HULEVESISELVITYS K 2587

TIIVISTELMÄ Selvitys hulevesien nykytilanteesta sekä hulevesimääristä asemakaavoitusta varten k 2587 Kari Puotiniemi Oulun Sivakka Oy HULEVESISELVITYS K 2587 Ketunkuja 2, 4 ja Revontie 20

1 Sisällys 1. Hulevesiä koskeva lainsäädäntö... 2 2. Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet... 2 3. Selvitysalue ja pohjavesialue... 2 4. Nykytilanne korttelissa 2587... 3 5. Purkureitit... 4 6. Pintavalunta korttelille... 6 7. Hulevesiviemäri... 9 8. Hulevesien johtaminen avouomaan... 10 9. Viivytys ja imeytysjärjestelmä... 11 10. Salaojat... 13 11. Tulvareitit... 13 12. Suositukset asemakaavaa varten... 13

2 Hulevesiselvitys k 2587 (Ketunkuja 2, 4 ja Revontie 20) 1. Hulevesiä koskeva lainsäädäntö Hulevesien hallinnasta säädetään pääosin maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL, 132/1999), johon lisättiin vuonna 2014 uusi luku 13a hulevesiä koskevista erityisistä säännöksistä (103 a-o :t). Samassa yhteydessä uudistettiin vesihuoltolakia, johon lisättiin luku 3a huleveden viemäröinnin järjestämisestä ja hoitamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena on kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa erityisesti asemakaava-alueella, imeyttää ja viivyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla, ehkäistä hulevesistä ympäristölle ja kiinteistölle aiheutuvia haittoja ja vahinkoja sekä edistää luopumista hulevesien johtamisesta jätevesiviemäriin (MRL 103 c ). Hulevesien hallinta koostuu hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyvistä toimenpiteistä (MRL 103 b ). Hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla vastaa kunta. Kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin kunnan hulevesijärjestelmän ja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi tai hulevesien hallitsemiseksi muulla tavoin (MRL 103 i ). Kunnalla on myös oikeus periä maksu hulevesijärjestelmän vaikutusalueella olevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi (MRL 103 n ). Vesihuoltolain 17 a :n mukaan kunta voi päättää, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnin järjestämisestä. Hulevesien hallintaan vaikuttavat myös EU:n tulvadirektiiviin (2007/60/EY) perustuvat laki (620/2010) ja asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010). Lainsäädännön tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahinkoja sekä edistää tulviin varautumista. Lakia sovelletaan kaikkiin vesistöihin ja rannikkoalueisiin, ja laki koskee kaikkia tulvatyyppejä lukuun ottamatta viemäritulvia. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu kuuluu lain mukaan kuntien vastuulle. Kunnan tulee tehdä alustava arviointi hulevesitulvista aiheutuvista tulvariskeistä, nimetä merkittävät hulevesitulvariskialueet ja laatia tulvavaara- ja riskikartat. Merkittäville riskialueille kunnan on laadittava huletulvariskien hallintasuunnitelmat (Laki tulvariskien hallinnasta 19 ). (Hulevesiä koskeva lainsäädäntö, Suomen ympäristökeskus, 4.2.2016) 2. Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet Hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena on taajamien kuivatus ja taajamatulvien torjunta, pohja- ja pintavesien suojelu sekä myötävaikuttaminen vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Rakennetuilla alueilla hydrologia muuttuu aina luonnontilaisesta, sillä rakentaminen lisää väistämättä vettä läpäisemättömiä pintoja (Hulevesiopas, Suomen Kuntaliitto, 2012). Hulevesien hallinnalla tulisi luoda edellytykset taajamavesien virtaamien tasoittamiselle mm. hulevesiä imeyttämällä ja viivyttämällä, jolloin niiden sisältämiä haitallisia aineita pidättyy suodattumalla, laskeutumalla ja sitoutumalla kasvillisuuteen, vasta sen jälkeen jäljellä olevat hulevedet tulisi ohjata pois syntyalueeltaan pääosin avoimien, suodattavien ja virtausta hidastavien uomien kautta ennen vesistöön johtamista. Hulevesien hallinnassa ja sen suunnittelussa käytetään muutamia yleisiä periaatteita: o johtaminen suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä; o johtaminen yleisillä alueilla oleville hidastus- ja viivytysalueille, esimerkiksi kosteikkoihin; o johtaminen purkuvesiin tai pois alueelta. (Hulevesiopas, Suomen Kuntaliitto, 2012) 3. Selvitysalue ja pohjavesialue Selvitysalue sijaitsee Haukiputaan kaupunginosassa korttelissa 2587, aivan Haukiputaan keskuksen läheisyydessä. Suunnittelualuetta rajaa itäpuolelta Revontie ja eteläpuolelta Ketunkujan rivitalokortteli. Alueen pohjois- ja länsipuolella on puistoalueita. Alueella on kolme 3-kerroksista kerrostaloa, joista itäisin on valmistunut 1967, läntisin 1983 ja eteläisin 1985. Tavoitteena on olevan asuinkerrostalokorttelin tiivistäminen ja rakennuskannan osittainen uudistaminen purkamalla alueen itäisin kerrostalo ja rakentamalla tilalle kaksi nelikerroksista kerrostaloa. Samalla tutkitaan kortteliin rajoittuvien puistoalueiden rajoja, levennetään ja pidennetään Ketunkujan katualuetta sekä selkeytetään ja monipuolistetaan Ketunkujan päässä olevan rakentumattoman YO-tontin käyttötarkoitusta. Rakentaminen tulee toteutuessaan lisäämään vettä läpäisemättömien pintojen määrää alueella, jolloin myös hallittavien hulevesien määrä tulee lisääntymään. Selvitysalueelle on tehty pohjatutkimus Pöyry Finland Oy:n toimesta. Pohjaveden pinta tutkimuksen aikana on ollut tasolla +6,57 eli noin 4,2 6 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pinta- ja täyttömaiden jälkeen perusmaa on

3 tutkimuksissa todettu olevan routivaa tiivistä hiekkamoreenia. Moreenimaalajit ovat yleensä heikosti vettä läpäiseviä sisältämänsä hienoaineksen vuoksi ja soveltuvat siten heikosti imeyttämiseen. Rakennetun ympäristön, varsinkin liikennealueiden, hulevedet voivat sisältää runsaasti epäpuhtauksia, siksi pohjavesialueilla niiden imeyttämistä ei suositellakaan tehtäväksi. Tässä tapauksessa pohjavesialue sijaitsee noin 270 300 metrin päässä selvitysalueelta, eikä mahdollisille hulevesien käsittelyille imeytysmenetelmillä tästä syystä ole estettä. Kuva 1: Pohjavesialue 4. Nykytilanne korttelissa 2587 Selvitysalueella maanpinta vaihtelee tasovälillä +10,3 +14,1. Maanpinta on korkeimmillaan korttelin keskivaiheilla jakaen alueen kahteen eri valuma-alueeseen. Kuva 2: Valuma-alueet pohjoinen etelä Alueella syntyvistä hulevesistä noin puolet on imeytetty pintavalutuksella kaltevia läpäiseviä pintoja pitkin nurmipihalle sekä metsämaastoon. Toinen osa hulevesistä on johdatettu pintakaltevuuksin läpäisemättömiä pintoja pitkin avo-ojiin. Ketunkuja 4:n pihanpuoleisen lappeen kattovedet (Kuva 13) on johdatettu rännikaivoista kokoojakaivon kautta pihalle tehtyyn imeytyskaivantoon. Imeytyskaivannon tarkka sijainti ei ole tiedossa. On kuitenkin huomioitavat, että keväällä sulamisvesistä vain murto-osa maan routaantumisen vuoksi imeytyy alueelle ja suurin osa sulamisvesistä kulkeutuu pintavaluntana avo-ojiin.

4 Kuva 3: Hulevesien pintavalumissuunnat nykytilanteessa 5. Purkureitit Korttelin etelän puoleisen osan, pinta-alaltaan noin 4540 m 2, sulamis- ja hulevedet johdatetaan pääosin vapaasti viettävinä Ketunkujan puoleiseen avo-ojaan, josta ne on johdatettu rumpuputkella Ketunkujan ali purkuojaan tien toiselle puolelle. Osa hulevesistä viivytetään ja imeytetään nurmi metsäpihan kautta, mutta keväällä routaantumisen vuoksi pääosa sulamisvesistä valuu pintavaluntana purkuojaan. Maanpinta viettää kyseisessä paikassa rivitalokorttelia (564-120-509-1) kohden ja Ketunkuja 3:n asukkaan kommentin mukaan keväällä avo-oja tulvii ja sulamisvedet valuvat pihalle ja rakennuksia kohden. Kuva 4 ja 5: Ketunkuja 2 tierummun kohta Kuva 6 ja 7: Kuvia Ketunkuja 1 ja 3 kohdalta, maanpinta viettää rakennuksia päin, sulamisvesiä seisoo ojassa

5 Korttelin pohjoisosan, pinta-alaltaan noin 7866 m 2, sulamis- ja hulevedet johdatetaan myös vapaasti viettävänä ympäristöön, lukuun ottamatta Ketunkuja 4:n pihanpuolen kattovesiä, jotka on johdatettu imeytyskaivoon. Revontie 20:n ja Ketunkuja 4:n välinen piha-alue viettää pääosin Revontien ja Ahmakujan välistä kevyenliikenteen väylää kohden. Tällä alueella pääosa sulamis- ja hulevesistä viivytetään ja imeytetään pintavalutuksena nurmialueelle. Revontie 20 kadun puoleinen osa alueesta viettää katua ja sen välistä viheraluetta kohden. Ketunkuja 4:n itäosassa maanpinta viettää viereiseen puistoon. Kuva 8-11: Ketunkuja 4:n ja Revontie 20:n välisen piha-alueen pohjoisosaan on tehty viivytys- imeytyspainanne, josta vedet johdetaan rumpuputken kautta kevyenliikenteen väylän reunan painanteeseen. Kuva 12 ja 13: Ketunkuja 4:n rakennuksen länsipuolen hulevedet on johdatettu pintavalutuksena viereistä puistoa kohden ja pihanpuoleiset kattovedet on johdettu rännikaivojen kautta imeytyskaivantoon. Kuva 14 ja 15: Revontie 20:n rakennuksen sisäänkäynnin puoleiset hulevedet on johdatettu pääosin tien ja korttelin välistä viherkaistaa kohden.

6 6. Pintavalunta korttelille Mitoitusperiaatteet: Korttelin valunta-alue on laskelmissa esitetty erikseen sekä korttelin etelä- että pohjoisosalle, koska pintakallistukset ovat eri suuntiin ja hulevedet pintavaluntana kuormittavat eri purkureittejä. Laskelmissa on esitetty myös korttelin hulevesien kokonaismäärät. Mitoitussateena on käytetty 150 l/s*ha (kerran 2 vuodessa) sadetta kestoajalla 10 minuuttia. Laskelmissa on myös esitetty rankkasateen (167 l/s*ha) kestoajalla 30 minuuttia ja tulvan (265 l/s*ha) kestoajalla 50 minuuttia mitoitusvirtaamat ja pintavalunnan määrät. Laskennassa käytetyt kaavat: Täydennysrakentamisen vaikutusta korttelin hulevesien määriin ja käsittelytapoihin on arvioitu luonnosversion pvm. 27.9.2018 pohjalta. Kuva 16: Luonnosversio pvm. 27.9.2018 6.1 Mitoitus Tarkastelualueen kokonaispinta-ala on ollut noin 12 406 m 2 ja muutoksen jälkeen pinta-ala kasvaa noin 13 313 m 2 :iin. Kortteli on jaettu tarkasteluissa pintavaluntasuuntien mukaan kahteen osaan. Nykytilanteessa pohjoisosan pinta-alana on käytetty 7866 m 2 ja eteläosan pinta-alana 4540 m 2. Muutoksen jälkeen pohjoisosan pinta-ala kasvaa 9 087,5 m 2 :iin ja eteläosan pinta-ala pienenee 4 225,5 m 2 :iin. Eteläosan pinta-alan pieneminen johtuu nykyisen pysäköintialueen pohjoisosan valumasuunnan tulevasta muutoksesta korttelin sisällä. Lisäksi sama tarkastelu on tehty koko korttelialueelle yhtenä tarkasteluna.

7 Kuva 17: Korttelin valuma-alueiden laajuus nykytilanteessa ja muutoksen jälkeen Kortteli eteläosa: Korttelin eteläosan valunta-alueen pinta-alat on esitetty kuvassa 17 VA1 (4540 m 2 /4225,5 m 2 ). Muutoksen jälkeen eteläosan pintavaluntaan vaikuttavat pinta-alat vähenevät yhteensä 314,5 m 2 :tä. Taulukko 1: Pintavalunta korttelin eteläosalle nykytilanteessa ja muutoksen jälkeen eri mitoitussateilla Mitoitussateen 150 l/s*ha mukaan tarkasteltuna mitoitusvirtaama pienenee 30 -> 25 l/s (5 l/s) ja pintavalunnan määrä korttelin eteläosalla pienenee 3 m 3 (n. -16,7 %) muutoksen jälkeen läpäisemättömien pintojen vähentymisen myötä. Kortteli pohjoisosa: Korttelin pohjoisosan valunta-alueen pinta-alat on esitetty kuvassa 17 tunnuksella VA2 (7866 m 2 /9087,5 m 2 ). Muutoksen jälkeen pohjoisosan pintavaluntaan vaikuttavat pinta-alat kasvavat yhteensä 1 221,5 m 2 :tä.

8 Taulukko 2: Pintavalunta korttelin pohjoisosalla nykytilanteessa ja muutoksen jälkeen eri mitoitussateilla Mitoitussateen 150 l/s*ha mukaan tarkasteltuna mitoitusvirtaama kasvaa 38 -> 64 l/s (26 l/s) ja pintavalunnan määrä korttelin osalla kasvaa 15 m 3 (n. +65 %) täydennysrakentamisen jälkeen läpäisemättömien pintojen lisääntymisen myötä. Kortteli yhteensä: Nykyisessä tilanteessa mitoitussateen 150 l/s*ha 10 minuutin kestolla mitoitusvirtaamaksi saadaan yhteensä 68 l/s ja pintavalunnan määräksi korttelille saadaan yhteensä 41 m 3. Taulukko 3: Pintavalunta korttelille nykytilanteessa ja täydennysrakentamisen jälkeen eri mitoitussateilla

9 Rakentaminen lisää vettä läpäisemättömien pintojen määrä ja sen seurauksena mitoitussateen (150 l/s*ha) pintavalunta korttelille kasvaa nykytilanteesta 68 l/s -> 88 l/s ja hulevesien kokonaismäärä kasvaa 10 min sateen keston aikana 12 m 3 (41 m 3 -> 53 m 3 ). Vertailu arvoksi korttelille alueen laadun valumakertoimella 0,6 laskettu mitoitusvirtaama on 120 l/s ja valumakertoimen arvolla 0,4 mitoitusvirtaamaksi saadaan 80 l/s. Suunnittelualueen valumakertoimen arvoksi mitoitusvirtaamalla 88 l/s saadaan 0,44. Saatu valumakertoimen arvo peilaa taulukon kohdan avoimet kerrostalokorttelit aluetta, jossa maankäyttö ja rakentaminen on suhteellisen väljää. Taulukko 4: Valumakertoimia alueen laadun mukaan 7. Hulevesiviemäri Korttelin koilliskulmalta on mahdollista liittyä Revontien hulevesiverkostoon. Revontien hulevesiviemäri on halkaisijaltaan 200 mm. Putken virtaama on noin 30 l/s (Ø200 mm) ja sen teoreettinen kapasiteetti on 18 m 3 10 minuutin sadannalla. Hulevesiviemäri laskee Revontien linjausta pitkin Rannantien risteykseen, josta se jatkaa alikulun kohdalta Haukiputaantien itäpuolelle ja purkaa vedet Värjänojaan (Kuva 18). Kuva 17: Revontien hulevesiviemärin sijainti korttelin koillisosassa Toinen alueen hulevesiviemärilinjoista kulkee Hukantietä pitkin Lammaskujalle ja sieltä aina putkessa Rannantielle saakka, josta se purkaa vedet avo-ojaan ja siitä Pappilanlahteen. Hukantieltä lähtevä hulevesiviemäri on halkaisijaltaan 300 mm betoniputki, putken virtaama normaalilla 5 :n kaltevuudella on noin 70 l/s ja sen teoreettinen kapasiteetti on noin 42 m 3 10 minuutin sadannalla. Suunnittelualueen pohjoisosan mitoitussateen pintavalunta korttelille on 38 m 3 10 minuutin sadannalla ja koko korttelin 53 m 3 10 minuutin sadannalla. Kummankaan Revontien tai Hukantien hulevesiverkoston kapasiteetti ei pelkästään riitä vastaanottamaan korttelissa syntyviä mitoitussateen hulevesimääriä ilman korttelissa tehtävää viivytystä.

10 Kuva 18: Revontien ja Hukantien hulevesiverkoston sijainti selvitysalueeseen nähden 8. Hulevesien johtaminen avouomaan Hulevesien määrällisen ja laadullisen hallinnan kannalta paras tapa hulevesien keräämiseen ja johtamiseen on avoin kuivatusjärjestelmä, joka muodostuu painanteista, avo-ojista ja tarvittavilta osin rummuista ja hulevesiviemäriosuuksista. Hulevesien johtaminen maan pinnalla soveltuu etenkin alueille, joilla maankäyttö ja rakentaminen on suhteellisen väljää. Avoimien menetelmien tarkoituksena on johtaa hulevettä siten, että virtaama hidastuu ja epäpuhtauksien laskeutuminen ja imeytyminen mahdollistuu ennen vesistöön purkamista. Virtaaman hidastumista, imeytymistä ja puhdistumista voidaan tarvittaessa tehostaa johtamisreittien kasvillisuudella ja pienellä pituuskaltevuudella. Suunnittelualueen hulevesien käsittelemiseksi nousi esille vaihtoehto, jossa uusi laskuoja rakennetaan suunnittelualueen länsipuolelle laskien pääosin avouomana Haapajärveen (Kuva 19). Tähän rakennettavaan laskuojaan olisi mahdollista ohjata hulevedet koko suunnittelualueelta. Virtaaman hidastumista, imeytymistä ja puhdistumista voidaan tarvittaessa tehostaa johtamisreittien kasvillisuudella ja pienellä pituuskaltevuudella. Kuva 19: Vaihtoehto suunnittelualueen hulevesien johtamiseksi avouomaa pitkin Haapajärveen

11 Korttelin pohjoisosan (VA2) hulevedet on mahdollista kerätä viivyttämällä pumppaamoon, josta ne voidaan purkaa putkessa rakennettavaan uuteen laskuojaan (Kuva 20). Eteläosan (VA1) hulevedet voidaan ohjata pintavalutuksella Ketunkujan varren avo-ojaan, josta ne voidaan johtaa Ketunkujan pohjoispuolelle rakennettavaa uutta sivuojaa pitkin laskuojaan. Järjestelyllä pienennetään samalla Ketunkujan eteläpuolella kulkevan ojan kuormitusta, sekä vähennetään Ketunkujan eteläpuoleiselle rivitalokorttelille tulevaa pintavaluntaa. Kuva 20: Periaateluonnos pohjoisosan hulevesien keräämiseksi laskuojaan 9. Viivytys ja imeytysjärjestelmä Huleveden viivytysmenetelmillä tarkoitetaan rakenteita, joilla hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Viivytysmenetelmien tarkoituksena on varastoida menetelmään johdettava hulevesi tietyksi aikaa ja vapauttaa sitä vähitellen. Imeyttämisen tavoitteena on muuttaa pintavaluntaa mahdollisimman suurelta osin maaperässä tapahtuvaksi pintakerros- ja pohjavesivalunnaksi. Jotta korttelilla voidaan tehdä imeyttämistä, täytyy olla varmuus siitä, että maaperä todella soveltuu imeyttämisiin. Tehokas imeyttäminen edellyttää lisäksi maaperältä vähintään kohtalaista vedenläpäisevyyttä. Maan routaantuminen aiheuttaa hule- ja sulamisvesien käsittelylle erityisiä vaatimuksia ja siksi imeytyspainanteiden toimivuus kylmissä olosuhteissa on epävarmaa. Viherpainanteet ovat yleensä matalia nurmikkopainanteita tai ne saattavat olla osin kivettyjä ja kasvitettuja viherelementtejä. Koska painenteiden pinta on kasvitettu, ne eivät ole eroosiolle herkkiä ja kasvillisuuden ansiosta huleveden puhdistuvat viherpainanteissa johtuessaan niissä eteenpäin. Luonnosversiossa pvm. 27.9.2018 (Kuva 16) on tutkittu mahdollisuuksia viherpainanteiden rakentamiseksi korttelin pohjoisosalle hulevesien viivyttämiseksi ja imeyttämiseksi. Korttelin pohjoisosalla aluerakentaminen on merkittävästi laajempaa ja mahdollisuudet hulevesien käsittelylle korttelin osalla ovat paremmat kuin eteläosalla.

12 Kuva 21: Esimerkki hulevesipainanteen rakenteesta maamassoja vaihtamalla (VRT 17) Suunnittelualueella pohjaveden korkeus on 4 6 metrin etäisyydellä maanpinnasta, myös vaadittavat suojaetäisyydet rakenteisiin saadaan täyttymään, joten mahdollisuudet hulevesipainanteiden rakentamiselle korttelissa ovat olemassa. Hulevesipainanteen salaojituskerrokseen voidaan asentaa salaojaputki, joka purkaa viivytyksellä imeytymättömät vedet hulevesijärjestelmään. Luonnosversiossa pvm. 27.9.2018 suunnittelualueen pohjoisosaan esitettyjen hulevesipainanteiden pinta-alaksi on esitetty yhteensä 386,5 m 2. Hulevesipainanteen syvyys vaihtelee yleensä 10-30 cm:n välillä, keskimääräisellä syvyydellä 20 cm painanteiden yhteenlasketuksi tilavuudeksi saadaan noin 77,5 m 3. Suunnittelualueen pohjoisosan mitoitussateen pintavalunta on 38 m 3 10 minuutin sadannalla, joten koko mitoitussateen pintavalaunnan määrä voidaan ohjata esitettyjen viivytys- ja imeytyspainanteiden kautta. Kuva 22: Luonnonmukainen hulevesien hallinta (Viherympäristö 1/2012) Luonnossuunnitelmassa lammikoitumisalueen reuna on esitetty pistekatkoviivalla, joka on noin 15 20 cm alempana kuin tulva-alueen reuna. Lammikoitumisalueen pinta-alaksi on suunnitelmassa esitetty yhteensä noin 600 m 2, jolla lisätään rankkasateiden ja tulvien aikaista pintavalunnan käsittelytilavuutta hulevesipainanteissa vielä noin 120 m 3 :lla. Painanteiden yhteenlaskettu tilavuus tulva-alueen reunaan on noin 197,5 m 3. Painanteiden tilavuus riittää vastaanottamaan korttelin pohjoisosan rankkasateen pintavalunnan määrän 127 m 3 30 minuutin sadannalla kokonaisuudessaan. Lammikoitumisalueen reunoille sijoitetaan hulevesikaivot, joiden kautta ylivuoto ohjataan hulevesijärjestelmään. Kuva 23: Esimerkki viivytysjärjestelmän purkukaivosta (Hulevesiopas, Suomen Kuntaliitto 2012)

13 10. Salaojat Hulevesiviemäröinnin tärkeä tehtävä on myös rakenteiden kuivatuksessa muodostuvien salaojavesien johtaminen. Hulevesiviemärillä on etuja pintakuivatusjärjestelmiin verrattuna, koska vain harvoin salaojat pystytään purkamaan maastoon tai hulevesipainanteeseen toimintavarmasti. Nykyisiä rakennuksia ei ole salaojitettu, joka näkyy kellaritilojen lattian- ja seinänrajan hiukan kohonneina kosteusarvoina ja pinnoitteiden irtoamisina. Korttelille rakennettava hulevesijärjestelmä mahdollistaa uusien ja vanhojen rakennusten perusvesien purkamisen. 11. Tulvareitit Osana maankäytön suunnittelua ja siihen liittyvää hulevesien hallinnan suunnittelua on valuma-alueelle tehty tulvareittitarkastelu. Tulvareittitarkastelussa on selvitetty huleveden kulkureitit tilanteessa, jossa hulevesijärjestelmien mitoitus on ylittynyt. Tulvareitit ja -viemärit mitoitetaan kerran 50 vuodessa toistuvalle 50 minuutin kestoiselle rankkasateelle. Tulvareitin poikki-pinta tulee suunnitella koko matkalta niin, että tulvavedet eivät nouse tonteille. Selvitysalueen tulvareitiksi esitetään rakennettavaa laskuojaa Haapajärveen. Tulvareitti perustuu sekä suunnittelualueelle rakennettavaan hulevesijärjestelmään, että korkeusasemien mukaan syntyvään luonnolliseen valumaan avouomissa. Kuva 24: Tulvareitti 12. Suositukset asemakaavaa varten Täydennysrakentamisen lähtökohtana voidaan pitää, että alueella mahdollisesti kasvavaa hulevesien määrä tulee käsitellä hallitusti joko imeyttämällä tai viivyttämällä. Tässä tapauksessa asemakaavaan suositellaan lisättäväksi määräys hulevesien viivyttämisestä ja tai imeyttämisestä korttelilla esimerkiksi seuraavasti: Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen johtamista sadevesijärjestelmään asiantuntijan laatimien suunnitelmien mukaan. Oulun Sivakka Oy 8.10.2018 Kari Puotiniemi

14 Kuvia korttelialueelta: Kuvia Ketunkuja 2:n piha-alueelta Kuvia Ketunkuja 4:n piha-alueelta

Kuvia Revonkuja 20 piha-alueelta 15