Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää

Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää

Monta tapaa tehdä työtä monta tapaa työllistää Kymmenen yritystä, kymmenen esimerkkiä työn organisoinnista

Sisällys Johdanto 5 Suomi on pysyvien työsuhteiden yhteiskunta 6 Osa-aikatyö HOK-Elanto: Kaupassa tarvitaan eniten työntekijöitä silloin, kun asiakkaitakin on eniten 8 Keskimaa: Osa-aikatyöntekijä voi tienata yhtä paljon kuin kokoaikatyötä tekevä 9 Työaikajärjestelyt Kaupan ala: Henkilöstöpankki helpottaa äkkituurauksissa 10 Työaika- ja työsuhdemuodot Ouneva Group: Sähkötuotteiden yritysryhmä sopeutuu kysyntävaihteluihin 11 Työaikapankki Rukakeskus: Hiihtokeskuksissa on kesällä hiljaista 12 Sulzer Pumps Finland: Pumpputehtaalla työaika on omissa käsissä 13 Vuokratyö Fazer Amica: Nälkäinen messuvieras haluaa ruokaa ja pian 14 Polartherm: Lämmityslaitteita kysytään kylmänä talvena 15 Työpooli K. Hartwall: Rullakoiden tekijä käy vuoden lopulla ylikierroksilla 16 Itä-Uusimaa: Sesonkityötä lähes ympäri vuoden 17 4

Johdanto On tuttu hokema, että työmarkkinoilla tarvitaan joustavuutta. Työaikajoustot eivät ole kuitenkaan enää kirosana, kuten oli asian laita vielä 15 vuotta sitten. Myös työntekijät haluavat omaan elämäntilanteeseensa soveltuvia joustoja. Työelämän joustot ovat tulleet jäädäkseen. Tämän päivän kirosana ovat pätkätyöt. Monien mielestä ne leimaavat työmarkkinoita. Kuitenkin valtaosa työsuhteista yksityisellä sektorilla yli 90 prosenttia on edelleen pysyviä. Pysyviin työsuhteisiin tähtäävät myös työnantajat. Tämä ilmenee EK:n tuoreimmasta työvoimatiedustelusta (lokakuu 2006). On hyvä, että työntekijöillä ja yrityksillä on käytettävissään erilaisia työkaluja ja erilaisia mahdollisuuksia, kun työsuhteesta sovitaan. Niiden avulla voidaan paremmin sopeutua muutoksiin, joita jokapäiväinen työelämä tuo tullessaan. On parempi, että yritys kykenee tarjoamaan edes määräaikaista työtä kuin jättää koko työsuhteen solmimatta. On parempi, että yritys tarjoaa edes osa-aikatyötä kuin ei työtä lainkaan. On parempi, että yritys käyttää vuokrattua työvoimaa kuin torjuu saamansa tilauksen sen takia, että oman väen voimin sitä ei kyetä hoitamaan. Kaikki nämä mahdollisuudet erilaisten työsuhteiden käyttämiseen parantavat yritysten mahdollisuuksia työllistää. Tämän julkaisun tarkoituksena on tuoda esiin syitä, joiden takia yrityksissä joudutaan käyttämään muitakin kuin perinteisinä pidettyjä pysyviä ja kokoaikaisia työsuhteita. Julkaisussa esitellään kymmenen todellista yritysesimerkkiä. Ne osoittavat, miten erilaisissa olosuhteissa eri yritykset toimivat ja miten suuria työmäärän vaihtelut voivat olla yritysten liiketoiminnassa. Erityyppisiin työsuhteisiin, työaikojen ja työmäärien vaihteluihin, sijaisuuksiin ja vuokratyöhön on olemassa selvät perusteet. Ne tulevat asiakkaiden käyttäytymisestä, tilausten vaihtelusta, henkilöstön toiveista ja monista muista syistä. Työelämän joustoja tarvitaan edelleen. On monta tapaa tehdä työtä, on monta tapaa työllistää. Helsingissä tammikuussa 2007 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 5

Suomi on pysyvien työsuhteiden yhteiskunta Vallitsevasta keskustelusta voi saada käsityksen, että pätkätyöt ja epätyypilliset työsuhteet olisivat Suomessa poik keuk sellisen yleisiä. Käsitys on väärä. Yksityisen sektorin työsuhteista lähes 90 prosenttia on pysyviä työsuhteita. Määräaikaisia työsuhteita on vain runsaat 10 prosenttia, jokseenkin sama osuus kuin muissakin EU-maissa. Suomessa osa-aikatyö on huomattavasti harvinaisempaa kuin muissa EU-maissa. Tämä johtuu siitä, että Suomessa naiset ovat pääosin kokoaikatyössä. Suomessa vallitsee tältäkin osin selkeä kokoaikatyön kulttuuri. Kaikkia työsuhdemuotoja tarvitaan Yritykset haluavat mieluummin lisätä pysyviä kuin tilapäisiä työsuhteita. EK:n tuoreen työvoimatiedustelun (lokakuu 2006) mukaan joka neljäs jäsenyritys aikoo vuoden 2007 aikana lisätä vakituisten ja kokoaikaisten työsuhteiden määrää. Määräaikaisia työsuhteita aikoo vähentää joka viides yritys. Kuitenkin yritykset tarvitsevat myös määräaikaisia ja osa-aikaisia työsuhteita, samoin vuokratyövoimaa. Yritysten joustava toiminta edellyttää kaikkien työsuhdemuotojen käyttöä. Määräaikaisten työsuhteiden rajoituksiin ei aihetta Lait ja työehtosopimukset säätelevät tarkkaan, milloin määräaikaisia työsuhteita saa käyttää. Määräaikaisten työsuhteiden määrä on pysynyt jokseenkin samoissa lukemissa jo vuosia. Tämä osoittaa, että niitä ei ole tarvetta rajoittaa, eikä määräaikaisten työsuhteiden käyttöä tule leimata kielteiseksi ilmiöksi. Jos määräaikaisten työsuhteiden solmimista tai vuokratyövoiman käyttöä vaikeutetaan, vaikeutetaan yritysten mahdollisuuksia sopeutua kysyntävaihteluihin. Myös työllisyyden paraneminen vaikeutuu. Sijaisuudet ovat pääsyynä määräaikaisiin työsuhteisiin Yrityksissä tarvitaan sijaisia työntekijöille vuosilomien, vapaapäivien, pekkasvapaiden, opinto- ja vuorotteluvapaiden sekä sairauspoissaolojen ja perhevapaiden takia. Nämä työsuhteet joudutaan yleensä solmimaan määräaikaisiksi. Lyhytkestoinenkin työ on tarpeellista Nuorten, koululaisten ja opiskelijoiden työssäkäynti on yleistynyt. Osittain tämä aiheutuu työharjoittelun ja opiskelun tarpeista ja osittain nuorten asenteiden ja elämäntapojen muuttumisesta. Nuoret haluavat ansaita omaa rahaa, useimmiten myös opiskelun ohessa. Lyhytkestoiset työt ovat tarpeellisia myös työllisyyden kannalta. Ne tarjoavat mahdollisuuden perehtyä työelämään, ovat ensi askel työmarkkinoille tai askel pysyvään työsuhteeseen. Määrä- tai osa-aikaiset työsuhteet vastaavat monissa elämäntilanteissa myös työntekijöiden omia tarpeita. 6

Kaikki työsuhteet ovat tyypillisiä Monien tuotteiden ja palvelujen kysyntä on kausiluonteista. Näissä tilanteissa asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen voi edellyttää määräaikaisten työsuhteiden, osa-aikatyön tai vuokratun työvoiman käyttöä. Sopeutuminen kysyntävaihteluihin ja ennakoimattomiin, äkillisiin muutoksiin kuuluu normaaliin yritystoimintaan. Näissä tilanteissa on normaalia ja tyypillistä käyttää erilaisia työsuhteita. Työaikajoustoja haluavat niin työnantajat kuin työntekijät Useilla aloilla on lisätty mahdollisuuksia yrityskohtaisiin työaikaratkaisuihin. Työaikoja voidaan muunnella niin, että kiireisenä aikana työtä tehdään paljon ja hiljaisempana aikana vähemmän, jolloin työntekijät voivat pitää esimerkiksi vapaapäiviä. Vaikka joustavat työaikajärjestelmät ovat yleistyneet, on niiden käyttöönotossa monilla aloilla edelleen paljon parannettavaa. Työaikajoustot lisäävät työtyytyväisyyttä Joustavien työaikojen käytön yleistyminen osoittaa, että samanaikaisesti voidaan sovittaa yhteen yritysten ja työntekijöiden tarpeet. Yritysten joustotarpeet aiheutuvat kysynnän ja työmäärän vaihteluista, työntekijöiden joustotarpeet henkilökohtaisten toiveiden ja elämäntilanteen perusteella. Tutkimusten mukaan joustavat työajat lisäävät myös työtyytyväisyyttä. Vuokratyön käyttöön on selkeät perusteet Vuokratyövoiman käyttäminen on yrityksille eräs keino mukautua tuotteiden tai palvelujen kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Muutokset ovat usein kausi- ja sesonkiluontei- sia tai tilapäisiä. Vuokratyövoiman käyttäminen on vaihtoehtona sille, että yritys palkkaisi itse henkilöitä määräaikaisiin työsuhteisiin. Yrityksille vuokratyövoiman käyttäminen on joustava tapa saada työntekijöitä tehtäviin, joihin yrityksen ei ole mielekästä käyttää omaa henkilöstöä tai joihin ei muuta kautta ole työvoimaa riittävän helposti saatavissa. Usein yritykset eivät halua tai voi sitoutua lisäämään vakituisia työsuhteita, jos työvoiman tarpeen lisäys ei ole pysyvää. Vuokratyö edistää työllistymistä Työn hakeminen vuokratyövoimaa välittävän yrityksen kautta parantaa työnhakijoiden mahdollisuuksia työllistyä pysyvästi työmarkkinoille. Vuokratyövoimaa käyttäneet yritykset vakinaistavat merkittävän osan vuokratyöntekijöistä omille palkkalistoilleen. Useiden vuokratyöntekijöiden oma elämäntilanne ei mahdollista jatkuvaa työntekoa. Esimerkiksi opiskelijat hakevat lisäansioita opiskelun ohessa, mutta eivät voi työskennellä kokoaikaisesti. Vuokratyö tukee työllisyyttä, sillä moni työ voisi jäädä tekemättä ilman työvoiman vuokrauksen tarjoamia mahdollisuuksia. Vuokratyö vilkastuttaa työnvälitystä ja rekrytointeja Vuokratyötä välittävillä yrityksillä on tärkeä tehtävä työmarkkinoiden toimivuuden parantamisessa. Vuokrayritykset hakevat työnhakijoille aktiivisesti työpaikkoja. Monet vuokrayritykset tarjoavat asiakasyrityksille työvoiman vuokrauksen lisäksi myös muita rekrytointi- ja henkilöstöpalveluja. Henkilöstöpalvelualalla tapahtuu myös toimivien työmarkkinoiden edellyttämää erikoistumista, jonka myötä asiakasyritykset saavat eri alojen ammattilaisia. 7

Kaupassa tarvitaan eniten työntekijöitä silloin, kun asiakkaitakin on eniten Pääkaupunkiseudulla toimivan HOK-Elannon Prismassa mitattiin asiakasmääriä ja myyntiä tunti tunnilta ja päivä päivältä syyskuun 2006 viimeisellä viikolla. Kauppa oli avoinna maanantaista perjantaihin kello 8 21 (13 tuntia) ja lauantaina 8 18 (10 tuntia). Asiakasmäärät vaihtelivat huomattavasti viikon eri päivinä ja päivän eri tunteina. Kassoille ja asiakaspalveluun tarvitaan eniten henkilöstöä silloin, kun asiakkaita on eniten ja kaupassa on ruuhkaa. Ruokaostoksilla käydään loppuviikosta ja iltaisin Torstait, perjantait ja lauantait ovat kiireisimpiä päiviä Prisman kaltaisessa suuressa päivittäistavarakaupassa. Koko viikon asiakasvirrasta yli 60 prosenttia osuu näille päiville. Puolet jokapäiväisestä asiakasmäärästä käy kaupassa pe- rustyöpäivän jälkeen, eli kello 17 21. Eniten työntekijöitä tarvitaan siis iltaisin ja torstaista lauantaihin. Viikon vilkkaimpana päivänä, perjantaina, asiakkaita käy kaupassa kaksi kertaa enemmän kuin viikon hiljaisimpana päivänä, keskiviikkona. Päivän vilkkaimpana tuntina (kello 18 19) ostoksilla on yli viisinkertainen määrä ihmisiä päivän hiljaisimpaan tuntiin (kello 8 9) verrattuna. Vilkkaimpina tunteina kaikkien kassapalvelupisteiden on oltava miehitettyinä. Miten lyhennetään kassojen ja palvelutiskien jonoja? Kaupan asiakasmäärät vaihtelevat päivän aikana ja viikon varrella paljon. Myynnin ja asiakaspalvelun hoitamiseen ja jonojen lyhentämiseen tarvitaan tämän takia sekä työvuorojen suunnittelua että osa-aikaista henkilöstöä. Kaupan työehtosopimus sisältää määräykset työajan tasoittamisesta, päivittäisen ja viikoittaisen työajan vaihtelurajoista, työvuoroista ja osa-aikatyöstä. OSA-AIKATYÖ HOK-Elanto 8

OSA-AIKATYÖ Keskimaa Osa-aikatyöntekijä voi tienata yhtä paljon kuin kokoaikatyötä tekevä Osuuskauppa Keskimaan päivittäistavaramarkettien työntekijöiden työaikoja ja palkkoja vertailtiin vuodelta 2005. Työn tekijöiden kanssa sovittu viikoittainen työaika vaihteli 25 tunnista 37,5 tuntiin. Työntekijät työskentelivät vuoden aikana eri aikoina päivästä ja eri viikonpäivinä. Vertailu osoitti, että osa-aikainen työntekijä voi ansaita yhtä paljon tai enemmän kuin kokoaikainen työntekijä. Ratkaisevaa on, mihin aikaan työtä tehdään sekä se, onko työntekijä halukas tekemään lisätyötunteja, kun niitä tarjotaan. Palkka riippuu työvuorojen ajoituksesta Kaupan alalla maksetaan korotettua palkkaa ilta- ja lauantaityöstä. Näin työntekijän palkkaan vaikuttaa tehtyjen työtuntien lisäksi se, mihin aikaan ja minä viikonpäivinä työtä tehdään. Työaikojen suunnitteluun vaikuttavat asiakasmäärien vaihtelujen lisäksi muun muassa perhevapaiden käyttö ja ennakoimattomat poissaolot, kuten sairastuminen. Vapaiden ja poissaolojen takia työaikasuunnitelmia joudutaan usein muuttamaan. Usein työntekijän työajaksi on sovittu alle 34 tuntia viikossa, jolloin hän on osa-aikainen työntekijä. Tästä huolimatta hän voi ansaita saman tai jopa enemmän kuin kokoaikainen työntekijä. Kyse on siitä, mihin aikaan osaaikaisen henkilön työvuorot sijoittuvat ja onko hän tehnyt tarjottua lisätyötä. Illat ja viikonloput tuovat kelpo lisät Tämän sivun taulukossa olevat esimerkit ovat todellisia työaika- ja palkkaesimerkkejä vuodelta 2005 eräästä Osuuskauppa Keskimaan päivittäistavaramarketista. Vain henkilöiden nimet ovat keksittyjä. Työntekijöistä eniten ansaitsi kokoaikatyötä tekevä Leena, jonka työvuorot ovat usein iltaisin ja viikonloppuisin. Toiseksi korkeimpiin ansioihin ylsi Liisa, joka teki osa-aikatyötä paljolti iltaisin ja viikonloppuisin. Hän ansaitsi lähes saman verran kuin Leena, vaikka teki vuoden aikana työtä runsaat 200 tuntia vähemmän kuin tämä. Myös Markku teki osa-aikatyötä pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin. Tämän vuoksi hän hankki lähes saman kuin kokoaikatyötä tehnyt Leena, vaikka hänen tuntityömääränsä olikin neljänneksen pienempi kuin Leenalla. Osa-aikatyö ei siis tarkoita kaupan alalla kuten ei monella muullakaan alalla automaattisesti pienempiä palkkoja. Sovittujen työtuntien määrä ei kerro suoraan sitä, paljonko työntekijä todellisuudessa ansaitsee. Sovittu viikkotyöaika, h Tehdyt työ tunnit vuodessa Maksetut palkat /v Huomautuksia työajasta Anna 37,5 1 789 18 705 Tekee kokoaikatyötä aamupainotteisesti, sen takia ei työaikalisiä Leena 37,5 1 789 21 122 Tekee kokoaikatyötä ilta- ja viikonloppupainotteisesti, sen takia myös työaikalisiä Raimo 34 1 585 19 832 Tekee lyhyempää kokoaikatyötä ilta- ja viikonloppupainotteisesti, sen takia myös työaikalisiä Liisa 30 1 548 20 114 Tekee osa-aikatyötä ilta- ja viikonloppupainotteisesti, sen takia myös työaikalisiä Kaija 25 1 526 18 683 Tekee osa-aikatyötä kaupassa ja lisäksi työtunteja saman yrityksen ravintolassa Markku 25 1 351 18 279 Tekee osa-aikatyötä ilta- ja viikonloppupainotteisesti, sen takia myös työaikalisiä Merja 25 963 9 843 Tekee osa-aikatyötä, omasta pyynnöstä työskennellyt sopimusta vähemmän, lisien osuus merkittävä Lähde: Osuuskauppa Keskimaa 9

Henkilöstöpankki helpottaa äkkituurauksissa Kaupoissa törmätään päivittäin tilanteeseen, jossa suunnitellut työvuorot eivät toteudukaan esimerkiksi työntekijän sairastuessa. Tätä varten kaupan alalla on kehitetty henkilöstöpankki. Sen avulla kaupat voivat äkkiä välittää tiedon tarjolla olevista työtunneista niille osa-aikaisille työntekijöille, jotka voivat ja haluavat tulla töihin lyhyellä varoitusajalla. Varsinkin ruokakaupoissa ja tavarataloissa tarvitaan paljon osa-aikaisia työntekijöitä, koska asiakkaita käy eniten alkuillasta ja lauantaisin. Kun työntekijä joutuu jäämään äkillisesti pois töistä, lisätyötunteja on tarjottava ensin toisille osa-aikaisille yrityksen työntekijöille. Ryhmätekstiviesti tavoittaa juuri oikeat henkilöt Henkilöstöpankki on työkalu lisätyötuntien tarjoamiseksi. Siinä osa-aikainen työntekijä valitsee yrityksen toimipaikoista sen, jossa tarjolla olevista työtunneista hän haluaa saada tiedon kännykkäänsä. Kunkin toimipaikan myymäläpäällikkö tai muu miehityksestä vastaava henkilö saa luettelon niistä osa-aikaisista työntekijöistä, jotka haluavat ilmoituksia lisäavun tarpeesta. Kun tarvetta sitten tulee, myymälästä lähetetään ryhmätekstiviesti kaikille kyseisestä liikkeestä töitä haluaville osa-aikaisille. Se, joka haluaa tulla pikatuuraajaksi, ilmoittautuu sovittujen pelisääntöjen mukaan. Jos yhtään halukasta ei ilmoittaudu, yritys voi teettää tarvittavat tunnit ulkopuolisilla. Kokeilut ovat saaneet hyvän vastaanoton Henkilöstöpankkeja kokeillaan eri puolilla maata. Kokeilu on otettu innostuneesti vastaan sekä työntekijöiden että työnantajien puolella. Myymäläpäälliköiden työaikaa on vapautunut puhelinrumbasta muihin tehtäviin, ja kaikki halukkaat pikatuuraajat saavat heti tiedon tarjolla olevista työtunneista. Myös kiistat siitä, onko yritys toiminut lain edellyttämällä tavalla tarjotessaan lisätyötä, ovat vähentyneet selvästi kokeilussa mukana olevissa yrityksissä. Jos yrityksessä on osa-aikatyöntekijöitä ja se tarvitsee lisätyövoimaa, työtä on lain mukaan tarjottava ensin osa-aikatyöntekijöille. Vasta sen jälkeen työntekijöitä voidaan ottaa yrityksen ulkopuolelta. TYÖAIKAJÄRJESTELYT Kaupan ala 10

TYÖAIKA- JA TYÖSUHDEMUODOT Ouneva Group Määräaikaisen työsopimuksen käyttämiselle pitää lain mukaan olla perusteltu syy. Jos tällaista perustetta ei ole, työsopimuksen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi. Sähkötuotteiden yritysryhmä sopeutuu kysyntävaihteluihin Tuupovaaralainen Ouneva Group valmistaa sähköliitoskomponentteja, johdinsarjoja ja painevalutuotteita sähkölaiteteollisuudelle ja tukkukaupalle. Neljän yrityksen ryhmä sopeutuu monin eri tavoin laajassa tuotevalikoimassa esiintyviin kysynnän ja tilausten vaihteluihin. Käytössä ovat työaikapankki, vuokratyö ja määräaikaiset työsuhteet, kotityö ja yritysryppään sisäinen työpooli. Ouneva Groupin muodostavat neljä yhtiötä: Ouneva Oy, Jotwire Oy, Eswire Oy ja Alsiva Oy. Yritysryhmä työllisti vuoden 2006 lopussa 344 työntekijää, joista 50 oli määräaikaisessa työsuhteessa. Joustosopimus työaikapankista kattaa lähes koko henkilöstön Syynä työaikojen joustavaan järjestämiseen ovat suuret kysynnän vaihtelut, jotka ajoittuvat yleensä syyskaudelle. Työaikajärjestelyillä pyritään korostamaan toimitusaikojen tärkeyttä ja antamaan tiimeille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työkuormaansa päivittäin ja viikoittain. Työaikoja koskevan joustosopimuksen piiriin kuuluu nyt koko Ounevan henkilöstö ja lähes koko Jotwiren henkilöstö. Alsivalla sopimuksessa on mukana yksi osasto, muiden osastojen toivotaan tulevaisuudessa liittyvän mukaan. Projektityössä määräaikaisia työsuhteita, pika-apu vuokratyönä Määräaikaisia työsuhteita solmitaan silloin, kun kyseessä on projektiluontoisten tilausten aiheuttamat vaihtelut työkuormassa. Näiden projektien jatkuvuudesta asiakas ei pysty antamaan Ounevalle varmuutta, joten ainoaksi keinoksi jää määräaikainen työsuhde. Yritysryhmä käyttää vuokratyövoimaa samankaltaisissa tilanteissa kuin määräaikaisia työntekijöitä. Vuokratyövoimaa käytetään myös voimakkaan kasvun aikana ja nopeutta edellyttävissä tilauksissa. Muutamia työntekijöitä on tätä kautta otettu pysyvään työsuhteeseen. Työvoimapooli oman yritysryhmän sisällä Työvoimapooli on epävirallinen nimitys työvoiman lainaamiselle yritysryhmän sisällä muista yrityksistä. Lainausta käytetään tilanteissa, joissa jokin yritysryhmän osa on vailla osaavaa henkilöstöä ja samanaikaisesti jollakin ryhmän yrityksellä on ylikapasiteettia. Kotityönä teetetään lähinnä kevyitä kokoonpanotöitä, jotka pystytään maksamaan urakkapohjaisina. Kotityön määrä on viime vuosina vähentynyt ja tällä hetkellä ryhmässä on vain kaksi kotityöntekijää. 11

Hiihtokeskuksissa on kesällä hiljaista Hiihtokeskuksissa asiakasmäärät vaihtelevat erittäin paljon sesongin mukaan. Henkilökunta vaihtuu usein, ja ammattitaitoista työvoimaa on vaikea saada määräaikaisiin työsuhteisiin aina kunkin hiihtokauden alkaessa. Tällainen hiihtokeskus on myös kuusamolainen Rukakeskus Oy. Kun hiihtokeskuksista pyritään tekemään entistä enemmän ympärivuotisia matkailukeskuksia, on entistä tärkeämpää, että henkilökunta on ammattitaitoisia moniosaajia. Työaikapankki pidentää hiihtokautta Rukan hiihtokeskuksessa onkin luotu vuosityöaikaan ja työaikapankkiin perustuva työaikamalli. Sitä kokeiltiin ensin ennen kuin malli otettiin pysyvään käyttöön. Henkilökunta osallistui mallin suunnitteluun, sillä työntekijöillä on tarkin tieto siitä, missä tehtävissä työaikapankkitunteja voidaan kerätä. Samalla kehitettiin hankalien työvuorojen alkamis- ja päättymisaikoja. Osallistuminen ja avoin tiedotus auttoivat henkilöstöä sitoutumaan kokeiluun. Vakituisten työsuhteiden määrä noussut Rukan hiihtokeskuksen työaikapankissa työajan tasoittumisjakso pidennettiin 52 viikkoon, kun se oli aikaisemmin kolme viikkoa. Näin pankkiin kertyy vuosittain 25 30 työpäivää. Kun näihin lisätään lomat ja muut vapaapäivät, työntekijälle kertyy noin kolmen kuukauden yhtäjaksoinen loma. Lomat ja työaikapankkiin kerätyt palkalliset vapaat pidetään pääosin touko-syyskuun aikana. Hiihtokeskuksessa oli ensimmäisen kokeilun aikana 25 ympärivuotista hiihtokeskustyöntekijää. Jo kokeilun aikana ympärivuotisten työntekijöiden määrää voitiin nostaa noin 40:een. Kaikki hyötyivät työaikapankista Kokemukset työaikapankista olivat erittäin hyviä. Työntekijät hyötyivät, kun työssä viihtyminen ja työilmapiiri hiihtokeskuksessa paranivat. Työntekijät saivat lisää aikaa harrastuksiin ja pystyivät sovittamaan paremmin yhteen työn ja perhe-elämänsä. Rukan hiihtokeskus hyötyi, kun pysyviä työpaikkoja syntyi lisää ja ammattitaitoinen väki pysyi työpaikassaan. Palkkakuluja säästyi jonkin verran, kun työaikoja voitiin järkeistää. Työhön perehdyttämisessä säästettiin, kun pysyvät työsuhteet yleistyivät. Pysyvässä työsuhteessa olevat työntekijät kehittävät toimintaa toisella otteella kuin jatkuvasti vaihtuva väki. Asiakkaat hyötyvät, kun asiakaspalvelu parani ja virheet vähenivät. Paikkakuntakin hyötyy, kun aiempaa suurempi osa työntekijöiden verotuloista jää nykyisin paikkakunnalle. Alakohtaisella tai yrityskohtaisella työehtosopimuksella voidaan väljentää lain työaikamääräyksiä niin, että ne sopivat paremmin sekä työntekijöille että työnantajille. TYÖAIKAPANKKI Rukakeskus 12

TYÖAIKAPANKKI Sulzer Pumps Finland Pumpputehtaalla työaika on omissa käsissä Sulzer Pumps Finland Oy:n Mäntän pumpputehdas valmistaa pumppuja prosessiteollisuuden tarpeisiin. Vajaan 150 hengen yritys toimii alalla, jossa valmistusajat ovat lyhyet ja tuotteet tehdään asiakkaiden tilausten perusteella. Kuormitus tehtaalla vaihtelee paljon. Tunteja kerätään työaikapankkiin Yrityksessä on ollut käytössä työaikapankki vuodesta 1998 alkaen. Koko henkilöstö on mukana työaikaa koskevassa joustosopimuksessa. Järjestelmä lähti liikkeelle vapaaehtoisuuden pohjalta. Nykyisin lähes kaikki käyttävät sitä. Säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäispituus on Sulzer Pumpsilla 16 tuntia. Vuorokausilepo voi olla tilapäisesti 7 tuntia, ja myös yöllä voidaan työskennellä. Työaikasaldo voi olla +100-100 tuntia. Saldot tasoitetaan kerran kalenterivuodessa. Erikseen voidaan sopia siitä, että työaikasaldo siirretään seuraavalle kalenterivuodelle. Työtä tehdään tiimeissä ja tarvittaessa tiimit lainaavat työntekijöitä toisilleen. Todellinen mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin motivoi Sulzerilla kokeiltiin aluksi työaikapankkia puolen vuoden ajan. Järjestely osoittautui toimivaksi ja se otettiin jatkuvaan käyttöön. Työntekijät kokevat motivoivaksi sen, että heillä on oikeus ja myös todellinen mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Työntekijä voi pitää vapaata, kun työtilanne sen sallii tai kun hänellä on henkilökohtaisista syistä tarvetta vapaaseen. Työryhmät päättävät itse, milloin joustoa voidaan käyttää. Työaikasaldoa kerrytetään, kun työkuormaa on paljon. Vastaavasti vapaita pidetään silloin, kun kiirettä on vähemmän. Kokonaisen työpäivän pitäminen joustovapaana edellyttää, että esimies on tietoinen siitä. Pidemmistä vapaista on sovittava esimiehen kanssa etukäteen. Joustoa käytetään myös esimiehen aloitteesta. Tehtaan käyntiaikaa on pari kertaa lyhennetty yhteisesti sovituilla joustoilla, kun työtä on ollut vähemmän kuin normaalisti. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleen palkkaturvalain muutoksen mukaan myös työaikapankkisaatavat kuuluvat palkkaturvan piiriin. 13

Nälkäinen messuvieras haluaa ruokaa ja pian Ruokapalveluyritykset joutuvat koville suurten asiakastapahtumien aikana. Kävijämäärät voivat tapahtumasta riippuen vaihdella muutamasta tuhannesta yli sataan tuhanteen. Silloin vakituinen väki ei riitä, vaan vähäksi aikaa tarvitaan lisää työntekijöitä. Fazer Amica ruokkii nälkäistä messuväkeä. Yritys tarjoaa työtä noin neljälle tuhannelle ihmiselle. Melkein kaikki työntekijät (95 %) ovat vakituisessa työsuhteessa, ja valtaosa (88 %) tekee kokoaikaista työtä. Kymmeniä tarvitaan muutamaksi päiväksi Suurten tapahtumien aikaan työntekijöiden määrä on mitoitettava niin, että asiakkaita pystytään palvelemaan. Nälkäinen messuvieras haluaa vatsansa täyteen, eikä suhtaudu kovinkaan ymmärtäväisesti loputtomaan odottamiseen. Kun kiire on muutaman päivän ajan huipussaan, tarvitaan vuokratyöntekijöitä. Esimerkiksi Fazer Amican isoihin tapahtumiin erikoistuneessa 14 ravintolapisteen kokonaisuudessa on noin 3 000 asiakaspaikkaa. Ravintolat ovat avoinna vain tapahtumissa. Vakituista, kokoaikaista henkilöstöä on 56, mutta tapahtumien aikaan tarvitaan kymmeniä lisätyöntekijöitä pariksi kolmeksi päiväksi tilaisuuden koosta riippuen. Sijaisrinkejä kehitteillä Vuokratyötä käytetäänkin yrityksessä juuri tilanteissa, joissa työvoiman tarve vaihtelee paljon, sekä äkillisissä sairausloman sijaisuuksissa. Lisäksi Fazer Amicassa kehitetään omia järjestelmiä, kuten sijaisrinkejä. Vuokratyöntekijä saa aina käyttäjäyrityksen työehtosopimuksen mukaiset edut, ellei ole tehty nimenomaista vuokratyötä koskevaa työehtosopimusta. VUOKRATYÖ Fazer Amica 14

VUOKRATYÖ Polartherm Lämmityslaitteita kysytään kylmänä talvena Luvialainen Polartherm Oy valmistaa siirrettäviä lämmityslaitteita. Lämmityslaitteet ovat vahvasti sesonkituote, joita myydään pääasiassa marras- ja helmikuun välillä. Kesällä ne eivät tee kauppaansa, eikä sesongin myyntiä voi ennustaa, sillä se riippuu säästä. Tuotantoa kasvatetaan syksyllä kysynnän mukaan. Tässä tarvitaan vuokratyöntekijöitä. Yrityksen tuotannosta noin puolet menee sotilaskäyttöön, toinen puoli maatalouteen ja rakennusteollisuuteen. Sotilaskäyttöön tarkoitettuja laitteita valmistetaan kutakuinkin tasaisesti ympäri vuoden. Tämä tuotanto työllistää runsaat puolet 65 vakituisesta työntekijästä. Siviilikäyttöön tarkoitetuista lämmittimistä osa myydään omalla brändillä kysynnän mukaan. Näitä laitteita valmistetaan hieman varastoon jo ennen myyntisesongin alkua. Muuten siviilipuolen tuotanto käynnistyy suurasiakkaiden tilausten mukaan. Tilaukset tulevat sisään pääasiassa vasta ilmojen kylmetessä. Kylmä lisää kysyntää: tuotanto saatava ripeästi nousuun Säätilan lisäksi tuotannon määrä riippuu myös suhdannetilanteesta, sillä laitteet eivät mene kuluttajakauppaan, vaan ovat rakennusalan ja maatalousyritysten investointituotteita. Sesonkia ja asiakkaiden suhdannetilannetta on vaikeaa tai mahdotonta ennustaa, joten tuotantokapasiteettia on nostettava syksyllä nopeasti kysynnän perusteella. Muuten jopa neljännes liikevaihdosta voi jäädä toteutumatta. Vuokratyöllä vältetään vuosittaisia lomautuksia Polarthermissä määräaikaisia työntekijöitä on sesonkiaikana 20, hiljaisina aikoina nollasta viiteen. Suurin osa heistä on vuokratyöntekijöitä. Muita vaihtoehtoja pikaiseen tuotannon kasvattamiseen ei juuri ole, sillä vakinaista väkeä ei voi lisätä. Muuten heitä jouduttaisiin lomauttamaan vuosittain pitkiksi ajoiksi. Vuokratyötä välittävä yritys etsii vuokratyöntekijöille muita töitä Polarthermin sesonkien ulkopuolella. Joitakin vuokratyöntekijöitä on vakinaistettu yritykseen. Alihankintaa yritys teettää jo nykyisellään niin paljon kuin voi. Yksinkertaisimpien tuotteiden valmistuttaminen ulkomailla voisi käydä päinsä, mutta se myös veisi osan työpaikoista ulkomaille, eikä yritys ole halukas tähän. Vuokratyöntekijän turvana on sama työelämän lainsäädäntö kuin muillakin työntekijöillä. 15

Jos yrityksestä on irtisanottu työntekijöitä taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä, heillä on etuoikeus päästä työhön kun sitä taas on. Tämä ns. takaisinottovelvollisuus on voimassa yhdeksän kuukautta työsuhteen päättymisestä. Rullakoiden tekijä käy vuoden lopulla ylikierroksilla Sipoolainen K. Hartwall valmistaa metallisia jakelurullakoita, maitorullakoita ja juomatelineitä. Yli 90 prosenttia tuotteista menee vientiin. Tuotteet tehdään asiakaskohtaisesti tilausten mukaan, eikä tuotteita voi valmistaa varastoon. Tilaukset keskittyvät loppuvuoteen. Ne tulevat lyhyellä varoitusajalla ja myös toimitusajat ovat lyhyitä. Niinpä noin 200 vakituista työntekijää ei kiireaikana riitä, vaan tarvitaan määräaikaisia työntekijöitä. Tässä yritys käyttää Työpoolia. Kiirekautena kenties sata lisää Esimerkiksi vuoden 2006 lokakuun puolessavälissä varmoja tilauksia oli tullut sisään niin, että pelkästään niiden perusteella henkilökuntaa oli 24 liikaa. Jos kuitenkin kaikki tuossa vaiheessa vielä epävarmat tilaukset toteutuisivat, olisikin tarvittu 97 henkilöä lisää, jotta toimitukset olisi pystytty hoitamaan ajallaan. Hiljaisena aikana heinäkuussa lisää väkeä ei tarvita, kun vakituiset työntekijät ovat lomalla. Tuttuja työntekijöitä Työpoolin kautta Työpoolin kautta rekrytoitiin mahdollisimman monta jo aikaisemmin K. Hartwallilla työskennellyttä. He tuntevat koneet, yrityksen työt ja työilmapiirin, joten perehdyttämiseen ja harjaantumiseen ei mene samalla tavalla aikaa kuin täysin uusien työntekijöiden kanssa. Yrityksen näkökulmasta Työpooli säästää myös rekrytoinnin suoria kuluja. Lehti-ilmoituksia ei tarvita, ja puhelin keskusteluihin ja haastatteluihin menee vähemmän aikaa. TYÖPOOLI K. Hartwall 16

TYÖPOOLI Itä-Uusimaa Sesonkityötä lähes ympäri vuoden Työpoolien tarkoituksena on tarjota työntekijöille työtilaisuuksia ja löytää yrityksille työvoimaa lähinnä sesonkiluonteisiin töihin. Ideana on, että eri aikoina vuodesta määräaikaisia työntekijöitä tarvitsevat yritykset saisivat tarvitsemaansa työvoimaa ja pooliin kuuluvat työntekijät työllistyisivät koko vuodeksi. Itä-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla Työpooli on toiminut viitisen vuotta. Siihen kuuluu nyt noin 30 yritystä. Mukana on mm. elintarvike-, metalli- ja kemian teollisuutta, palveluyrityksiä, lääkealan yrityksiä ja kustannusyhtiö. Yhteistyössä on mukana myös työvoimahallinto. Pooli pitää yhteyttä jäsenyrityksiin, hakee ja rekrytoi työntekijöitä yritysten tarpeiden ja vaatimusten mukaan. Uusille työntekijöille järjestetään tarpeen tullen räätälöityä koulutusta. Pooli myös auttaa tarvittaessa työntekijöiden perehdyttämisessä. Vanhana työntekijänä takaisin samaan yritykseen Työsuhteita voidaan ketjuttaa pooliin kuuluvien yritysten välillä. Työntekijä voi olla esimerkiksi huhtikuusta elokuuhun työssä Ingman Foodsin jäätelötehtaalla Sipoossa, jonka jälkeen hän siirtyy syyskuusta joulukuuhun tekemään juomateollisuuden tarvitsemia rullakkoja K.Hartwallille niin ikään Sipooseen. Tammikuussa on rullakkojen valmistuksen kiireisin aika ohi, jolloin työntekijä siirtyy kenties johonkin toiseen poolin yritykseen tahi koulutukseen. Huhtikuussa jäätelökesä tekee jälleen tuloaan, jolloin sama työntekijä aloittaa Ingman Foodsilla vanhana työntekijänä. Viiden vuoden aikana Työpoolin kautta on syntynyt yli 760 työsuhdetta, joista 124 on vakinaistettu. Jos työntekijä on useammassa työsuhteessa, vuosiloman ja muiden lakiperusteisten etuuksien kertyminen alkaa alusta aina uuden työsuhteen alkaessa. Työpoolissa työntekijälle voidaan kuitenkin taata vanhan työntekijän edut sopimalla siitä erikseen. 17

Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki Puhelin (09) 420 20 Faksi (09) 4202 2299 www.ek.fi Tilaukset: MP-Keskus/Julkaisujakelu Puhelin (09) 4202 2293 Faksi (09) 4202 2330 julkaisujakelu@ek.fi Raportti internetissä: www.ek.fi/julkaisut Lisätietoja: Asiantuntija (työmarkkinatilastot) Seppo Saukkonen Puh. (09) 4202 2297 seppo.saukkonen@ek.fi Asiantuntija (työlainsäädäntö) Mikko Nyyssölä Puh. (09) 4202 2283 mikko.nyyssola@ek.fi Asiantuntija (työelämän kehittäminen) Anu Sajavaara Puh. (09) 4202 2280 anu.sajavaara@ek.fi Ulkoasu: Tiina Aaltonen Grappo