upin jälkeen olen aina hyvällä tuulella. - Asiallinen henkilö, arvostettu alallaan, miellyttävä. - Loistava tyyppi ja sai aina kymppiuutisissa hyvälle mielelle. - Henkilö, jonka voisin haluta oikeasti olohuoneeseen vieraaksi, en vain kuvaruudun toiselle puolelle. - Hyväntuulinen, mutta vaativa työmyyrä. Upea esimerkki nuoremmille. - Martikainen on tuonut ikävätkin asiat lohdullisesti esille. - Leppoisan hyväntuulinen stadilainen. - Upi on jo käsite ja positiivisuuden ilmentymä. Hän tuo luotettavuutta ympärilleen positiivisuudellaan. Syksy on ollut Upille kiireistä aikaa. Ei pelkästään helsinkiläisten, vaan koko kansan suosikki valittiin myös Hyvien Tapojen Lähettilääksi. Tapaseuran puheenjohtaja Kaarina Suonperä perusteli Urpon valintaa muun muassa miehen huolitellulla olemuksella, koskettavalla äänellä, kielenkäytöllä, luotettavuudella ja uskottavuudella. Omalla olemuksellaan ja tavallaan esittää uutisia Urpo on tuonut sielunrauhaa kuulijoille, hänen lukemiensa uutisten jälkeen on ollut turvallista mennä nukkumaan. Urpon kanssa keskustellessa hän pysähtyy ja katsoo silmiin, mutta pitää silti veijarimaisen olemuksensa. Urpo on ollut myös kiltti hymypoika koulussa, Kaarina listaa. TEKSTI: ANNA-MAIJA KUNNAS KUVA: HELI KOIVUNIEMI Valtakunnallista Hyvien Tapojen Päivää vietettiin 20.9.2010. Tapaseura valitsee vuosittain kaksi Hyvien Tapojen Lähettilästä, Nuorten Hyvien Tapojen Lähettilään, jonka valitsevat koululaiset ja Vuoden Käyttäytyjän. Tapaseura nimesi Hyvien Tapojen Lähettiläiksi Urpo Martikaisen ja nuoren seiväshyppääjä Minna Nikkasen. Tapaseuran perinteisiin kuuluu, että jonkin koulun oppilaat valitsevat omat ehdokkaansa nuorten Hyvien Tapojen Lähettiläiksi. Tänä vuonna valinnan tekivät Savonlinnan taidelukion opiskelijat, jotka valitsivat Aira Samulinin ja Lenni- Kalle Taipaleen. Vuoden Käyttäytyjän kunniakirjan sai lastenpsykiatri ja asiantuntijalääkäri Raija Cacciatore. Eläkkeelle toukokuun lopussa siirtyneellä uutisankkurilla riittää kysyntää. Silmin nähden Upi nauttii eläkkeellä olostaan, joka kyllä melkoisesti poikkeaa totutusta eläkepäivien vieton mielikuvasta. Pyyntöjä satelee erilaisiin projekteihin, televisiomaailmakin vetää puoleensa, tosin ei uutispuolelle. Minun on ollut mahdollista hyväksyä elämääni sisältöä, jota en aiemmin ole ajan puutteen vuoksi voinut tehdä. Eläkepäiväni täyttävät kolmen sorttiset asiat: välttämättömät, hyödylliset ja hauskat, Urpo kuvailee. Ensimmäistä kertaa, sitten kouluvuosien, oli kunnon kesäloma, jolloin oli aikaa mökkeillä ja matkustaa koti- ja ulkomailla. Maalausvälineet ovat kulkeneet joka reissussa mukana ja uusia akvarelleja on syntynyt. Välttämätöntä ja myös hyödyllistä on tavallisen elämän pyörittäminen, johon kuuluu omakotitalon pihan hoito ja tietysti ihmissuhteiden hoito. Nykyään on mukava todeta uutisten jälkeen, että kiva, kun ei huomenna tarvitse mennä töihin, hän naurahtaa. Urpo Martikaisen akvarelleista on julkaistu kaksi kirjaa: Minun maisemani (Minerva 2008) ja Vanhoina hyvinä aikoina (Minerva 2010). Akvarellituotantoon voit tutustua myös nettisivuilla: http://www.saunalahti.fi/upim
SEPA Yhtenäisellä euromaksualueella ostokset voi maksaa samalla tavalla maasta riippumatta, Tuula Winberg Nordeasta kertoo. vaikuttaa jokaiseen kuluttajaan ja yritykseen TEKSTI: HEIDI HENRIKSSON, NORDEA SEPA-alueeseen kuuluvat: 27 EU-maata: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Eesti, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki ja Unkari ETA-maat: Islanti, Liechtenstein ja Norja sekä Monaco ja Sveitsi. Suomi siirtyy yhtenäiseen euromaksualueeseen SEPAan (Single Euro Payments Area) ensi vuoden alussa. SEPAn tavoitteena on, että samat maksuvälineet ja maksutavat ovat käytössä kaikissa Euroopan maissa. SEPA-aikaan siirtyminen edellyttää yrityksiltä muutoksia taloushallinnon ja maksuliikkeen järjestelmiin. Aikaa SEPA-valmiuden viimeistelyyn on vuoden 2010 loppuun asti. 14 Merkonomi News 3/2010
Konkreettinen askel kohti yhtenäistä euromaksualuetta otettiin heinäkuussa, kun voimaan tuli velvollisuus ilmoittaa tilinumeron kansainvälinen IBAN-muoto ja pankin yksilöintitunnus BIC asiakkaille lähtevissä laskuissa. Vain kotimaassa toimivien yritysten ainoa muutostarve saattaa olla IBAN-tilinumeron ja BICtunnuksen ilmoittaminen laskutuksessa. Useammassa EU-maassa toimivien yritysten kannattaa arvioida SEPAn vaikutukset maksu- ja laskutusprosesseihin yhdessä ohjelmistotoimittajansa kanssa, kertoo Cash Management -myyntitiimin johtaja Maritta Miettinen Nordean Helsingin keskustan yritysalueelta. Kauppojen, ravintoloiden ja muiden myyntipisteiden tulee päivittää myös maksupäätteensä, jotta ne pystyvät lukemaan magneettinauhojen lisäksi sirukortteja. Tulevaisuudessa euromaksualueella hoidetaan kaikki maksut samalla kansainvälisellä aineistomuodolla. Tämä koskee niin yritysten välistä maksuliikennettä kuin esimerkiksi palkkoja ja eläkkeitä. Matkustaminen helpottuu Yksityishenkilöt voivat matkustaa, elää ja omistaa muissa Euroopan maissa vaivattomammin, kun käytössä on samat maksuvälineet ja maksukanavat. Palveluiden ja tavaroiden ostaminen Euroopan eri maista yksinkertaistuu, kun ostokset voi maksaa samoin ehdoin kuin kotimaassa. Esimerkiksi Italiassa lomaileva suomalaisperhe voi hoitaa hotellilaskun, ravintolaillalliset, tuliaiset ja käteisnostot oman pankkinsa kansainvälisellä maksukortilla, palvelupäällikkö Tuula Winberg Nordean Helsinki- Senaatintorin konttorista sanoo. Kuluttajille näkyvin muutos on tilinumeroiden uusi kansainvälinen muoto IBAN. Toinen muutos on magneettijuovalla varustettujen maksukorttien korvautuminen sirukorteilla. Sirukortilla kuluttaja voi maksaa ostoksia ja palveluita sekä nostaa rahaa käteisautomaatista yhtä helposti koko SEPA-alueella. Yleiseurooppalaisen standardoinnin ansiosta yritykset voivat tehostaa likviditeettinsä hallintaa ja vähentää eurotilien määrää. Periaatteessa yritykselle riittää yksi pankki ja yksi pankkitili koko SEPA-alueella, Maritta Miettinen sanoo. Tuemme yrityksiä taloushallintojärjestelmien ja maksuliikeprosessien uudistamisessa yhteistyössä ohjelmistotoimittajien kanssa, Maritta Miettinen Nordeasta sanoo. Tunnetko jo IBANin ja BICin? SEPAn myötä tilinumeroissa otetaan käyttöön kansainvälinen IBAN-muoto (International Bank Account Number). Lisäksi laskuissa tarvitaan pankin yksilöivä tunniste eli BIC (Bank Identifier Code). IBAN-tilinumeron tunnistaa numerosarjan alussa olevasta kaksikirjaimisesta maatunnuksesta. IBANin pituus vaihtelee maittain. Suomalainen IBAN on aina 18 merkkiä pitkä ja alkaa maatunnuksella FI eli Finland. BIC-tunnuksen pituus on 8 tai 11 merkkiä, joista kuusi ensimmäistä on aina kirjaimia ja loput kirjaimia tai numeroita. BIC-koodin neljästä ensimmäisestä merkistä voi päätellä saajan pankin ja viidennestä ja kuudennesta merkistä pankin maan. Esimerkiksi Nordea Suomen BIC-koodi on NDEAFIHH ja Nordea Viron NDEAEE2X, Maritta Miettinen Nordeasta sanoo. Mistä IBAN ja BIC löytyvät? Oma IBAN-tilinumero löytyy pankin tiliotteelta. Saajan IBAN ja BIC löytyvät laskulomakkeesta. IBANin voi tarkistaa myös Nordean verkkopankista Tilitapahtumat ja tilin tiedot -kohdasta. Lisäksi Nordean verkkosivuilla on kätevä laskuri, jonka avulla nykyisestä tilinumerosta saa IBAN-tilinumeron, Maritta Miettinen kertoo. Nordean verkkopankissa BIC-koodia ei tarvitse antaa, sillä verkkopankki hakee koodin IBANin perusteella automaattisesti pankin ylläpitämästä BIC-rekisteristä. Merkonomi News 3/2010 15
SEPA-valmisteluiden tarkistuslista yrittäjäasiakkaalle Nordeassa saat kaikki SEPAan liittyvät maksuliikepalvelut kerralla kuntoon! Käytössäsi on ainoastaan verkkopankki, jossa teet yksittäisiä maksuja tai käytät maksuautomaattia Käytössäsi on verkkopankki tai maksuliikeohjelmisto, jolla lähetät maksuaineiston pankkiin YSO410 08.10 Varmista, että laskutustiedoista löytyy yrityksesi tilinumero IBAN-muodossa sekä Nordean BIC-koodi Käytä maksunsaajan IBAN-muotoista tilinumeroa maksaessasi ostolaskuja Muistathan, että EU/ETA-alueelle maksettaessa on aina käytettävä IBAN-tilinumeroa Nordea muuntaa verkkopankin saajarekisterissä olevat tilinumerot automaattisesti IBAN-muotoon siirtymäajan kuluessa Tiedustele palkansaajilta heidän tilinumeronsa IBAN-muodossa ja käytä niitä palkanmaksun yhteydessä Jos vastaanotat korttimaksuja niin hanki sirukortteja lukeva maksupääte. Varmista Luottokunnasta, että kauppiassopimuksesi on ajan tasalla Olet SEPA-valmis! Jos yritykselläsi on toimintaa myös muissa euromaissa, SEPAn myötä on mahdollista keskittää maksuliike Nordea Suomeen. Ota yhteys ohjelmistotoimittajaasi ja pyydä päivitys laskutus- ja/tai palkanlaskentaohjelmaasi Ota yhteys Nordeaan ja sovi SEPA-palveluiden käyttöönotosta Ota yhteys tilitoimistoosi ja sovi SEPA-palveluiden käyttöönotosta Varmista, että laskutustiedoista löytyy yrityksesi tilinumero IBAN-muodossa sekä Nordean BIC-koodi Huomioi myös pankkiviivakoodiin tuleva muutos loppuvuodesta 2010 Tiedustele palkansaajilta heidän tilinumeronsa IBAN-muodossa ja käytä niitä palkanmaksun yhteydessä Huolehdi, että ohjelmistopäivitysten jälkeen tilinumerot ovat IBAN-muodossa kaikissa järjestelmissä. Voit tarvittaessa tehdä sopimuksen IBAN-muuntopalvelusta Nordean kanssa Muistathan, että EU/ETA-alueelle maksettaessa on aina käytettävä IBAN-tilinumeroa Jos vastaanotat korttimaksuja niin hanki sirukortteja lukeva maksupääte. Varmista Luottokunnasta, että kauppiassopimuksesi on ajan tasalla Olet SEPA-valmis! 16 Merkonomi News 3/2010
Vieraskynä Hyväntuulista arkea! Vaikka suomalaiset ovat aikaisempaa terveempiä, niin sosiaaliseen asemaan perustuvat terveyserot ovat edelleen näkyvissä. Pienituloisten ja vähän koulutettujen terveys ei ole kohentunut samaa tahtia hyvätuloisten ja koulutettujen kanssa. Terveimpiä ovat kaupungeissa asuvat korkeasti koulutetut naiset. Vastaavasti huono terveydentila yhdistyy usein huono-osaisiin. Vakavat sairaudet ja keskimääräistä aikaisempi kuolema on yleistä alimmissa yhteiskunnallisissa asemissa olevilla henkilöillä varmastikin kaikkialla maailmassa. Fyysisellä aktiivisuudella on selvä yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. Aikuisista jopa 40 % liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Vanhasen II hallitus puuttui tilanteeseen esimerkiksi kansallisella terveyserojen kaventamisen toimintaohjelmalla. Sillä halutaan edistää terveyttä kaikissa sosiaaliryhmissä, mutta ennen kaikkea niissä, joihin terveysongelmat ovat kasaantuneet. Nuorten työntekijöiden keskuudessa arvostetaan myös vapaa-aikaa enemmän kuin aikaisempien sukupolvien kohdalla. Enää ei olla valmiita uhrautumaan loputtomasti työlle, vaan työn ja vapaa-ajan rajat halutaan erottaa toisistaan. l l l l l l Työssä viihtyvyyteen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa mahdollisuus keskittyä kulloiseenkin työtehtävään. Tietotyöläisten työpäivää selvittävä tutkimus kertoo, että keskimäärin työntekijöillä oli kolmen minuutin häiriöttömiä hetkiä erilaisten keskeytysten välissä. Työnteon keskeyttäviä tekijöitä löytyy jokaisen ympäriltä: sähköposti saapuu, puhelin soi, työkaverilla on asiaa... Pitkiä häiriöttömiä jaksoja on vaikea saada, ellei niitä itse järjestä vaikkapa kerran viikossa. Rauhassa tehty työ palkitsee tekijänsä, ja sen jälkeen työtä keskeyttäviä tekijöitä jaksaa taas paremmin ottaa vastaan. Työnilo ja sisäinen yrittäjyysasenne auttaa pitkälle! Hyvinvointiin vaikuttavat fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkinen, sosiaalinen ja emotionaalinen hyvinvointi sekä terveellinen ravinto. Ennaltaehkäisyllä, varhaisella puuttumisella ja omalla vastuulla pystytään estämään monia ongelmia. Työssä jaksamiseen liittyy taas se, miten käytän ne vuorokauden muut noin kuusitoista tuntia arkisin sekä viikonloput. Syönkö, liikunko ja nukunko sopivasti? l l l l l l Lomien odottelun sijasta meidän olisi osattava nauttia arjesta. Sen keskelläkin tulee olla mahdollisuus pieniin rentoutumishetkiin. Tutkimuksen mukaan eniten tyytyväisyyttä elämään tuovat työssä viihtyminen ja läheiset ihmissuhteet. Maaseudun naimisissa olevat naiset olivat kaikkein tyytyväisimpiä elämäänsä. He pitivät työstään, parisuhteestaan sekä perhe-elämästään. Myös muiden elämäänsä tyytyväisimpien ihmisten joukossa työ ja parisuhde korostuivat onnellisuutta tuottavina tekijöinä. Työssä viihtyminen tulee tulevaisuudessa korostumaan entisestään. Nuoret työntekijät pitävät työssä viihtymistä usein jopa tärkeämpänä tekijänä kuin korkeampaa palkkaa. Katri Komi MMM, kansanedustaja (kesk.) Joroisista Valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaoston jäsen Merkonomi News 3/2010 17
Meiltä ja NALLE POIKINEEN HAKANEULA RAPULAUTASELLA? Siltä se vaikuttaa, myönnän. Mutta tuota hakaneulaa ei saa auki eikä kiinni. Siis mikä se on? 10 pisteen neuvo: suomalainen keksintö, 5 pisteen ohje: sitä työnnetään ja sillä vedetään - joko pääsit jyvälle? 3 pistettä saat vaikket oikeata vastausta tietäisikään. Vastaus: RAPUneula. Reiällä katkaiset saksien kärjet, jotta voit imaista sisukset suoraan suuhun. Rapuneulalla saat pyrstön ja saksien lihat vaivattomasti leivällesi. Rapukausihan Suomessakin jatkuu lokakuun loppuun. HABITARESSA oli paljon ja monenlaista. Helsingin Senaatintorilla on lokakuun loppuun saakka maailman ihanin "nallepuisto". Kaikkiaan 142 kahden metrin korkuista mielikuvituksellista karhukaverusta seisoo käsi kädessä vetoamassa rauhanomaisen yhteiselon puolesta. Maailmanlaajuinen kiertue kiertää maapalloa ja tuo näin YKmaiden taiteilijoilta riemastuttavan tervehdyksen katsojille. Tulkaa katsomaan! Mustaa ja valkoista oli Ritva Liisa Pohjolainen tuonut osastolleen. Uutuuttaan, kauniita uniikkeja lasiesineitä Ritva Liisa esitteli pukeutuneena Rils'in eleganttiin asuun - omaa suunnittelua tietysti. Sekin. OI LIISA KERROTHAN... Kukapa ei muistaisi Liisan seikkailuja valkoisen kanin johdattelemana merkillisessä maailmassa, jossa kaikki on nurinpäin eikä mikään ole sitä miltä näyttää. Liisan seikkailut on kenties maailman rakastetuin satu. Ensimmäisen kerran se kerrottiin v. 1862, eikä satu ole menettänyt taikavoimastaan tähän päivään mennessä mitään. Liisan seikkailut ihmemaassa & Liisan seikkailut peilimaailmassa -kirja on juuri ilmestynyt - kuvitettuna! Kuvat ovat tämän ajan lapsille hurjan vaikuttavia, jotkut jopa hieman pelottaviakin - kuten sadut kuvineen olivat meille aikuisille silloin kauan, kauan sitten. Kirjaa lukiessa ja kuvia katsellessa on tiedossa koko perheelle muistorikas ja monisanainen kodikas yhteinen ilta. Suosittelen. Habitare-suunnittelukilpailun voittivat Arttu Kuisma ja Janne Melajoki messumatosta tehdyllä kierrätysistuimella "Rrround". Kaikkiaan 250 neliötä kierrätettyä messumattoa meni istuimeen, joka tuotti kaveruksille 6.000 euron palkinnon. Luovuuden iloa ja riemua! NAISEMME MAAILMALLA on tietysti Minea Blomqvist, joka eli kesää Suomen suvessa perheensä ja läheistensä kanssa. Minni ehti vielä pelata Helsingin Talissa järjestetyn Ladies Openin ennenkuin pakkasi miehensä Roopen kanssa taas kamat kasseihin ja he sekä pieni Elmeripoikansa lähtivät kotiin Orlandoon. 18 Merkonomi News 3/2010
Muualta KOONNUT JA KUVANNUT KAARINA SUONPERÄ PYHÄN UNPLUGGED soi tunturin suojassa, kiveliössä, akustisena ja koskettavana. Aina elokuun ensimmäiseksi viikonlopuksi kokoaa Mato Valtonen erilaisen, upean ja onnistuneen joukon esiintymään Pyhälle. Pitkospuita pitkin saapuu ihmisiä hyvissä ajoin valmiina kiipeämään tunturin rinteelle rakennettuun katsomoon. Noin 600 ihmistä istuu hiirenhiljaa, kuunnellen ja nauttien ainutlaatuisesta konsertista taivasalla, lintujen sirkuttaessa taustakuorona ja puiden humistessa ympärillä. Taivaallinen konsertti Pyhällä, luonnon hellässä harmaudessa. "IF THE STARS WERE MINE" Vaikka Porin jazzkesää saadaan taas odotella, on hyvä muistella elettynä kesänä kuultuja melodioita. Yksi sointuvimmista oli vuosia sitten liikenneonnettomuudessa pahoin loukkaantunut Melody Gardot, jolle lääkäri oli suositellut musiikkia, säveltämistä ja sanoitustakin parantaviksi terapiamuodoiksi. Nyt Porissa lavalle nousi pantteriasuinen Melody Gardot, jonka levyn ostin Jazzeilta. Onneksi. Pitkäkin automatka menee mukavasti, kun pistää levyllisen soimaan My one and only thrill. KERIMÄEN KIRKON ENKELIPARVI Kerimäen puukirkko lienee maailman suurin, aikoinaan siellä istui yli 5.000 sanankuulijaa. Kirkkoa on remontoitu ja korjailtu tuon tuosta, nyt oli ihan pakko käväistä siellä sisällä. Ja hämmästellä näkymää. Korkeutta liki taivoon saakka, penkkejä silmänkantamattomiin. Ja siellä se on ylhäällä, Enkeliparvi, katon rajassa, kultaisen tähden alapuolella. Seuraavalla kerralla kiipeän sinne. KASTEJUHLAN MUISTOKSI Jos puhuttaisiin pupuista tai enkeleistä olisi helppo arvata kenestä on kyse. No tietysti aina jotain uutta luovasta taiteilijasta, Helja Liukko-Sundströmistä. Uusinta Heljää on ristiäisnukke, joko siniasuinen poika tai pinkki tyttö. Nukke, jonka pusero, nuttu, housut tai hame ovat käsintehdyt. Kannattaa siis pistäytyä Humppilan liepeillä sijaitsevassa Heljän Studiossa. Merkonomi News 3/2010 19
Työsuhdejuristin palsta Työsuhdejuristit Juhani Viilo, Arto Vainio ja Johanna Laine käsittelevät tällä palstalla työtuomioistuimen, korkeimman oikeuden ja työneuvoston ennakkoratkaisuja ja lausuntoja. Juhani Viilo Arto Vainio Johanna Laine TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Työsuhde voi päättyä joko työntekijän omasta tai työnantajan aloitteesta. Riippumatta siitä, kumman aloitteesta työsopimus päätetään, työntekijän on tärkeä tietää oikeutensa tällaisessa tilanteessa. Työntekijä voi irtisanoa työsopimuksen päättymään irtisanomisajan jälkeen ilman erityistä perustetta, mutta työnantajan suorittama irtisanominen edellyttää asiallista ja painavaa syytä. Seuraavassa käsitellään työnantajan velvoitteita laillisen irtisanomisen jälkeen. Käsiteltäviä asioita ovat irtisanomisajan palkka, odotusajan palkka, lomakorvaus, lomaraha, työnantajan velvollisuus antaa työtodistus ja työnantajan työn tarjoamisvelvollisuus työsuhteen päättyessä. Palkanmaksuvelvollisuus irtisanomisaikana Kun työntekijän työsopimus irtisanotaan, alkaa irtisanomisaika, jonka kuluessa työnantajalla on normaali palkanmaksuvelvollisuus. Irtisanomisaika riippuu työsuhteen kestosta. Irtisanomisajoista voidaan sopia työehtosopimuksella tai työsopimuksella, joiden määräykset syrjäyttävät työsopimuslain yleisiä irtisanomisaikoja koskevan säännöksen. Työnantajalla on irtisanomisaikana palkanmaksuvelvollisuus, vaikka työntekijällä ei olisi irtisanomisaikana työntekovelvoitetta. Jos työnantaja siis ilmoittaa työntekijälle, ettei tämän tarvitse irtisanomisaikana tulla töihin, on työntekijällä silti oikeus irtisanomisajan palkkaan. Työnantajan on maksettava työntekijälle työsuhteesta johtuvat palkkasaatavat työsuhteen viimeisenä päivänä, jollei työsopimuksella tai työehtosopimuksella ole sovittu tästä poikkeavasta palkkasaatavien erääntymisestä. Työsuhteesta johtuvan saatavan tai sen vähäisenkin osan viivästyessä työntekijällä on oikeus saada viivästyskoron lisäksi täysi palkka odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Näin siis riippumatta siitä, olisivatko kyseiset päivät olleet työsuhteen jatkuessa työntekijän työpäiviä. Oikeus odotusajan palkkaan alkaa kolmen arkipäivän kuluttua työnantajalle tehtävästä huomautuksesta tapauksissa, joissa palkkasaatava ei ole ollut selvä ja riidaton tai maksun viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai vastaavasta. Huomautus on tehtävä kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Odotuspäivien palkkaa koskevalla säännöksellä on pyritty turvaamaan, että työnantaja varmasti suorittaa työntekijälle työsuhteesta johtuvat saatavat työsuhteen päättyessä. Työntekijän oikeus lomakorvaukseen Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Lomakorvauksella korvataan työsuhteen päättyessä saamatta jäänyt loma. Työnantajan on korvattava sekä ansaittu loma, että työnantajasta riippuvasta syystä ansaitsematta jäänyt loma. Jos työantaja ei esimerkiksi noudata työsuhdetta päättäessään säädettyä tai sovittua irtisanomisaikaa, hänen on korvattava irtisanotulle tältä ajalta menettämät palkkatulot, sekä samalta ajalta kertyvä lomakorvaus. Lomakorvaus lasketaan vastaavalla tavalla kuin vuosilomapalkka olisi työsuhteen jatkuessa laskettu ikään kuin vuosiloma pidettäisiin työsuhteen jatkoksi sen päättymisen jälkeen. Työnantaja saa määrätä edellisenä lomanmääräytymisvuonna (1.4. 31.3.) kertyneet lomapäivät pidettäväksi lomana irtisanomisaikana, jos irtisanomisaika sijoittuu lomakaudelle. Kesälomakaudelle (2.5. 30.9) työnantaja voi määrätä pidettäväksi 24 lomapäivää ja talvilomakaudelle (1.10. 30.3.) loput edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta kertyneistä lomapäivistä. Työnantajan on kuitenkin ilmoitettava vuosiloman antamisajankohdasta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Meneillään olevalta lomanmääräytymisvuodelta kertyneitä lomapäiviä työnantaja ei kuitenkaan voi antaa yksipuolisesti, nimittäin niiden antamisesta pitää sopia työntekijän kanssa. Lomarahan määräytyminen Työntekijän oikeudesta lomarahaan määrätään yleisesti työehtosopimuksin, mutta siitä voi olla määräyksiä myös työsopimuksissa. Tavanomaisesti lomaraha on 50 prosenttia lomapalkasta. Työehtosopimuksissa on usein määrätty, että jos työsuhde päättyy tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla loman aikana, työntekijällä on oikeus lomarahaan. Lomaraha maksetaan tällöin työsuhteen viimeisenä päivänä. Sen sijaan, jos työsuhde päättyy työntekijän itse irtisanoessa työsopimuksen tai työnantajan irtisanoessa työsopimuksen työnte- 20 Merkonomi News 3/2010