Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola

Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2011/4 Dnro ESAVI/321/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2011 ASIA HAKIJA Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Metsähallitus HAKEMUS Metsähallitus on 4.3.2010 aluehallintovirastoon saapuneessa ja myöhemmin täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt Luukosken myllypatoa koskevaan Viipurin läänin kuvernöörin vuonna 1841 antamaan päätökseen tarkentavaa määräystä patorakenteiden osalta siten, että lupamääräysten 1-2 ehdotetaan kuuluvan seuraavasti: 1) Naarajärvestä purkautuvassa pääuomassa on oltava 35 metriä pitkä pohjapato Suomen Salaojakeskus Oy:n 21.7.2009 laatiman suunnitelman mukaisesti. Padon harjan koillispäässä on 4 m leveä ja 5 cm syvä virtaamaa keskittävä alennus, jonka keskellä on alivirtaama-aukko, joka on 0,4 m leveä ja 0,1 m syvä. 4 metriä leveän alennuksen pohjan taso on N 60 +79,82 m ja alivirtaama-aukon pohjan taso on N 60 +79,72 m. Muilla osilla padon harjan taso on N 60 +79,87 m. 2) Naarajärvestä purkautuvassa sivu-uomassa on oltava neljä metriä pitkä pohjapato, jonka korkeus on N 60 +79,82 m. Viipurin läänin kuvernööri on 29.3.1841 antamallaan päätöksellä myöntänyt Jaakko Sjöholmille luvan perustaa Luukosken koskeen kaksikiviparisen tullijauhomyllyn aikaisemmin käytössä olleelle myllypaikalle. Päätökseen ei sisälly määräyksiä noudatettavista vedenkorkeuksista. Vuonna 1970 Kääpälän eli Luukosken myllyn padotusoikeudesta sekä Pesäntä- ja Naarajärven padotuskorkeuksista tehdyn selvityksen mukaan putous Luukosken myllypaikalla on vuonna 1841 ollut kahdeksan jalkaa ja neljä tuumaa (= 2,47 metriä) sekä putous ränninpohjasta myllyrakennukseen kuusi jalkaa ja kolme tuumaa (= 1,86 metriä). Touko-kesäkuussa 1970 tehtyjen mittausten mukaan on vedenkorkeus padon luona ollut N 43 +80,21 m (11.5.1970), N 43 +79,93 m (21.5.1970) ja N 43 +80,00 m (8.6.1970). Vedenkorkeus Pesäntäjärvessä on ollut N 43 +80,55 m (11.5.1970) ja N 43 +80,07 m (8.6.1970). Selvityksessä on katsottu, että luonnollinen vedenkorkeus olisi N 43 +79,90 m. Korkeus vastaa tuolloin maastossa tehtyjen havaintojen perusteella hyvin keskiveden korkeutta, ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

eikä padosta pitäisi aiheutua tuolla korkeudella haittavaikutuksia. Selvityksessä on lisäksi katsottu, että padon omistajan on huolehdittava siitä, ettei vesipinta padolla nouse sanottua korkeutta ylemmäksi. Hakija on todennut, että Luukosken myllyn rakenteet on pääosin purettu eivätkä juoksutusrakenteet vastaa luvassa määrättyjä. Pääuomassa sijaitsevan padon nykyiset rakenteet ovat sellaisia, että padon säätämistarvetta on runsaasti ja epäkäytännöllisen säännöstelyrakenteen vuoksi järven vedenkorkeudessa tapahtuu tarpeettoman suuria vaihteluita. Lisäksi lupamääräysten soveltaminen on epäselvää alkuperäisten kiintopisteiden häviämisen vuoksi. Hakijan käsityksen mukaan muutokset tapahtuvat voimassa olevan myllypadon luvan puitteissa ja kysymys on pelkästään juoksutusrakenteiden uudelleen määrittämisestä. Sivu-uoman neljä metriä pitkä pohjapato on jo olemassa. Pohjapatojen alla olevat vesialueet ja maa-alueet ovat hakijan omistuksessa. 2 SUUNNITELMA Sijainti Hankkeen tarkoitus Vesistötiedot Naarajärvi sijaitsee Kouvolan kaupungin pohjoisosassa Vekarajärven varuskunta-alueella, noin 33 km keskustasta koilliseen. Naarajärvi laskee Luukosken kautta Luujärveen. Luukoskessa sijaitsee vanhahko, osin purettu myllyrakennus patorakenteineen. Suunniteltu pohjapato sijaitsee Naarajärven luusuassa. Hankkeen tavoitteena on poistaa tarpeeton säännöstely suunnittelemalla säännöstelypadon tilalle kiinteä pohjapato. Pohjapato suunnitellaan niin, että kaloilla ja muilla vesieliöillä on kulkumahdollisuus padon ohi. Alimmat vedenkorkeudet nousevat vähän, tulvakorkeudet laskevat vähän ja keskimääräisillä virtaamilla ylävedenpuoleiset vedenkorkeudet ovat mahdollisimman lähellä nykytilannetta. Naarajärven valuma-alueen koko Naarajärven säännöstelypadolla on noin 77 km 2 ja järvisyys noin 15 %. Naarajärven luusuassa olleen myllyn alkuperäiset kiintopisteet ovat hävinneet ja vedenkorkeuden määritys on perustunut pitkään Naarajärven luusuassa olevaan vedenkorkeusasteikkoon. Asteikon korkeuteen on sidottu myös kaikki aiemmin tehdyt rantojen mittaukset. Maastomittausten aikana ilmeni, että Naarajärven vedenkorkeusasteikon 0-taso on +79,50 m N 60 - korkeusjärjestelmässä. Aikaisemmin asteikon korkeusjärjestelmänä on pidetty N 43 -järjestelmää. Suunnitelma on sidottu asteikon lukemaan 40 cm, joka vastaa tasoa N 60 +79,90 m.

3 Naarajärven havaitut vedenpinnan korkeudet ovat jaksolta 1970 2005 N 60 -järjestelmässä seuraavat: NW MW HW +79,62 m +79,90 m (tavoite) +80,15 m Huomioitavat rakenteet vesistössä Suunnitellut työt ja toimenpiteet Tasoa N 60 +79,90 m pidetään vuonna 1841 annetun myllyn lupapäätöksen padotuskorkeutena. Naarajärven arvioidut luonnontilaiset säännöstelemättömät menovirtaamat ovat seuraavat: Arvioitu virtaama m 3 /s HQ 1/20 4,3 MHQ 2,7 MQ 0,6 MNQ 0,14 NQ (arvio) noin 0,03 Hankkeen vaikutusalueella ei ole tiedossa olevia johtoja eikä kaapeleita. Nämä varmistetaan ennen rakentamista puolustusvoimilta, Kouvolan kaupungilta, paikalliselta vesilaitokselta sekä sähkö- ja tietoliikenneverkkojen haltijoiita. Nykyisen säännöstelypadon ja tulevan pohjapadon välissä on silta, jonka vapaa-aukko on noin 6 m. Silta-aukko ei padota mitoitustulvavirtaamalla. Sivu-uoman pohjapadon alapuolella olevan tien halkaisijaltaan 0,6 m:n rumpu padottaa tulvavirtaamalla siten, ettei uoman vetokyky kasva yli virtaaman 1 m 3 /s, kun se vapaana purkautumisena olisi 1,4 m 3 /s. Nykyinen säännöstelypato puretaan ja patoalue kivetään luonnonmukaisen kosken kaltaiseksi ja niin, ettei MQ -tilanteessa padon yläpuolisessa siltaaukossa vedenpinta laske tason N 60 +79,40 m alapuolelle, mutta kuitenkin niin, ettei se padota järven purkautumista tulvatilanteessa. Tarvittaessa uomaa levennetään tason N 60 +79,40 m yläpuolisella kaivulla kiveämiskohdalta ja sen yläpuolisten kapeikkojen kohdilta. Kaikki leikatut alueet kiviverhoillaan niin, että verhoilu ulottuu rannoilla vähintään 0,2 m tulvarajan yläpuolelle. Purettavan säännöstelypadon tilalle rakennetaan maa/kivirakenteinen pohjapato noin 15 m maantiesillan yläpuolelle. Rakennettava pato on suunniteltu niin, ettei se nosta Naarajärven keskimääräistä vedenkorkeutta nykyi-

sestä. Patoon on suunniteltu kaloille ja pieneliöille kynnystetty rakenne, jolla turvataan niiden kulku padon ohi. Rakennettavan padon harjan pituus on noin 35 m ja leveys 3 m. Padon harjan koillispäähän tehdään 4 m leveä ja 5 cm syvä virtaamaa keskittävä alennus, jonka keskelle tehdään alivirtaama-aukko, joka on 0,4 m leveä ja 0,1 m syvä. Alennuksen pohjan korkeus on N 60 +79,82 m ja alivirtaamaaukon pohjan korkeus N 60 +79,72 m. Muilla osilla padon harjan taso on N 60 +79,87 m. Padon harjan päistä rannalle nouseva luiska tehdään nykyisen maanpinnan kaltevuuteen, mutta kuitenkin niin, että luiskan kaltevuus on 1:3. Harjan kohdalla verhous ulotetaan rannoilla nykyisen maanpinnan mukaisesti tasoon N 60 +80,50 m. Padon yläpuolisen luiskan kaltevuus on 1:3 ja alapuolisen luiskan kokonaiskaltevuus on kalatien kohdalla 1:15. Muilla padon osilla alaluiskan kaltevuus vaihtelee välillä 1:15 1:7. Padon runko tehdään sorasta ja murskeesta. Padon harjan kohdalle tehdään suunnitelmapiirustusten mukainen 2 metrin paksuinen tiivistesydän hiekkamoreenista. Rungon päälle laitetaan suodatinkangas, käyttöluokka 3. Padon verhous tehdään louheesta tai luonnonkivestä D65 400 mm. Verhouksen paksuus on 500 mm. Verhous tiivistetään hyvin ja kivien välit täytetään soralla vesihuuhtelua apuna käyttäen. 4 m leveän alennuksen alapuoleiseen luiskaan tehdään kalojen kulkua helpottavia kynnyksiä ja altaita. Luiskaan tehdään kaksi pienempää kynnystä ja niiden välille pienet altaat. Kynnyksiin tehdään 0,4 m leveät ja 0,1 m syvät alivirtaama/kalankulkuaukot. Pienten kynnysten harjan leveys on 1 m, alaluiskien kaltevuudet 1:4 ja yläluiskien kaltevuudet 1:2. Kynnyksien väliseksi veden putouseroksi tulee noin 0,25 m. Kaikki taitekohdat pyöristetään ja padosta tehdään mahdollisimman luonnonmukainen väittämällä suoria ja tasaisia pintoja. 4 Hankkeen vaikutukset Pohjapadon harjan korkeus on suunniteltu niin, että alivedenkorkeus nousee vähän, keskivedenkorkeus pysyy nykykäytännön mukaisena ja suurimpien virtaamien vedenkorkeudet laskevat vähän nykykäytäntöön verrattuna. Uudet suunnitelman mukaiset vedenkorkeudet Naarajärvellä ovat seuraavat: muutosta nykyiseen mitattuun (1970...2005) NW N 60 +79,75 m +13 cm MW N 60 +79,90 m +-0 cm HW1/20 N 60 +80,03 m -12 cm Nykyisiin säännösteltyihin virtaamiin verrattuna pohjapadon rakentamisen jälkeiset virtaamat muuttuvat lähes luonnontilaisiksi. Suunnitellulla pohja-

padolla ei ole merkittävää vaikutusta alapuolisen uoman kokonaisvirtaaman nykytilanteeseen verrattuna. 5 Vahinkojen estäminen Haittoina on lähinnä veden väliaikainen samentuminen ja vedenpinnan lasku rakentamisen aikana. Rakentaminen tehdään mahdollisimman kuivaan vuodenaikaan, jolloin virtaamat ovat pienet ja Naarajärven vedenpinta voidaan laskea mahdollisimman alas häiritsemättä liikaa järven virkistyskäyttöä ja kalastusta. Naarajärven vedenpinta lasketaan ennen rakentamista nykyisen säännöstelyluukun kautta mahdollisimman alas. Rakentamisesta mahdollisesti johtuvien lyhyiden veden virtaamakatkosten aikana alapuoliseen uomaan varaudutaan pumppaamaan minimivirtaama 30 l/s. Pohjapato rakennetaan osittain kuivatyönä työpadon suojassa. Nykyiseen rantaan tehdyt leikkaukset ja pohjapadon rakenteiden täytöt pyritään verhoilemaan suodatinkankaalla ja kiviverhouksella ennen virtauksen aukaisemista. Työmaalla pidetään päivittäin työmaapäiväkirjaa, johon merkitään havaittu samentuminen alapuolisessa uomassa. Rakentamisen eri vaiheet dokumentoidaan valokuvaamalla. Töiden toteuttaminen Rakentaminen suoritetaan virkistyskäyttöajan ulkopuolella siten, että vedenpinnan laskusta järven virkistyskäytölle ja kalastukselle aiheutuva haitta on mahdollisimman pieni. Työmaa-alueelta raivataan vain työn kannalta välttämätön puusto ja pensaikko. Rannoilta patorakenteiden alta leikataan kaikki humus- ja hienojakoiset löyhät maa-ainekset pois. Pintamaan rakenteet pyritään leikkaamaan levyinä ja niitä käytetään työn jälkeen rakentamisalueen verhoilemiseen. Leikatut hienojakoiset maa-ainekset kuljetetaan pois tai läjitetään lähialueelle maanomistajan kanssa sovittavalla tavalla. Padon yläreunan sora/murskerunko ja tiivistesydän tehdään rakentamisen alkuvaiheessa ylikorkeaksi, jolloin se toimii alapuolisten osien rakentamisen aikana työpatona. Nykyinen säännöstelypato puretaan ja alue kivetään valmiiksi ennen työpadon purkamista. Harjan ylävirran puolelle luiskaan asennetaan suuria maisemakiviä, joiden avulla vesipeili pyritään rikkomaan, jolloin tarkka ja säännöllinen padon harja/tiivistelinja ei näy. Myös harjan alavirran puoleiseen luiskaan asennetaan maisemakiviä, mutta niitä ei saa sijoittaa 3 m lähemmäs harjan reunaa. Alavirran puoleisten yksittäisten kivien yläreuna voi olla 0,05 0,1 harjaa korkeammalla ja ylävirran puoleisten isojen kivien tai pienten maisemakiviryhmien yläreuna voi olla 0,2 0,3 m harjaa korkeammalla. Maisemakivet eivät saa kuitenkaan huonontaa merkittävästi padon purkukykyä. Töiden valmistuttua alue siistitään ja palautetaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnonmukaista tilaa.

6 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET HAKIJAN SELITYS Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kouvolan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 28.6.2010. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue on pitänyt Luukosken myllypadon korvaamista kiinteillä pohjapadoilla kalataloudellisesti kannatettavana. Vastuualue on puoltanut hakijan esitystä, mutta edellyttänyt, että kalojen esteetön kulku pohjapadon kautta tulee rakennustöiden päätyttyä todeta vastuualueen toimesta. Luvan saajan tulee muotoilla rakennettava pato siten, että kalojen esteetön kulku yläpuolisille vesialueille mahdollistuu. Pohjapatojen alapuolinen alue tulee myös soraistaa siten, että taimenen ja muiden vaelluskalojen luontainen lisääntyminen on mahdollista. Pohjapatoa kivettäessä tulee huomioida vaelluskalojen poikastuotantoalueet. Luvan saajan tulee olla hyvissä ajoin ennen töihin ryhtymistä yhteydessä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueeseen ja sopia toimenpiteet kalataloudellisten seikkojen huomioimiseksi pohjapatojen rakennusvaiheessa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa hakemuksen johdosta. Hakija on ilmoittanut, että Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt asiat voidaan ottaa huomioon hankkeen toteutuksessa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää MetsähaIlitukselle luvan pohjapadon rakentamiseen Naarajärven luusuaan sekä luvan padon pysyttämiseen sivuuomassa Suomen Salaojakeskus Oy:n 6.8.2009 laatiman suunnitelman mukaisesti Kouvolan kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä:

7 Lupamääräykset 1) Naarajärvestä purkautuvassa pääuomassa oleva pato puretaan ja järven luusuaan rakennetaan pohjapato suunnitelman liitteenä olevissa ja 10.7.2009 päivätyissä asemapiirustuksissa nrot YLE-1 ja YLE-2, mittakaava 1:100 esitetyllä tavalla. 2) Pohjapadon pituus on noin 35 m, harjan leveys 3,0 m ja harjan korkeus N 60 +79,87 m. Padon koillispäähän tehdään syvennys, jonka leveys on 3,4 m ja korkeus N 60 +79,82 m. Sen keskellä on alivirtaama-aukko, jonka leveys on 0,4 m ja kynnyskorkeus N 60 +79,72 m. Pohjapadon yläpuoleisen luiskan kaltevuus on vähintään 1:3 ja alapuoleisen luiskan 1:7-1:15. Syvennyksen kohdalla alapuoleisen luiskan kokonaiskaltevuus on noin 1:15. Syvennyksen kohdalla alapuoleinen luiska on muotoiltava kynnyksien ja altaiden avulla kalan kulkuun soveltuvaksi. 3) Naarajärvestä purkautuvassa sivu-uomassa on neljä metriä pitkä pohjapato, jonka kynnyskorkeus on N 60 +79,82 m. 4) Patojen alapuolinen alue on sorastettava siten, että taimenen ja muiden vaelluskalojen luontainen lisääntyminen on mahdollista. Pohjapatoa kivettäessä tulee huomioida vaelluskalojen poikastuotantoalueet. 5) Työt on toteutettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle sekä niin, ettei vettä tarpeettomasti padota. 6) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 7) Luvan saajan on pidettävä pohjapadot suunnitelman mukaisessa kunnossa. 8) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 9) Luvan saajan on oltava hyvissä ajoin ennen töihin ryhtymistä yhteydessä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueeseen ja sovittava toimenpiteet kalataloudellisten seikkojen huomioimiseksi pohjapatojen rakennusvaiheessa. 10) Luvan saajan on hyvissä ajoin ilmoitettava töiden aloittamisesta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tämän päätöksen tarkoittamat työt on aloitettava neljän ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi.

8 12) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava aluehallintovirastolle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Nykyisen, epäkäytännöllisen säännöstelypadon muuttaminen kiinteäksi pohjapadoksi vähentää merkittävästi padon hoitotarvetta. Myös nopeat vedenkorkeuden muutokset tulevat vähenemään. Naarajärven nykyinen vedenkorkeus padon osalta perustuu Viipurin läänin kuvernöörin vuonna 1841 antamaan päätökseen, joka on aikanaan annettu nyt jo lakanneen myllytoiminnan tarpeita varten. Tilanne ei siten vastaa järven ja sen rantojen nykyistä käyttöä. Myllyn rakenteet on pääosin purettu ja lisäksi alkuperäiset kiintopisteet ovat hävinneet. Luvan myöntämisellä uuden padon hoidon ja kunnossapidon vastuu kohdistuu luvan saajaan. Hankkeen toteuttamisella ei ennalta arvioiden ole merkittäviä vaikutuksia Naarajärven tilaan. Rakennettava pato ei muuta järven nykyistä keskivedenkorkeutta. Alivedenkorkeuksia pato hieman nostaa ja ylivedenkorkeuksia laskee. Hankkeesta aiheutuu hyötyä järven virkistyskäytölle vedenkorkeuksien vaihteluvälin pienentyessä ja erityisesti alivedenkorkeuksien nousun vuoksi. Padon muotoileminen sellaiseksi, että kaloilla on esteetön kulku padon kautta, mahdollistaa kalojen nousun yläpuolisille vesialueille. Hanke ei ole Valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymän Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden vastainen. Hankkeesta suunnitelmassa ja edellä olevissa lupamääräyksissä sanotulla tavalla toteutettuna saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava erityisesti yleiseltä kannalta katsottuna. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 16 luvun 23 a Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. KÄSITTELYMAKSU Käsittelymaksu on 3 660 euroa, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa erikseen. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteessä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen pohjapatoa, jolla padotetaan vesialuetta yli 0,1 km 2 4 km 2, koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 660 euroa.

9 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Metsähallitus/Metsätalous, Itä-Suomi Jäljennös päätöksestä Kouvolan kaupunki. Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue/ Kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavl-321-04-09-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla.

10 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Jukka Leinonen Sinikka Laitakari Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Sinikka Laitakari. SL/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 24.10.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.