Pelissä -hankkeen lyhyet koulutustilaisuudet. Raportti

Pelissä -hankkeen lyhyet koulutustilaisuudet Raportti Kehittämiskeskus Tyynelä 2011 Kirsi Purhonen Sari Naappi Kaija Smolander 1

Ongelmallista pelaamista käsittelevät lyhyet koulutustilaisuudet on suunniteltu ja toteutettu osana Pelissä-hanketta Kehittämiskeskus Tyynelän osahankkeessa. Koulutuksen suunnitteluun ja totetukseen ovat osallistuneet omalla työpanoksellaan myös Kuopion Kriisikeskuksen ja Sovatek-säätiön hankehenkilöstö. Pelissä -hankkeen ja infokoulutukset toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella. 2

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 PELISSÄ HANKE... 4 3 RAHAPELAAMISEN TUTKIMUS JA KOULUTUS SUOMESSA... 5 4 LYHYIDEN KOULUTUSTILAISUUKSIEN TARVE JA TAVOITTEET... 5 5 LYHYIDEN KOULUTUSTILAISUUKSIEN SUUNNITTELU... 6 6 LYHYIDEN KOULUTUSTILAISUUKSIEN TOTEUTUS... 7 6.1 Koulutuksen sisältö ja oheismateriaali... 7 6.2 Koulutustilaisuuksien yleiset järjestelyt, kouluttajat ja markkinointi... 9 6.3 Järjestetyt koulutustilaisuudet Tyynelän osahanke-alueella... 9 6.4 Koulutustilaisuudet Jyväskylän ja Kuopion alueella... 12 7 KOULUTUSTILAISUUKSIEN ARVIOINTI... 13 8 LOPUKSI... 14 LÄHTEET... 15 LIITTEET 1 JOHDANTO Suomessa rahapeleissä on monopolijärjestelmä. Tällä hetkellä rahapelitoimintaa saa harjoittaa kolme rinnakkaista rahapelijärjestäjää; Veikkaus Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto Oy. Kansainväliset 3

tutkimukset osoittavat, että suomalaiset ovat innokkaita rahapelaajia. Viikoittain 41 % (Thl) suomalaisista pelaa rahapelejä. Suosituimmat rahapelit ovat lotto, raaputusarvat ja raha-automaattipelit. Ikäraja rahapeleissä on 18 -vuotta. Pelaaminen on viihteellistynyt ja on yksi nykyajan kulutustottumus. Pelejä ovat saatavilla ympäri vuorokauden, joten se on lisännyt osaltaan pelaamisen mahdollisuuksia. Useimmilla pelaajista pelaaminen pysyy hallinnassa eikä heille kehity pelaamisesta ongelmaa. Yhteiskuntamme arvomaailma ja asenteet tukevat kuitenkin ongelmallisen pelaamisen kehittymistä; yhteiskuntamme arvopohja on nautinnonhakuinen ja tartu hetkeen - yhteiskunta. Joillekin ihmisille rahapelaamisesta kehittyy ongelma ja pienelle joukolle näistä ihmisistä rahapelaamisesta kehittyy vakava riippuvuusongelma. Silloin kun pelaamisesta tulee ongelmallista, palvelujärjestelmässämme tulisi olla valmiudet kohdata, auttaa ja hoitaa ongelmasta kärsiviä ihmisiä. Toisaalta myös meillä jokaisella kansalaisella tulisi olla perustietoa rahapelaamisesta ilmiönä ja sen vaikutuksista niin yhteiskunnallisena kuin yksilöllisellä tasolla. Vuonna 2007 Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen perusteella suomalaisia, joilla on ongelmia pelaamisen kanssa, on noin 130 000. Tutkimuksen mukaan tästä todennäköisesti peliriippuvaisiksi luokitellaan 42 000 kansalaista. (Ahonen & Halinen 2008) Ongelmallinen rahapelaaminen näkyy ihmisen koko elämänlaadussa; rahapeliongelmat aiheuttavat taloudellisten ongelmien lisäksi fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja yksilölle. Ongelmapelaaja pyrkii pitämään peliongelmansa salassa läheisiltään. Lisäksi rahapelaaminen aiheuttaa vakavia yhteiskunnallisia ongelmia. Peliongelma ei näy ihmisestä ulospäin, joten sen tunnistaminen ja puheeksiotto voidaan kokea hankalaksi. Hoidossa ja kuntoutumisessa tulisi huomioida ihmisen suhdetta pelaamiseen ja sen hallintaan. Suomessa ei ole määritelty kenelle ensisijaisesti peliongelmien hoito ja kuntoutuminen kuuluu, mutta pääasiassa peliongelmaa hoidetaan päihde-ja mielenterveysyksiköissä sekä joissakin 3.sektorin erityispalveluissa (esim. Kuopion Kriisikeskus). Hankkeessa tehdyn alkuselvityksen myötä selvisi, että työntekijöillä oli tarvetta ongelmapelaamiseen liittyvään koulutukseen. Pelissä - hanke lähti vastaamaan rahapelihaittojen tiedostamiseen ja näkyväksi tekemiseen laajalle kohderyhmälle suunnatuilla lyhytkestoisilla infokoulutuksilla. Koulutuksella tavoitettiin laaja joukko (794 ihmisiä) ammattilaisia, vapaaehtoisia, opiskelijoita sekä yksittäisiä ilmiöstä kiinnostuneita kansalaisia. 2 PELISSÄ HANKE Pelissä-hanke oli Keski- ja Itä-Suomen ongelmapelaajien hoidon kehittämis- ja tutkimushanke. Hanke ajoittui vuosille 2008 2011, jota Raha-automaattiyhdistys (RAY) rahoitti. Hankkeen toimijoina olivat Kehittämiskeskus Tyynelä, Kuopion Kriisikeskus ja Sovatek-säätiö, mikä hallinnoi koko hanketta. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarkoituksenmukaisia hoitopalveluja, -käytänteitä ja -polkuja. Koko hankkeessa oli yhteensä kuuden henkilötyövuoden laajuinen työpanos. Kehittämiskeskus Tyynelän osahankkeessa toimi projektisuunnittelija ja koulutussuunnittelija. Osahankkeen pilottikaupunkeina olivat Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna ja Varkaus. Tyynelän osahankkeen tavoitteena oli ongelmapelaajien avohoidon ja vertaistuen kehittäminen, ongelmapelaajien läheisten tuen kehittäminen, alueellisten kuntoutusjatkumoiden kehittäminen ja ammattihenkilöstön tietotaidon lisääminen moniportaisella koulutuksella. Tavoitteet ohjasivat osahanketyöntekijöiden toimintaa ja niitä sovellettiin joustavasti hankepaikkakuntien toimintoihin. Kehittämiskeskus Tyynelän toiminta keskittyi siis ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palveluiden kehittämiseen ja koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen. 4

3 RAHAPELAAMISEN TUTKIMUS JA KOULUTUS SUOMESSA Rahapelaamisen ja pelihaittojen tutkimus ja koulutus Suomessa käynnistyi 1990-luvulla A- klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton toimesta. Tutkimukset olivat laadullisia ja otokset pieniä. 2000 -luvulle tullessa tutkimustoiminta on lisääntynyt. STM on teettänyt Taloustutkimus Oy:llä kaksi otosta suomalaisten rahapelaamisesta vuosina 2003 ja 2007. Taloustutkimusten lisäksi Suomessa on 2000 - luvulla tehty useita pro gradu-tutkielmia aiheesta eri näkökulmista (Murto 2005.) Ongelmapelaajien palveluihin liittyvän osaamisen kehittämisen tarve näkyy kaikilla toimijasektoreilla. STM:n Taloustutkimuksella teettämässä kuntatutkimuksessa ilmeni, että kuntatyöntekijöiden tiedon hankita oli omaehtoista (80 %). Kuntien suurin koulutuksellinen tarve koski lyhytkestoista koulutusta sekä kirjallista tietoa aiheesta. Ongelmallisen pelaamisen ja siitä aiheutuvien haittojen tunnistaminen on tarpeellista kaikilla tasoilla sekä kuluttajien että työssään ongelmallista pelaamista kohtaavien työntekijöiden keskuudessa. Erityisesti kuntien peruspalvelujen työntekijöiden valmiuksia tunnistaa, ottaa rahapeliongelma puheeksi ja ohjata hoitoon tulee lisätä. Tämän lisäksi tulee lisätä erityispalveluiden valmiuksia hoitaa ja kuntouttaa ongelmapelaajia ja heidän läheisiään. Erityispalveluilta odotetaan myös yhä enemmän valmiuksia toimia konsultaatioapuna peruspalveluille. Ennen Pelissä-hanketta valtakunnallisesti rahapelihaittoihin liittyviä koulutuksia oli järjestetty yksittäisinä koulutuspäivinä pääosin Etelä-Suomessa sekä muutamien toimijoiden ja pelihankkeiden toimesta. Sosiaalipedagogiikan säätiö Helsingissä järjesti vertaisohjaajakoulutusta pelaajille ja heidän läheisilleen, A-klinikka-säätiön Hietalinnayhteisö järjesti ongelmapelaamisen hoidon kurssia pelaajille, läheisille ja työntekijöille. Pelissä-hankkeen käynnistysvaiheessa sovittiin hankkeen koulutustoiminnan yhteensovittamisesta Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) osaamisen kehittämisen kanssa. THL on tuottanut Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Koske) koordinoimana ja monialaisessa yhteistyössä Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito verkkokurssin (6op). Tänä päivänä verkkokursseja järjestetään valtakunnallisesti yhteistyössä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Verkko-opintojen koulutuskoordinaattorina on toiminut Tuula-Leena Raiski Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Pelissä -hankkeen koulutussuunnittelu teki yhteistyötä koko hankkeen ajan kehitettävien verkko-opintojen kanssa ja sai konsultaatioapua Tuula-Leena Raiskilta. Tämän hankkeen lyhyen infokoulutusmallin tavoitteena oli lisätä yleistä tietoutta ongelma- ja rahapelaamisesta kaikille asiasta kiinnostuneille sekä kuntien peruspalveluiden työntekijöille. 4 LYHYIDEN KOULUTUSTILAISUUKSIEN TARVE JA TAVOITTEET Pelissä -hankkeen alkuvaiheessa Kehittämiskeskus Tyynelän osahankkeen pilottikaupungeissa tehtiin alkuselvitys ongelmapelaajien ja heidän läheisten hoidon tietotaidosta. Alkuselvityksen tavoitteena oli selvittää päihde- ja mielenterveyspalveluiden avohoitoyksiköiden ja sosiaalitoimien henkilöstön näkemystä ongelmapelaamisen tiedostamisesta, tunnistamisesta sekä pelaajille ja pelaajien läheisille suunnatuista palveluista. Haastatteluja tehtiin 12 työyksikössä ja haastateltavia oli yhteensä 19 (Smolander & Äijö 2008.) Alkuselvityksen perusteella kaikki haastatteluyksiköt kokivat, että heidän työntekijänsä tarvitsevat lisäkoulutusta ongelmapelaamisen tunnistamiseen ja hoitoon. Pelissä -hankkeen koulutuksilta toivottiin napakkaa faktatietoa ilmiöstä, ongelmasta ja riippuvuudesta. Lisäksi kaivattiin lisätietoa ongelmallisen pelaamisen tunnistamisesta, hoitomenetelmistä, työkaluista, asiakkaan kohtaamisesta sekä asiakkaan motivoinnista ja kuntoutusprosessin tukemisesta (Smolander & Äijö 2008.) 5

Hankkeen pilottikaupungeissa ongelmapelaamista ja sen hoitoa ei ole käytännössä kirjattu hyvinvointiohjelmiin tai päihdestrategioihin (Smolader & Äijö 2008). Hankkeen yhdeksi tehtäväksi nousikin ongelmallisen pelaamisen nostaminen virallisesti näkyväksi. Tätä näkyväksi tekemistä voitiin tukea lyhytkestoisilla, kaikille avoimilla koulutuksilla. Lyhyet infomuotoiset koulutukset suunnattiin laaja-alaisesti sosiaali-, terveys- ja muiden alojen henkilöstölle niin kunnan perus- kuin erityispalveluissa, kolmannen sektorin ja seurakuntien työssä toimiville ja opiskelijoille ja sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Tavoitteena oli lisätä ammattihenkilöiden tietoisuutta ongelmapelaamisesta sekä tehostaa ongelmapelaamisen tunnistamista ja hoitoon ohjaamista. (liite1). Lyhyiden infomuotoisten koulutusten lisäksi osahankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin 1½ vuotta kestävä prosessikoulutus rahapeliongelmia kohtaavalle ammattihenkilöstölle. Prosessikoulutuksesta löytyy oma raportti. 5 LYHYIDEN KOULUTUSTILAISUUKSIEN SUUNNITTELU Koulutuksen suunnittelu käynnistyi heti Pelissä -hankkeen alussa huhtikuussa 2008. Koulutuksen suunnittelun taustalle kerättiin tietoa ongelmallisen pelaamisen ilmiöstä Suomessa. Tausta-ajattelussa tutkittiin myös yhteiskunnallista keskustelua ja ilmiöitä Suomessa ja muualla maailmassa. Ilmiöstä kartoitettiin esiintyvyys, mitä pelaaminen on toiminnallisena riippuvuusongelmana, mitä pelaaminen tarkoittaa ja merkitsee ihmisen kokemusmaailmassa, mitä pelaaminen tarkoittaa läheisten näkökulmasta, miten pelaaminen voidaan tunnistaa ja miten peliriippuvaista henkilöä/ongelmapelaajaa hoidetaan ja kuntoutetaan Suomessa. Ilmiöön lähdettiin tutustumaan tehtyjen selvitysten, raporttien ja tutkimusten kautta. Tietoa ja lähdemateriaalia koottiin ensin Tyynelän Kuntoutus- ja Kehittämiskeskuksesta ja laajasti Internetistä mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (ent. Stakes) Pelihaitta sivustolta (Äijö 2008.) Pelaamista ihmisen riippuvuusongelmana hahmotettiin myös laajasti Tyynelän Kuntoutuskeskuksen työntekijöiden haastatteluiden ja asiakkaiden kautta vuonna 2008. Toimintaympäristössä tapahtuneen muutoksen myötä Tyynelän Kuntoutuskeskus lopetti toimintansa vuonna 2009 ja jatkoi toimintaansa Riippuvuusklinikka Tyynelänä ja samaan aikaan Tyynelän Kehittämiskeskuksen nimi muuttui Kehittämiskeskus Tyyneläksi. Myös Kirkkopalvelut ry:n Opintokeskuksen ja Sisälähetysseuran oppilaitoksen koulutustoiminnat yhdistyivät uudeksi Koulutuskeskus Agricolaksi vuonna 2009. Lyhyiden koulutustilaisuuksien suunnittelusta, seurannasta, toteutuksesta ja arvioinnista on vastannut moniammatillinen työryhmä, joka on kuvattu oheisessa taulukossa (taulukko 1): Taulukko 1. Lyhyiden koulutustilaisuuksien suunnitteluun, seurantaan, arviointiin ja toteutukseen osallistujat. Nimi Tehtävä Ajanjakso Organisaatio Marja Äijö, koulutussuunnittelija 2008 Tyynelän Kehittämiskeskus koulutussuunnittelija Ulla Hakala-Karjalainen asiantuntija 2008 Tyynelän Kuntoutuskeskus sairaanhoitaja Minna Pitkänen asiantuntija 2008 Tyynelän Kuntoutumiskeskus sairaanhoitaja Raija Palviainen asiantuntija 2008 Tyynelän Kuntoutumiskeskus ohjaaja Timo Ikävalko asiantuntija 2008 Tyynelän Kuntoutumiskeskus ohjaaja Tyynelän kokemusasiantuntijaryhmä 2008 -- Kuntoutumiskeskuksen neljä kuntoutujaa 6

Kaija Smolander projektisuunnittelija Kirsi Purhonen koulutussuunnittelija suunnittelija Sari Naappi koulutussuunnittelija Jyrki Koskela johtaja Leena Paasikannas kouluttaja Anne-Maria Perttula projektityöntekijä Jyrki Vihriälä projektipäällikkö Petri Miettinen projektityöntekijä Mari Tuomainen kehittämispäällikkö Seppo Sulkko johtaja asiantuntija, kouluttaja koulutussuunnittelija, kouluttaja arviointi seuranta ja raportointi koulutussuunnittelija, kouluttaja arviointi raportointi asiantuntija kouluttaja, ohjausryhmän jäsen asiantuntija kouluttaja ohjausryhmän jäsen asiantuntija kouluttaja asiantuntija kouluttaja ohjausryhmän jäsen asiantuntija kouluttaja 2008-2011 2008-2011 2008-2009 2009 2008-2011 2009-2011 2009-2011 2009-2011 2009-2011 2009-2011 2008-2009 2009 2008-2011 2008-2009 2009 2008-2011 2008-2011 2009-2011 2008-2011 2009-2010 2008-2011 2008-2011 2009-2011 Tyynelän Kehittämiskeskus Kehittämiskeskus Tyynelä Tyynelän Kehittämiskeskus Kehittämiskeskus Tyynelä Kehittämiskeskus Tyynelä Tyynelän Kuntoutumiskeskus Riippuvuusklinikka Tyynelä Tyynelän Kehittämiskeskus Koulutuskeskus Agricola Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Sovatek-säätiö Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Sovatek-säätiö Kuopion Kriisikeskus ohjaus ja seuranta 2008-2011 Tyynelän Kehittämiskeskus Kehittämiskeskus Tyynelä asiantuntija, 2008-2011 Tyynelän Kehittämiskeskus ohjausryhmän jäsen 2008-2011 Kehittämiskeskus Tyynelä 6 LYHYIDEN KOULUTUSTILAISUUKSIEN TOTEUTUS Lyhyet koulutustilaisuudet toteutettiin 15.1.2009 3.5.2011 välisenä aikana. Koulutuksia järjestettiin Kehittämiskeskus Tyynelän osahanke alueella yhteensä 14, Sovatekin alueella 5 ja Kuopiossa 1. Nämä lyhyet infomuotoiset koulutukset kulkivat nimillä tai Lotosta nettiin - Tietoa rahapeliongelmasta (liite2). Lisäksi Tyynelän osahankealueella järjestettiin muokattuja infotilaisuuksia 5, jotka kulkivat nimellä Ässä hihasta Työkaluja ongelmapelaajan kanssa työskentelyyn (liite3). Myös Jyväskylän ja Kuopion hankealueen työntekijät kävivät pitämässä eri työyhteisöissä muokattuja infoja, mutta niitä ei ole tilastoitu. Tässä raportissa keskitytään koulutuksiin, joista on kerätty koulutuksiin osallistujilta palautetta. ongelmapelaamisen ja Lotosta nettiin -koulutukset olivat lähinnä luentotilaisuuksia ja ne antoivat tietoa rahapeliongelmasta, sen tunnistamisesta, puheeksiotosta ja hoitomahdollisuuksista. Ässä hihasta -koulutukset sisälsivät luennoinnin lisäksi toiminnallisia menetelmiä. 6.1 Koulutuksen sisältö ja oheismateriaali Koulutuksen keskeisinä sisältöinä olivat ajankohtainen tieto ongelmapelaamisesta, riippuvuus ilmiönä, ongelmapelaamisen tunnistaminen sekä ongelmapelaajan kuntoutuminen. Näiden teemojen lisäksi koulutustilaisuuden alussa esiteltiin Pelissä -hankkeesta ja aihepiiriä lähestyttiin myös yhteiskunnallisella osiolla. Lyhyitä koulutustilaisuuksia muokattiin saatujen palautteiden pohjalta pitkin matkaa ja koulutusten keskeisinä sisältöinä olivat toukokuussa 2011 perus- ja ajankohtaista tietoa pelaamisesta, ongelmapelaaminen ilmiönä, ongelmapelaamisen tunnistaminen ja puheeksiotto sekä pelaajan ja pelaajan läheisten auttaminen. 7

Hanke-esittelyssä käytiin läpi hanke kokonaisuus: hankkeen rahoitus, hallinnointi, toimijaorganisaatiot, henkilöstö, tavoitteet ja tavoiteltavat tulokset. Kunkin osahankkeen täsmällisemmät tavoitteet ja toiminta käytiin läpi niillä koulutuspaikkakunnilla, jota osahankkeen toiminta kosketti. Perus- ja ajankohtaista tietoa pelaamisesta osiossa käytiin läpi yhteiskunnallista näkemystä siitä miksi pelataan ja mitä pelataan, avattiin näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun, historiaan, lainsäädäntöön ja muualle maailmaan. Kohdassa avattiin lisäksi pelaamisen käsitteistöä ja tiedotettiin eri pelimuodoista, saatavuudesta, suomalaisten pelaamisesta lukuina, tutkimuksista, vaikutuksista, vaikutuksista läheisiin ja peliongelman synnystä. Ongelmapelaaminen ilmiönä avasi ongelmallisen pelaamisen piirteitä ja peliuskomuksia sekä pelaamisen diagnosointia ja riippuvuustekijöitä. Osiossa kyseenalaistettiin myös peliriippuvuutta suhteessa ongelmalliseen käyttäytymiseen. Tutkimuksen mukaan (Orford 2008) ongelmallinen pelaaminen ei ole aina peliriippuvuutta vaan ihmisen käyttäytymisen ongelma, johon häneltä itseltään löytyy vastaukset. Ongelmapelaamisen tunnistamiseen ja puheeksiottoon osiossa osallistettiin myös yleisö. Yleisöltä kysyttiin missä he ovat kohdanneet ongelmapelaamista ja mistä tunnistanut pelaamisen ongelmalliseksi. Tunnistamisosio käsitteli asiaa ensin yleisellä tasolla edeten tunnistamisen haasteisiin, riskiryhmiin ja riskitekijöihin. Osiossa käytiin läpi muutamia puheeksi oton välineitä sekä puhuttiin kohtaamisen merkityksestä. Pelaajan ja pelaajan läheisten auttamisosiossa tarkasteltiin pelaajan yksilöllistä kuntoutumista, kerrottiin erilaisista kuntoutumisen lähestymistavoista ja ettei ole olemassa yhtä oikeaa kuntoutumisen menetelmää. Lisäksi osiossa esiteltiin hoito ja kuntoutuspalveluita Suomessa. Lopuksi tiedotettiin koulutuksista ja nettisivustoista, joista on saatavilla lisätietoa asiasta. Koulutusmateriaalin dioja pystyi käyttämään sellaisenaan koulutuksissa tai tilaisuuden mukaan pystyi poimimaan haluamiaan dioja koulutukseen esim. jos koulutustilaisuus kesti 2 tuntia. Koulutustilaisuuksissa jaettiin materiaalia ongelmapelaamisesta. Yleisesti jaettavina olivat mm. seuraavat esitteet: Pelissä -hanke-esite Pelissä Tyynelän esite Pelissä -juliste Pelin merkit (THL, ent. Stakes) Suhteet pelissä ja Liikaa pelissä esitteet (THL) Mitä sinun tulee tietää rahapeliongelmasta esite (Sininauhaliitto) Peluuri esite Pelivoimapiiri esite Thl:n julkaisujen tilausesitteitä Apua peliongelmaan Tyynelän osahankealueella esite (Kehittämiskeskus Tyynelä/ Pelissähanke) Pöydällä oli esillä myös seuraavat näytekappaleet: Peliriippuvuus kartoitusinstrumentit (Sininauhaliitto) Rahapeliongelma - Yksilölle jätetty taakka kirja (Pekka Lund) Rulettipäiväkirja (Anneli Poutiainen) Kansio, jossa aiheeseen liittyviä lehtileikkeitä Esitteiden lisäksi muuna oheismateriaalina jaettiin tulosteet koulutusmateriaalista. Koulutustilaisuuksista kerättiin palautetta palautelomakkeella (liite 4). Palautteen perusteella koulutuksen sisältöä kehitettiin koko ajan. 8

6.2 Koulutustilaisuuksien yleiset järjestelyt, kouluttajat ja markkinointi ongelmapelaamisen tai Lotosta nettiin koulutustilaisuudet olivat noin puolen päivän mittaisia tilaisuuksia, joita järjestettiin Mikkelissä 5, Varkaudessa 4, Savonlinnassa 3 ja Pieksämäellä 2 kertaa. Yhteensä Tyynelän osahanke alueella näihin koulutuksiin osallistui 456 ihmistä. Jyväskylän alueella näitä infomuotoisia koulutuksia järjestettiin yhteensä 5 kertaa, joihin osallistujamäärä oli yhteensä 195 sekä Kuopiossa koulutustilaisuus järjestettiin yhden kerran, jossa osallistujia oli 46. Kaikkiaan Pelissä -hankkeen Keski- ja Itä-Suomen alueella ongelmapelaamisen tai Lotosta nettiin -koulutustilaisuuksiin osallistui 697 ihmistä. Tyynelän Pelissä-osahankkeen alueella järjestettiin lisäksi Ässä hihasta Työkaluja ongelmapelaajan kanssa työskentelyyn yhteensä 5 koulutustilaisuutta. Nämä jakautuivat seuraavasti: Mikkelissä 3 ja Savonlinnassa ja Varkaudessa yhden kerran. Ässä hihasta koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 97 ihmistä. Kaikkiaan Pelissä -hankkeen Keski- ja Itä-Suomen alueella infomuotoisiin koulutustilaisuuksiin osallistui 794 ihmistä. Koulutustilaisuuksien vastuuhenkilönä toimi 31.7.2009 saakka koulutussuunnittelija Kirsi Purhonen ja tämän jälkeen vastuuhenkilönä jatkoi Sari Naappi. Kouluttajina toimivat Tyynelän Kuntoutuskeskuksen johtaja Jyrki Koskela, Sisälähetysseuran Oppilaitoksen (myöh. Koulutuskeskus Agricola) kouluttaja Leena Paasikannas, Pelissä -hankkeen Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön (myöh. Sovatek-säätiö) projektityöntekijä Anne-Maria Perttula ja Kuopion Kriisikeskuksen projektityöntekijä Petri Miettinen sekä Pelissä -hankkeen Kehittämiskeskus Tyynelän projektisuunnittelija Kaija Smolander ja koulutussuunnittelijat Kirsi Purhonen ja Sari Naappi. Kouluttajaryhmää laajennettiin ja kouluttajiksi otettiin mukaan palvelupolkujen kehittämistyöryhmistä (Pokery) ja prosessikoulutuksessa olleita asiantuntijoita paikkakunnilta, joissa koulutustilaisuuksia pidettiin. Keväällä 2010 Mikkelissä pidetyssä Mikkelin A-klinikan ja Mielenterveysyksikön yhteistyön kehittämisiltapäivässä puhuivat psykologi Satu Flyktman ja sosiaalityöntekijä Sari Sirkiä-Lappalainen. Varkaudessa Lotosta nettiin - koulutustilaisuudessa keväällä 2011 mukana kouluttamassa olivat Varkauden psykiatrian poliklinikan sairaanhoitaja Raili Mehtonen, Varkauden Päihdeklinikan sosiaaliterapeutti Heli Kammonen. Koulutustilaisuuksien markkinointi toteutettiin sähköpostitse. Sähköpostikutsua jaettiin hankkeen kumppanuuspaikkakuntien terveys-, sosiaali-, työvoima-, opetus- ja nuorisoalan palveluihin, seurakuntaan sekä lukuisille kansalaisjärjestöjen toimijoille. Postittamisessa käytettiin hyödyksi mm. kaupunkien omia sähköisiä ilmoitustauluja ja valmiita sähköpostilistoja. Koulutuksen markkinointivaiheessa hyödynnettiin myös paikallista mediaa. Medialle lähetettiin informaatiota ja kutsuja tilaisuuteen. 6.3 Järjestetyt koulutustilaisuudet Tyynelän osahanke-alueella Koulutustilaisuudet käynnistyivät Tyynelän Pelissä-osahankkeen hankepaikkakunnilta, jatkuen Jyväskylään ja Kuopioon. Lisäksi koulutustilaisuuksia järjestettiin Jyväskylän ja Mikkelin lähikuntiin. Savonlinnassa 17.1.2009 ( ongelmapelaamisen), Juvalla 22.9.2010 ja Pieksämäellä 5.4.2011 (Lotosta nettiin) pidettäväksi suunnitellut koulutustilaisuudet jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän takia. Lisäksi Mäntyharjulla 23.9.2010 pidettäväksi suunniteltu Ässä hihasta koulutustilaisuus jouduttiin niin ikään perumaan liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Kouluttajavastuut jakautuivat seuraavasti ja Lotosta nettiin koulutuksissa: 9

Paikkakunta ja päivämäärä Mikkeli 15.1.2009 Varkaus 28.1.2009 Pieksämäki 5.2.2009 Mikkeli, 12.2.2009 Savonlinna, 17.2.2009 Varkaus 13.3.2009 Pieksämäki, 20.3.2009 Varkaus, 9.4.2010 Lotosta nettiin Mäntyharju/ Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus, 27.4.2010 Lotosta nettiin Kangasniemi, 14.10.2010 Ässä hihasta koulutuksen ensimmäinen osio Koulutussisältö ja kouluttajat Hanke-esittely ja ajankohtainen tieto, Kirsi Purhonen Riippuvuus ilmiönä, Kaija Smolander Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Jyrki Koskela Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Jyrki Koskela Päätös, Kirsi Purhonen Hanke-esittely ja ajankohtainen tieto, Kirsi Purhonen Riippuvuus ilmiönä, Anne-Maria Perttula Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Anne-Maria Perttula Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Anne-Maria Perttula Päätös, Kirsi Purhonen Hanke-esittely ja ajankohtainen tieto, Kirsi Purhonen Riippuvuus ilmiönä, Leena Paasikannas Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Kaija Smolander Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Leena Paasikannas Päätös, Kirsi Purhonen Hanke-esittely ja ajankohtainen tieto, Kirsi Purhonen Riippuvuus ilmiönä, Leena Paasikannas Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Leena Paasikannas Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Jyrki Koskela Päätös, Kirsi Purhonen Hanke-esittely ja ajankohtainen tieto, Kirsi Purhonen Riippuvuus ilmiönä, Kaija Smolander Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Kaija Smolander Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Kaija Smolander Päätös, Kirsi Purhonen Hanke-esittely ja ajankohtainen tieto, Kirsi Purhonen Riippuvuus ilmiönä, Leena Paasikannas Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Kirsi Purhonen Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Leena Paasikannas Päätös, Kirsi Purhonen Hanke-esittely ja ajankohtainen tieto, Kirsi Purhonen Riippuvuus ilmiönä, Leena Paasikannas Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Kirsi Purhonen Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Leena Paasikannas Päätös, Kirsi Purhonen Hanke-esittely, Sari Naappi Ajankohtainen tieto ongelmapelaamisesta, Sari Naappi Riippuvuus ilmiönä, Sari Naappi Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Sari Naappi Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Sari Naappi Hanke-esittely ja ajankohtainen tieto ongelmapelaamisesta, Sari Naappi Riippuvuus ilmiönä, Anne-Maria Perttula Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Sari Naappi Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Anne-Maria Perttula Hanke-esittely ja ajankohtainen tieto ongelmapelaamisesta, Sari Naappi Riippuvuus ilmiönä, Kaija Smolander Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Sari Naappi 10

Savonlinna, 21.10.2010 Lotosta nettiin Mikkeli, 25.11.2010 Lotosta nettiin Savonlinna, 31.3.2011 Lotosta nettiin Varkaus, 3.5.2011 Lotosta nettiin Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Kaija Smolander Perus- ja ajankohtaista tietoa ongelmapelaamisesta, Sari Naappi Ongelmapelaamisen tunnistaminen ja puheeksiotto (sis. riippuvuusilmiönä osion), Sari Naappi Ongelmapelaajan auttaminen, Sari Naappi Perus- ja ajankohtaista tietoa ongelmapelaamisesta, Sari Naappi Riippuvuus ilmiönä, Kaija Smolander Ongelmapelaamisen tunnistaminen ja puheeksiotto, Sari Naappi Ongelmapelaajan ja pelaajan läheisten auttaminen, Kaija Smolander Perus- ja ajankohtaista tietoa ongelmapelaamisesta, Sari Naappi Riippuvuus ilmiönä, Kaija Smolander Ongelmapelaamisen tunnistaminen ja puheeksiotto, Sari Naappi Ongelmapelaajan ja pelaajan läheisten auttaminen, Kaija Smolander Perus- ja ajankohtaista tietoa ongelmapelaamisesta, Sari Naappi Riippuvuus ilmiönä, Raili Mehtonen Ongelmapelaamisen tunnistaminen ja puheeksiotto, Sari Naappi Ongelmapelaajan ja pelaajan läheisten auttaminen, Raili Mehtonen, Heli Kammonen ja Sari Naappi Kouluttajavastuut jakautuivat seuraavasti Ässä hihasta -koulutustilaisuuksissa: Mikkeli, 17.5.2010 Savonlinna,10.6.2010 (muokattu 2h luento) Kangasniemi, 18.11.2010 Varkaus, 23.11.2010 Rahapeliongelman tunnistaminen ja puheeksiotto, Sari Naappi Puheeksioton harjoitus, Sari Naappi, Kaija Smolander Pelaajien hyvä hoito Mikkelissä, ryhmätyö (learning cafe) Infoa valtakunnallisista palveluista, Kaija Smolander Ajankohtaista tietoa ongelmapelaamisesta, Sari Naappi Ongelmapelaamisen tunnistaminen (sis. riippuvuus ilmiönä), Sari Naappi Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Sari Naappi Puheeksioton harjoitus, Sari Naappi, Kaija Smolander Pelaajien läheisten auttaminen, Kaija Smolander, Sari Naappi Pelaajien hyvä hoito Kangasniemellä, ryhmätyö (learning cafe) Infoa valtakunnallisista palveluista Pelissä-hankkeen esittely ja perustietoa rahapelaamisesta, Sari Naappi Ongelmapelaamisen tunnistaminen ja puheeksiotto, Sari Naappi Ryhmätyö pelaamisen hyödyistä ja haitoista, Kaija Smolander Ongelmapelaajan ja pelaajan läheisten auttaminen, Kaija Smolander Ryhmätyö reikäleipätyöskentelystä, Kaija Smolander Oheinen taulukko kuvaa paikkakohtaista osallistujamääriä koulutustilaisuuksista Kehittämiskeskus Tyynelän osahanke-alueella: 11

80 70 60 50 40 30 20 10 0 68 35 32 63 69 43 30 32 18 12 13 16 15 10 Kaikkiaan Kehittämiskeskus Tyynelän osahankkeen alueella tai Lotosta nettiin -koulutustilaisuuksissa kävi yhteensä 456 ihmistä. 6.4 Koulutustilaisuudet Jyväskylän ja Kuopion alueella Kouluttajavastuut jakautuivat seuraavasti: Jyväskylä, 24.4.2009 Hanke-esittely ja ajankohtainen tieto, Kirsi Purhonen, Jyrki Vihriälä Tunnistako Riippuvuus ilmiönä, Anne-Maria Perttula Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Kirsi Purhonen Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Anne-Maria Perttula Jyväskylä, 18.9.2009 Jämsä, 8.10.2009 Kuopio, 22.10.2009 Lotosta nettiin Päätös, Kirsi Purhonen Hanke-esittely, Jyrki Vihriälä Ajankohtainen tieto ongelmapelaamisesta, Kirsi Purhonen Riippuvuus ilmiönä, Anne-Maria Perttula Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Kirsi Purhonen Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Anne-Maria Perttula Päätös, Jyrki Vihriälä Hanke-esittely, Jyrki Vihriälä Ajankohtainen tieto ongelmapelaamisesta, Sari Naappi Riippuvuus ilmiönä, Anne-Maria Perttula Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Sari Naappi Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Anne-Maria Perttula Päätös, Jyrki Vihriälä Hanke-esittely, Sari Naappi Ajankohtainen tieto ongelmapelaamisesta, Sari Naappi Riippuvuus ilmiönä, Petri Miettinen Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Kaija Smolander Pelaajan ja pelaajan läheisten auttaminen, Petri Miettinen 12

Viitasaari, 4.2.2010 Pihtipudas, 25.2.2010 Hanke-esittely, Jyrki Vihriälä Ajankohtainen tieto ongelmapelaamisesta, Sari Naappi Riippuvuus ilmiönä, Anne-Maria Perttula Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Sari Naappi Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Anne-Maria Perttula Hanke-esittely, Jyrki Vihriälä Ajankohtainen tieto ongelmapelaamisesta, Jyrki Vihriälä Riippuvuus ilmiönä, Anne-Maria Perttula Ongelmapelaamisen tunnistaminen, Jyrki Vihriälä Ongelmapelaajan kuntoutuminen, Anne-Maria Perttula Päätös, Jyrki Vihriälä Osallistujamäärät Jyväskylän ja Kuopion osahanke-alueilla: 80 70 60 50 40 30 20 10 0 73 62 46 30 20 10 Jyväskylä 24.4.09 Jyväskylä 18.9.09 Jämsä 8.10.09 Kuopio 22.10.09 Viitasaari 4.2.10 Pihtipudas 25.2.10 Kaikkiaan Jyväskylän ja Kuopion osahankealueilla koulutustilaisuuksissa kävi yhteensä 241 ihmistä. 7 KOULUTUSTILAISUUKSIEN ARVIOINTI Jokaisen koulutustilaisuuden jälkeen suunnittelija ja kouluttajat kävivät palautteen läpi. Palautteen perusteella koulutuksen sisältöjä täsmennettiin, koottiin yhteen ja palautteesta eriteltiin opiskelijoiden ja työelämän edustajien palautteet. Koulutuspaketin sisältöä arvioitiin koulutustilaisuuksien alkuvaiheessa välillä Pelissä -hankkeen koko henkilöstön kanssa sähköpostikeskusteluna. Väliarviointien myötä koulutussisältöjä poistettiin, tiivistettiin tai lisättiin, jotta koulutuksen sisältö saatiin vastaamaan yleisön tarvetta. Kehittämiskeskus Tyynelän osahankkeen pilottikaupunkien kouluttamisen jälkeen pidettiin yksi arviointipalaveri, johon osallistui koko suunnitteluryhmä (Jyrki Koskela, Mari Tuomainen, Leena Paasikannas, Kaija Smolander, Kirsi Purhonen) sekä Anne-Maria Perttula Jyväskylästä. Koulutuspaketti ja sen palautteet käytiin läpi myös koulutuksen ohjausryhmässä 8.5.2009 ja 22.11.2010. Koulutustilanteita arvioitiin koko ajan ja koulutussisältöjä muokattiin palautteiden perusteella koko ajan. Palautteissa toivottiin enemmän tietoa myös viihdepelaamisesta sekä lasten ja nuorten pelaamisesta. Odotin tietoa myös tietokone- ja nettiriippuvuudesta 13

Paljon puhetta rahapelaamisesta, mutta toivoisin enemmän puhetta myös siitä mitä tapahtuu kun nuoret pelaavat heille sopimattomia pelejä. Se ei näy rahassa, mutta entäpä toiminnassa ja sosiaalisessa elämässä Lisäksi palautteissa kaivattiin enemmän konkreettisia esimerkkejä, joita voi käyttää työssään. Ehkä vielä enemmän työkaluja mm. puheeksiottamiseen ja arkeen yleensä Enemmän voisi olla käytännön menetelmiä ja toimintamalleja ja ehkä enemmän lapsiin liittyen Koulutustilaisuuksien palautteiden pohjalta koulutusdioja tiivistettiin, stilisoitiin ja dioihin lisättiin kaivattua tietoa. Lisäyksiä tehtiin tietopuoleen muun muassa uuden arpajaislain myötä sekä lisättiin dia pikavipeistä. Palautteiden perusteella koulutuksiin lisättiin tietoa läheisten kokemuksista ja oikeutuksesta saada hoitoa. Palautteissa noussut esiin huoli nuorten pelaamisesta ja sen vaikutuksista lapsen ja nuoren arkeen, otettiin koulutusjärjestelyissä huomioon. Näin ollen koulutukseen lisättiin dioja nuorten pelaamisesta sekä koulutukseen osallistujien toiveesta järjestettiin erillinen Nuoret pelissä koulutusiltapäivä Mikkeliin (13.4.11), jossa luennoimassa oli Elämä On Parasta Huumetta ry:n Pelitaito-projektista Inka Silvennoinen ja Jyväskylän kaupungin erityispalveluista Kimmo Jouhki. Koulutustilaisuuksissa pyydettyjen palautteiden pohjalta saatiin perusinfokoulutuspaketin rinnalle suunniteltua myös toiminnallinen koulutusiltapäivä (Ässä hihasta ), joita markkinoitiin Kehittämiskeskus Tyynelän osahankealueelle. Kun tarjolla oli erilaisia koulutuspaketteja, voitiin koulutuksen tilaajan kanssa keskustella heidän tarpeisiinsa nähden sopivasta koulutustilaisuudesta. Aiheen konkretisointiin kaivattiin usein esimerkkejä pelaajien arjesta. Useassa opiskelijapalautteessa toivottiin pelaajan läsnäoloa koulutustilanteissa, jotta asia konkretisoituisi kuulijoille hyvin. kuntoutuja kertomaan aiheesta itse Joku (ex) -riippuvainen mukaan puhumaan myös! Pelaajan läsnäoloa koulutustilanteisiin ei harkittu, koska julkisesti kasvonsa antaminen aihealueelle vaatii hyvin edennyttä kuntoutumisen prosessia ja omakohtaista intoa tulla esitelmöimään aihealueesta. Aihealuetta konkretisoitiin asiakasesimerkein niiltä osin kuin kukin kouluttaja omasta kokemuksestaan siihen pystyi. Koulutuksen luentomaisen osan väliin jätetty pieni keskusteleva osio aktivoi kuulijoita ajattelemaan aihetta ja viemään sitä lähemmäksi omaa työtä, vapaa-aikaa tai opiskelua. Koulutuksissa käynyt yleisö oli tyytyväinen siihen, että heille jäi monistenippu koulutuksesta ja lähdemateriaaleja sekä oppaita oli tilaisuuksissa saatavilla. 8 LOPUKSI Lyhyiden koulutusten suunnittelu käynnistyi heti hankkeen alussa. Suunnitteluaika oli hyvin tiivis ja koulutuksien markkinointi käynnistyi marraskuussa 2008. Markkinoinnin ajankohta ei ollut paras mahdollinen alkuvuoden tilaisuuksiin nähden. Markkinointia ylläpidettiin kaikkien koulutustilaisuuksien 14

ilmoittautumisaikojen ajan ja mikäli ilmoittautumisia oli koulutustilaisuuteen tullut vähän, tehostettiin markkinointia ennen koulutustilaisuutta. Mikäli koulutuksiin tuli vähemmän kuin 10 ilmoittautunutta, peruttiin koulutustilaisuus. Markkinointia helpotti kaupunkien tiedottajien, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin sekä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hankeverkoston kanssa tehty yhteistyö. Markkinointia tuki myös medialle lähetetyt tiedotteet, joita he käyttivät ohjelmissaan ja lehtikirjoituksissa. Lisäksi oppilaitosten kanssa tehty yhteistyö tavoitti opiskelijat hyvin. Opiskelijat olivatkin tärkeä kohderyhmä, sillä ongelmapelaaminen ilmiönä on uusi asia ja opiskelijat ovat tulevaisuuden työntekijöinä erittäin tärkeässä roolissa suhteessa ongelmapelaamisen tunnistamiseen, puheeksiottoon, pelaajan ja pelaajan läheisen hoitoon ja kuntoutumiseen. Markkinointia tehtiin laaja-alaisesti Keski- ja Itä-Suomessa, mutta se tavoitti suhteellisen pienen ammattilaisten joukon. Tämä kertoo osittain aiheen jäsentymättömyydestä palvelujärjestelmässämme: ongelmapelaamisilmiötä ei tunnisteta ja tiedosteta eikä ongelmapelaamisen ehkäisyä ja hoitoa mielletä vielä kuuluvaksi omaan työhön. Toisaalta se kertoo myös peruspalveluissa asiakastyötä tekevien työntekijöiden tiukkatahtisesta arjesta; asiakastyötä on paljon ja koulutuksiin on vaikea löytää aikaa. Tulevaisuudessa kehittämishaasteena onkin saada pelaamisilmiöstä tietoa vielä suuremmalle joukolle. Näitä voisi olla eri ammattialoilla toimivat ammattilaiset erisyispalveluista aina ehkäisevään työhön: esimerkiksi vapaaehtoistyötä tekevät, pelaajien läheiset, koulujen ja oppilaitosten henkilöstö, pankkitoimihenkilöt ja kunnalliset ja yksityiset terveysasemat. Ongelmapelaamisesta pidetyt koulutukset koettiin erittäin ajankohtaiseksi ja koulutukseen osallistujille heräsi kiinnostus myös lisäkoulutuksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimeksiannosta Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Koske) koordinoimat Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito verkko-opinnot ovat hyvä koulutusjatkumo Pelissä-hankkeen infokoulutuksiin osallistuneille. Kehittämiskeskus Tyynelän osahankkeen alueella Mikkelin Ammattikorkeakoulu (MAMK) toteutti yhteistyössä Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä- osahanketyöntekijöiden kanssa edellä mainitun verkkoopintokokonaisuuden 15.10.2010-17.4.2011välisenä aikana. Verkko-opintoja markkinoitiin Pelissähankkeen infomuotoisissa koulutuksissa ja koulutuksiin osallistuneiden antamilla sähköpostilistoilla, jotta koulutukset toimisivat jatkumona tiedon lisäämisen prosessina. Pelissä-hankkeen aikana toteutettujen lyhyiden infomuotoisten koulutusiltapäivien ( ongelmapelaamisen, Lotosta nettiin ja Ässä hihasta) palauteiden myötä voi todeta, että koulutustilaisuudet olivat ajankohtaisia ja koulutuksille oli tarvetta hankkeen alueella. Arpajaislain uudistuminen, yhteiskunnalliset puheenaiheet aiheesta sekä pikavippiongelmien nouseminen valtakunnan uutisoinnin asteelle tukivat koulutuksien ajankohtaisuutta. Lyhyitä infokoulutustyyppiset koulutukset juurrutettiin hankkeen aikana Riippuvuusklinikka Tyynelään, josta koulutuksien markkinointia ja koulutustilaisuuksia järjestetään yhteistyössä Kuopion Kriisikeskuksen ja Sovatek-säätiön kanssa. LÄHTEET Ahonen & Halinen. 2008. Yhteisöllinen avohoito rahapeliongelmaisten tukena. Mallin kehittäminen ja yhteisöhoidon vaikutukset. STAKES. Raportteja 12/2008 15

Murto, A. 2005. Peliongelman hoito päihdehuollossa Sattuma vai tarkoitus. Tutkielma ongelmapelaajien hoitoon sijoittumisesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Helsingin yliopisto. Smolander, K. & Äijö, M. 2008. Alkuselvitys ongelmapelaajien ja heidän läheistensä hoidon tietotaidosta Pelissä -hankkeen pilottikaupungeissa. Tyynelän kehittämiskeskus. Äijö, M. 2008. Työpapereita. Tyynelän Kehittämiskeskus/Pelissä -hanke. Liite 1 16

TUNNISTATKO ONGELMAPELAAMISEN? Ongelmapelaamisen tunnistaminen ja määrittäminen on suomalaisessa palvelujärjestelmässä ja yhteiskunnassa vähäistä. Onko pelaaminen ongelmallista silloin kun pelaaminen on ajanvietettä tai siitä haetaan jännitystä elämään? Milloin pelaamisesta tulee ongelma? Tyynelän Kehittämiskeskus on osallisena Pelissä hankkeessa (2008-2011). Pelissä -hanke on monitoimijahanke, jonka toimijoina ovat Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö, Kuopion Kriisikeskus ja Tyynelän Kehittämiskeskus. Tarjoamme Teille maksutonta koulutusta Tyynelän osahankkeen yhteistyöpaikkakunnalla Mikkelissä, Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Varkaudessa. Koulutuspäiviä järjestetään kaksi kullakin paikkakunnalla, jotta työyhteisöstä mahdollisimman moni voisi osallistua koulutukseen. Koulutuspäivien sisältö on samanlainen. Koulutus on suunnattu kaikille niille, jotka työssään, vapaaehtoistyössään tai omassa elämässään ovat kohdanneet ongelmapelaamista tai haluavat tunnistaa ilmiötä. Koulutuksen tavoitteena on antaa yleistä tietoa ongelmapelaamisen tilanteesta Suomessa, riippuvuudesta ilmiönä, ongelmapelaamisen tunnistamisesta ja ongelmapelaajien hoitomahdollisuuksista. 15.1.2009 Mikkeli, Mikkelin ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan kampus, auditorio, Raviradantie 16 28.1.2009 Varkaus, Savon ammatti- ja aikuisopisto, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, rakennus B, auditorio Osmajoentie 28 5.2.2009 Pieksämäki, Sisälähetysseuran oppilaitos, auditorio, Huvilakatu 31 12.2.2009 Mikkeli, Mikkelin ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan kampus, auditorio, Raviradantie 16 17.2.2009 Savonlinna, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus, auditorio, Savonniemenkatu 6 13.3.2009 Varkaus, Savon ammatti- ja aikuisopisto, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, rakennus B, auditorio Osmajoentie 28 20.3.2009 Pieksämäki, Sisälähetysseuran oppilaitos, auditorio, Huvilakatu 31 Ilmoittautumiset viikkoa aikaisemmin kirsi.purhonen@tyynela.fi tai 040 354 2333 Ohjelma: 12:00 Tervetuloa, hanke-esittely ja ajankohtaista tietoa pelaamisesta 12:45 Riippuvuus ilmiönä 13:30 Ongelmapelaamisen tunnistaminen 14:15 Kahvi 14:45 Ongelmapelaajien kuntoutuminen 15:30 Tilaisuuden päätös, prosessikoulutuksen informointi, lähdemateriaalit Tilaisuuden kouluttajina toimivat Tyynelän Kehittämiskeskuksen Pelissä-hankkeen projektisuunnittelija Kaija Smolander ja koulutussuunnittelija Kirsi Purhonen, Tyynelän Kuntoutuskeskuksen johtaja Jyrki Koskela, kouluttaja Leena Paasikannas sekä Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön Pelissä-hankkeen projektityöntekijä Anne-Maria Perttula. Kouluttajat vaihtelevat paikkakunnittain. Liite 2 17

Pelissä-hankkeen infokoulutukset Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä-osahanke tarjoaa maksutonta koulutusta Tyynelän osahankealueen yhteistyöpaikkakunnilla: Savonlinnassa, Mikkelissä, Pieksämäellä ja Varkaudessa. Koulutus on suunnattu kaikille niille, jotka työssään, vapaaehtoistyössään tai omassa elämässään ovat kohdanneet ongelmapelaamista tai haluavat tunnistaa ilmiötä. Koulutuksen tavoitteena on antaa yleistä tietoa peliongelmasta, sen tunnistamisesta ja hoidosta. Lotosta nettiin tietoa rahapeliongelmasta 31.3.2011 klo 12.00-15.45 Savonlinna, Linnala opisto, Sotilaspojankatu 7 5.4.2011 klo 12.00-15.45 Pieksämäki, Koulutuskeskus Agricola auditorio, Huvilakatu 31 3.5.2011 klo 12.00-15.45 Varkaus, Soisalo-opisto, Taipaleentie 24 Tilaisuuden luennoitsijoina toimivat Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä -hankkeen projektisuunnittelija Kaija Smolander ja koulutussuunnittelija Sari Naappi Nuoret pelissä nuorten pelaaminen ja pelihaitat 13.4.2011 klo 12.00-15.45 Mikkeli, Ammattikorkeakoulun Kasarmin kampus, Patteristonkatu 3, A-talon Seminaarisali Tilaisuuden luennoitsijoina toimivat Elämä On Parasta Huumetta ry:n Pelitaito-projektin projektipäällikkö Inka Silvennoinen ja Jyväskylän kaupungin erityispalvelujen psyk.sairaanhoitaja Kimmo Jouhki. Lisätietoa koulutuksista pelissa.fi-sivuilta. Ilmoittautumiset viikkoa ennen tilaisuutta. sari.naappi@tyynela.fi tai puh. 040-181 3576 Pelissä hanke (2008-2011) on Keski- ja Itä-Suomen ongelmapelaajien hoidon kehittämis- ja tutkimushanke. Toimijoina ovat Sovatek-säätiö, Kuopion Kriisikeskus ja Kehittämiskeskus Tyynelä. Liite 3 18

Ässä hihasta Työkaluja ongelmapelaajan kanssa työskentelyyn Kangasniemen kunnantalo, Kangasniemisali To 14.10.2010, klo 13.00-16.00 (I koulutuspäivä) To 18.11.2010, klo 13.00-16.00 (II koulutuspäivä) Rahapelaaminen voi olla mukavaa ja jännittävää ajanvietettä. Mutta miksi pelaamisesta tulee toisille ongelma? Tilaisuus on tarkoitettu työssään ongelmapelaamista kohtaaville. Koulutus on kaksipäiväinen, josta koulutukseen osallistuja saa ensimmäisenä päivänä perustietoa rahapelaamisesta ja toisena päivänä työkaluja ongelmapelaajien ja läheisten kanssa työskentelyyn. Ohjelma to 14.10.2010: 13:00 Tervetuloa, Pelissä- hankkeen esittely ja ajankohtaista tietoa pelaamisesta 13:45 Riippuvuus ilmiönä 14:15 Kahvi 14:45 Ongelmapelaamisen tunnistaminen 15:15 Pelaajan ja pelaajan läheisten auttaminen 15:45 Keskustelua ja välitehtävän anto 16:00 Tilaisuuden päätös Ohjelma to 18.11.2010: 13:00 Tervetuloa ja välitehtävän purku 13:45 Puheeksi oton harjoitus ja purku 14:00 Kahvi 14:20 Pelaajan ja pelaajan läheisten auttaminen 15:00 Pelaajien hyvä hoito Kangasniemellä 15:40 Infoa valtakunnallisista palveluista 16:00 Koulutusiltapäivän päätös 19

Kouluttajina toimivat Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä-hankkeen projektisuunnittelija Kaija Smolander ja koulutussuunnittelija Sari Naappi. Koulutus on maksuton! Ilmoittautumiset 1.10.2010 mennessä sari.naappi@tyynela.fi tai puh. 040-181 3576 Pelissä hanke (2008-2011) on Keski- ja Itä-Suomen ongelmapelaajien hoidon kehittämis- ja tutkimushanke. Toimijoina ovat Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö, Kuopion Kriisikeskus ja Kehittämiskeskus Tyynelä. 20