KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite on nostaa osuus 40 prosenttiin. Kotitalousvähennysjärjestelmä, kuntien palvelutuotannon avautuminen kilpailulle sekä ostopalvelujen lisääntyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat lisänneet naisyrittäjien määrää. Naisyrittäjien keskeiset toimialat ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, erilaiset henkilökohtaiset palvelut, vähittäiskauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta. 70 prosenttia naisyrittäjistä toimii yksinyrittäjinä, kun vastaava luku miehillä on alle 60 prosenttia. Positiivisen kasvun haasteina näyttäytyvät mm. vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen ja sukupolvenvaihdosten hankala toteuttaminen perinteisillä naisaloilla. Liian usein ulkomaiset suuryritykset syövät pienet toimijat markkinoilta. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on myös yksi huolta aiheuttava tulevaisuuden muutostilanne: kuntien hankintayksiköistä uhkaa tulla entistä isompia, jolloin pienten yritysten on yhä mahdottomampi osallistua niihin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä elinkeino- ja perhepoliittisilla toimenpiteillä hallitus aikoo vähentää naisyrittäjyyden esteitä ja edistää aloilla? Helsingissä 13 päivänä elokuuta 2012 Katri Komi /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Katri Komin /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 603/2012 vp: Millä elinkeino- ja perhepoliittisilla toimenpiteillä hallitus aikoo vähentää naisyrittäjyyden esteitä ja edistää aloilla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Naisilla on Suomessa merkittävä rooli yritystoiminnassa ja naisyrittäjien määrä on kasvanut tällä vuosituhannella tasaisesti. Uuden yrityksen perustaa entistä useammin nuori ja koulutettu nainen ja naisten osuus on yrittäjistä eurooppalaisittain tarkasteltuna Suomessa korkea, noin 33 prosentin tasolla. Vaikka naisten osuus on yrittäjistä korkea, on naisten yrittäjyysreservissä edelleen paljon potentiaalia ja osaamista, jonka hyödyntäminen on tärkeää muun muassa työllisyyden, kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää naisyrittäjyyttä poikkihallinnollisella yhteistyöllä ja toimeenpanemalla vuosina 2008 2009 toimineen naisyrittäjyyden edistämisen työryhmän toimenpide-ehdotuksia. Ehdotusten tavoitteena on muun muassa lisätä naisyrittäjien määrää ja työnantajuutta, esimerkiksi ottamalla yrityspalveluissa huomioon naisyrittäjyyden erityistarpeet ja monimuotoisuus, varmistamalla liiketoiminta- ja työnantajaosaamisen kehittymistä sekä kehittämällä Yritys-Suomi-verkkopalvelua naisyrittäjyyttä tukevaksi laajalti hyödynnetyksi palveluksi. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on viime vuosina rahoittanut valtionavustuksella alkaville, pääosin naisyrittäjille palveluja tuottavan Naisyrittäjyyskeskus ry:n toimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alaisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) sekä työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävänä on edistää uuden yritystoiminnan syntymistä ja jo aloitetun yritystoiminnan kehittämistä. ELY-keskukset tarjoavat yritystoimintaa harkitseville ja jo yritystoimintaa harjoittaville naisille neuvontaa ja opastusta yritystoiminnan eri vaiheissa sekä eri osa-alueille, kuten yrityksen perustamiseen, liikeidean hahmottamiseen, liiketoimintasuunnitelman laatimiseen ja yritystoiminnan eri rahoitusvaihtoehtojen kartoittamiseen. ELY-keskukset järjestävät myös monipuolista yrittäjyyskoulutusta muun muassa yrityksen perustamisvaiheessa. Tämän lisäksi Keski-Suomen ELY-keskus toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön erityisrahoituksella erityisesti naisyrittäjien tarpeisiin valtakunnallista yrittäjän sijaispalvelun mallintamista, jonka tavoitteena on yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen edistäminen sekä yrittäjien perhe-elämän yhteensovittaminen. Työ- ja elinkeinotoimistot edistävät uuden yritystoiminnan syntymistä sekä työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaan työllistymistä muun muassa starttirahalla. Viime vuosina naisia starttirahan saajista on ollut noin 45 %:ia, joka on huomattavasti korkeampi kuin naisyrittäjien osuus yrityskannasta keskimäärin. Starttiraha soveltuu tapauskohtaisen harkinnan mukaan myös sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteisiin. Sukupolvenvaihdoksia edistetään myös ELY-keskuksissa muun muassa Euroopan sosiaalirahaston osarahoituksella aloittavien yrittäjien ja pk-yritys- 2
Ministerin vastaus KK 603/2012 vp Katri Komi /kesk ten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelmalla. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Vanhempainvapaatyöryhmä (Sosiaali- ja terveysministeriö, Selvityksiä 2011:12) kartoitti muun muassa mahdollisuuksia korvata perhevapaista työnantajille aiheutuvia suoria kustannuksia aikaisempaa paremmin. Työryhmä esittelee muistiossaan kolme vaihtoehtoa työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmästä seuraavien perhevapaiden suorien kustannusten korvaamiseksi työnantajille. Nämä liittyvät vapaiden ajalta maksettaviin palkkoihin. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan tavoitteena on muiden muassa jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korvauksia. Hallitusohjelman mukaiset ansioperusteisen perhevapaajärjestelmän kehittämiseen liittyvät asiat valmistellaan kolmikantayhteistyössä työelämän osapuolten kanssa. Jatkotyössä arvioidaan ansioperusteisen perhevapaajärjestelmän rahoituksen kehittämisvaihtoehdot ja kustannusten jako. Mahdolliset lainsäädäntömuutokset toteutetaan, kun rahoituksesta on sovittu. Edellä mainituilla toimenpiteillä hallitus pyrkii vähentämään naisyrittäjyyden esteitä ja edistämään aloilla. Helsingissä 28 päivänä elokuuta 2012 Työministeri Lauri Ihalainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 603/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Katri Komi /cent: Genom vilka närings- och familjepolitiska åtgärder ämnar regeringen minska hindren för kvinnors företagande och främja ökningen av antalet kvinnliga företagare samt genomförandet av generationsväxlingar inom kvinnodominerade branscher? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Kvinnor har en viktig roll i företagsverksamheten i Finland, och antalet kvinnliga företagare har stigit stadigt under innevarande årtionde. Ett nytt företag grundas allt oftare av en ung, välutbildad kvinna, och utifrån ett europeiskt perspektiv är kvinnornas andel av företagare i Finland hög, cirka 33 procent. Trots att kvinnornas andel bland företagare är stor, finns det fortfarande mycket outnyttjad potential och kunskap hos den kvinnliga företagarreserven, och det är viktigt med tanke på sysselsättningen, den nationella konkurrenskraften och välfärden att denna tas till vara. Arbets- och näringsministeriet främjar kvinnors företagande genom förvaltningsövergripande samarbete och genom att vidta åtgärder som föreslagits av en arbetsgrupp för främjande av kvinnors företagande, som var verksam åren 2008 2009. Förslagen syftar bl.a. till att öka antalet kvinnliga företagare och kvinnliga arbetsgivare, t.ex. genom att man inom företagstjänsterna beaktar kvinnliga företagares särskilda behov och deras mångformighet, genom att man säkerställer att kvinnors affärskompetens och arbetsgivarkunskap utvecklas samt genom att webbtjänsten Företagsfinland utvecklas till en tjänst som stöder kvinnors företagande och kan utnyttjas av vida kretsar. Arbets- och näringsministeriet har dessutom under de senaste åren genom statsunderstöd finansierat verksamheten hos Naisyrittäjyyskeskus ry som producerar tjänster för nya, huvudsakligen kvinnliga, företagare. Närings-, trafik- och miljöcentralerna samt arbets- och näringsbyråerna, som finns inom arbets- och näringsministeriets förvaltningsområde, har till uppgift att främja uppkomsten av ny företagsverksamhet och utvecklingen av befintlig företagsverksamhet. Närings-, trafik- och miljöcentralerna tillhandahåller kvinnor som planerar att bli företagare eller som redan har startat ett företag rådgivning och vägledning i de olika skedena av företagandet och om olika områden, såsom grundande av ett företag, kristallisering av affärsidén, upprättande av affärsverksamhetsplan och kartläggning av möjligheterna att finansiera verksamheten. Närings-, trafik- och miljöcentralerna ordnar också mångsidig företagarutbildning bl.a. i det skede då ett företag grundas. Dessutom håller närings-, trafik- och miljöcentralen i Mellersta Finland, med hjälp av specialfinansiering från arbets- och näringsministeriet, på att skapa en riksomfattande modell för vikarieservice för företagare, särskilt med tanke på kvinnliga företagare. Målet är att främja företagsamhet och affärsverksamhetskompetens samt samordningen av företagarnas yrkesliv och familjeliv. Arbets- och näringsbyråerna främjar uppkomsten av ny företagsverksamhet samt sysselsättningen av arbets- och näringsbyråernas kunder bl.a. genom startpeng. Under de senaste åren har cirka 45 procent av dem som fått startpeng varit 4
Ministerns svar KK 603/2012 vp Katri Komi /kesk kvinnor. Denna siffra är betydligt högre än de kvinnliga företagarnas andel av företagsbeståndet i genomsnitt. Startpengen lämpar sig efter prövning från fall till fall också för situationer med generationsväxling och ägarbyte. Generationsväxlingar främjas också vid närings-, trafikoch miljöcentralerna, bl.a. med hjälp av medfinansiering från Europeiska socialfonden, inom ramen för ett program för utveckling av nyblivna företagares och små och medelstora företags affärskompetens. Arbetsgruppen för föräldraledighet, som tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet, kartlade bland annat möjligheterna till bättre ersättning av de kostnader som arbetsgivaren orsakas av föräldraledigheter (Social- och hälsovårdsministeriet, Rapporter 2011:12). I sin rapport framlade arbetsgruppen förslag på tre alternativa sätt att ersätta arbetsgivarna för sådana direkta kostnader som orsakas av familjeledigheter vilka härleds från arbets- och tjänstekollektivavtalen. Förslagen har att göra med den lön som utbetalas under ledigheterna. Enligt programmet för statsminister Jyrki Katainens regering är syftet bl.a. att de kostnader som familjeledigheter ger upphov till för arbetsgivaren också i fortsättningen ska ersättas genom att de lagstadgade ersättningar som arbetsgivaren får via sjukförsäkringen höjs. Enligt regeringsprogrammet kommer de frågor som ansluter sig till utvecklingen av det inkomstbaserade systemet för familjeledigheter beredas i form av ett samarbete på trepartsbasis mellan arbetslivets parter. I det fortsatta arbetet bedöms alternativen för utveckling av finansieringen av det inkomstbaserade systemet för familjeledigheter och hur kostnaderna ska fördelas. De eventuella ändringarna av lagstiftningen genomförs när man har kommit överens om finansieringen. Genom ovan nämnda åtgärder strävar regeringen efter att minska hindren för kvinnors företagande och främja ökningen av antalet kvinnliga företagare samt genomförandet av generationsväxlingar inom kvinnodominerade branscher. Helsingfors den 28 augusti 2012 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5