Helsingin kaupungin sosiaalivirasto



Samankaltaiset tiedostot
TILAKESKUKSEN JA PALMIAN ENERGIASÄÄSTÖSUUNNITELMA 2011

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA (7) HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO. Energiansäästön toimintasuunnitelma

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

Helsingin kaupungin taidemuseo

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupunginkirjasto vuoden 2011 talousarvion liitteeksi

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa Jarkko Hintsala

Helsingin kaupungin Taidemuseo

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Tarmo Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö Pekka Karppanen

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy , Taloyhtiö 2016

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

Valaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta,

Ilmastonmuutos Stadissa

ENERGIATODISTUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ ENERGIATODISTUSTEN LAATIJOIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Spondan Energiatehokkuusohjelma Tiina Huovinen

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Riikka Holopainen, VTT

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiankulutusseuranta Kulutustietojen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen Laatijat: Antti Mäkinen, TAMK

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus Aitiopaikka, Valtion virastotalo

ENERGIASÄÄSTÖ HEKAN KIINTEISTÖISSÄ

Soveltamisala:

Helsingin kaupungin Taidemuseo

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Kiinteistövirasto/Tilakeskus

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa

Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Mahdottomuus vai mahdollisuus

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Helsingin kaupungin liikennelaitos liikelaitos HKL

Korjausrakentamiselle määräykset

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus

TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS

ENERGIANKULUTUSTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN KIINTEISTÖNPIDOSSA

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä Tapio Jalo, Motiva Oy

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitos

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

Soveltamisala: JBR;

Taloyhtiön energiansäästö

Maatilojen energiasuunnitelma

Rakennusten energiatehokkuutta koskevat

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

Kaupungin rakennusten energiankulutusdata. Katri Kuusinen

LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin KUUMA-seudun energiatehokkuuspotentiaalia 0- investoinneilla

RAK-C Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Tommi Fred Riikka Jääskeläinen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

FinZEB työpaja Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden

[Tiedoston alaotsikko]

Sähkönkulutus on kasvussa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy Keski-Suomen Energiatoimisto

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES)

Kaupan alan toimenpideohjelma. 1. Käyttöhyödykejärjestelmiin liittyvät tehostamistoimet

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Transkriptio:

HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Talous- ja suunnittelutoimisto Talous- ja laskentayksikkö Sosiaaliviraston johtoryhmä 7.3.2012, liite 5 asia 6. ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin sosiaalivirasto 1.3.2012

1. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Sosiaaliviraston energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite ja sen konkretisointi... 4 2. Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi... 4 2.1 Sosiaalivirasto tilojen käyttäjänä... 4 2.2 Sosiaalivirasto ja muut käyttäjähallintokunnat... 5 2.3 Tilojen ylläpito... 5 2.4 Yhteistyömuodoista sopiminen... 6 3. Korjaukset, peruskorjaukset ja uudisrakentaminen... 6 4. Tietolähteet ja seuranta... 6 5. Energiansäästötyön jatkosta sopiminen... 7 Liite: TILAKESKUKSEN JA PALMIAN ENERGIASÄÄSTÖSUUNNITELMA 2011... 8 2

1. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston energiansäästösuunnitelma Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisemissa vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2011 2013 laatimisohjeissa (päivätty 8.3.2010) on todettu, että strategiaohjelman mukaisesti hallintokunnille tulee laatia sitovat energiansäästötavoitteet. Energiansäästöllä edistetään kaupungin tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi energian säästämisellä on kaupungin toimintamenoja vähentävä vaikutus. Vuoden 2012 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi asetettiin 2 % vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta. Hallintokuntia on pyydetty laatimaan / päivittämään hallintokohtainen energiansäästötavoitteita koskeva toimintasuunnitelma vuoden 2011 loppuun mennessä. Tavoitteiden määrittelyssä tulee olla yhteydessä energiansäästöneuvottelukuntaan (energiansäästöneuvottelukunnan kirje 1.4.2011). Työ- ja elinkeinoministeriön ja Helsingin kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on 9 % kiinteä energiansäästö vuoden 2016 loppuun mennessä. Vuotuisilla noin kahden prosentin välitavoitteilla pyritään varmistamaan sopimuksen mukaisen säästötavoitteen saavuttaminen. Sosiaalitoimen vuoden 2012 käyttösuunnitelmaan on kirjattu energiansäästötavoite ja sen saavuttamiseen tähtäävät toimenpiteet ja niiden seuranta. 1.1 Sosiaaliviraston energiankulutus Sosiaaliviraston oma energiankulutus muodostuu pääosin tilojen käytöstä ja toiminnan vaatimasta kulutuksesta. Sosiaalivirastolla on noin 600 toimipistettä. Suurin osa tiloista on kiinteistöviraston tilakeskuksen hallinnassa, joka seuraa kaukolämmön, kiinteistösähkön ja veden kulutusta. Lämmityskustannukset sisältyvät yleensä vuokraan. Joissakin kohteissa on sähkölämmitys, jolloin lämmitysenergian maksaa sosiaalivirasto. Samoissa kiinteistöissä saattaa kuitenkin toimia myös muita hallintokuntia, joten energiankulutus ei kohdistu pelkästään sosiaaliviraston toimintaan. Toimipisteiden käyttösähkön (laitteet, koneet, valaistus) maksaa sosiaalivirasto, jolloin sähkönkulutusta voidaan arvioida ja seurata sähkölaskujen perusteella. Kaupungin tasolla kiinteistöjen energiankulutusta seuraa HKR - Rakennuttaja. Sosiaaliviraston toimipisteistä arviolta puolet on tässä Webkuluseurannassa mukana. Yksilöityjä tietoja seurannan ulkopuolisten kohteiden energiankulutuksesta on vaikea saada eikä keskitettyä raportointijärjestelmää ole. Toimipisteiden energiankulutuksen tarkempi kartoittaminen asetetaan lähitulevaisuuden tavoitteeksi. 3

Sosiaaliviraston polttoaineenkulutus on vähäistä. 1.2 Energiansäästötavoite ja sen konkretisointi Sosiaaliviraston kokonaisenergian vähentämistavoite vuonna 2012 on 2 % vuoden 2010 kulutuksesta. Säästötavoite on 542 MWh:n vuonna 2012. Tavoite on laskettu viraston sähkömenojen perusteella. Vuonna 2010 sosiaaliviraston sähkömenot olivat 2,7 milj. euroa, joten kokonaiskulutus oli noin 27 000 MWh. Koska kaikkia toimipisteitä ei ole mahdollista vielä tarkastella erikseen, valitaan erityisseurantaan 15 pilottikohdetta, joista kymmenen on päiväkoteja. Seurantakohteet poikkeavat toisistaan rakenteeltaan ja energiankäytöltään, joten niissä tehtyjen energiatehokkuuteen ja energiansäästöön liittyvien toimenpiteiden ja seurannan avulla saadaan hyviä käytäntöjä ja ohjeistuksia erityyppisille toimipisteille. 2. Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi Keskeiset toimenpiteet ovat: Pilottikohteita ja niiden energiankulutustietoja seurataan tehostetusti. Kiinteistönhoito-ohjelma Pakki on käytössä kohteissa. Sosiaaliviraston henkilökuntaa ja tilojen käyttäjiä ohjeistetaan energiansäästöön ja toimintatapojen muuttamiseen tiedotteiden, materiaalien, tietoiskujen ja koulutusten avulla. Lisätään energia-asioissa yhteistyötä tilakeskuksen, Palmian ja HKR:n kanssa. Energiansäästötavoitteen toteutumista arvioidaan virallisten ennusteiden yhteydessä neljä kertaa vuodessa virastotasolla tilinpitojärjestelmästä. 2.1 Sosiaalivirasto tilojen käyttäjänä Sosiaaliviraston toimipisteille tiedotetaan energiankulutuksen vähentämistavoitteista. Viraston henkilökuntaa ja tilojen muita käyttäjiä ohjeistetaan energiansäästöön ja toimintatapojen muuttamiseen. Itse toiminta, esimerkiksi kasvatus- tai hoitotyö tai muu asiakaspalvelutoiminta, ei saa häiriintyä energian säästämisestä. Tilojen käyttäjiä ohjeistetaan myös kiinteistösähkön säästöön. Turhaa kulutusta, esimerkiksi tyhjien tilojen valaistusta, vähennetään. Samoin kiinnitetään huomiota huonelämpötiloihin, ilmanvaihdon käyntiaikoihin ja laitteiden energiatehokkaaseen käyttöön. Tiedotusta ja neuvontaa energiansäästöstä lisätään. Tiedotuskanavina ovat esimerkiksi Helminen ja Uuso. Myös ekotukihenkilöiden avulla innostetaan ja opastetaan henkilöstöä energiansäästöön. Valtakunnallista energiansäästö- 4

viikkoa vietetään mahdollisimman monessa sosiaaliviraston toimipisteessä lokakuussa. Toimipisteiden käyttöön tehdään juliste, jossa on esimerkkejä ja toimenpideehdotuksia energiankulutuksen vähentämiseksi. Asiakastiloihin näkyville laitettuna se myös viestii viraston toimenpiteistä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Keskeiset energiansäästön ohjeet ovat: o Toimistojen suositeltava sisälämpötila on 21 astetta. Tiloissa, joissa on pieniä lapsia tai vanhuksia, huonelämpötila voi olla korkeampi. Yhden asteen lasku sisälämpötilassa vähentää energiankulutusta 5 %. o Tuuleta lyhyesti ja tehokkaasti. Sulje ikkunat. Jos tiloissa on jäähdytys, ikkunoita ei saa avata. o Tarkista, että patterien ja patteriventtiilien edessä ei ole esteitä. o Sammuta lähtiessäsi videotykki, tulostin ja skanneri. Sopikaa, kuka huolehtii valojen ja laitteiden sammuttamisesta yleisissä tiloissa työpäivän päätyttyä. Valitse energiatehokkaita laitteita ja koneita. o Sammuta tietokoneen näyttö myös taukojen ajaksi. Keskusyksikköä ei tarvitse sammuttaa, sillä kone menee automaattisesti lepotilaan, jolloin kaukokäynnistys ja -sammutus onnistuvat päivityksiä varten. o Sammuta valot tiloista, joissa ei olla kymmeneen minuuttiin. Sammuttaminen ei vaurioita loisteputkia eikä aiheuta kulutuspiikkejä sytytettäessä. o Hyödynnä luonnonvalo. Käytä sähkövaloja, kun ulkoa tuleva valo ei riitä. o Tulosta mahdollisimman vähän ja kaksipuolisesti. Sisäilman lämpöön ja muihin energiankulutukseen liittyvissä ongelmissa käyttäjän on viivytyksettä otettava yhteyttä isännöitsijään tai vastaavaan kiinteistönhoitajaan. Tilakeskuksen, tietohallintoyksikön ja hankintayksikön on noudatettava koneiden, laitteiden ja järjestelmien hankinnassa (esim. tietokoneet) hankintaohjeita energiatehokkuuden osalta. 2.2 Sosiaalivirasto ja muut käyttäjähallintokunnat Tietoa energiansäästöstä annetaan myös sosiaaliviraston tiloissa toimiville muille hallintokunnille ja käyttäjille. Tarvittaessa tehdään erillisiä ohjeistuksia. Lisätään yhteistyötä HKR:n kanssa energiakatselmuksissa sekä seuranta- ja kulutustietojen hankinnassa ja hyödyntämisessä. Energiansäästötoimista sovitaan tarvittaessa kaupungin ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa. 2.3 Tilojen ylläpito 5

Käyttäjien, ylläpitäjien ja kiinteistönhuollon välinen yhteistyö rakennusten ylläpidossa ja käytössä on erittäin tärkeää, jotta energiankulutuksen vähentäminen kaupungin rakennuksissa olisi mahdollista. Sosiaaliviraston toimitiloista ja niiden ylläpidosta vastaavat pääosin kiinteistöviraston tilakeskus ja Palmia. Tilakeskus ja Palmia ovat tehneet toimitilojen ja ylläpidon energiansäästöstä oman suunnitelman vuonna 2011(liite 1). Palmia huolehtii kulutustietojen syöttämisestä kiinteistönhallintajärjestelmä Pakkiin, josta on linkki kulutusseuranta Webkuluun. Tilakeskus seuraa ja raportoi energiankulutuksista. 2.4 Yhteistyömuodoista sopiminen Hallintokunnan, käyttäjän ja ylläpidon yhteyshenkilöinä toimivat: Sosv Silja Sarkkinen, ympäristöasiantuntija Sosv Keijo Virtanen, Tilayksikkö Kv Sari Hilden Tilakeskus isännöitsijät Palmia kiinteistönhuolto Yhteyshenkilöt tapaavat energiansäästöasioissa tarvittaessa. Energiankulutuksen muutosten raportoinnista sovitaan yhteisesti. 3. Korjaukset, peruskorjaukset ja uudisrakentaminen Sosiaaliviraston tilayksikkö huolehtii, että tilojen perusparannushankkeiden suunnittelussa huomioidaan kestävä kehitys ja energiansäästötavoitteet. Tilayksikkö huolehtii, että sosiaaliviraston tiloissa korjaukset ja peruskorjaukset tehdään energiatehokkaasti. 4. Tietolähteet ja seuranta Sähköinen huoltokirja Pakki, HKR - Rakennuttajan tietokannat seurattavista kohteista ja kustannukset kirjanpidosta ovat energiankulutuksen seurannan tärkeimmät tietolähteet. Energiankulutuksen seuranta kuuluu kiinteistönhoidon tehtäviin. Tähän kuuluu myös poikkeamien havainnointi ja niistä tiedottaminen isännöitsijälle ja käyttäjälle. Ympäristöasiantuntija vastaa yhdessä asiantuntijoiden kanssa sosiaaliviraston energiankulutuksen seurannasta ja sen raportoinnista. Mikäli energiansäästötavoitteen toteutuminen ei näytä todennäköiseltä, sosiaaliviraston tilayksikkö 6

ja ympäristöasiantuntija selvittävät syitä ja järjestävät esimerkiksi energiansäästökoulutusta. 5. Energiansäästötyön jatkosta sopiminen Ympäristöasiantuntija ja tilayksikkö tarkentavat sosiaaliviraston energiansäästötavoitetta vuosittain ja päivittävät suunnitelman tarvittaessa. Energiankulutuksen seuranta pyritään tulevaisuudessa laajentamaan koskemaan kaikkia viraston käytössä olevia tiloja. Sosiaaliviraston energiansäästön toimintasuunnitelma on voimassa toistaiseksi. 7

Liite: TILAKESKUKSEN JA PALMIAN ENERGIASÄÄSTÖSUUNNITELMA 2011 (liitettäväksi hallintokuntien energiansäästösuunnitelmiin) 1. YLLÄPIDON VAIKUTUS ENERGIANSÄÄSTÖÖN Ylläpidon keinoin voidaan vaikuttaa erityisesti kiinteistöjen lämmitysenergian kulutukseen sekä ns. kiinteistösähkön kulutukseen. Pääsääntöisesti käyttäjät maksavat lämmitysenergian osana ylläpitovuokraa, poikkeuksena sähkölämmitteiset kiinteistöt, joista osassa käyttäjät maksavat myös lämmitysenergian. Sähkön maksaa pääsääntöisesti käyttäjä, eikä kohteissa yleensä ole mahdollista mitata erikseen ns. kiinteistösähköä ja käyttäjäsähköä. 2. SÄÄSTÖTAVOITE JA TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSEN SEURANTA 2 %:n pudotus sekä sääkorjatun lämpöenergian että sähkön kulutuksissa vuoden 2011 aikana. Tällä hetkellä tiedossa oleva lähtötaso v.2009 ominaiskulutukset. Toimistorakennukset 139,6 /89,1 kwh/m2 Opetusrakennukset 166,2/54,3 kwh/m2 Lasten päiväkodit ja leikkikentät 231,1/82,6 kwh/m2 Kirjastot, museo- ja näyttelyrakennukset 147,3/89,7 kwh/m2 Seura-, kerho ja monitoimitalo 155,2/86,5 kwh/m2 Terveydenhuoltorakennukset 193,3/87,5 kwh/m2 Ekoteko-projektin 21 seurantakohdetta (liitteenä), joissa seurataan kulutusta kuukausitasolla. Säästötavoite vuositasolla vähintään 2 % sekä lämpö- ja sähköenergian osalta Yleisesti kiinteistökohtainen energiankulutuksen seuranta kiinteistöhoitajan, isännöitsijän, käyttäjän edustajan ja ekotukihenkilön yhteistyönä - tavoitteena kiinteistökohtaisesti vuositasolla vähintään 2 %:n energiankulutuksen vähentyminen. 3. YLLÄPIDON TOIMENPIDEOHJELMA Lämmitysjärjestelmän säätö Hyvän sisäilman lämpötila on 21C. Lämpötila mitataan ns. oleskeluvyöhykkeeltä (tiloissa, joissa esim. lapset leikkivät lattialla, tulee ottaa huomioon myös lattian pintalämpötila) Jotta kaikissa työtiloissa olisi pääosan ajasta hyvä sisäilman lämpötila, tulee lämpötiloja seurata ja lämmitysjärjestelmä olla säädettynä oikein. Lisäksi käyttäjä voi vaikuttaa tilojen lämpötilaan mm. ehkäisemällä ylilämpöä sulkemalla turhat sähkölaitteet ja valot sekä sälekaihtimet auringon säteilylämmön minimoimiseksi lämpiminä vuoden aikoina Lämmityskaudella sisäilman lämpötilaa säädetään lämmitysjärjestelmän avulla ja ilmanvaihdon tuloilman tulee olla sisäilman lämpötilaa alhaisempi. Lämmityskauden ulkopuolella tiloja, joissa on jäähdytysjärjestelmä, voidaan tarvittaessa jäähdyttää, mutta tällöinkin tulee muistaa ehkäistä turhaa lämpöä ja ettei tiloja tällöin tule ikkunatuulettaa. Yleisesti ikkunatuuletus tulee toteuttaa nopeana max 5 minuuttia kestävänä tehokkaana läpivetona, eikä ikkunoita tule pitää jatkuvasti auki. 8

TOIMENPIDE 1 Lämpötilojen seuranta kuuluu kiinteistönhoitajan tehtäviin. toimintaohje seurannasta Ekoteko liitteessä (kiinteistönhoito ja isännöinti) sovitaan kohdekohtaisesti seurattavat tilat (kiinteistönhoito, isännöitsijä, käyttäjän edustaja ja tai ekotukihenkilö) TOIMENPIDE 2 Lämmitysjärjestelmien säätäminen (kts. Ekoteko-ohjeistus ) kiinteistönhoitaja säätää lämpötilan asetusarvot vastaamaan tavoiteolosuhteita. Palveluesimies avustaa tarvittaessa kiinteistönhoitajaa. Lämmitysjärjestelmän toiminnan energiatehokkuus turvataan jatkossa seuraamalla huonelämpötiloja sekä lämpöenergian kulutusta webkulusta. tieto toimimattomista laitteista ilmoitetaan välittömästi isännöitsijälle, joka käynnistää korjaustoimenpiteet TOIMENPIDE 3 Isännöitsijä tarkastaa ikkunoiden ja ovien tiiveyden ja tilaa tarvittaessa tiivistyksen Kulutusseuranta Pääosassa kiinteistöjä on käytössä kuukausitasolla tapahtuva energiankulutuksen seuranta (webkulu). Energiankulutuksen seuranta kuuluu kiinteistönhoidon tehtäviin ja tähän tehtävään kuuluu myös energiankulutuksen poikkeamien havainnointi ja niistä tiedottaminen isännöitsijälle ja käyttäjälle. TOIMENPIDE 4 Energiankulutusseurannan tehostaminen kiinteistönhoitaja kirjaa energiankulutuksen muutoksen syyt, mikäli kuukauden energiankulutus on muuttunut yli 10 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Lämmön osalta käytetään sääkorjattua kulutusta. (Huhti syyskuussa lämmönkulutuksen muutos saa olla 25% verrattuna edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen). Mikäli kiinteistönhoitaja ei tiedä muutoksen syytä, pyrkii hän selvittämään syyn vikaselvityskaavion (liitteenä) mukaan ja tarvittaessa tekee korjaavia toimenpiteitä mikäli muutos on yli 20% (tai lämmön osalta huhti-syyskuussa yli 50%) ilmoittaa kiinteistönhoitaja/palveluesimies asiasta isännöitsijälle ja käyttäjälle viestinä sekä samalla sähköpostina! mikäli syy energiankulutuksen nousemiseen ei ole tiedossa, selvittävät huoltomies ja isännöitsijä yhdessä mahdollisia syitä ja toimenpiteitä, joilla energiankulutukseen voidaan puuttua. TOIMENPIDE 5 9

Mittaroinnin kehittäminen: Selvitetään tarpeet lisätä mittarointia, jotta energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata järkevästi. Tilakeskuksessa tehdään mm. insinöörityö sairaaloiden mittaroinnin kehittämisestä (mittaroinnin lisäämisen perusteet) Ilmanvaihto Ilmanvaihdon avulla turvataan hyvä sisäilma. Turha ilmanvaihto käyttää kuitenkin paljon turhaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Yleisesti ilmanvaihdon tulee toimia täydellä teholla rakennuksen käytön ajan sekä huuhdella tiloja 1 tunnin ajan ennen ja märkätiloissa myös tunnin käytön jälkeen. Turhaa ilmanvaihtoa esiintyy kuitenkin erityisesti tiloissa, joiden ilmanvaihto on mitoitettu hetkellisten suurien käyttäjämäärien mukaan (esim. neuvotteluhuoneet, auditoriot ja liikuntasalit) TOIMENPIDE 6 Käyntiaikojen ja sisään puhalluslämpötilojen säätäminen todellisen tarpeen mukaiseksi kiinteistönhoitajan, isännöitsijän ja käyttäjän yhteistoimintana kiinteistönhoitajat käyvät käyttäjän edustajan kanssa läpi todelliset käyntiajat ja ohjaavat ilmanvaihdon käytön tarpeen mukaiseksi TOIMENPIDE 7 Isännöitsijät selvittävät mihin kohteisiin voidaan / on kannattavaa asentaa ilmanvaihdon CO2- ohjaus TOIMENPIDE 8 Isännöitsijät selvittävät mihin kohteisiin/iv-koneisiin kannattaa asentaa taajuusmuuntajat tai ECmoottorit ilmanvaihdon ohjattavuuden parantamiseksi Valaistuksen ohjaus TOIMENPIDE 9 Kiinteistönhoito varmistaa hämäräkytkimien ja aikaohjausten toiminnan Saattolämmitysten toiminnan tarkastukset TOIMENPIDE 10 Kiinteistönhoitaja ja isännöitsijä tarkastavat saatto- ym. sulanapitolämmitysten ohjaukset / toiminnan. Veden säästäminen TOIMENPIDE 11 Vedenkulutuksen jatkuva seuranta mahdollisten piilovuotojen havaitsemiseksi. 10

TOIMENPIDE 12 Vesivirtojen säätö kalusteiden vaihdon yhteydessä 4. ENERGIAKATSELMUSTEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMINEN TOIMENPIDE 12 HKR-Rakennuttajan energiayksikkö vie energiakatselmusten ns. 0 -investoinnit pakkiin palvelupyyntöinä kiinteistönhoidon toteutettavaksi TOIMENPIDE 13 Isännöitsijät selvittävät muiden energiakatselmustoimenpiteiden toteutusmahdollisuudet ja käynnistävät toimenpiteet mahdollisuuksien mukaan 5. VAJAAKÄYTÖSSÄ OLEVIEN TAI TYHJENTYNEIDEN (TILAPÄISESTIKIN) TILAT Lämpötilaa ja ilmanvaihtoa säädetään pienemmälle edellyttäen että ko. tilaa voidaan säätää erikseen. 6. KEITTIÖIDEN ENERGIATEHOKKUUS Keittiölaitteita uusittaessa kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden energiatehokkuuteen. Laaditaan erillisohjeet vuoden 2011 aikana. Selvitetään yhteistyössä keittiöiden käyttäjien kanssa mahdollisuudet vähentää energiankulutusta (SaveEnergy projektin kokemusten jalkauttaminen) 7. ENERGIATEHOKKUUDEN KEHITTÄMISPROJEKTIT Selvitetään eri palveluntarjoajien energiatehokkuusprojekteja (Siemens, Schneider, YIT, egain jne.) sekä vaihtoehtoisia energiaratkaisuja kaukolämpöverkon ulkopuolella olevissa kohteissa. 8. ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN DOKUMENTOINTI Suoritetut energiansäästöön vaikuttavat toimenpiteet kirjataan Pakkiin energiansäästötoimenpiteinä 9. AMMATTITAITOISEN KIINTEISTÖNHOIDON VARMISTAMINEN Vastaanottomenettely: Tilakeskus uudistaa vastaanottomenettelyn sellaiseksi, jolla taataan tiedon siirtyminen rakentamisesta huollolle ja isännöinnille huoltokirjaohjelman kautta. Tilakeskus laatii kohteelle yhdessä huoltoyhtiön kanssa huoltosuunnitelman, jonka huoltoyhtiö aikatauluttaa. Käytönopastus: 11

Tilakeskus varmistaa, että kohteella on huoltosopimus voimassa, kun kohteella annetaan järjestelmätoimittajien käytönopastus. Huoltoyhtiö varmistaa, että huoltoyhtiöltä on huoltomies ja hänen esimiehensä käytönopastustilaisuudessa paikalla. Työhön opastus: Huoltoyhtiö laatii työhön opastus suunnitelman, johon sisältyy opastus myös huoltokirjaohjelman käytöstä. Huoltoyhtiö varmistaa, että opastus on tapahtunut. Huoltoyhtiö vastaa, että kohteeseen palkattu huoltomies omaa kohteen hoitoon ja huoltoon, tarvittavan riittävän motivaation, ammattitaidon ja taloteknisten prosessien ymmärtämisen. Dokumentointi: Tilakeskuksella on ohjeet hankkeiden loppudokumenttien sisällöstä ja missä muodossa ne luovutetaan. Vastaanottomenettely varmistaa dokumenttien saannin ja arkistoinnin tilakeskuksen sähköistendokumenttien arkistoon ja että kohteeseen toimitetaan huollon käyttöön yksi sarja loppudokumentteja. Huolto vastaa kyseisen sarjan säilymisestä kohteessa. 10. TILAKESKUKSEN KORJAUSHANKKEET noudatetaan Tilakeskuksen matalaenergiarakentamisohjetta osakorjauksissa (esim. ikkunat, katto..) toteutetaan ko. korjattava rakennusosa matalaenergiakorjausten periaatteiden mukaan ottaen kuitenkin huomioon rakennuksen toiminta kokonaisuutena 11. TILAKESKUKSEN UUDISRAKENNUSHANKKEET noudatetaan Tilakeskuksen matalaenergiarakentamisohjetta 12