ASEMAPIIRROS 1:1000 ALUEJULKISIVU 1:500
1. KERROS, MAANTASO 1:250
2. KERROS 1:250 VÄLIKERROS 1:250
Lampetra Liittyminen ympäristöön, arkkitehtuuri Museokokonaisuus liittyy perinteiseen Kivi-Poriin materiaalinsa ja mittakaavansa kautta; museorakennusten laajat kattopuutarhat sulautuvat osaksi kansallista kaupunkipuistoa. Kaupunkirakenteen osalta suunnitelman lähtökohtina ovat asemakaavan määrittelemät kevyen liikenteen yhteydet ja aukiot. Museon tilat ja toiminnat sijoittuvat lähtökohtaisesti toisistaan erilleen. Ne on sidottu toisiinsa arkkitehtonisesti yhdistävällä tekijällä: kommunikaationauhalla. Näyttelytilat, kaupunkinäkymät, lasten leikkipaikat, myyntipisteet ja kahvila sijoittuvat tämän varteen. Museo saa oman kulttuuriin sidotun high line -identiteetin. Ideana on historiallinen ja paikallinen kokemus ja elämys ei pelkkä siirtyminen paikasta toiseen. Nauha päättyy ravintolaan ja terassiin joen rannassa. Uudisrakennus on kivirakenteinen sekä maanalaisilta että maanpäällisiltä osiltaan. Betonijulkisivut ovat pintastrukturoituja (esim. harjaus tai 3D-tekniikka). Julkisivujen väritys on vaalea, lasten näyttelytilan ulkoverhouksena on luonnonkivilaatoitus. Pitkänomaisen aukion varrella ulkoseinää reunustavat korotetut istutusaltaat, jotka nousevat kellarin korkeiden kokoelmavarastojen katolta. Uudisrakennuksen ja vanhan museon kattopinnat muokataan viherkatoiksi ja kattopihoiksi, joista suurimpaan osaan museoyleisöllä ja henkilökunnalla on pääsy. Valtakadun varrelle sijoittuvan, etelään suuntautuvan huoltorakennusvolyymin ulkoseinä toteutetaan viherjulkisivuna. Vanhan museon teräskiinnikkein asennetut julkisivuelementit poistetaan. Paikalla valettu sisäkuori jätetään näkyviin myös ulkopuolelta ja ympäröidään noin 1800 mm:n päähän ulkoseinästä sijoitettavin eristyslasiseinin. Niiden läpi hahmottuu museon alkuperäisen volyymin umpinaisuus. Lasiseiniin voidaan soveltaa silkkipainotekniikkaa, esimerkiksi viitteellisin fragmentein Porin ympäristön historiaan liittyvästä kuvastosta (meren läheisyys ja siiihen liittyvät elinkeinot). Osa vanhoista julkisivuista korvataan valkobetonielementein. Lasikäytävä voi toimia osana näyttelykokemusta: jos näyttelysalien umpinaisiin seiniin tehdään varovaisia aukotuksia, avautuu niiden kautta näkymiä joelle; näitä syvennyksiä voidaan myös käyttää eräänlaisina näyttelyvitriineinä, joihin saadaan pohjoisesta neutraalia taustavaloa. Toiminnallinen ratkaisu Suurin tilaryhmä, kokoelmavarastot, on suunnitelmassa sijoitettu maan alle. Tilojen lattiataso on +1,5. Avoin kokoelmavarasto sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa. Naapuritonttien ja pelastustien korkeusasemista johtuen korkeiden varastojen ala jää jonkin verran ohjelman vaatimusta pienemmäksi; sitä on kompensoitu kasvattamalla matalien varastojen määrää. Kokoelmavarastojen ja näyttelytilojen huolto tapahtuu Valtakadulta. Lastaus- ja vastaanottotiloista on yhteys sekä kokoelmien käsittely- ja konservointitiloihin että muualle museoon. Trukkia varten on vastaanottotiloihin sijoitettu nostin, joka liikkuu tasolla +8.000 sijaitsevien varastojen ja kellarin välillä. Huoltoyhteys vanhaan museoon on järjestetty Hallituskadun alitse. Mikäli lastaus- ja vastaanottotilojen alapuolisesta matalasta varastotilasta löytyy kiinteitä muinaisjäänteitä, ne kunnostetaan ja suojataan sekä liitetään osaksi avointa kokoelmavarastoa. Pääsisäänkäynti tapahtuu Hallituskadulta, vinosti vastapäätä vanhaa museorakennusta. Keskeiset museotilat avautuvat uudelle pitkänomaiselle aukiolle. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat tapahtumatila ja lasten kulttuurikeskus näyttelytiloineen sekä avoin kokoelmavarasto, johon päästään yläpuolisten näyttelytilojen kautta. Toisessa kerroksessa ovat Satakunnan museon ja Rosenlew-museon näyttelytilat, jotka liittyvät toisiinsa Panimokujan yli. Satakunnan museon näyttelytilat voidaan jakaa kahteen yksikköön; tilojen taustalle rajattu huoltokäytävä antaa mahdollisuuden näyttelyn rakentamiseen toisessa tilassa, vaikka toinen olisi yleisölle avoinna. Toisesta kerroksesta on pääsy vanhaan museoon Hallituskadun ylittävän lasikäytävän kautta. Vanhan museon kattokerrosta on laajennettu näköalaravintolalla. Korkoerot on tasattu nostamalla museon sisäänkäyntialueen lattiaa ja lisäämällä askelmia kierreportaaseen. Vanhan museon tilat ovat ennallaan lukuunottamatta ensimmäisen kerroksen vaihtuvien näyttelyiden aluetta, johon on sijoitettu Poriginal-galleria. Tilajako voidaan palauttaa alkuperäiseksi (kaksi sisäänkäyntiä, jakomahdollisuus). Aulaa on avarrettu ja entisen kahvion paikalle sijoitettu museomyymälä. Sisäänkäynti säilyy rinnakkaiskäytössä (tarvittaessa pääsylippukontrolli). Otavaan on sijoitettu tietopalvelukeskus ja henkilökunnan tilat, koska ne ohjelman mukaisista toiminnoista parhaiten soveltuvat restauroituun rakennukseen. Asuintalo on Otava-aukion reunalla, sen autopaikat aukion alla. Ajoyhteys tapahtuu pihakaduksi muutettavan Teatterikujan kautta, jota käytetään myös teatterin huoltoon. Kokoelmavarastot 4370 m² korkeiden varastojen ala jää jonkin verran ohjelman vaatimusta pienemmäksi; sitä on kompensoitu kasvattamalla matalien varastojen määrää Kokoelmien käsittely ja konservointi 801 m² Kokoelmien lastaus ja vastaanotto 290 m² Aulat ja sisäänkäynti 301 m² Ravintola 308 m² Tapahtumatila 220 m² Tietopalvelukeskus 173 m² sijoitettu Otavaan Näyttelytilat 1556 m² kokonaisalaa kasvattaa Poriginal-gallerian osuus 346,5 m²; galleria on sijoitettu vanhan museon entiseen vaihtuvien näyttelyiden tilaan ja siihen kuuluvaan varastoon, tilat on palautettu alkuperäisen suunnitelman mukaisiksi Lastenkulttuurikeskus 188 m² Henkilökunnan tilat 299 m² sijoitettu Otavaan, alaa kasvattaa Otavan olemassaolevien huoneiden koko Aputilat 617 m² 3. KERROS 1:250
KELLARIKERROS 1:250 ALUELEIKKAUS 1:500
JULKISIVU LÄNTEEN / LEIKKAUS 1:250