Kesäkuu 2009 Palkkatilastokatsaus Vuosi 2008
Palkkatilastokatsaus Vuosi 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2007 1
Tiivistelmä Säännöllisen työajan ansiot nousivat EK:n jäsenyrityksissä vuoden 2008 aikana keskimäärin 5,5 prosenttia. Tästä ansioiden noususta keskimäärin 4,3 prosenttiyksikköä eli noin kolme neljäsosaa aiheutui sopimuskorotuksista. Keskiansiot nousivat useimmilla toimialoilla sopimuskorotuksia enemmän. Säännöllisen työajan ansiot kohosivat teollisuuden työntekijöillä 4,7 prosenttia ja toimihenkilöillä 5,2 prosenttia. Kaupan alalla ansiot nousivat keskimäärin 4,5 prosenttia ja rahoitus- ja vakuutusalalla 7,8 prosenttia. EK:n jäsenyritysten henkilöstön keskiansio oli vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä noin 2 870 euroa kuukaudessa. Teollisuustyöntekijöiden keskimääräinen säännöllisen työajan tuntiansio oli 15,04 euroa. Teollisuuden kaikkien toimihenkilöiden säännöllisen työajan keskiansio oli 3 671 euroa kuukaudessa ja kaupan alan koko henkilöstön keskiansio 2 511 euroa kuukaudessa. Summary Average regular earnings rose 5,5 per cent in EK s member companies in 2008. 4,3 percentage points of the rise resulted due to collective wage raise agreements. The rise of average earnings exceeded the collective wage raises in most branches. In manufacturing, regular earnings rose 4,7 per cent for hourly paid employees and 5,2 per cent for monthly paid employees. In trade, earnings rose on average 4,5 per cent, and in banking and insurance 7,8 per cent. Average earnings for normal time of work were around 2 870 euros per month in the fourth quarter 2008. In manufacturing, the average hourly wage for blue-collar workers was 15,04 euros and the average monthly earnings for white-collar workers were 3 671 euros. The average earnings in trade were 2 511 euros per month. 2 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Sisällysluettelo Tiivistelmä/Summary...2 Sisällysluettelo...3 Esipuhe...5 Palkkojen ja työvoimakustannusten kehitys vuonna 2008...6 Ansiokehitys vuosina 1999 2008...8 Palkkojen taso vuonna 2008...10 Palkkojen hajonta...12 Tulospalkkiot...14 Palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne vuonna 2008...16 Liitteet: Tilastoliite...19 EK:n palkkatiedusteluiden sisältö...28 EK:n palkkatilastojen palkka- ja ansiokäsitteet...29 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2008 3
4 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Esipuhe EK:n palkkatilastokatsaus 2008 sisältää tietoja EK:n jäsenyritysten palveluksessa olleiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden palkoista ja työvoimakustannuksista vuonna 2008. Julkaisussa on kuvattu ansioiden ja työvoimakustannusten muutosta, tasoa sekä rakennetta. Tietojen esittämisessä on käytetty pääasiassa suuriin toimialakokonaisuuksiin tai henkilöstöryhmiin perustuvia luokituksia. Tarkemmat sopimusalakohtaisesti luokitellut tiedot löytyvät julkaisun liitteestä. EK:ssa on toteutettu laaja tilastouudistus, jonka tuloksena palkkatilaston tiedot kerätään sähköisesti koko jäsenkentästä. Kuukausipalkkatilaston osalta uudistus otettiin käyttöön jo vuonna 2007, mutta tuntipalkkatilaston osalta uuteen järjestelmään siirryttiin vuoden 2008 neljännen neljänneksen tiedustelussa. Tuntipalkkatiedustelun sisältöön ei tehty olennaisia muutoksia uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Palkkatilastoja julkaistaan myös verkkojulkaisuina, jäsenliittojen tilastoina sekä yrityskohtaisina palautteina. Palkansaajien keskusjärjestöt ja niiden jäsenjärjestöt saavat käyttöönsä EK:n palkkatilaston tulokset yhteistyösopimuksen mukaisesti. EK tekee palkkatilastoa sekä edunvalvonnallisiin tarkoituksiin että osaksi virallista tilastoa. Työmarkkinajärjestöt tarvitsevat tietoja henkilöstön ansiokehityksestä ja -tasosta muun muassa työehtosopimusneuvotteluja varten. Myös jäsenyritykset tarvitsevat vastaavia tietoja palkkapolitiikkansa toteuttamiseksi. Palkkatilastotiedot toimitetaan myös Tilastokeskukselle Suomen virallisen palkkatilaston ja EU:n palkkatilastojen perusaineiston osaksi. Tämän vuoksi EK:n jäsenyritysten ei tarvitse vastata Tilastokeskuksen palkkatiedusteluihin. Helsingissä kesäkuussa 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2008 5
Palkkojen ja työvoimakustannusten kehitys vuonna 2008 Palkat nousivat yli 5 prosenttia Säännöllisen työajan ansiot nousivat EK:n jäsenyrityksissä vuoden 2007 lopulta vuoden 2008 loppuun keskimäärin viisi ja puoli prosenttia. Sopimuskorotusten osuus ansioiden muutoksesta oli keskimäärin 4,3 prosenttiyksikköä. Ansiokehitys vaihteli useimmilla aloilla neljän ja kahdeksan prosentin välillä. Sopimuskorotukset nostivat ansioita reilut neljä prosenttia Säännöllisen työajan ansioiden noususta vuoden 2007 lopulta vuoden 2008 loppuun keskimäärin 4,3 prosenttiyksikköä aiheutui sopimuskorotuksista. Muu osa ansioiden noususta aiheutui yrityskohtaisista palkankorotuksista ja rakennemuutoksista. Teollisuuden työntekijöillä sopimuskorotukset nostivat ansioita tilastojaksolla 3,9 prosenttia ja teollisuuden toimihenkilöillä 4,5 prosenttia. Palvelualojen työntekijöillä ja toimihenkilöillä sopimusvaikutuksen osuus ansiokehityksestä oli keskimäärin 4,5 prosenttiyksikköä ja rakennusalan työntekijöillä 5,9 prosenttiyksikköä. Palkkoja korotettiin eri ajankohtina vuonna 2008 Vuoden 2007 neuvottelukierroksella solmittujen työehtosopimusten mukaiset toisen vuoden palkankorotukset tulivat suurimmalla osalla aloista voimaan lokakuusta 2008 alkaen. Joillakin aloilla palkankorotukset tulivat kuitenkin voimaan jo keväällä tai kesällä 2008. Muutamalla alalla tilastointijaksolle osui kaksi sopimuskorotusta, mikä nosti luonnollisesti myös jakson ansiokehityksen poikkeuksellisen suureksi. Sopimuskorotusten ajoittuminen eri ajankohdille tekee alojen välisen ansiokehitysvertailun aiempaa monimutkaisemmaksi. Ansiokehitys oli nopeinta palveluissa ja liikenteessä Palkansaajien ansiot nousivat useimmilla aloilla sopimuskorotuksia enemmän. Ansioiden nousu vaihteli päätoimialoilla 4,3:n ja 7,9 prosentin välillä. Tilastoituun ansiokehitykseen vaikuttivat eniten sopimuskorotusten suuruus ja niiden voimaantulon ajankohta. Sopimusalakohtaiset ansiokehitystiedot on esitetty julkaisun liitteenä (katso Tilastoliite). Säännöllisen työajan ansiot kohosivat teollisuudessa työntekijöillä 4,7 prosenttia ja teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä 5,7 prosenttia. Rakennusalalla työntekijöiden ansiokehitys oli 5,1 prosenttia. Kaupan alalla palkansaajien ansiot nousivat 4,5 prosenttia ja liikenteessä 6,9 prosenttia. Ansiokehitys oli selvästi keskimääräistä nopeampaa muun muassa vakuutusalan ja televiestintäalan toimihenkilöillä. Näillä aloilla tilastointijaksolle ajoittui kaksi eri sopimuskorotusta, kun taas edelliselle jaksolle ei ollut osunut sopimuskorotuksia lainkaan. Identtisten henkilöiden ansiot nousivat useimmiten enemmän kuin saman alan koko henkilöstön. Identtisten henkilöiden ansiokehitysluvut, joissa ei ole mukana henkilöstön vaihtuvuuden vaikutusta, ylittivät yleensä selvästi myös sopimuskorotusten tuoman ansionnousun. 6 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2008 7
Ansiokehitys vuosina 1999 2008 Ansiot nousseet noin neljä prosenttia vuodessa Ansiot ovat nousseet EK:n jäsenyrityksissä viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin noin neljä prosenttia vuodessa. Teollisuudessa keskiansio on noussut vastaavalla ajanjaksolla yli neljä prosenttia ja palvelualoilla vajaat neljä prosenttia vuodessa. Reaaliansiot ovat nousseet vastaavalla ajanjaksolla keskimäärin runsaat kaksi prosenttia vuodessa. Ansiokehitys on ollut nopeinta teollisuuden toimihenkilöillä Viimeisen kymmenen vuoden aikana ansiot ovat nousseet eniten teollisuuden toimihenkilöillä. Teollisuuden kaikilla toimihenkilöillä ansiot ovat nousseet keskimäärin noin 4,6 prosenttia vuodessa. Osaksi tähän on vaikuttanut voimakas muutos toimihenkilöryhmien koostumuksessa. Teollisuuden työntekijöillä ansiokehitys on ollut hitaampaa kuin toimihenkilöillä. Palvelualojen toimihenkilöillä ja työntekijöillä ansiokehitys on ollut keskimäärin hieman hitaampaa kuin teollisuudessa. Henkilöstörakenteen muutos vaikuttaa ansiokehitykseen Mitä suurempia ja epäyhtenäisempiä palkansaajaryhmiä tarkastellaan, sitä todennäköisemmin ansiokehitykseen vaikuttavat henkilöstörakenteessa tapahtuvat muutokset. Yksi merkittävimmistä rakenteellisista muutoksista on ollut ylempien toimihenkilöiden suhteellisen osuuden kasvu, joka on nopeuttanut kaikkien toimihenkilöiden keskimääräistä ansiokehitystä. Teollisuuteen rekrytoiduista uusista toimihenkilöistä huomattava osa on ylempiä toimihenkilöitä. Ylempien toimihenkilöiden määrä on teollisuudessa kasvanut myös sen johdosta, että teknisiä toimihenkilöitä ja konttoritoimihenkilöitä on siirtynyt ylempiin toimihenkilöihin. Uusien toimihenkilöiden ja siirtyjien palkkataso on ollut yleensä matalampi kuin ylempiin toimihenkilöihin pitempään kuuluneilla, joten nämä rakennemuutokset ovat hidastaneet ylempien toimihenkilöiden ansiokehitystä. Ylempien toimihenkilöiden osuus on kasvanut sekä teollisuudessa että palveluissa Vuonna 2008 ylempien toimihenkilöiden osuus oli teollisuuden kaikista toimihenkilöistä 56,9 prosenttia. Ylempien toimihenkilöiden osuuden kasvu on ollut nopeaa: osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa 44 prosentista 57 prosenttiin. Teollisuuden koko henkilöstöstä ylempien toimihenkilöiden osuus oli vuonna 2008 noin 27 prosenttia. Toimihenkilörakenteen muutos liittyy teollisuuden henkilöstön tehtävärakenteen muutokseen. Toimisto- ja työnjohtotyöt ovat vähentyneet, ja asiantuntijaja suunnittelutyöt ovat yleistyneet. Myös monilla palvelualoilla ylempien toimihenkilöiden suhteellinen osuus on kasvanut, kun suorittavan työn määrä on muun muassa tietotekniikan kehityksen myötä vähentynyt. Näin on käynyt esimerkiksi rahoitus- ja vakuutusalalla sekä tietotekniikan palveluissa. Ylempien toimihenkilöiden osuus palvelualojen koko henkilöstöstä oli vuonna 2008 noin 16 prosenttia. Ansioiden noususta kaksi kolmasosaa sopimuskorotuksia Ansioiden noususta viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kaksi kolmasosaa on aiheutunut työehtosopimuksilla sovituista palkankorotuksista (sopimuskorotuksista). Yrityskohtaiset palkankorotukset ja rakennemuutokset selittävät näin ollen noin kolmanneksen toteutuneesta ansioiden noususta. Rakennemuutokset ja yrityskohtaiset palkankorotukset ovat nostaneet ansioita koko EK:n jäsenkentässä viime vuosina hieman yli tai hieman alle prosentin vuodessa. Teollisuudessa niiden osuus ansiokehityksestä on yleensä ollut hieman suurempi kuin palvelualoilla. Reaaliansiot nousseet ripeästi viime vuosina Teollisuuden työntekijöiden sekä palvelualojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden reaaliansiot ovat nousseet viiden viimeisen vuoden aikana keskimäärin runsaat kaksi prosenttia vuodessa. Teollisuuden toimihenkilöiden reaaliansioiden nousuvauhti on ollut keskimäärin noin kaksi ja puoli prosenttia vuodessa. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 reaaliansiot nousivat 0,9 1,9 prosenttia henkilöstöryhmästä riippuen. 8 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Ansiokehitystä mitataan säännöllisen työajan ansioista Palkansaajien ansioiden kehittymistä mitataan yleisimmin säännölliseltä työajalta maksettujen palkkojen kehityksen mukaan. Huomioon ei siten oteta esimerkiksi yli- tai sunnuntaityöstä maksettuja korotuksia. Toimihenkilöillä ja muilla kuukausipalkkaisilla henkilöillä ansiokehitykseen luettiin myös tulospalkkiot vuoteen 2001 tai 2002 saakka alasta riippuen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2008 9
Palkkojen taso vuonna 2008 Keskiansio noin 2 870 euroa kuukaudessa Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita oli EK:n jäsenyritysten henkilöstöllä keskimäärin noin 2 870 euroa kuukaudessa vuoden 2008 4. neljänneksellä. Luvussa ovat mukana myös tuntipalkkaiset työntekijät, joiden tuntiansiot on muutettu laskennallisesti kuukausiansioiksi. Sopimusalakohtaiset tiedot ansiotasoista on esitetty julkaisun liitteessä. Työntekijöiden ansiot korkeimmat talotekniikka-alalla Teollisuuden tuntipalkkaisten työntekijöiden säännöllisen työajan keskiansio oli vuoden 2008 4. neljänneksellä 15,04 euroa tunnissa. Rakennusalan työntekijä ansaitsi vastaavana ajankohtana keskimäärin 15,55 euroa. Teollisuuden työntekijöistä keskiansio oli korkein paperiteollisuudessa, 16,73 euroa tunnissa. Rakentamisessa korkein keskiansio oli talotekniikka-alalla, 17,52 euroa tunnissa. Teollisuuden teknisten ja konttoritoimihenkilöiden ansiotaso oli vuoden 2008 lokakuussa keskimäärin 2 835 euroa kuukaudessa ja ylempien toimihenkilöiden keskimäärin 4 305 euroa kuukaudessa. Kaikilla teollisuuden toimihenkilöillä säännöllisen työajan ansioiden taso oli keskimäärin 3 671 euroa kuukaudessa. Tietotekniikan palveluissa palvelualojen korkein keskiansio Palvelualojen palkansaajista korkein ansiotaso oli tietotekniikan palvelualan henkilöstöllä, jonka säännöllisen työajan keskiansio oli vuoden 2008 lokakuussa 3 959 euroa kuukaudessa. Toiseksi korkein ansiotaso oli rahoitusalalla, jonka koko henkilöstön keskiansio oli vastaavana ajankohtana 3 441 euroa kuukaudessa. Kaupan alan koko henkilöstön keskiansio oli vuoden 2008 lokakuussa 2 511 euroa, ja esimerkiksi kaupan myyjä ansaitsi 1 978 euroa. Terveys- ja sosiaalipalveluissa koko henkilöstön keskimääräinen kuukausiansio oli 2 452 euroa, ja hotelli- ja ravintola-alan työntekijä ansaitsi keskimäärin 1 881 euroa kuukaudessa. Keskiansio on korkein valtiosektorilla Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskiansio oli Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin ennakkotietojen mukaan vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä 2 862 euroa kuukaudessa. Työmarkkinasektoreista korkein keskiansio oli valtiolla ja matalin kuntasektorilla. Yksityisen sektorin keskiansio oli hieman kaikkien palkansaajien keskiarvoa korkeampi. Ansiotasoindeksin keskiansiotiedot sisältävät säännöllisen työajan ansion lisäksi tulos- ja voittopalkkiot. Ansiotasojen erilaisuuteen vaikuttavat muun muassa eri sektorien erilaiset työt ja erilainen henkilöstörakenne. Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä työskentelevien osuus palkansaajista on valtiosektorilla suurempi kuin muilla sektoreilla. Palkkatilastot tilastoliitteessä EK:n sopimusalakohtaiset palkkatilastot vuodelta 2008 löytyvät tämän julkaisun tilastoliitteestä. Liitteen taulukossa on esitetty henkilöiden lukumäärät, keskiansiot sekä ansioiden muutokset sopimusaloittain ja palkansaaja- tai ammattiryhmittäin luokiteltuina. 10 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2008 11
Palkkojen hajonta Palkkaerot pienenivät teollisuudessa ja kasvoivat palveluissa Palkkaerot pienenivät hieman edellisestä vuodesta teollisuuden suurimmilla henkilöstöryhmillä. Palvelualoilla palkkaerot puolestaan hieman kasvoivat. Euroopan komission ja OECD:n mukaan palkkahajonta on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna erittäin pieni. Palkkojen hajonta vaihtelee toimialoittain ja palkansaajaryhmittäin Palkkahajonnan erot toimialojen ja palkansaajaryhmien välillä johtuvat pääosin siitä, että tehtävien kirjo ja vaativuus vaihtelevat joillakin aloilla ja palkansaajaryhmillä toisia enemmän. Yleensä suurilla toimialoilla ja asiantuntijatehtävissä palkkojen hajonta on suurempi kuin pienillä aloilla ja suorittavan tason tehtävissä. Teollisuudessa ja palvelualoilla palkkahajonta suurin ylemmillä toimihenkilöillä Teollisuudessa korkeimmin palkatun kymmenyksen alin säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita oli vuonna 2008 ylemmillä toimihenkilöillä 103 prosenttia, teknisillä toimihenkilöillä ja konttoritoimihenkilöillä 71 prosenttia ja työntekijöillä 59 prosenttia suurempi kuin matalimmin palkatun kymmenyksen korkein vastaava palkka. Edellisestä vuodesta palkkahajonta pieneni ylemmillä sekä teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä yhden ja työntekijöillä kaksi prosenttiyksikköä. Palvelualoilla ylempien toimihenkilöiden korkeapalkkaisin kymmenys ansaitsi alimmillaan vastaavana aikana 135 prosenttia enemmän kuin matalapalkkaisin kymmenys ylimmillään. Toimihenkilöiden ja työntekijöiden korkeapalkkaisin kymmenys ansaitsi alimmillaan 98 prosenttia enemmän kuin matalapalkkaisin kymmenys enimmillään. Edellisestä vuodesta palkkahajonta kasvoi palvelualojen ylemmillä toimihenkilöillä sekä Näin palkkahajontaa mitataan Palkkahajonnan mittarina käytetään tässä katsauksessa ylimmän desiilipalkan (D9) ja alimman desiilipalkan (D1) välistä suhdetta, jolloin suhteellista palkkaeroa mitataan suhdeluvulla D9/D1. Ansiokäsitteenä on säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Ylin desiilipalkka tarkoittaa palkkaa, jota vähemmän ansaitsee 90 prosenttia palkansaajista ja alin desiilipalkka palkkaa, jota vähemmän ansaitsee 10 prosenttia palkansaajista. Mediaanipalkka tarkoittaa palkkaa, jota vähemmän tai enemmän ansaitsee tasan puolet palkansaajista. Esimerkiksi palvelualojen toimihenkilöiden ja työntekijöiden ylin desiilipalkka oli vuoden 2008 lokakuussa 3 416 euroa ja alin desiilipalkka 1 722 euroa kuukaudessa. Näin ollen ylimmän ja alimman desiilipalkan suhdeluku oli 1,98. Tämä tarkoittaa sitä, että ylin desiilipalkka oli 98 prosenttia suurempi kuin alin desiilipalkka. Palkkahajonnan muutoksia tulkittaessa tulee huomioida se, että hajonta voi tilastoajanjakson aikana muuttua varsin paljon henkilöstörakenteen muuttuessa. Esimerkiksi uusia työntekijöitä palkkaavalla alalla palkkahajonta yleensä kasvaa vanhojen työntekijöiden palkkahajonnan pysyessä kuitenkin ennallaan. toimihenkilöillä ja työntekijöillä viisi prosenttiyksikköä. Rakennusalan ylemmillä toimihenkilöillä säännöllisen työajan ansion ylin desiilipalkka ilman tulospalkkioita oli 82 prosenttia, teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä 77 prosenttia ja työntekijöillä 70 prosenttia alinta desiilipalkkaa suurem- 12 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
pi. Edellisestä vuodesta palkkahajonta kasvoi ylemmillä toimihenkilöillä viisi sekä teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä kolme prosenttiyksikköä. Työntekijöillä palkkahajonta sen sijaan pieneni kahdeksan prosenttiyksikköä. Tulospalkkiot lisäävät palkkahajontaa ylemmillä toimihenkilöillä Tulospalkkiot lisäävät palkkahajontaa erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä. Teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä sekä työntekijöillä tulospalkkioiden vaikutus palkkahajontaan oli pienempi tai lähes olematon. Teollisuuden ylemmillä toimihenkilöillä ylin desiilipalkka tulospalkkioineen oli 115 prosenttia suurempi kuin alin desiilipalkka. Ilman tulospalkkiota ylin desiilipalkka oli 103 prosenttia alinta desiilipalkkaa suurempi. Edellisestä vuodesta pakkahajonta laski yhden prosenttiyksikön molempien ansiokäsitteiden osalta. Rakentamisen aloilla ylemmillä toimihenkilöillä ylin desiilipalkka tulospalkkioineen oli 99 prosenttia suurempi kuin alin desiilipalkka. Ilman tulospalkkiota ylin desiilipalkka oli 82 prosenttia alinta desiilipalkkaa suurempi. Edelliseen vuoteen verrattuna palkkahajonta tulospalkkioineen kasvoi kaksi ja ilman tulospalkkioita viisi prosenttiyksikköä. Palvelualojen ylemmillä toimihenkilöillä vastaavat luvut olivat 148 ja 135 prosenttia. Ansiokehityksen hajonta Ansiokehitys vaihtelee tilastointijaksolla sekä aloittain että palkansaajittain. Aloittaisten ansiokehityserojen syinä ovat erisuuruiset sopimuskorotukset sekä aloittain vaihtelevat yksilölliset palkankorotukset. Myös henkilöstörakenteen muutokset aiheuttavat sopimusalakohtaisia ansiokehityseroja. Tarkasteltaessa palkkatilastoaineistoja yksilötasolla voidaan havaita, että suurimmalla osalla palkkataso kohoaa tilastoajanjaksolla vähintään alakohtaisen sopimuskorotuksen verran. Useilla henkilöillä palkkataso kohoaa tuntuvastikin sopimuskorotusta ja keskimääräistä ansiokehitystäkin enemmän. Joillakin palkkataso voi puolestaan kohota sopimuskorotusta vähemmän ja jopa laskea. Sopimuskorotusta tai keskimääräistä ansiokehitystä hitaamman palkkakehityksen tai ansiotason laskun syinä ovat tavallisimmin esimerkiksi palkkaa alentavat muutokset henkilön tehtävän vaativuudessa, työajassa tai suoritustyön määrässä. Päinvastaiset muutokset voivat puolestaan nostaa palkkaa tuntuvastikin sopimuskorotusta tai keskimääräistä ansiokehitystä enemmän. EK:n jäsenyritysten kaikista kuukausipalkkaisista palkansaajista vajaalla kuudella prosentilla säännöllisen työajan ansio aleni vuoden 2007 lokakuusta vuoden 2008 lokakuuhun. Vastaavalla ajanjaksolla noin 65 prosentilla säännöllisen työajan ansio nousi yli viisi prosenttia, vajaalla 30 prosentilla yli 10 prosenttia ja runsaalla seitsemällä prosentilla peräti yli 20 prosenttia. Yksilötasolla ansiokehityksen hajontaa tarkastellaan identtisillä henkilöillä. Työaikalisät, suorituspalkat ja tulospalkkiot lisäävät ansiokehityksen hajontaa. Palkkatilastoaineistosta voi havaita, että ansiokehityksen hajonta on pienin kiinteän kuukausipalkan ja aikapalkan osalta ja suurin, kun mukaan otetaan kaikki tilastoidut palkkalajit tulos- ja voittopalkkiot mukaan lukien. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2008 13
Tulospalkkiot Tulospalkkioita sai noin kolmannes palkansaajista Tulospalkkioita maksettiin noin kolmannekselle eli 34 prosentille EK:n jäsenyritysten henkilöstöstä vuonna 2008. Osuus laski hieman edellisestä vuodesta. Tulospalkkiot olivat teollisuudessa yleisempiä kuin palvelualoilla: teollisuudessa 51 prosenttia henkilöstöstä sai tulospalkkioita, kun taas palvelualoilla tulospalkkioita maksettiin joka neljännelle palkansaajalle. Keskimääräinen tulospalkkio oli EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2008 noin 7 prosenttia henkilön kokonaisansiosta, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuotena. Tulospalkkiot yleisimpiä teollisuuden toimihenkilöillä Tulospalkkioita maksettiin vuonna 2008 yleisimmin teollisuuden ylemmille toimihenkilöille, joista 74 prosenttia sai tulospalkkioita. Teollisuuden teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä tulospalkkioita saaneiden osuus oli 59 prosenttia ja teollisuuden työntekijöillä 34 prosenttia. Rakennusalalla tulospalkkiot olivat selvästi harvinaisempia kuin teollisuudessa. Tulospalkkioita maksettiin vuonna 2008 työntekijöistä kolmelle prosentille ja toimihenkilöistä 42 prosentille. Palvelualoista tulospalkkiot olivat yleisimpiä rahoitus- ja vakuutusalalla, jonka henkilöstöstä 50 prosenttia sai tulospalkkioita. Kaupan alan yrityksissä tulospalkkioita maksettiin 39 prosentille henkilöstöstä. Terveys- ja sosiaalipalveluissa tulospalkkiot ovat edelleen melko harvinaisia: palkkioita maksettiin seitsemälle prosentille henkilöstöstä. Tulospalkkioita saaneiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta muun muassa teollisuuden ja rakentamisen toimihenkilöillä sekä kaupassa. Sen sijaan muun muassa teollisuuden työntekijöillä sekä rahoitus- ja vakuutusalan henkilöstöllä osuus laski hieman. Tulospalkkiot keskimäärin seitsemän prosenttia kokonaisansioista Vuonna 2008 maksetut tulospalkkiot olivat EK:n jäsenyrityksissä keskimäärin 6,7 prosenttia henkilön kokonaisansioista. Luku on laskettu niistä henkilöistä, joille palkkatilaston mukaan maksettiin tulospalkkioita kyseisenä vuonna. Maksettujen tulospalkkioiden osuus kokonaisansioista suureni hieman edellisestä vuodesta. Teollisuudessa maksetut tulospalkkiot olivat vuonna 2008 keskimäärin 6,6 prosenttia kokonaisansioista. Työntekijöille maksetut tulospalkkiot olivat keskimäärin 2,7 prosenttia ja toimihenkilöille maksetut tulospalkkiot 7,1 prosenttia kokonaisansioista. Palvelualoilla tulospalkkion osuus kokonaisansioista vaihteli kolmesta prosentista yli kymmeneen prosenttiin toimialasta riippuen. Teollisuuden työntekijöille maksetut tulospalkkiot olivat vuonna 2008 keskimäärin 976 euroa ja teollisuuden toimihenkilöille maksetut tulospalkkiot 4 320 euroa. Kaupan alalla henkilöstölle maksettu tulospalkkio oli keskimäärin 2 117 euroa ja rahoitus- ja vakuutusalalla 5 327 euroa. Suurimmat tulospalkkiot rakennusalan toimihenkilöillä Suurimmat tulospalkkiot maksettiin vuonna 2008 rakennusalan toimihenkilöille, joiden tulospalkkiot olivat keskimäärin 12,0 prosenttia kokonaisansioista. Palvelualojen suurimmat tulospalkkiot maksettiin vuonna 2008 rahoitus- ja vakuutusalan henkilöstölle, jonka tulospalkkiot olivat keskimäärin 10,7 prosenttia kokonaisansioista. Suurimmista työntekijäaloista korkeimmat tulospalkkiot maksettiin rakennustuoteteollisuuden työntekijöille, joiden tulospalkkiot olivat keskimäärin 5,7 prosenttia kokonaisansioista. Vuoden 2008 tulospalkkiot perustuvat edellisen vuoden tuloksiin Vaikka talouskasvu hidastui vuoden 2008 jälkipuoliskolla, joillakin aloilla ja henkilöstöryhmillä tulospalkkiot kasvoivat edelleen vuodesta 2007. Yhtenä syynä tähän on se, että vuonna 2008 maksetut tulospalkkiot perustuivat pääosin yritysten tekemiin tuloksiin vuonna 2007, jotka olivat yleisesti hyviä. Toinen syy tulospalkkioiden kasvuun vuodesta 2007 vuoteen 2008 voi olla se, että vuonna 2007 kuukausipalkkatilasto tuotettiin ensimmäistä kertaa uudella sähköisellä tiedonkeruulla, jolloin joidenkin yritysten ilmoittamissa palkkatiedoissa saattoi olla puutteita. 14 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2008 15
Palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne vuonna 2008 Tehdyn työtunnin hinta 29 euroa Työnantajalle aiheutuva tehdyn työtunnin kokonaiskustannus oli EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2008 keskimäärin 29 euroa. Kokonaistyövoimakustannuksista 17,20 euroa oli tehdystä työstä aiheutuneita välittömiä palkkakustannuksia, 5,80 euroa välillisiä palkkakustannuksia, 5 euroa sosiaalimaksuja ja yksi euro yrityskohtaisia työvoimakustannuksia. Palkan sivukuluja 70 prosenttia EK:n jäsenyritykset maksoivat palkkaan liittyviä sivukuluja vuonna 2008 keskimäärin 11,80 euroa tunnilta. Tämä on 70 prosenttia tehdyltä työajalta maksetuista palkoista. Yksityisen sektorin työnantajan välitön palkkakustannus tehtyä työtuntia kohti oli EK:n arvion mukaan 17,20 euroa. Tämä lisäksi työnantaja maksoi välillisiä palkkakuluja keskimäärin 5,80 euroa, pakollisia sosiaalimaksuja 5,00 euroa ja yrityskohtaisia henkilöstökustannuksia 1,00 euroa. Välillisistä palkkakuluista suurimmat ovat lomapalkat ja vapaapäivien palkat. Myös tulos- ja voittopalkkiot on laskettu välillisiin kuluihin. Sosiaalimaksuista suurimmat ovat työeläkemaksut ja sosiaaliturvamaksu. Taulukossa 2 esitetty kustannusrakenne on suuntaa-antava. Lisäksi on huomattava, että palkka- ja työvoimakustannusten rakenne on erilainen eri toimialoilla ja eri yrityksissä. Teollisuuden työntekijöiden tuntikustannukset 28 euroa Teollisuuden työntekijöiden keskimääräiset kokonaistyövoimakustannukset olivat vuonna 2008 runsaat 28 euroa tehtyä työtuntia kohti. Teollisuuden työntekijöiden keskimääräinen tehdyn työajan palkka oli hieman matalampi, välilliset palkat ja sosiaalimaksut hieman korkeammat ja yrityskohtaiset kustannukset matalammat kuin EK:n edustamilla aloilla keskimäärin. Eri aloilla ja eri yrityksissä tuntikustannukset ja niiden rakenne saattavat poiketa merkittävästi koko teollisuuden keskiarvosta. Taulukossa 3 esitetty kustannusrakenne perustuu palkkojen osalta EK:n tuntipalkkatilastoon vuodelta 2008 ja muiden kustannuserien osalta eri viranomaisten tilastoihin, jotka EK:ssa on arvioitu vuoden 2008 tasolle. Taulukko 2. Palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne EK:n jäsenyrityksissä 2008 Palkka- ja työvoimakustannuserä Työnantajan kustannus (netto), euroa / tunti Kustannuserien osuus, % Kokonaispalkoista (palkkasummasta) Tehdyn työajan palkoista Sosiaalimaksut keskimäärin 23 prosenttia palkoista EK:n jäsenyritysten lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut olivat vuonna 2008 keskimäärin 24,2 prosenttia palkkasummasta. Työeläkemaksu oli keskimäärin 16,8 prosenttia, sosiaaliturvamaksu 3,7 prosenttia, työttömyysvakuutusmaksu 2,4 prosenttia ja tapaturmavakuutusmaksu 1,2 prosenttia palkkasummasta. Sosiaaliturvamaksusta oli kansaneläkemaksun osuus 1,4 ja sairausvakuutusmaksun osuus 2,0 prosenttiyksikköä. Ryhmähenkivakuutusmaksu oli 0,1 prosenttia. Luvut perustuvat pääosin viranomaisten tilastoihin, mutta ovat osittain EK:n arvioita. Lakisääteisten sosiaalimaksujen lisäksi yritykset voivat maksaa myös vapaaehtoisia vakuutusmaksuja. Yrityksillä voi olla myös muita työsuhteisiin ja henkilöstöön liittyviä kustannuksia, kuten työterveyshuollon, työpaikkaruokailun, koulutuksen ja henkilöstöetujen kustan- Kokonaistyövoimakustannuksista Tehdyn työajan palkat 17,20 75 100 59 Välilliset palkat 5,80 25 34 20 Sosiaalimaksut 5,00 22 29 18 Yrityskohtaiset henkilöstökustannukset 1,00 4 6 3 Työvoimakustannukset yhteensä 29,00 126 169 100 Lähde: EK:n, Tilastokeskuksen ja eri viranomaisten tilastot. EK:n arvio vuodelle 2008. 16 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Taulukko 3. Teollisuuden työntekijöiden palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne 2008 Palkka- ja työvoimakustannuserät Työnantajan työvoimakustannus, euroa/t, netto Työvoimakustannusten osuus, % Kokonaispalkoista (bruttopalkoista) Tehdyn työajan palkoista Kokonaistyövoimakustannuksista 1. Tehdyn työajan rahapalkat 15,73 100,0 55,7 2. Muut palkkaerät 6,59 41,9 23,3 Tulosperusteiset erät 0,24 1,5 0,8 Vuosilomapalkat 3,18 20,2 11,3 Vapaapäivien palkat 1,57 10,0 5,6 Sairausajan palkat 0,65 4,1 2,3 Muut palkat 0,95 6,0 3,4 3. Kokonaispalkat 22,32 100,0 141,9 79,0 4. Sosiaalivakuutusmaksut 5,49 24,3 34,9 19,4 Työeläkemaksut 3,75 16,6 23,8 13,3 Sosiaaliturvamaksu 0,83 3,7 5,3 2,9 Työttömyysvakuutusmaksu 0,53 2,4 3,4 1,9 Tapaturmavakuutusmaksu 0,31 1,4 1,9 1,1 Muut vakuutusmaksut 0,07 0,3 0,5 0,3 5. Muut työvoimakustannukset 0,46 2,0 2,9 1,6 6. Kokonaistyövoimakustannukset 28,26 126,3 179,7 100,0 Lähde: EK:n palkkatilasto ja EK:n laskelmat Tehdyn työajan rahapalkat + Muut palkkaerät = Kokonaispalkat Kokonaispalkat + Sosiaalivakuutusmaksut + Muut työvoimakustannukset = Kokonaistyövoimakustannukset Kokonaispalkat on esitetty nettomääräisinä, jolloin sairausajan palkoista on vähennetty työnantajan saamat maksunpalautukset. Kokonaispalkkoihin ei ole luettu luontoisetuja, joiden kustannukset on luettu muihin työvoimakustannuksiin. nukset. Näiden osuus palkkasummasta on keskimäärin 3 4 prosenttia. Taulukossa 4 on kuvattu tarkemmin lakisääteisten sosiaalivakuutusmaksujen koostumusta. Pienimmissä yrityksissä sosiaalimaksujen osuus palkkasummasta oli vuonna 2008 keskimäärin 21,4 prosenttia. Suurissa yrityksissä osuus oli keskimäärin 26,6 prosenttia. Sosiaalivakuutusmaksujen summa voi kuitenkin olla yrityskohtaisesti näitä osuuksia pienempi tai suurempi, koska työeläkemaksu määräytyy yritys- ja vakuutuskohtaisesti ja tapaturmavakuutusmaksu työnantaja- ja ammattiluokkakohtaisesti. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2008 17
Muutoksen ajankohta Taulukko 4. Yritysten lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut prosenttia ennakonpidätyksen alaisista palkoista Sosiaaliturvamaksu (sotu) Työeläkemaksu Tapaturmavakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu Ryhmähenkivakuutusmaksu Yhteensä I II III Alin Ylin Alin Ylin 1.1.2000 16,8 4,000 5,600 6,500 1,20 0,90 3,45 0,090 22,990 28,040 1.7.2000 16,8 3,600 5,600 6,500 1,20 0,90 3,45 0,090 22,590 28,040 1.1.2001 16,6 3,600 5,600 6,500 1,20 0,80 3,10 0,095 22,295 27,495 1.1.2002 16,7 3,600 5,600 6,500 1,00 0,70 2,70 0,085 22,085 26,985 1.3.2002 16,7 2,950 5,150 6,050 1,00 0,70 2,70 0,085 21,435 26,535 1.1.2003 16,8 2,964 5,164 6,064 1,00 0,60 2,45 0,081 21,445 26,395 1.1.2004 16,8 2,964 5,164 6,064 1,00 0,60 2,50 0,080 21,444 26,444 1.1.2005 16,8 2,966 5,166 6,066 1,10 0,70 2,80 0,080 21,646 26,846 1.1.2006 16,7 2,958 5,158 6,058 1,10 0,75 2,95 0,080 21,588 26,888 1.1.2007 16,7 2,951 5,151 6,051 1,00 0,75 2,95 0,080 21,481 26,781 1.1.2008 16,8 2,771 4,971 5,871 1,00 0,70 2,90 0,070 21,341 26,641 1.1.2009 16,8 2,801 5,001 5,901 1,00 0,65 2,70 0,070 21,321 26,471 1.4.2009 16,8 2,000 4,201 5,101 1,00 0,65 2,7 0,07 20,520 25,671 Lähde: EK Työeläkemaksusta on esitetty keskimääräinen TEL-maksu ja vuoden 2007 alusta keskimääräinen TyEL-maksu. Sosiaaliturvamaksu koostuu kansaneläkemaksusta ja sairausvakuutusmaksusta. Kansaneläkemaksussa on kolme maksuluokkaa; maksu poistuu asteittain niin, että 1.4.2009 alkaen maksu alenee 0,801 prosenttiyksikköä ja 1.1.2010 poistuu loppuosa maksusta. Tapaturmavakuutusmaksusta on esitetty yritysten keskimääräinen maksu. Työttömyysvakuutusmaksusta on esitetty alin maksu, joka maksetaan tietyn palkkasumman osalta ja ylin maksu, joka maksetaan tämän palkkasumman ylittävältä osalta. Mistä työvoimakustannukset koostuvat? Työnantaja maksaa palkkaa paitsi tehdystä työstä, myös suuresta osasta poissaoloja. Lisäksi työnantaja osallistuu sosiaaliturvan rahoitukseen. Työnantajalla voi olla omia yrityskohtaisia henkilöstökuluja. Ei-tehdyltä työajalta maksetut palkat koostuvat vuosilomapalkoista (mukaan lukien lomakorvaukset ja lomarahat), vapaapäivien palkoista (työajan lyhennysvapailta, vuorovapailta, arkipyhistä ja sopimuksen mukaisilta vapaapäiviltä maksetut korvaukset), sairausajan palkoista (sairausajalta ja äitiysvapaalta maksetut palkat) ja muista palkoista (muun muassa varallaolokorvaukset). Ei-tehdyltä työajalta maksettuihin palkkoihin on tässä luettu myös tulospalkkiot. Sosiaalimaksut koostuvat lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista. Niistä lakiin perustuvia ovat työeläkemaksu, sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja tapaturmavakuutusmaksu. Ryhmähenkivakuutusmaksu perustuu työehtosopimuksiin. Yrityskohtaiset työvoimakustannukset koostuvat vapaaehtoisista eläkemaksuista ja muista vakuutusmaksuista sekä muun muassa koulutukseen, työterveyshuoltoon, työpaikkaruokailuun ja erilaisiin henkilökuntaetuihin liittyvistä kustannuksista. 18 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Tilastoliite Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2008 19
20 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2008 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2008 Sivu 1 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Teollisuus Tuntipalkkaiset työntekijät 121 107 15,04 4,7 5,0 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 46 433 2 835 5,7 6,7 Ylemmät toimihenkilöt 61 197 4 305 4,6 6,6 Elintarviketeollisuus Tuntipalkkaiset työntekijät 11 659 14,53 5,9 6,9 Kuukausipalkkaiset työntekijät 4 813 2 355 3,5 4,2 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 4 640 2 806 5,4 6,5 Ylemmät toimihenkilöt 2 658 4 433 5,5 7,0 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Työntekijät 3 027 12,45 5,0 5,3 Toimihenkilöt 902 2 510 5,3 5,7 Ylemmät toimihenkilöt 567 3 976 3,4 5,1 Nahka- ja kenkäteollisuus Työntekijät 989 10,64 5,3 5,6 Toimihenkilöt 178 2 625 3,9 4,3 Ylemmät toimihenkilöt 13 3 958 4,0 4,3 Saha- ja levyteollisuus Työntekijät 7 422 14,56 5,6 4,3 Toimihenkilöt 1 405 2 624 6,5 8,3 Ylemmät toimihenkilöt 974 4 182 5,9 7,4 Paperiteollisuus Työntekijät 16 132 16,73 3,1 2,8 Toimihenkilöt 3 777 3 002 4,1 4,9 Ylemmät toimihenkilöt 2 756 4 553 4,6 6,3 Puusepänteollisuus Työntekijät 3 355 12,35 4,1 3,8 Toimihenkilöt 870 2 697 7,3 9,7 Ylemmät toimihenkilöt 348 4 114 9,1 9,1 Graafinen teollisuus Tuntipalkkaiset työntekijät 5 301 14,10 4,1 5,9 Lehdistön toimituksellinen henkilöstö 3 691 3 425 4,4 6,4 Tekniset toimihenkilöt 761 3 443 9,0 8,7 Konttoritoimihenkilöt 3 727 2 709 7,8 9,0 Ylemmät toimihenkilöt 1 535 4 920 5,4 7,6 Kustannustoimittajat 361 2 887 5,0 6,7 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2008 21
Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2008 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2008 Sivu 2 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio Lukumäärä / t / kk (1 Ansioiden muutos % Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Kemianteollisuus Työntekijät 9 624 14,67 4,2 5,1 Toimihenkilöt 6 196 2 830 5,3 6,6 Ylemmät toimihenkilöt 4 742 4 450 4,5 6,6 Öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuus Työntekijät 1 615 16,67 2,4 4,3 Toimihenkilöt 864 3 373 7,0 7,8 Ylemmät toimihenkilöt 766 4 790 5,8 6,8 Kemian perusteollisuus Työntekijät 3 012 16,35 7,4 7,7 Toimihenkilöt 1 814 2 755 2,9 5,0 Ylemmät toimihenkilöt 1 363 4 386 3,8 6,6 Muovi- ja kemian tuoteteollisuus Työntekijät 4 997 12,93 2,8 3,7 Toimihenkilöt 3 518 2 735 6,7 6,9 Ylemmät toimihenkilöt 2 613 4 383 4,8 6,6 Kumiteollisuus Työntekijät 1 771 16,33 5,1 3,6 Toimihenkilöt 288 2 791 5,5 6,0 Ylemmät toimihenkilöt 356 3 836 3,2 6,0 Lasikeraaminen teollisuus Työntekijät 2 617 15,24 5,4 4,3 Toimihenkilöt 653 2 716 1,9 4,2 Ylemmät toimihenkilöt 503 4 516 1,9 6,6 Rakennustuoteteollisuus Työntekijät 5 642 14,41 5,6 6,3 Toimihenkilöt 1 471 2 601 7,9 8,6 Ylemmät toimihenkilöt 924 4 458 5,6 7,6 Teknologiateollisuus Työntekijät (2 47 829 15,46 5,0 5,4 Toimihenkilöt 17 460 2 858 5,8 6,7 Ylemmät toimihenkilöt 42 982 4 234 4,7 6,5 Pahvi- ja paperituoteteollisuus Työntekijät 346 13,04 0,4 6,8 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 161 3 130 14,1 11,0 Ylemmät toimihenkilöt 52 4 959 3,5 8,2 Energiateollisuus Työntekijät 3 638 15,18 3,7 4,2 Toimihenkilöt 3 655 2 936 6,0 5,8 Ylemmät toimihenkilöt 2 626 4 602 2,9 6,3 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. 22 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2) Ei sisällä malmikaivoksia.
Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2008 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2008 Sivu 3 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Rakentaminen Työntekijät 30 212 15,55 5,1 6,9 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 7 020 3 169 4,9 6,6 Ylemmät toimihenkilöt 1 930 4 770 3,7 6,6 Talonrakennusala Työntekijät 14 042 15,17 3,3 4,9 Toimihenkilöt 4 419 3 200 4,5 6,2 Ylemmät toimihenkilöt 1 237 4 969 4,0 6,3 Maa- ja vesirakennusala Työntekijät 4 648 13,99 5,2 7,2 Toimihenkilöt 898 3 182 2,6 7,2 Ylemmät toimihenkilöt 191 4 780 0,1 7,3 Talotekniikka-ala Työntekijät 6 055 17,52 6,7 9,0 Toimihenkilöt 1 127 3 098 8,8 8,1 Ylemmät toimihenkilöt 376 4 142 3,7 6,5 Maalausala Työntekijät 1 845 14,96 3,6 5,5 Vedeneristys- ja tienpäällystysala Työntekijät 2 858 15,96 7,3 7,9 Toimihenkilöt 473 3 005 5,5 6,6 Ylemmät toimihenkilöt 104 4 807 5,0 8,3 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2008 23
Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2008 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2008 Sivu 4 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Kuljetus ja varastointi Rautatie-, ilma- ja vesiliikenne Kaikki kuukausipalkkaiset 16 769 3 082 8,8 9,8 Autoliikenne Työntekijät 12 301 13,40 7,0 7,0 Toimihenkilöt 1 405 2 479 3,6 6,1 Huolinta-ala Huolinnan konttori, suorittava taso 1 750 2 669 7,8 6,8 Tullaajat ja huolintatyönjohtajat 63 2 736 9,1 8,1 Varastoterminaalityöntekijät 593 2 265 9,2 9,1 Ahtausala Konttoritoimihenkilöt 328 2 759 6,8 7,3 Ylemmät toimihenkilöt 119 4 266 7,6 8,3 Viestinvälitys- ja logistiikka-ala Tuntipalkkaiset 19 586 12,37 5,8 6,6 Kuukausipalkkaiset 3 476 3 150 5,7 6,5 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. 24 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2008 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2008 Sivu 5 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio Lukumäärä / t / kk (1 Ansioiden muutos % Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Palvelut Kauppa Myyjät 23 475 1 978 4,3 5,7 Myymälän- ja osastonhoitajat 4 113 2 769 7,0 7,0 Varastotyöntekijät 9 236 2 050 4,5 6,0 Varastoesimiehet 808 2 828 6,6 6,3 Kaupan automiehet (3 243 2 081 4,1 6,3 Huoltoasemien työntekijät 1 334 1 958 5,6 5,6 Huoltoasemien hoitajat 67 2 887 8,9 6,9 Konttori, suorittava taso 12 889 2 768 5,3 6,7 Autoala Työntekijät 4 638 15,54 7,8 7,9 Toimihenkilöt (varaosa, konttori) 2 159 2 487 3,9 9,2 Tekniset toimihenkilöt 1 016 2 908 4,0 8,0 Apteekkiala Farmaseutit 2 542 2 681 8,6 9,8 Proviisorit 569 4 019 8,1 10,4 Apteekin työntekijät 1 778 1 813 4,9 6,2 Majoitus- ja ravitsemisala Majoitus- ja ravitsemisala yhteensä 18 028 2 085 3,7 4,8 Kiinteäpalkkaiset työntekijät 11 722 1 881 3,8 3,9 Esimiehet 6 306 2 464 3,8 5,8 Rahoitusala Rahoitusala yhteensä 22 427 3 441 7,3 7,1 Suorittava taso 14 520 2 660 5,5 6,6 Esimiestaso (4 6 543 4 426 9,9 7,4 Johtotaso (4 1 364 7 035 15,2 8,2 Vakuutusala Konttori Konttori yhteensä 9 236 3 338 11,3 10,4 Suorittava taso 6 439 2 816 9,5 10,5 Esimiestaso 2 325 4 143 5,4 10,5 Johtotaso 472 6 489 10,9 9,5 Kenttä Kenttä yhteensä 1 631 4 351 6,3 10,0 Suorittava taso 1 042 3 821 0,2 8,9 Esimiestaso 443 4 859 9,7 12,4 Johtotaso 146 6 597 9,3 9,3 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. 3) Sisältää kaupan ja erityisalojen automiehet. 4) Rakennemuutos henkilöstön ryhmittelyssä tehtävätasoille. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2008 25
Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2008 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2008 Sivu 6 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Televiestintä (5 Tuntipalkkaiset 2 489 15,95 7,9 5,7 Toimihenkilöt 8 818 2 925 9,9 13,2 Ylemmät toimihenkilöt 2 784 4 832 10,6 13,3 Tietotekniikka (6 20 501 3 959 6,0 6,6 Ammattitehtävät 4 421 2 912 3,9 8,1 Vaativat ammattitehtävät 8 651 3 608 4,8 6,5 Asiantuntijatehtävät 5 780 4 620 5,3 6,4 Vaativat asiantuntijatehtävät 343 4 651 0,0 5,5 Johtotehtävät 1 306 6 710 7,5 6,3 Tilitoimistot 658 2 260 4,4 5,4 Suunnittelu- ja konsulttiala Toimihenkilöt 2 507 2 631 9,1 10,5 Ylemmät toimihenkilöt 7 521 3 517 5,7 9,8 Arkkitehtitoimistot 445 3 303 6,2 4,6 Matkatoimistot 1 471 2 449 4,5 4,4 Vartiointiala Kuukausipalkkaiset työntekijät 2 941 1 892-2,0 2,6 Kiinteistöpalveluala Tuntipalkkaiset siivoojat 18 121 9,14 5,4 5,8 Konttori, suorittava taso 1 242 2 414 6,0 8,0 Kiinteistönhoitajat 2 036 1 896 4,3 5,8 Kopio- ja tulostusala Kuukausipalkkaiset työntekijät 353 1 946 5,3 5,4 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. 5) Sisältää Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn ICT-alan. 6) Sisältää Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikan palveluyritykset. 26 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2008 Tilastoaineistot lokakuulta tai 4. neljännekseltä 2008 Sivu 7 (7) Ala Säännöllisen työajan ansio (1 Ansioiden muutos % Lukumäärä / t / kk Koko aineisto Identtiset henkilöt (* Opetusala Opetushenkilöstö 4 916 3 245 8,5 10,1 Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö 3 345 2 277 5,0 9,4 Autokoulut Liikenneopettajat 138 2 590 8,3 11,0 Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset Opetushenkilöstö 972 3 502 8,2 10,5 Terveyspalveluala Terveyspalveluala yhteensä 10 647 2 646 3,2 3,7 Terveyspalvelualan suorittava taso 9 332 2 360 3,0 3,3 Johto- ja esimiestaso 1 315 4 677 3,7 5,1 Sosiaaliala Järjestöt 1 255 2 521 4,8 5,8 Yksityinen sosiaalipalveluala 13 448 2 272 5,6 6,1 Neuvonta-ala 885 2 392 4,8 6,4 Kotieläinjalostusala 375 2 024 1,6 4,4 Metsätyönjohtajat 1 298 2 981 4,0 5,2 Metsäala 1 018 2 749 9,9 11,9 Tekstiilihuoltoala Työntekijät 976 10,54 10,6 13,2 Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 303 2 375 5,7 5,7 Ylemmät toimihenkilöt 233 3 723 5,1 5,4 Palvelualojen konttori (7 Suorittava taso 20 335 2 685 5,4 6,5 Esimiestaso 7 957 3 953 4,8 7,3 Johtotaso 2 368 5 783 5,6 7,6 Palvelualojen Toimialaliiton toimihenk. Toimihenkilöt 2 368 2 968 0,8 7,8 Ylemmät toimihenkilöt 780 4 630 11,7 11,9 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tilastointiajankohtana. 7) Sisältää kaupan, majoitus- ja ravitsemisalan sekä erityispalvelujen konttorihenkilöstön. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2008 27
EK:n palkkatiedusteluiden sisältö EK:n palkkatiedustelut Elinkeinoelämän keskusliitto toteuttaa vuosittain useita palkkatiedusteluja. Päätiedustelut ovat tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkatiedustelu neljänneltä neljännekseltä sekä kuukausipalkkaisten (teollisuuden ja rakentamisen toimihenkilöt sekä useimpien palvelualojen henkilöstö) palkkatiedustelu lokakuulta. Osa tiedusteluista sisältää tietoja myös koko vuodelta. Lisäksi tehdään työntekijöiden palkkatiedustelu toiselta neljännekseltä. Palkkatiedusteluihin vastaaminen Palkkatiedusteluihin vastaaminen on EK:n sääntöjen mukaan pakollista kaikille jäsenyrityksille. Joillakin aloilla pienimmille yrityksille ja toimipaikoille on kuitenkin annettu mahdollisuus jättää vastaamatta palkkatiedusteluun. Tiedustelun kattavuus vaihtelee tällöin aloittain eri tiedusteluissa. Palkkatilastoinnin kohdentuminen Palkkatiedustelut kohdistetaan jäsenyrityksille pääasiallisesti työehtosopimuksen perusteella. Palkkatilastot käsittävät koko EK:n jäsenkentän lukuun ottamatta eräitä sopimusaloja, joiden palkkatilastot poikkeavat yleisestä kaavasta, kuten merenkulkuala. Tiedot pieniltä sopimusaloilta, joilla yhden yrityksen tiedot voivat olla tunnistettavissa, jätetään julkaisematta. Kenestä tietoja kerätään? Palkkatietoja kerätään kaikista työntekijä- tai toimihenkilöasemassa olevista palkansaajista, jotka ovat yritykseen työsuhteessa. Tietoja ei kuitenkaan kerätä omistus- tai sukulaisuussuhteen perusteella yrityksessä työskentelevistä, yrityksen ylimpään johtoon kuuluvista eikä pitempiaikaisesti ulkomailla työskennelleistä henkilöistä tai ulkomailla tehdystä työstä. Lisäksi edellytetään, että henkilöt ovat täysin työkykyisiä ja 15 vuotta täyttäneitä. Kenestä tiedot julkaistaan? Lähtökohtana on, että palkkatilastoissa julkaistaan palkkatiedot kaikista tiedusteluun kuuluneista henkilöistä. Kuitenkaan EK:n virallisessa työntekijöiden tuntipalkkatilastossa eivät ole mukana oppilaat, harjoittelijat ja nuoret työntekijät. Kuukausipalkkatilastoissa eivät ole mukana osa-aikaiset (vuodesta 2007 lähtien alle 34 tuntia viikossa työskentelevät), harjoittelijat ja nuoret työntekijät. Vuoden 2008 palkkatiedustelut Vuotta 2008 koskevat työntekijöiden ja toimihenkilöiden palkkatiedustelut lähetettiin EK:sta ja jäsenliitoista vuoden 2008 lopulla. Kuukausipalkkatilastot valmistuivat maaliskuussa, ja tuntipalkkatilastot, joiden tiedonkeruu uudistettiin, valmistuivat toukokuussa (kuukausipalkkatilaston osalta tiedonkeruun uudistus toteutettiin lokakuun 2007 tilastossa). Vastaisuudessa uudistus mahdollistaa tuotantoajan lyhenemisen nykyisestä. Palkkatilastojen perusaineistot sisältävät tiedot yhteensä noin 800 000 henkilöstä. 28 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK:n palkkatilastojen palkka- ja ansiokäsitteet Mitä työntekijöiden ja toimihenkilöiden palkkatilastot kuvaavat? EK:n palkkatilastoissa on esitetty tiedot erikseen tuntipalkkaisista ja kuukausipalkkaisista palkansaajista. Vuodesta 2007 alkaen kuukausipalkkatilastoon on tullut joitakin muutoksia, jotka koskevat muun muassa tilastointiajankohtia ja ansiokäsitteitä. Tuntipalkkatilaston peruskäsitteisiin ei tullut muutoksia vuoden 2008 tiedonkeruu-uudistuksen yhteydessä. Tuntipalkkaiset Neljännesvuosittainen (II ja IV neljännes) palkkatilasto: Säännöllisen työajan ja tehdyn työajan ansio tuntia kohti Vuositilasto: Kokonaisansio (kaikki maksetut palkat) tuntia kohti sekä vuosiansio (kaikki maksetut palkat vuoden aikana) Kuukausipalkkaiset Lokakuun palkkatilasto: Säännöllisen työajan ansio kuukaudessa Tuntipalkkaisilla palkansaajilla (työntekijöillä) palkka määräytyy tehtyjen työtuntien mukaan. Useimmilla aloilla neljännesvuosittain (II ja IV neljännes) tehtävä palkkatilasto (neljännesvuositilasto) kuvaa säännöllisen työajan ja tehdyn työajan ansioita tehtyä työtuntia kohti vuosineljänneksen aikana. Kerran vuodessa tehtävä palkkatilasto (vuositilasto) kuvaa kokonaisansioita (kaikkia maksettuja palkkoja) tehtyä työtuntia kohti koko vuoden aikana sekä kokonaisansioita vuotta kohti (vuosiansiotilasto). Kuukausipalkkaisilla palkansaajilla palkka on yleensä kiinteä aikapalkka, johon voi liittyä säännöllisesti maksettavia palkanlisiä. Kerran vuodessa, lokakuussa, tehtävä palkkatilasto kuvaa säännöllisen työajan ansioita kyseisenä kuukautena. Tuntipalkkaisten neljännesvuositilaston ansiokäsitteet Tuntipalkkaisten työntekijöiden neljännesvuositilastossa on käytössä kolme ansiokäsitettä: Aup-ansioihin (perusansioihin) on luettu aika-, urakka- ja palkkiotyöstä maksetut palkat. Säännöllisen työajan ansioihin on luettu edellisten lisäksi työaikaan liittyvät lisät ja muut erilliset lisät. Tehdyn työajan ansioihin on luettu edellisten lisäksi myös sunnuntai- ja ylityökorotukset. Työntekijöiden neljännesvuositilaston ansiokäsitteet Aikapalkat Urakkapalkat Palkkiopalkat Työaikaan Muut Sunnuntailiittyvät erilliset ja ylityölisät lisät korotukset Aika-, urakka- ja palkkiotyön ansio (aup-ansio, perusansio) Säännöllisen työajan ansio Tehdyn työajan ansio Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkatilastokatsaus 2008 29
Työntekijöiden neljännesvuositilastossa säännöllisen ja tehdyn työajan ansion käsitteen sisältö on erilainen eri sopimusaloilla. Käsitteen sisältö eroaa eri sopimusaloilla sen mukaan, sisältyvätkö työajan lyhentämisen johdosta maksetut korvaukset ja palvelusvuosikorvaukset tähän käsitteeseen vai eivät. Työajan lyhentämisen johdosta maksetuilla korvauksilla tarkoitetaan tässä palkan osia, jotka on maksettu kolmivuorotyössä 1980-luvun alussa toteutetun työajan lyhennyksen johdosta (vuorovapaapalkat ja -korvaukset) sekä kaksivuoro- ja päivätyössä 1980-luvun lopulla toteutetun työajan lyhennyksen johdosta (niin sanottujen pekkasvapaiden korvaukset). Palvelusvuosilisillä tarkoitetaan tässä palkan lisiä, jotka maksetaan palvelusajan tai työsuhteen pituuden tai palvelusvuosien tai työssäolovuosien määrän mukaan. Työntekijöiden neljännesvuositilastoon eivät sisälly muun muassa luontoisedut ja tulosperusteiset erät (tulospalkkiot) eivätkä useimmat poissaoloajalta maksetut korvaukset, kuten vuosilomapalkat, lomarahat, sairausajan palkat ja arkipyhäkorvaukset. Nämä palkkaerät sisältyvät vuositilaston mittaamaan kokonaisansioon ja vuosiansioon. Kuukausipalkkatilaston ansiokäsitteet Kiinteä Säännölliseltä Luontoisetujen Suorituspalkat Tulospalkkiot kuukausi- työajalta ennakonpidätys- (esimerkiksi keskimäärin palkka maksetut arvo provisiot) kuukaudessa vuoroja sunnuntaityölisät Säännöllisen työajan kuukausiansio 1 Säännöllisen työajan kuukausiansio tulospalkkioineen 1 1 Sisältää olosuhdelisät ja eräillä sopimusaloilla erillisenä maksetun palvelusvuosilisän. Työntekijöiden vuositilaston ansiokäsitteet Työntekijöiden vuositilastossa on ansiokäsitteenä kokonaisansio. Kokonaisansiolla tarkoitetaan ennakonpidätyksen alaisten rahapalkkojen ja luontoisetujen yhteismäärää eli kaikkia maksettuja palkkoja. Ansiokäsite on periaatteessa sama kuin veroviranomaisille tehtävässä palkansaajakohtaisessa vuosi-ilmoituksessa. Näin ollen ansiokäsite on kaikilla aloilla ja kaikissa henkilöstöryhmissä yhdenmukainen ja vertailukelpoinen. Poikkeuksen kokonaisansion käsitteestä muodostavat sairausajan palkat silloin, kun sairaus- tai tapaturma-ajalta palkkaa ei maksa yritys vaan esimerkiksi sairauskassa. Tällöin sairausajan palkat eivät sisälly tilastossa esitettyyn kokonaisansioon. Tätä samaa ansiokäsitettä käytetään laskettaessa kokonaisansioita tuntia kohti tai kokonaisansioita vuotta kohti (=vuosiansiot). Kokonaistuntiansiotilastoa ei kuitenkaan muodosteta toimihenkilöistä. Työntekijöiden kokonaisansiotilastossa käytetään myös palkkaerittelyä, jossa kokonaisansiot on jaettu seitsemään eri osaan. Tätä kokonaisansioiden erittelyä käytetään sekä tuntiansiotilastossa että vuosiansiotilastossa. Kuukausipalkkaisten palkkatilaston ansiokäsitteet Kuukausipalkkaisten palkkatilastossa on ansiokäsitteenä säännöllisen työajan ansio kuukaudessa. Lokakuulta kerättävässä kuukausipalkkatilastossa säännöllisen työajan ansio sisältää kiinteän kuukausipalkan lisäksi säännölliseltä työajalta maksetut vuoro- ja sunnuntaityölisät, suorituspalkat sekä luontoisetujen ennakonpidätysarvon. Tulospalkkiot eivät sisälly säännöllisen työajan ansioon. Lisäksi säännöllisen työajan ansioon luetaan olosuhdelisät ja eräillä sopimusaloilla erillisenä maksettu palvelusvuosilisä. Palkkatilastojen tunnusluvut Palkkatilastoissa on esitetty seuraavat tunnusluvut: Keskimäärin Alin desiili (10/90) Aritmeettinen keskiarvo henkilöä kohti. Ansio, jonka alapuolella on 10 % henkilöistä. Mediaani (50/50) Ansio, jonka sekä alapuolella että yläpuolella on 50 % henkilöistä (keskimmäinen ansio). Ylin desiili (90/10) Ansio, jonka alapuolella on 90 % henkilöistä. 30 Palkkatilastokatsaus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK