Sähköauton latausopas Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sähköauton latauksesta. Sähköauton latausopas 1 Arki virtaa. I ksoy.fi
Sähköauton latausopas Täyssähköautot ja hybridiautot Näin sähköauto ladataan. Latausajat vaihtelevat lataustehon mukaan. Lataatko sähköautoa kotona? Kotiin oma kiinteä latauspiste Kotilatauksen kustannukset Näin latauspisteen hankinta etenee taloyhtiöissä. Avustuksia ja investointitukea latauspisteen hankintaan Vaivaton KSOY Oma lataus Oletko harkinnut sähköauton ostoa vai omistatko jo sellaisen? Sähköauto on ympäristöstään huolehtivan autoilijan valinta. Sen etuina ovat ajonaikainen päästöttömyys, hyvä energiatehokkuus, hiljaisuus sekä mahdollisuus käyttää uusiutuvaa energiaa. Sähkö tulee olemaan se energialähde, joka tulee korvaamaan tulevaisuudessa fossiiliset polttoaineet liikenteessä. Sähköauto soveltuu monenlaiseen käyttöön. Se on erinomainen valinta erityisesti henkilölle, joka haluaa pienentää henkilöautoilun päästöjä ja energiankulutusta. Parhaimmillaan se on kaupunkiajossa, jossa ajonaikaisen päästöttömyyden edut ovat suurimmillaan. Sähköauton lataaminen on helppoa, ja se voidaan tehdä monella eri tavalla. Tästä oppaasta löydät hyödyllistä tietoa sähköauton latauksesta. Täyssähköautot ja hybridiautot Ladattavissa autoissa on sähkömoottori ja verkkovirralla ladattava ajoakusto, jonka sähköenergiaa käytetään auton liikuttamiseen. Ladattavat autot voidaan jakaa kahteen pääryhmään: Täyssähköauto (akkusähköauto, sähköauto), jonka voimalaitteena on yksinomaan sähkömoottori. Ladattava hybridiauto (lataushybridi, pistoke hybridi), jonka voimalaitteena on polttomoottorin lisäksi sähkömoottori. Ajoakusto on pienempi kuin täyssähköautossa. Valmistajat lupaavat nykyisille täyssähköautoille tyypillisesti 150 300 kilometrin toimintamatkoja, mutta suurilla akuilla toimintamatka voi olla jopa 600 kilometriä. Jos ajo sisältää kaupunkiajon lisäksi maantieajoa eri puolilla Suomea, ladattava hybridi on varmempi valinta. Ladattavien hybridien toimintamatka sähköllä ajaen on 20 80 kilometriä, joka usein riittää työmatkoihin varsinkin, jos auton saa lataukseen myös työpaikalla. Julkisten pikalatausasemien tihenevä verkosto mahdollistaa myös pitkämatkaista sähköautoilua. Täyssähköautojen toimintamatkat ovat vuosien saatossa moninkertaistuneet. Näin sähköauto ladataan Sähköautojen lataus tapahtuu kytkemällä auton latausjohto latauspisteeseen. Latauspisteenä voi olla joko sähköautokäyttöön suunniteltu latausasema tai tila päisesti myös lämpötolppa. Pistorasian soveltuvuus on suositeltavaa tarkastuttaa asiantuntijalla ennen latauskäyttöä. Latausautomatiikka estää liikkeellelähdön, jos latausjohto on kytkettynä latauspisteeseen. Julkisella latausasemalla latausohjeet ovat latausasemakohtaisia. Lataus edellyttää tunnistautumista maksun kohdentamiseksi. Tunnistautumista tarvitaan laskutukseen ja se myös varmistaa sen, että kukaan muu ei voi käyttää samaa lataustapahtumaa oman autonsa lataamiseen. Latauspisteen, auton tai matkapuhelimen sovelluksesta voi myös seurata latauksen etenemistä. Sähkökäyttöisiä autoja voidaan ladata pikalatauksella, peruslatauksella ja tilapäisesti myös hidaslatauksella. Pikalataus tai teholataus on mahdollista lähinnä julkisilla latausasemilla, joita rakennetaan koko ajan lisää. Julkiset latauspisteet sijaitsevat esimerkiksi pysäköintialueilla ja -halleissa, kauppakeskuksissa, huoltoasemilla tai kadunvarressa. Pikalataus on useimmiten maksullista. Pikalatauksella saa puolessa tunnissa lataustehon mukaan 50 150 km lisää ajomatkaa. Peruslataukseen käytetään sähköautoille suunniteltua pistorasiaa ja pistoketta. Euroopan alueen julkisiin latauspisteisiin on sovittu 2 Sähköauton latausopas
LATAUSTAPA Kytkentä sähköverkkoon Latausvirta ja -teho Latauskaapelin kytkentätapa Pistorasia Virta A Teho kw HIDASLATAUS (tilapäinen lataus, rajoitettu lataus, siirtymäajan lataus, slow charging) Lataustapa 2 Lataus käyttäen kotipistorasiaa ja ajoneuvon mukana toimitettua koti lataukseen tarkoitettua kaapelia Latauskaapeli pistorasiaan (kaapelissa latausvirtaa rajoittava ohjainyksikkö) Schuko (kotipistorasia) 1 x 6 A 1 x 8 A 1 x 10 A 1,3 1,8 2,3 PERUSLATAUS (normaali lataus, semi fast charging) Lataustapa 3 Lataus käyttäen varsinaista sähköajoneuvon lataukseen tarkoitettua pistoketta Erillinen latauskaapeli pistorasiaan Type 2 (suositus) 1 x 16 A 1 x 16 A 3 x 32 A 3,6 3,6 22 Lataus käyttäen ajoneuvolle tarkoitettua kiinteästi asennettua kotilatausasemaa Kiinteä latauskaapeli Ei ole 1 x 16 A 1 x 16 A 3 x 32 A 3,6 3,6 22 TEHOLATAUS (pikalataus, fast charging) Lataustapa 4 Lataus käyttäen auton ulkopuo lista tasavirtalaturia Tasavirta 0 50 (standardi sallii 90) Kytkentä autoon Type 1 tai Type 2 -pistokkeella, riippuen automallista. Lähde: Motiva yhteinen pistokestandardi (Type 2). Peruslatauksen teho riittää yleensä tyhjänkin täyssähköauton akun lataamiseen yön aikana. Hidaslataus. Sähköautoja voidaan ladata tila päisesti lämpö tolpasta tai vastaavasta koti pis torasiasta, kunhan pitkäaikainen (yli 2 tuntia) latausvirta on rajoitettu riittävän pieneksi (esim. 8 A). Pistorasia-asennuksen soveltuvuus ja sähköturvallisuus on varmistettava ennen käyttöä. Lämpötolpan ajastin ei yleensä mahdollista riittävän pitkää latausaikaa. Latausajat vaihtelevat lataustehon mukaan Sähköautojen lataukseen on suunniteltu erityinen pistoketyyppi (Type 2), joka mahdollistaa peruslatauksen sekä yksivaihevirralla (valovirta) että kolmivaihevirralla (voimavirta). Type 2 mahdollistaa monipuolisen lataustehon hallinnan esimerkiksi kuormituksen tai sähkön hinnan mukaan. Type 2 on pakollinen julkisissa latauspisteissä. vanhoissa, erityisesti japanilaisissa ladattavissa autoissa. Latausaika vaihtelee ulkolämpötilan, akuston kapasiteetin, varaustilan ja lataustehon mukaan. Tavanomaiselle ladattavalle autolle (kulutus 20 kwh/ 100 km) 100 kilometrin ajomatkan lataaminen kestää yksivaihevirralla (valovirralla) noin 5,5 tuntia (virta 16 ampeeria). kolmivaihevirralla (voimavirralla) noin tunnin pikalatauksella noin puoli tuntia (latausteho 50 kw). hidaslatauksella kotipistorasiasta noin 11 tuntia (virta 8 ampeeria). Suomen markkinoilla olevissa sähköautoissa on kahdenlaisia pistokkeita. Type 2 on yleinen eurooppalaisissa sähköautoissa. Type 1 on yleinen Sähköauton latausopas 3
Lataatko sähköautoa kotona? Kotiin oma kiinteä latauspiste Kotilataus onnistuu auton mukana tulevalla latauskaapelilla hidaslatauksena tavallisesta pistorasiasta tai kotiin hankitusta omasta kiinteästä latauspisteestä. Lataus tavallisesta pistorasiasta on hidasta ja tarkoitettu tilapäiseksi ratkaisuksi. Oma kiinteä latauspiste kotona on nopeampi, turvallisempi ja kätevämpi ratkaisu kotilataukseen. Jos kuitenkin lataat sähköautoa kotipistorasiasta, varmistathan latauksen turvallisuuden. Ennen kotipistorasian ottamista latauskäyttöön on syytä tarkastuttaa pistorasia ja sen asennus, jotta varmistetaan pistorasian soveltuvuus latauspisteeksi. Kunnossapitotarkastus ei ole pakollinen, mutta suositeltava. Tarkastuksen pystyy tekemään henkilö, jolla on oikeus tehdä sähköasennuksia. Mikä tahansa kotipistorasia (schuko) ei ole turvallinen täyssähköauton tai ladattavan hybridin lataamiseen. Pistorasia voi olla kulunut, hapettunut tai jopa viallinen. Vaikka pistorasia olisikin kunnossa, sen asennus ei välttämättä sovellu latauspisteeseen. Syöttökaapeli voi latauksen aikana kuumentua, jos se on liian ohut tai se kulkee sähköpääkeskukselta rakennuksen yläpohjan eristeiden peittämänä. Kuumentunut pistorasia tai syöttökaapeli voi pahimmillaan aiheuttaa tulipalon. Jos sisätilanlämmittimen käyttö on autopaikalla sallittua, lämpötolpasta on yleensä turvallista ladata, kunhan pistorasia ja pistotulppa ovat hyväkuntoisia. Kotilatauksen kustannukset Esimerkkilaskelma sähköajoneuvojen sähköntarpeesta Sähkön käyttökohde Täyssähköauto tai 14 lataushybridi 2 27 Kotilataus tapahtuu vaivattomasti ja turvallisesti hankkimalla kotiin kiinteä kotilatausasema. Latauspisteen hankinta on hyvä aloittaa asian tuntijan tekemästä suunnitelmasta. Tässä ohjeita peruslatauspisteen (lataustapa 3) suunnitteluun. Siinä käydään läpi mm. nämä asiat: Selvitetään sähköjärjestelmän nykyinen kuormitus. Voidaanko järjestelmään liittää uutta kulutusta vai onko sähköliittymää muutettava (liittymisjohdon koko ja kunto, pääsulakkeiden koko, keskuksen kunto ja mitoitusvirta, keskuk - sessa olevat tilat uusille lähdöille yms.)? Valitaan käyttöön ja ympäristöön soveltuvat latauspisteet, niiden lukumäärä, sijoittelu jne. Latauspisteet sijoitetaan sopiviin paikkoihin siten, että sähköajoneuvo voidaan liittää niihin normaalin mittaisella latausjohdolla. Latausjärjestelmän asennusten kaapeloinnissa on otettava huomioon tietoliikennekaapeloinnin ja muun kaapeloinnin häiriönsuojauksen vaatimukset. Syöttöjen suunnittelussa on varauduttava kuormituksen ohjaukseen, mittauksen järjestämiseen ja etähallintaan. Turvallisuussyistä voi olla tarpeen liittyä myös muihin kiinteistöautomaatio- tai turvajärjestelmiin kuten paloilmoitinjärjestelmään, jolloin voidaan esimerkiksi keskeyttää lataus paloilmaisimen ohjaamana. Sähkön syöttömahdollisuus ajoneuvosta sähköverkkoon on otettava huomioon tarvittaessa. Suuremmissa järjestelmissä voidaan käyttää energiavarastoja huippukuormien leikkaamiseen. Ajosuorite sähköllä Sähkönkulutus Kustannus 1 HUOM! km/päivä km/vuosi kwh/kerta kwh/vuosi /kk /vuosi 55 82 5 000 10 000 20 000 30 000 2,4 4,8 9,6 14,4 875 1 750 3 500 5 250 11 22 44 66 130 260 530 790 Ei sisällä muualla ladattua sähköä (esim. työpaikka), joka voi olla huomattava osa vuoden lataussähköstä. 1) Laskentaperusteena sähkön hinta 15 snt/kwh (sisältää siirtomaksun). 2) Sähkönkulutus 17,5 kwh/100 km. Sähkönkulutus voi vaihdella suuresti automallin, ajotavan ja ajo-olosuhteiden mukaan. Lähde: Motiva 4 Sähköauton latausopas
Näin latauspisteen hankinta etenee taloyhtiöissä Kiinteistöjen sähkötekniikka ja sähköauton lataustarpeet ovat kirjavia. Hyvä suunnittelu auttaa alkuun, joten jo alkuvaiheessa on hyvä kääntyä sähkösuunnittelijan tai asiantuntevan palveluntarjoajan puoleen. n sähköverkon tila ja sähköliittymän riittävyys on hyvä kartoittaa, samoin latauspisteiden sijoittelu ja mitoitukset on hyvä harkita tarkoin. 3. Osakas voi halutessaan myös itse tehdä esityksen asian käsittelemisestä yhtiökokouksessa. 4. Osakkaat, jotka omistavat vähintään 1/10 yhtiön osakkeista, voivat halutessaan vaatia kirjallisesti asian käsittelemistä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Sähköauton latauspisteiden rakentamisprojekti voi edetä taloyhtiöissä näin: 1. Hallitus päättää isännöitsijän kanssa selvittää asiaa ja tuo sen yhtiökokouksen päätettäväksi. 2. Osakas tai osakkaat voivat pyytää hallitusta sel - vittämään asiaa. Esitys latauspisteiden rakentamisesta tulee hallituksen esityksenä yhtiökokouksen päätettäväksi. Latauspisteet asunto-osakeyhtiössä Hankkeen tyyppi Päätöksenteko Esimerkkejä latauspisteiden kustannusjakotavoista RAKENTAMINEN KORJAUS JA MUU YLLÄPITO SÄHKÖ Taloyhtion hanke (autopaikat yhtiön hallinnassa) Kaikki autopaikat muutetaan latauspisteiksi. Vaaditaan yksinkertainen enemmistö yhtiökokouksessa. Käyttäjä Taloyhtion hanke (autopaikat yhtiön hallinnassa) Autopaikoista muutetaan latauspisteiksi enintään sähköjärjestelmän nykyisen kapasiteetin sallima määrä. Vaaditaan yksinkertainen enemmistö yhtiökokouksessa. Käyttäjä Osakasvähemmistön hanke (autopaikat yhtiön hallinnassa). Vaaditaan vähintään 2/3 enemmistö yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista ja annetuista äänistä. Ne osakkaat, jotka haluavat latauspisteen. Ne osakkaat, jotka haluavat latauspisteen. Käyttäjä Osakkaan oma muutoshanke (autopaikat osakashallinnassa). Vaaditaan taloyhtiön lupa. Osakas Osakas Käyttäjä Lähde: Motiva / Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon Sähköauton latausopas 5
Avustuksia ja investointitukea latauspisteen hankintaan ARA:n investointituki taloyhtiöille Tarvitaanko latauspisteitä 5 tai enemmän? Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustusta latauspisteiden rakentamiseen taloyhtiöille ym. asuinrakennuksen omistaville yhteisöille. Tarkoituksena on tukea kotilatausmahdollisuuksien yleistymistä ja ehtona on, että latauspisteitä rakennetaan vähintään 5 kpl. Avustusta myönnetään sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen ja siitä aiheutuviin kiinteistön sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin. Avustus on 35 % toteutuneista kustannuksista, joita ovat mm. tarvekartoitus ja hankesuunnittelu, sähköpääkeskukseen tarvittavat muutostyöt, putkitukset ja kaapeloinnit sekä niihin liittyvät maanrakennustyöt. Tukea haetaan ARA:n verkkoasioinnin kautta. Kotitalousvähennys yksityistalouksille Sähköauton latausaseman asennuksesta kotiin voit saada kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys on suoraan verosta tehtävä vähennys, johon lasketaan 50 % kotiin teetetystä työstä. Vähennyksen enimmäismäärä on 2 400 euroa/henkilö, mikä sisältää 100 euron omavastuun, joka lasketaan vain kerran vuodessa.kotitalousvähennys myönnetään sinä vuonna, jolloin työ on maksettu. Sitä haetaan itse Omaveron kautta tai liitetään tiedot veroilmoitukseen. Julkisten latauspisteiden tuki yrityksille Yritykset voivat hakea julkisille latauspisteille tarkoitettua tukea, joka kattaa 30 35 % investoinnin kustannuksista. Tukimäärä riippuu asennettavien latauspisteiden latausnopeudesta. Pikalatauspisteiden tuki on 35 % ja normaalilatauspisteiden tuki 30 % kustannuksista. Tuen saannin edellytyksenä on, että latauspiste on julkisessa käytössä ja se täyttää EU:n latauspistestandardit. Lataustehoa pitää olla vähintään 11 kw ja latauspisteen tulee olla älykäs eli latausjärjestelmän tulee sisältää tietoliikenneyhteys latauslaitteen ja latauspalveluntuottajan välillä sekä mahdollistaa latauksen reaaliaikainen ohjaus ja mittauksen sekä lataustehon porrastettu säätö. Vaivaton KSOY Oma lataus KSOY:n kautta voit hankkia kiinteän latausaseman sähkö ja hybridiautoille. Vaihtoehdoista löydät sopivan latausasemamallin yksityiskotiin, taloyhtiöön ja yrityksiin. Latausasemat toimitetaan paikoilleen asennettuina ja toimintakuntoon kytkettyinä. Kysy lisää ja tutustu vaihtoehtoihin. Saat kerralla toimivan ratkaisun: www.ksoy.fi/sahkoautonlataus. Lisätietoa: pientuotanto@ksoy.fi ja p. 057780500. Lähteet: Motiva, Sesko Oma lataus Pyydä tarjous latausasemasta ksoy.fi/sahkoautonlataus