Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi
Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset ovat 16,1 miljardia euroa ja työnantajan maksamat eläke- ja muut välilliset sosiaalivakuutusmaksut 4,9 miljardia euroa. Noin puolet kuntien kaikista menoista on henkilöstömenoja. (Lähde: Kuntaliitto) Kuntataloustilanteen heikentyminen pakottaa kuntatyönantajia tekemään henkilöstömenosäästöjä, toimintojen uudelleenjärjestelyjä ja tehostamista sekä useamman vuoden talouden tasapainottamisohjelmia. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli kunta-alalla keskimäärin 19,4 päivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2014 sairauslomien määrä oli keskimäärin 16,9 päivää. Keskimääräiset sairauslomapäivät (kalenteripäivää) yhtä henkilötyövuotta kohden Vuosi Kaikki Miehet Naiset Vakituiset Määräaikaiset 2000 16,8 14,5 17,6 18,6 12,0 2005 19,1 15,6 20,3 20,8 13,8 2010 18,4 14,9 19,5 19,5 14,6 2014 16,9 13,2 18,1 17,9 13,3 Lähde: Työterveyslaitoksen Kunta10 ml. Helsinki -tutkimus
Eläköityminen kunta-alalla Kevan vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan kunta-alan nykyisestä henkilöstöstä arvioidaan siirtyvän eläkkeelle vuosittain noin kolme prosenttia eli 13 000 17 000 henkilöä/ vuosi. Eläkepoistuma vaihtelee mm. ammattiryhmittäin ja alueellisesti. (Lähde: www.keva.fi) EU ja kuntatyönantajat KT hoitaa työmarkkina-asioissa Suomen kuntatyönantajien edunvalvonnan Euroopan unionissa. KT osallistuu CEEPin sekä CEMRin työnantajafoorumin työhön. KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. KT neuvottelee ja sopii kunta-alan virka- ja työehtosopimukset yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa ja antaa kuntatyönantajille suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua koskevissa asioissa. KT:n tehtävät on säädetty lailla. KT Kuntatyönantajat on osa Kuntaliittoa.
Kunnallinen henkilöstö 2014 Henkilöstöstä virkasuhteisia 27 % työsuhteisia 73 % Kokoaikaisia 366 000 Osa-aikaisia 53 000 Sivutoimisia 1 000 Tuntipalkkaisia 9 000 Naisten osuus koko henkilöstöstä 80 % Kuukausipalkkaisista naisia 81 % Tuntipalkkaisista naisia 14 % Henkilöstöstä Kuukausipalkkaisia 420 000 Tuntipalkkaisia 9 000 Yhteensä 429 000 Palkat, ammatit, tutkinnot Tietoa kunta-alan ansioista, ammattinimikkeistä ja tutkinnoista www.kt.fi
Keski-ikä 45,7 vuotta Henkilöstöryhmä Keski-ikä/vuotta Naiset 45,8 Miehet 45,6 Kuukausipalkkaiset 45,7 sopimusaloittain: KVTES 45,6 OVTES 45,6 Tekniset 47,7 Lääkärit 44,5 Muut 44,2 Tuntipalkkaiset 47,9 Vakinaiset 47,8 Määräaikaiset 38,1 Kokoaikaiset 45,6 Osa-aikaiset ja sivutoimiset 46,4 Koko kunnallinen henkilöstö 45,7 Sopimusalat ikäluokittain 2014 Keski-ikä / vuotta KVTES 45,6 vuotta OPETUSALA TEKNISET 45,6 vuotta 47,7 vuotta LÄÄKÄRIT 44,5 vuotta TUNTITES 47,9 vuotta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 yli 60
Kunnallinen henkilöstö koulutusasteittain 2014 Alin korkea-aste 15,7 % Alempi korkea-aste 17,9 % Ylempi korkea-aste 19,4 % Keskiaste 39,9 % Tutkijakoulutus 1,3 % Perusaste 5,8 % Kunnallinen henkilöstö koulutuksen mukaan lokakuu 2014 Koulutusala % henkilöstöstä Terveys- ja sosiaalialan koulutus 43 Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus 11 Palvelualojen koulutus 11 Kasvatustieteellinen ja opettajakoulutus 10 Tekniikan koulutus 8 Muu tai tuntematon koulutus 6 Humanistinen ja taidealan koulutus 5 Yleissivistävä koulutus 2 Luonnontieteellinen koulutus 2 Maa- ja metsätalouden koulutus 2 Yhteensä 100
Kunnallinen henkilöstö 1970 2020 Vuonna 2014 kunta-alalla työskenteli 429 000 henkilöä. Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli 33 000 henkilöä. Lukumäärissä eivät ole mukana sivutoimiset tuntiopettajat. Henkilöstömäärän arvioidaan laskevan vuoteen 2020 mennessä 414 000:een. 2,1 miljoonaa palkansaajaa eri työmarkkinasektoreilla 2014 Kunta-ala 429 000 Yksityinen 1 544 000 Kirkko 20 000 Valtio 79 000
Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2014 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 2 735 7 302 3 788 3 195 KVTES AKTA OPETUSALA UKTA TEKNISET TEKNISKA LÄÄKÄRIT LÄKARNA Kunta keskim. 3 097 Kunta-alan yleisimmät työaikajärjestelmät ja vuosityöajat (v. 2015)* Tuntia Osuus henkilöstöstä Jaksotyöaika** (114 tuntia 45 min/3 vko) 1 566 1 676 34 % Yleistyöaika (38 tuntia 15 min/vko) 1 637 1 752 29 % Toimistotyöaika (36 tuntia 15 min/vko) 1 552 1 660 13 % * Kunta-alan sopimusten mukaisia säännöllisiä vuosityöaikoja, joista on poistettu arkipyhät ja vuosilomat. ** Jaksotyön päivittäisestä työajasta on vähennetty ruokatauko (20 min), joka yleensä sisältyy työaikaan.
Kunta-alan palkkausjärjestelmä Kunta-alan palkkausjärjestelmän tavoitteena on tukea kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kunta-alan palkat kilpailukykyisinä. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta (perusteena tehtävien vaativuus), henkilökohtaisesta lisästä (perustuu työssä suoriutumiseen ja ammatinhallintaan), työkokemus- tai muusta vuosisidonnaisesta lisästä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista sekä mahdollisista tulospalkkioista. Virka- ja työehtosopimuksissa on palkkahinnoittelut, joissa on todettu peruspalkat eli tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Kunnissa ja kuntayhtymissä harkitaan paikallisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät yleiset vaativuustekijät on määritelty sopimuksissa. Henkilökohtaista osaamista ja suoriutumista arvioidaan kehityskeskusteluissa. Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Opettajien ylituntipalkkiot tilastoituvat säännöllisen työajan ansioon ja lääkärien päivystyskorvaukset ylityökorvauksiin. Tulospalkkio on ryhmäkohtainen palkkio. Tulospalkkioita maksetaan 0,2 % palkkasummasta.
Henkilöstö sopimusaloittain 2014 (429 000) Kunnallinen yleinen virkaja työehtosopimus 314 000 Opetusala 63 000 Tekniset 25 000 Lääkärit 17 000 Tuntipalkkaiset 9 000 Muut 1 000 (mm. muusikot ja näyttelijät) Kokonaisansioiden rakenne sopimusaloittain 2014 KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit Tehtäväkohtainen palkka 84,3 76,5 79,4 67,2 Palveluaikaan sidotut lisät 5,4 12,8 6,4 4,3 Henkilökohtainen lisä 1,3 0,8 4,5 2,7 Muut säännöllisen työajan lisät 7,8 8,0 5,9 7,8 Lisä- ja ylityökorvaukset 1,2 1,9 3,9 18,0 Yhteensä 100 100 100 100
Sopimusjärjestelmä on joustava Sopimusjärjestelmä on kunta-alalla joustava. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista ja työajoista. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös tehdä paikallisia sopimuksia. Neuvottelumenettelystä ja neuvotteluosapuolista on sovittu kunta-alan pääsopimuksella. Kunta-alan sopimukset 2014 2017 Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi on 1.3.2014 31.1.2017. Sopimukset toteuttavat työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelemaa Työllisyys- ja kasvusopimusta. Sopimuskorotukset Sopimuskaudella maksettiin 1.7.2014 lukien 20 euron suuruinen yleiskorotus tai tehtiin vastaavantasoisia muita sopimusmuutoksia. Näiden kustannusvaikutus oli keskimäärin 0,8 % palkkasummasta. KVTES jaksotyöaikauudistus toteutettiin 1.6.2015 lukien. Palkkoja korotettiin ja sopimustekstejä muutettiin 1.7.2015 lukien. Vuoden 2015 sopimuskorotusten kustannusvaikutus oli keskimäärin 0,4 % palkkasummasta. Lääkärien 2014 2015 sopimusmuutokset toteutettiin pääsääntöisesti kaikki 1.1.2015 lukien. Vuonna 2016 yleiskorotus on joko 16 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,47 %, tai eräillä sopimusaloilla 0,4 %:n yleiskorotus. Sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,59 %. Tuntipalkkaisten kokonaiskeskituntiansio Tuntipalkkaisten kokonaiskeskituntiansio oli 14,73 euroa lokakuussa 2014. Naisten kokonaiskeskituntiansio oli 13,47 euroa ja miesten 14,90 euroa.
Kunnat ovat hyviä työnantajia Suomessa on 301 kuntaa ja noin 125 kuntayhtymää, joiden palveluksessa on 429 000 palkansaajaa eli viidennes työllisestä työvoimasta. KT:n ennusteen mukaan henkilöstömäärän arvioidaan laskevan vuoteen 2020 mennessä 414 000:een. Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö lokakuu 2014 Palkkaa saavan henkilöstön lukumäärä Kunnat % Kuntayhtymät % Yhteensä % 99 15,9 33,3 21,2 100 249 26,5 13,8 22,7 250 499 21,9 16,0 20,1 500 999 14,7 16,7 15,3 1 000 1 499 8,1 7,2 7,8 1 500 2 499 5,3 4,3 5,0 2 500 4 999 3,8 5,8 4,4 5 000 3,8 2,9 3,5 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Lukumäärä 320 138 458 Keskim. henkilöstöä 966 872 937 Henkilöstön määrä 309 000 120 000 429 000 Kunnat ja kuntayhtymät ovat keskimäärin suuria työnantajia ja työnantajakoko on kasvanut.
Keskiansioita lokakuussa 2014 Ammattimies 2 596 Hammashoitaja 2 339 Kaupunginjohtaja 9 266 Keittäjä 2 267 Kirjastonhoitaja 2 586 Kodinhoitaja 2 640 Kunnaninsinööri 4 305 Kunnanjohtaja 6 728 Laitosapulainen 2 111 Lastentarhanopettaja 2 576 Lukion rehtori 5 821 Lähihoitaja 2 655 Maatalouslomittaja 2 583 Osastonlääkäri 7 981 Palkkasihteeri 2 513 Palomies 3 084 Palopäällikkö 4 722 Perhepäivähoitaja 1 954 Perushoitaja 2 846 Peruskoulun lehtori 3 876 Peruskoulun luokanopettaja 3 448 Rakennusmestari 3 395 Sairaanhoitaja 3 139 Siivooja 1 980 Sosiaalityöntekijä 3 278 Talouspäällikkö 4 302 Terveyskeskushammaslääkäri 6 250 Terveyskeskuslääkäri 6 537 Toimistosihteeri 2 381 Työnjohtaja 2 987 Kunta-ala keskimäärin 3 097
Kunta-alan neuvotteluosapuolet KT Kuntatyönantajat Pääsopijajärjestöt Kuntatyönantajat edustaa Manner-Suomessa työmarkkinoilla 301 kuntaa ja n. 125 kuntayhtymää Palkansaajakeskusjärjestöt Kunta-alan unioni JHL, JYTY SAK Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO SuPer, Tehy, Suomen Palomiesliitto mm. OAJ, Lääkäriliitto, Eläinlääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto, KTN, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Talentia, Akavan Erityisalat STTK Akava Henkilöstö (429 000) pääsopijajärjestöittäin: JUKO 30 %, Kunta-alan unioni 29 %, KoHo 29 %, ja järjestäytymättömät 12 %. Tiedot palkoista, työajoista ja henkilöstömääristä sekä -rakenteista ovat Tilastokeskuksesta.