Virtuaalinen oppimisympäristö

Lahden Ammattikorkeakoulu Tekniikan laitos Verkot ja multimedia Harjoitustyö, lv. 1999-2000 Virtuaalinen oppimisympäristö - taustoja ja käytäntöä Hannu Lehto hannu.lehto@lahti.fi http://www.edu.lahti.fi/~lehto

Sisällysluettelo 1. Oppimisympäristöt 2. Virtuaalinen oppimisympäristö 3. Virtuaalisen oppimisympäristön tekninen rakenne 4. Virtuaalisen oppimisympäristön ohjelmistojen vertailu 5. Lahden kaupungin koululaitoksen virtuaalinen oppimisympäristö 6. Pilottikurssi: matematiikkaa monimuotoisesti 6.1 Kurssin yleiskuvaus 6.2 Kurssin lähtötasovaatimukset 6.3 Kurssin arviointi 6.4 Kurssi virtuaalisessa oppimisympäristössä 7. WebCT:n käyttö 7.1 Oppimisympäristön ylläpito 7.2 Kurssin ylläpito 8. WebCT:n käyttöohjeet 9. Kurssille ilmoittautuminen, esimerkkinä pilottikurssi 10. Jatkosuunnitelmia Lähdeluettelo Liitteenä ohjelmakoodit (Perl-kielellä) 1. Ilmoittautumislomakkeen tietojen tallennus palvelimelle (tallenailmoittautuminen.cgi) 2. Ilmoittautumistietojen lukeminen palvelimelta työasemalle (lueilmoittautuminen.cgi) 3. Ilmoittautumistietojen tallennus WebCT:n ymmärtämään muotoon (tallennawebct.cgi) 4. Yksittäisen tietueen valitseminen tietojen päivitystä tai poistoa varten (korjaa.cgi) 5. Yksittäisten tietueiden poistaminen ilmoittautumistiedostosta (tuhoa.cgi) 6. Yksittäisen tietueen tietojen korjaaminen (paivitys.cgi)

1. Oppimisympäristöt Perinteinen luokka, jossa opettaja kateederilla puhuu jakaen tietoa ja oppilaat enemmän tai vähemmän tarkkaavaisesti kuuntelevat, on eräs oppimisympäristö. Työpaikka parhaimmillaan voi olla oppimisympäristö, jossa tekeminen ja uuden oppiminen luontevasti lomittuvat; tekemällä oppii. Myös olohuone, siellä oleva televisio ja siitä tuleva ohjelma voi olla oppimisympäristö, samoin multimediaa sisältävä CD. Tietenkin myös internet-verkko voi olla oppimisympäristö, joskin suuri osa verkon käytöstä on sellaista, millä ei oppimisen kanssa ole mitään tekemistä, kuten ostosten tekeminen, päämäärätön surffailu tai nautinnon hakeminen pornosivuilta. Oppimisympäristö onkin hyvin laaja käsite. Sillä tarkoitetaan siis paikkaa, tilaa, yhteisöä tai toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää oppimista. Viimeaikainen tekniikan voimakas kehittyminen on tuonut mahdollisuuksia luoda uusia ja joustavia oppimisympäristöjä. Oppimisympäristö ei kuitenkaan ole vain paikka ja välineet, vaan keskeisintä ovat opettamiseen ja oppimiseen liittyvät asiat. Perinteisestä luokka- ja kurssiopetuksesta poiketen uudet oppimisympäristöt korostavat oppijan omaa aktiivisuutta ja itsearviointia, yhteyttä reaalimaailmaan, vuorovaikutteisuutta, tiukat oppiainerajat ylittävää ongelmakeskeisyyttä, kokonaisuuksien hahmottamista. Opettaja on taas uusissa oppimisympäristöissä tiedon jakajan sijasta enemmänkin opetuksen suunnittelija ja oppimistapahtuman tukija. Oppimisympäristö voi olla suljettu tai avoin. Tietysti raja näiden välillä ei ole jyrkä. Jotkin oppimisympäristöt ovat jossakin suhteessa suljetumpia kuin toiset. Suljettu oppimisympäristö ei tarjoa sanottavasti oppijalle henkilökohtaista vapautta. Perinteinen luokkaopetus, jossa opettaja puhuu ja oppilaat kuuntelevat, on suljettu oppimisympäristö. Siinä kaikki etenevät samaa tahtia, oppiminen tapahtuu luokassa irrallaan käytännön elämästä, pakko ja rangaistus ovat keskeisiä motivointikeinoja ja opetus tähtää asioiden ulkoaoppimiseen. Kun murtaudutaan luokasta ulos liittämällä opetus ympäröivään todellisuuteen esimerkiksi tekemällä opintoretkiä, tutustumalla työelämään tai hyödyntämällä internettiä, oppimisympäristö muuttuu avoimemmaksi. Siis avoimuus liittyy paikkaan ja yhteyteen ympäröivään todellisuuteen ja opetusmenetelmien monipuolisuuteen. Samoin avoimuus voi olla myös ajallista: oppimista ei sidota tiukkoihin 45 minuutin oppitunteihin, opiskeluvauhti vaihtelee, jotkut etenevät toisia nopeammin tai hitaammin. Avoin oppimisympäristö on luonnollisesti myös kaikien saatavilla, mitään pääsykokeita tai muita karsintoja ei ole. Avoimessa oppimisympäristössä oppija on keskeinen toimija ja hänellä on myös päävastuu opiskelusta. Ulkoisen painostuksen ja rangaistusten sijasta luotetaan oppijan omaan motivaatioon, oppijan omiin tavoiteasetteluihin, itseopiskeluun ja itsearviointiin. Samoin kaikille yhteisten oppisisältöjen sijasta pyritään yksilöllisesti suunniteltuihin sisältöihin jopa henkilökohtaisiin opetussuunnitelmiin. Avoimessa oppimisympäristössä korostetaan myös yhteisöllisyyttä: oppiminen tapahtuu yhteistoiminnassa vuorovaikutteisesti muiden kanssa. Tämän periaatteen sovittaminen yhteen voimakkaasti yksilöllisyyttä korostavien muiden piirteiden kanssa saattaa käytännössä olla hankalaa. Ongelma on akuutti ja ja todellinen: nyky-yhteiskunnasta ovat paljolti hävinneet yhteisvastuun ja yhteisöllisyyden piirteet, yksilöllisyys miellettynä kilpailuksi toisia vastaan on korostunut, ahneus ja piittaamattomuus saavat jopa piispat tekemään vetoomuksia.

Avoin oppimisympäristö vaatii paljon oppijalta; vastuu on hänen. Kuitenkin ainakin nuorten kohdalla ei läheskään aina ole kykyä ja pitkäjännitteisyyttää ponnistella itsenäisesti opiskellen, itse asetettuihin tavoitteisiin itsearvioiden. Varsinkaan kun kaikilla ei edes ole mitään kummempia tavoitteita, kunhan vain ajaudutaan muiden mukana. Pahimmillaan yksilöllisyyden korostuminen avoimissa oppimisympäristöissä voi olla oppijan (=ajautujan) heitteillejättöä, eikä tämä ole lainkaan pienempi synti kuin autoritaarisessa, yhtä jalkaa etenevässä opetuksessa yksilöllisyyden tukahduttaminen. Motivoituneille nuorille avoimuus on varmasti innostavaa ja hyödyllistä, he menestyvät entistä paremmin. Mutta entä ajautujat? Vaarana on yhteiskunnan entistäkin suurempi jakautuminen, eriarvoistuminen, joka ei varmaankaan ole ensisijainen tavoite, mutta johon helposti päädytään. Liiallinen avoimuus voi myös pahimmillaan vaarantaa tiettyjen perustaitojen oppimisen. Oppija keskittyy liiaksi itseään sillä hetkellä kiinnostaviin asiaoihin laiminlyöden muuta opiskelua. Näin voi aiheutua suurta hankaluutta jatko-opiskelussa tai työelämässä. On asioita, jotka on pakko oppia, vaikka sillä hetkellä innostusta ei olisikaan. Avoimessa oppimisympäristössä oppija vaatii paljon henkilökohtaista ohjausta, hänestä on pidettävä huolta. Ainakaan nykyisin tällaiseen ei ole käytännössä mahdollisuuksia: ei työvoimaa, ei ammattitaitoa, ei rahaa. Pahimmillaanhan uusia oppimisympäristöjä on pidetty säästökeinona: määrärahoja pienennetään vähentämällä lähiopetusta ja lisäämällä itsenäistä etäopetusta, jolloin opettaja on antavinaan etätehtäviä ja oppilas on tekevinään niitä. Käytännön opetustyö on jatkuvaa kompromissin tekoa suljetun ja avoimen oppimisympäristön välillä. Mitään parasta järjestelmää ei ole: joillekin sopii suurempi vapaus, toiset taas tarvitsevat tiukempaa ohjausta. Yksi asia on kuitenkin varmaa, hyvin toteutetut avoimemmat oppimisympäristöt tulevat lisäämään koululaitoksen kustannuksia ja mahdollisesti myös parantamaan oppimistuloksia ainakin joidenkin. Ehkä keskeisintä eri oppimisympäristöissä on niiden monipuolisuus: on mahdollisuus valita kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten soveltuva opetuksen ja oppimisen menetelmä. Joissakin tapauksissa myös virtuaalinen eli verkkopohjainen oppimisympäristö saattaa olla hyvä ja sopiva varsinkin, jos sen käyttöä joustavasti lomitetaan muiden tapojen, kuten vaikkapa perinteisen lähiopetuksen ja työssäoppimisen kanssa. Tällainen monimuoto-opetus tulee varmasti jatkossa laajenemaan. 2. Virtuaalinen oppimisympäristö Virtuaalinen oppimisympäristö toteutetaan teknisesti käyttäen internettiä ja www-teknologiaa. Siksi voitaisiinkin puhua virtuaalisuuden sijasta verkkopohjaisesta oppimisympäristöstä. Virtuaalinen oppimisympäristö on ajan ja paikan suhteen hyvin avoin. Muuten se saattaa olla hyvinkin kankea pakottaen tiettyyn kaavamaiseen opiskeluun. Tietysti mahdollisuuksia on myös suureen joustavuuteen. Oppimateriaali on ainakin osittain toisiinsa linkitettyinä hypermediadokumentteina verkossa, joskin perinteisiä oppimateriaaleja (kirjat, ääniaset, videot, CD-levyt) voidaan käyttää rinnalla. Hypermediadokumentit voivat sisältää myös ohjelmallisesti toteutettuja osia, kuten Java-sovelmia, JavaScriptejä tai cgi-ohjelmoinnilla toteutettuja dynaamisia ratkaisuja. Vuorovaikutus opiskelijan ja opettajan välillä samoin kuin opiskelijoiden kesken tapahtuu verkon välityksellä käyttämällä keskustelualueita, sähköpostia ja reaaliaikaista keskustelua (chat). Myös videoneuvotteluja voidaan

käyttää, jolloin ryhmän kesken on reaaliaikainen kuva- ja ääniyhteys. Samoin keskeisenä osana on verkossa oleva kalenteri, josta osallistujat näkevät opiskeltavan kokonaisuuden aikataulun Yksi virtuaalisen oppimisympäristön tärkeimpiä vaatimuksia on helppokäyttöisyys: välineen ja erilaisten ohjelmien opiskelu ei saa viedä aikaa varsinaisen asian opiskelulta. Toinen keskeinen vaatmus on luotettavuus: ohjelmat eivät saa kaatua. Koko virtuaalisen oppimisympäristön käyttö saattaa pahimmassa tapauksessa tyrehtyä huonoihin käyttöliittymiin, vaikeisiin ja kömpelösti toimiviin ohjelmiin sekä ohjelmistovirheisiin. Kolmas keskeinen vaatimus on reaaliaikaisuus: tietojen on oltava ajantasalle päivitettyjä, kommunikointi opettajan ja opiskelijan kesken on tapahduttava nopeasti. Kun opiskelija lähettää kysymyksen, opettajan on vastattava siihen heti tai ainakin viimeistään seuraavana päivänä. Samoin opiskelijan on seurattava riittävän usein, mitä virtuaalisessa oppimisympäristössä tapahtuu. Neljäs vaatimus on verkkopohjaisessa oppimisympäristössä toteutettavien kurssien hallinnoinnin helppous. Miten kursseille ilmoittaudutaan, miten valvotaan opinto-oikeuksia, miten kurssisuoritukset siirretään koulun hallinto-ohjelmaan? 3. Virtuaalisen oppimisympäristön tekninen rakenne Verkkopohjainen oppimisympäristö rakennetaan verkkopalvelimelle, jonka käyttöjärjestelmä on Windows NT, Unix tai Linux. Osa ohjelmistoista ei toimi kaikilla käyttöjärjestelmillä. Verkkopalvelimelle asennetaan lisäksi www-palvelu, joka huolehtii siitä, että käyttäjän selain saa hakemansa tiedon. Windows NT:n www-palvelinohjelmisto on yleensä Microsoftin Internet Information Server (IIS), kun taas Unix- ja Linux-koneissa yleisimmin käytetään wwwpalvelinohjelmistona Apachea. Myös muita www-palvelimia käytetään, esimerkiksi Lotus Learning Space vaatii alustakseen Lotuksen Domino-ohjelmiston. Opiskelija tarvitsee normaalin kotitietokoneen, josta on internet-yhteys vaikkapa nopean modeemin välityksellä, joskin uudemmilla tekniikoilla (ISDN, ADSL) toteutetut yhteydet tuovat lisää käyttömukavuutta. Verkkopohjaisen oppimisympäristön käyttäminen tapahtuu yleensä tavallisella selaimella, josta kannattaa hankkia uudehko versio, koska vanhemmat eivät tue kaikkia nykyisiä ominaisuuksia, kuten www-sivujen kehyksiä tai Java-appletteja. Osa verkossa olevasta materiaalista saattaa olla sellaista, että se vaatii selaimeen verkosta imuroitavan ilmaisen lisäohjelmapalikan (plug-in). Tällaisen plug-in -ohjelman asentaminen tapahtuu täysin automaattisesti. Yksi esimerkki plug-in ohjelmasta on vaikkapa Adoben Acrobat Reader, joka mahdollistaa PDF-formaattiin tallennettujen tiedostojen selaamisen. Lisäksi opiskelija tarvitsee ohjelmia, joilla hän tekee opiskelun vaatimat tehtävät. Minimivaatimus on tekstinkäsittelyohjelma. Koska osa tehtävistä yleensä julkaistaan verkossa, tarvitaan myös ohjelma, jolla voi tehdä HTML-sivuja. Helpoin tapa on käyttää uusia teksinkäsittelyohjelmia ja tulostaa dokumentti HTML-muodossa. Näin syntyvä koodi on kuitenkin aika epätaloudellista, mutta etuna on, että että selviää tutulla teksturilla eikä tarvitse osata käyttää HTML-editoreita tai HTML-kieltä. Mahdollisesti tarvitaan myös muita perustyökaluja (HTML-editori, piirto- ja taulukkolaskentaohjelma) sekä joissakin erityistapauksissa aineistokohtaisia ohjelmia, esimerkiksi matematiikan opiskelussa jotain matematiikka-ohjelmaa, kuten Mathematica, Derive, MathCad tai Maple. Opettaja hoitaa kurssin ylläpitoa ja tutorointia myös omalta työasemaltaan, jolta vaaditaan samat ominaisuudet kuin opiskelijan koneelta. Kurssien ylläpito tapahtuu joissakin järjestelmissä (esim. WebCT) selaimen avulla, kun taas toisissa vaaditaan jokin lisäohjelma (esim. Lotus Learning Space vaatii Lotus Notes Clientin). Lisäksi oppimateriaalin tuottaminen saattaa tilanteesta riippuen vaatia muitakin ohjelmia kuin pelkästään teksturin ja mahdollisesti HTML-editorin.

Oheisessa kaaviokuvassa on esitetty virtuaalisen oppimisympäristön periaatteellinen tekninen rakenne. 4. Virtuaalisen oppimisympäristön ohjelmistojen vertailu Tällä hetkellä on tarjolla lukuisia erilaisia virtuaalisen oppimisympäristön toteuttavia ohjelmia, kuten esimerkiksi WebCT, Blackboard ja Lotus Learning Space. Kattava lista löytyy osoitteesta http://cuda.teleeducation.nb.ca/distanceed/. Lisäksi on tietysti mahdollisuus rakentaa yleiskäyttöisillä työvälineillä oma virtuaalinen oppimisympäristö, kuten on tehty monin paikoin myös Suomessa, esimerkkeinä Oulun yliopiston koulutusteknologian tutkimusyksikön ProTo tai Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Telsipro tai Oulun Nettinikkarit oy:n Nebed. Kaupallisella, valmiilla ohjelmalla pääsee nopeasti, vähällä vaivalla ja myös kohtalaisen edullisesti alkuun, joskin valmis ohjelma asettaa myös rajoituksia: kaikki omat ideat eivät ole toteutettavissa. Tämä on usein ainoa realistinen tapa perustaa verkkopohjainen oppimisympäristö. Suurimpana ongelmana on verkkopohjaisen oppimisympäristön hallinnointi. On hankalaa kytkeä virtuaaliympäristö oppilaitoksen hallinto-ohjelmistoon niin, että ei jouduta tekemään kaksinkertaista työtä. Oma sovellus on tietysti joustavampi, mutta sen tekeminen on vaativaa ja kallista, eikä kaukana ole ajatus pyöran keksimisestä uudestaan moneen kertaan. WebCT WebCT on kanadalaisen WebCT Educational Technologies yrityksen tuote, jonka kehitys on alkanut British Columbian yliopistossa. Tällä hetkellä oppilaslisenssejä on myyty yli 6 miljoonaa 55 eri maahan. Ohjelmistoa myös kehitetään ja testataan jatkuvasti ja esimerkiksi uusin versio 3.0 beta on jo saatavissa verkosta kokeiltavaksi.

Ominaisuuksia: sähköposti, jonka voi linkittään omaan vakituiseen sähköpostiosoitteeseen, kurssikohtaiset keskustelualueet, reaaliaikainen keskustelu (chat), reaaliaikainen liitutaulu eli graafinen piirtoalusta, monivalinta- ja aukkotehtävät, kalenteri, ulkoisten tiedostojen (CD-ROM:lla) mahdollisuus, ääni- ja videotiedostot, kurssin esittelysivut. Toimintaympäristö Unix, Linux, Win NT, www-palvelimena Apache tai IIS Ohjelmisto on ilmainen, verkosta imuroitavissa. Kokeilu ja kurssien suunnittelu onnistuu ilman kustannuksia. Vasta kurssien toteuttaminen (oppilaslisenssit) maksavat. Hinta on edullinen. Jos samanaikaisesti opiskelijoita alle 50, maksaa vuoden lisenssi 5 dollaria opiskelijaa kohti. Yksikköhinta laskee käyttäjämäärän kasvaessa. Kurssit voi myös toteuttaa WebCT:n palvelimella, jolloin ei tarvita omaa palvelinta. Hinnat ovat tietysti tällöin korkeammat. WebCT tarjoaa myös ilmaisen kokeilumahdollisuuden toteuttaa yksi 6 kuukauden kurssi korkeintaan 50 opiskelijalle yhtiön palvelimella. Blackboard Blackboard on yhdysvaltalaisen Blackboard Inc yhtiön tuote, jota käytetään 3300 eri instituutiossa yli 70 maassa ja jota on kehitetty yhteistyössä Cornellin yliopiston kanssa. Tarjoaa ilmaisen mahdollisuuden luoda kursseja yhtiön palvelimelle. Mitää selainta kummallisempaa ohjelmistoa ei tarvita omalla koneella. Ominaisuuksia: sähköposti, chat, liitutaulu, keskustelualue, monivalintatestit, kalenteri Kaupallisen Blackboard-ohjelmiston voi myös asentaa omalle palvelimelle, jolloin toimintaympäristönä Unix, Linux tain Win NT. Tuote on vasta tulossa markkinoille. Lotus LearningSpace Lotus LearningSpace on IBM:n tytäryhtiön Lotuksen tuote. Markkinoilla se on ollut jo pitään, uusin versio on 4.0. Ohjelma on aika yleisesti käytössä maailmalla, myös Suomessa. LearningSpace on keskeisin osa IBM:n tarjoamasta palvelupaketista IBM Mindspan Solutions, joka sisältää sähköisen oppimisen (e-learning) järjestelmän suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja tukipalvelut sekä sisällön kehittämisen. Ominaisuuksia: Ohjelma jakautuu opiskelijan kannalta neljään osaan, opettajalle on lisäksi kaksi lisäosaa 1. Schedule eli kurssiaikataulu, jossa kurssin ohjelma ja sisältö organisoidaan 2. MediaCenter tietokanta kurssimateriaaleista. Sisältö voi olla grafiikkaa, kuvaa, ääntä, HTML-sivuja, linkkejä internettiin. 3. CourseRoom eli luokkahuone, jossa tapahtuu opettajan, oppilaiden ja oppilasryhmien välisen tiedonvaihdon (sähköposti, keskustelualueet, chat, videoneuvottelu, sovelluksen jakaminen kahden tai useamman käyttäjän kesken reaaliaikaisesti, yhteinen liitutaulu) 4. Profiles eli opettajien ja opiskelijoiden henkilötiedot 5. Assesment Manager on arviointi- ja hallintamoduli opettajalle sisältäen työkaluja erilaisten kyselyjen ja monivalintatehtävien tekoon 6. LearningSpace Central sisältää kurssien ylläpidon ja hallinnoinnin Toimintaympäristönä Windows NT ja Lotus Domino. Verkosta löytyy joitakin esimerkkisivuja, jotka on toteutettu LearningSpace-ohjelmalla, mutta mahdollisuutta itse kokeilla ilmaiseksi kurssin toteutusta ei ole.

LearnnigSpace on kallis ohjelmisto verrattuna vaikkapa WebCT:hen. Palvelinohjelmisto on kallis, samoin käyttäjälisenssit. WebCT on runsaisiin ominaisuuksiinsa nähden halpa ohjelma, jolla on paljon käyttäjiä ympäri maailmaa ja jonka kehitystyö on vilkasta. Ennen hankintapäätöstä sitä pääsee monipuolisesti kokeilemaan. Ohjelman asentaminen ja ylläpito vaativat hieman työtä, mitään avaimet käteen ratkaisuja ei myydä. Blackboard on ilmainen ympäristö toteuttaa etäopetuskursseja ilman minkäänlaisia ohjelmistokustannuksia. Hyvä välinen etäopetuksen kokeilemiseen Lotus LearningSpace:n uusin, vasta markkinoille tullut versio 4.0, sisältää monipuolisia ominaisuuksia. Suuri yritys tarjoaa myös avaimet käteen periaatteella tehtyjä virtuaalisia oppimisympäristöjä. Kallis ratkaisu. Etukäteistestaamiseen ei ole mahdollisuuksia. 5. Lahden kaupungin koululaitoksen virtuaalinen oppimisympäristö Lahden kaupungin koululaitoksen virtuaalisen oppimisympäristön ohjelmistoksi valittiin WebCT. Tärkeimpinä perusteluina olivat runsaat ominaisuudet, hyvät etukäteistestausmahdollisuudet, halpa hinta ja levinneisyys. Myös ohjelmiston käyttö muissa Lahden oppilaitoksissa (Ammattikorkeakoulu, Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus) vaikutti asiaan. Palvelimen käyttöjärjestelmäksi valittiin Win NT 4.0 (Service Pack 6.0) ja www-palvelimeksi Internet Information Server (IIS) versio 4.0. Tähän päätökseen vaikuttivat lähinnä NT-serverin helppo ylläpito ja myös aikaisempi kokemus NT-servereistä. Palvelimeksi hankittiin kohtalaisen tehokas mikro, joka sijaitsee Salinkallion lukiossa. Palvelin on kytketty Lahden kaupungin opetusverkkoon edu.lahti.fi, jonne Salinkalliolta on 512 kilotavun yhteys. Kokeiluvaiheen jälkeen toiminnan toivottavasti laajentuessa laitteistoja ja yhteyksiä joudutaan parantamaan. Virtuaalisen oppimisympäristön osoite on http://cbl.edu.lahti.fi:8900. 6. Pilottikurssi: matematiikkaa monimuotoisesti Asennettuun verkkopohjaiseen oppimisympäristöön olen suunnitellut alustavasti yhden lukion laajan matematiikan syventävän kurssin, joka toteutetaan monimuoto-opetuksena sisältäen sekä lähiopetusjaksoja että virtuaalisessa oppimisympäristössä toteutettavaa etäopiskelua. Kurssin nimi on hieman epämääräisesti Matematiikkaa tietokoneavusteisesti. Kurssin verkossa oleva oppimateriaali muodostaa kurssin Hypermediadokumentin laatiminen harjoitustyön. Koska harjoitustyössä tutkittiin eri mahdollisuuksia julkaista matemaatista tekstiä verkossa, materiaalin selaaminen vaatii plug-in ohjelmia ( Adobe Acrobat Reader, MathReader, TechExplorer). Verkkomateriaali on vielä keskeneräinen sisältäen vain kompleksilukuihin liittyviä asioita.

6.1 Kurssin yleiskuvaus Kurssin laajuus on 38 tuntia eli yksi opintoviikko Kurssi koostuu kahdesta osasta: Kompleksiluvut Differentiaali- ja integraalilaskennan syventäminen o Differentiaaliyhtälöt o Tehokkaan tietokoneohjelman käyttäminen diff. ja integraalilaskennan ongelmissa Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena: siihen sisältyy lähiopetusjaksoja Salinkallion lukiossa ja itsenäistä etäopiskelua, joka vaatii tietokoneen internet-yhteyksineen ja matemaattisen tekstin tuottamista varten esim. Word-teksturin. Osa kurssin lähiopetuksesta sisältää tutustumista WebCT-nimiseen virtuaaliseen oppimisympäristöön, jonka avulla hoidetaan yhteydenpito, tiedotus, oppimateriaalien jako ja tehtävien palautus.opiskelijalta ei vaadita erityisiä tietokoneohjelmia, Internet-selain ja siihen verkosta ladattavat ilmaiset lisäpalikat sekä kunnon teksturi riittävät Toinen osa lähiopetuksesta liittyy Mathematica-nimisen symbolisen ja numeerisen laskentaohjelman käyttämiseen matemaattisten ongelmien ratkaisussa. Kurssin tavoitteena on matemaattisten tietojen ja taitojen kartuttamisen lisäksi tutustuttaa opiskelija virtuaalisen oppimisympäristön käyttöön ja etäopiskeluun. Lisäksi pyritään antamaan kuva nykyaikaisten, tehokkaiden matematiikka-ohjelmien käytön mahdollisuuksista. 6.2 Kurssin lähtötasovaatimukset Kurssi on tarkoitettu niille lukion laajan matematiikan lukijoille, jotka ovat suorittaneet kohtuullisella menestyksellä (kurssiarvosanojen keskiarvo vähintään 7)laajan matematiikan differentiaali- ja integraalilaskennan kurssit. Lisäksi tarvitaan Pentium-tason tietokone ja Internetyhteys sekä tietokoneen käytön perustaidot eli tekstinkäsittely ja Internetin käyttö. Muiden tarvittavien ohjelmien käyttöön perehdytään kurssilla. 6.3 Kurssin arviointi Kurssista annetaan numeroarviointi asteikolla 4-10, missä 4 tarkoittaa hylättyä suoritusta. Arviointi perustuu etätehtävien suorittamiseen ja työskentelyyn lähiopetusjaksoilla. Erityisesti innostuneisuus ja harrastuneisuus vaikuttavat arvosanaa nostavasti. Etätehtävien palautukselle asetetaan määräaika, jonka jälkeen palautettuja tehtäviä ei enää huomioida. Kurssin läpäisy edellyttää, että vähintään puolet annetuista etätehtävistä suoritetaan. Kurssin suorittaminen vaatii sekä etäopiskelua että osallistumista lähiopetusjaksoille. 6. 4 Kurssi virtuaalisessa oppimisympäristössä Kurssi löytyy palvelimelta http://cbl.edu.lahti.fi:8900.

Pääsivulta voidaan valita Course Listing, jonka takaa löytyvät kurssin esittelysivut. Näillä on yleistietoa kurssin suorittamisesta, ilmoittautumislomake kurssille sekä muutama esimerkkisivu kurssimateriaalista. Esimerkkisivut ovat normaaleja HTML-sivuja, joten ne eivät vaadi mitään plugin ohjelmia, kuten varsinaiset kurssisivut. Tämän materiaalin tarkoituksena on antaa perustietoja valinnan tai valitsematta jättämisen tueksi. Toinen pääsivun valinta on my WebCT, jonka takaa löytyvät varsinaiset kurssit, jotka puolestaan edellyttävät henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan. Kokeilutunnuksella oppilas ja salasanalla oppilas pääsee tästä eteenpäin.näin tullaan kuvitteellisen oppilas Matti Meikäläisen sivulle, josta on linkit kaikille niille kursseille, joihin hänellä on osallistumisoikeus. Valitsemalla Laajan matematiikan syventävä kurssi päästään tämän kurssin sivulle: Tähän kurssin opettaja on tuonut työkalut: sähköposti, kalenteri, josta ilmenee kurssin aikataulu, kurssikohtainen ilmoitustaulu, laatikko kotitehtäville ja niiden palautukselle sekä linkki varsinaiseen opiskelumateriaaliin. Varsinaisessa oppimateriaalissa on myös lomake kurssipalautteelle sekä mahdollisuus palautteen tarkasteluun, joka on suojattu salasanalla (salasana on salasana). 7. WebCT:n käyttö WebCT-ohjelmistossa eri oikeuksin varustettuja käyttäjätasoja on neljä: oppimisympäristön ylläpitäjä (administrator), kurssin suunnittelija (designer, opettaja), kurssin arvioija (grader) ja oppilas (student). Suurimmat oikeudet ovat ylläpitäjällä ja pienimmät oppilaalla. Näistä kurssiarvijoija on käytännössä tarpeeton. Hänen tehtävänsä olisi erilaisten testien ja kurssipalautteiden arviointi ja tarkastelu.käytännössä nämä työt kuuluvat kurssin opettajalle (designer). 7.1 Oppimisympäristön ylläpito Ylläpitäjä (administrator) huolehtii oppimisympäristön toimivuudesta ja käytön valvonnasta. Tärkeimmät tähän kuuluvat tehtävät ovat: käyttäjälisenssien ylläpito käytön valvonta (tilastotiedot käyttäjistä, opettajista ja palvelimen käytöstä) uusien kurssien luonti ja vanhojen tuhoaminen kurssiryhmien luonti, ja ylläpito varmuuskopioiden tekeminen ja palauttaminen

mahdollisuus käyttäjätietojen päivittämiseen, poistamiseen, lisäämiseen Käytännössä tulisi pyrkiä siihen, että jokaisen kurssin opettaja on vastuussa omasta kurssistaan huolehtien oppilastiedoista, oppimateriaalista ja tiedonvälityksestä. Ylläpitäjä vain luo tyhjän kurssin ja sille opettajan. 7.2 Kurssin ylläpito Kurssin ylläpito on kurssin opettajan tehtävä. Siihen kuuluvia keskeisiä tehtäviä ovat: Kurssin oppimateriaalin suunnittelu. Verkossa olevan oppimateriaalin olisi oltava HTMLmuodossa. Tämä ei enää ole ylitsepääsemätön rajoitus, sillä on ilmaisia ja helppokäyttöisiä HTML-editoreja ja ennen kaikkea uudet ohjelmat (Word, Excel, ) voivat tallentaa dokumentin suoraan HTML-muotoon automaattisesti. Jos käytetään jotakin muuta formaattia (esim word) on varmistuttava siitä, että jokaisella opiskelijalla on käytössään tätä formaattia lukeva ohjelma. Usein ongelmana ovat eri ohjelmaversiot: vanha versio ei lue uudella tallennettua, ellei sitten nimenomaan tallenneta vanhan ohjelman formaattiin. Yhtenä mahdollisuutena on tallentaa materiaali PDF-formaattiin, jota voidaan lukea selaimella, kunhan siihen on liitetty ilmainen Adobe Acrobat Reader plug in ohjelma. PDF-formaattiin tulostaminen vaatii kaupallisen Adobe Acrobat ohjelman, joskin täysin ilmainenkin keino on olemassa: Imuroidaan verkosta Aladdinin Ghostscript-ohjelma, joka muuttaa Postscript-tyyppisen tiedoston PDF-tiedostoksi. Myös audio- ja videoleikkeitä voi käyttää, mutta käytännön ongelmana ovat niiden suuri koko ja hitaan yhteydet. Kurssin oppimateriaalina voi olla myös kirjoja, lehtiä ja CDROM:lla olevaa multimediaa. Kokeiden ja kurssipalautelomakkeiden suunittelu Kurssin pääsivun rakentaminen. Pääsivulla ovat linkit valmiisiin työkaluihin (sähköposti, keskustelualue, kalenteri, ), oppimateriaaleihin, kurssipalauttelomakkeeseen, erilaisiin testeihin. Oppimateriaali tulee olla HTML-muodossa, joskin tietysti sähköpostin liitteenä voidaan toimittaa muunkinlaisia dokumentteja. Myös audio- ja videoleikkeet ovat mahdollisia. Kurssin kaikille avoimen esittelysivun laaatiminen. Oppilastietojen ylläpito. Opettaja voi tallentaa jokaisen opiskelijan tiedot yksitellen oppilastietokantaan antaen samalla jokaiselle opiskelijalle kurssikohtaisen tunnuksen ja salasanan. Tämä on aika työlästä, jos opiskelijoita on paljon, mutta toisaalta hyvin luotettava menetelmä. Toinen mahdollisuus on lukea oppilastiedot tietyllä tarkoin määrätyllä tavalla muotoilusta tekstitiedostosta. Tämä edellyttää, että tekstitiedosto saadaan näppärästi ja vähällä vaivalla esimerkiksi jostakin hallinto-ohjelmasta. Kolmas tapa on pitää kurssia avoimena, jolloin kuka tahansa voi sille ilmoittautua. Tämä mahdollistaa erilaiset sotkut: turhat ilmoittautumiset, saman henkilön useat ilmoittautumiset. Näin oppilastietokanta ei ole kovin luotettava. Opiskelijoiden mahdollinen jakaminen ryhmiin erilaisia ryhmätöitä varten. Jatkuva yhteydenpito kurssilaisten kesken. Opettajan on huolehdittava, että tiedot ovat ajantasalla. Kurssikalenterin tiedot ovat oikeita ja aikataulu on hyvissä ajoin kaikkien tiedossa. Keskustelualueen sisältö on asiallista ja ajankohtaista. Sähköpostiviesteihin on vastattava nopeasti. Kurssin arviointi, loppupalautteen antaminen opiskelijoille, suoritustietojen siirto kunkin opiskelijan oman koulun hallinto-ohjelmistoon.

Oppimisympäristö on helppokäyttöinen. Linkityksen valmiisiin työkaluihin on helppo tehdä. Sähköpostin ja keskustelualueen käyttö on sujuvaa eikä siihen tarvita mitään erillistä perehtymistä, jos on aikaisemmin käyttänyt jotakin muuta sähköpostijärjestelmää. Oman HTML-muotoisen oppimateriaalin siirto palvelimelle ei ole aivan yksinkertaista. Valmisohjelmien tekemät HTML-dokumentit muodostuvat monista eri tiedostoista ja alihakemistoista, jotka kaikki on osattava siirtää omalta työasemalta palvelimelle. Tällöin tiedostojen siirto yksi kerrallaan on liian työlästä, kun lisäksi pitäisi tehdä palvelimelle täsmälleen samannimiset alihakemistot kuin omalla koneella on. Valitetavasti WebCT:llä ei ole mahdollista siirtää kokonaisia alihakemistoja sisältöineen. Näin ainoaksi käytännön mahdollisuudeksi jää tiedostojen pakkaaminen työasemalla (zip), paketin siirtäminen palvelimelle ja lopuksi paketin purkaminen WebCT:n omaa unzip-toimintaa käyttäen. WebCT:ssä voi rakentaa myös testejä, mutta aika rajoitetusti. Sallitut testityypit ovat monivalinta, yhdistely, lyhyt vastaus ja pitkä vastaus. Näistä kolme ensimmäistä pisteytetään automaattisesti perustuen opettajan laatimisvaiheessa antamaan maksimipistemäärään ja vaihtoehtokohtaisiin painokertoimiin. Lyhyt vastaus tyyppi mahdollistaa myös erilaisten aukkotehtävien laatimisen. Neljäs tyyppi (pitkä vastaus) on essee, jossa opiskelija kirjoittaa vapaasti, mitä hän kysymyksestä tietää. Tätä ei tietenkään voi pisteyttää automaattisesti. Monipuolisemmat kokeet on toteutettava perinteisesti: opettaja postittaa kokeen vaikkapa Word-dokumenttina sähköpostin liitteenä ja oppilas lähettää samalla tavalla vastauksensa takaisin. Jos opiskelijoita on paljon, niin yhdeksi suurimmista ongelmista muodostuu oppilastietojen hallinnointi. Miten tiedot tallennetaan WebCT:hen? Miten tiedot siirretään kunkin opiskelijan oman oppilaitoksen tietokantaan? Ilmeisesti käytännössä paras tapa on tehdä kaikki manuaalisesti. WebCT tarjoaa pieniä mahdollisuuksia tiedonsiirtoon. Se pystyy lukemaan tietyn muotoisesta tekstitiedostosta oppilastietoja tietokantaansa ja siirto toiseenkin suuntaan on mahdollinen: oppilastietokannan tietoja voi tulostaa tekstitiedostoon. Myös ilmoittautuminen kursseille on ongelmallista. Avoin ilmoittautuminen on mahdollinen, jolloin kuka tahansa voi luoda itselleen tunnuksen ja tulla kurssille, mutta tästä seuraa monia ongelmia. Miten estetään huijareiden ilmoittautuminen? Entä jos sama henkilö ilmoittautuu monta kertaa? Jos kurssin koko on rajoitettu ja kurssi on täyttynyt, niin miten estetään jatkoilmoittautumiset? Jos kurssilla on lähtötasovaatimuksia, niin miten kontrolloidaan, että ilmoittautuja täyttää ne? Käytännössä avoin ilmoittautuminen ei toimi ja sitä ei tule sallia kuin poikkeustapauksissa. Niinpä ilmoittautuminen on hoidettava jotenkin muuten. Yksi mahdollisuus on suora ilmoittautuminen joko sähköpostitse tai puhelimitse kurssin opettajalle, jonka yhteystiedot löytyvät kurssin kaikille avoimelta infosivulta. Toinen mahdollisuus on, että opiskelija ilmoittautuu oman oppilaitoksen opintojenohjaajalle, joka taas välittää tiedon kurssin ylläpitäjälle (opettajalle tai sille oppilaitokselle, joka vastaa kurssista).tai voi myös ilmoittautua suoraan kurssista vastaavaan kouluun. Luvussa 9 olen tehnyt Perl-kielisten cgi-ohjelmien avulla www-pohjaisen ilmoittautumisjärjestelmän luvun 6 pilottikurssille. 8. WebCT:n käyttöohjeet Käyttöohjeissa selvitetään uuden kurssin perustamisen vaatimat toimenpiteet, jotka on jaettu kolmeen osaan: Ylläpitäjän (administrator), opettajan (designer) ja oppilaan toimet. HTMLmuodossa oleva materiaali löytyy osoitteesta http://www.edu.lahti.fi/~lehto/

9. Kurssille ilmoittautuminen, esimerkkinä pilottikurssi WebCT:n tarjoama mahdollisuus pitää kurssia avoimena ilmoittautumista varten sisältää monia vaaroja ja heikkouksia, joista on jo puhuttu luvussa 7.2. Lisäksi ainoat tiedot, jotka ilmoittautumisen yhteydessä voi antaa, ovat etu- ja sukunimi sekä käyttäjätunnus. Kuitenkin usein tarvittaisiin muutakin tietoa, kuten sähköpostiosoite, koulu jne. Niinpä luvun 6 pilottikurssille ilmoittautuminen päätettiin hoitaa Internetin kautta tekemällä tätä varten lomake, joka löytyy WebCT:n kurssiesittelysivuilta (Course Listing ja Laajan matematiikan syventävän kurssin i-sivut). Lomakkeen tiedot siirretään palvelimella olevalle cgi-ohjelmalle (tallennailmoittautuminen.cgi). Ohjelma tekee suku- ja etunimet yhteen liittämällä käyttäjätunnuksen ja tallentaa kaikki tiedot tekstitiedostoon. Ilmoittautumislomakkeen sisältö riippuu jonkin verran kurssista, mutta perustiedot (sukunimi, etunimi, koulu, email) ovat samat. Alla pilottikurssin Matematiikkaa monimuotoisesti ilmoittautumislomake. Samoin tehtiin cgi-ohjelma (lueilmoittautuminen.cgi), jolla voi lukea palvelimelta ilmoittautumistiedot selaimella näkyvään taulukkoon: Lisäksi tehtiin ohjelma (tallennawebct.cgi), joka tallentaa ilmoittautujien suku- ja etunimet sekä käyttäjätunnuksen sellaiseen tekstitiedostoon, jossa kentät erotetaan pilkulla ja eri tietueet ovat eri riveillä. Tästä tallennusmuodosta WebCT pystyy lukemaan tiedostot omaan oppilastietokantaan. Alla tiedosto WebCT:n ymmärtämässä muodossa. Sukunimi, Etunimi, User ID

Lehto,Hannu,LehtoHannu Lund,Hans,LundHans Koska osa ilmoittautumisista saattaa olla virheellisiä pilailuilmoittautumisia, niin laadittiin ohjelma (korjaa.cgi), joka tulostaa valitun tietueen tiedot lomakkeelle korjaamista tai tuhoamista varten. Varsinainen tietueen tietojen tuhoaminen tiedostosta tapahtuu ohjelmalla tuhoa.cgi. Samoin opettaja voi muuttaa valitsemansa tietueen tietoja, esimerkiksi korjata kirjoitusvirheet tai muuttaa tunnuksen, jos kahdelle oppilaalle tulee sama tunnus (paivitys.cgi). Ohjelmointikielenä käytettiin Perliä. Ilmoittautumislomakkeen saa siis näkyviin menemällä WebCT:llä osoitteessa http://cbl.edu.lahti.fi:8900 olevan pilottikurssin esittelysivuille tai suoraan osoitteesta http://www.edu.lahti.fi/~lehto/virtuaali/ilmoittautuminen/ilmoittautumislomake.html.ilmoittautumistietoja voi selata ja myös muokata osoitteessa http://www.edu.lahti.fi/~lehto/virtuaali/cgi-bin/lueilmoittautuminen.cgi. 10. Jatkosuunnitelmia Verkkopohjaisen oppimisympäristön käyttöä on tarkoitus laajentaa lukio-opintojen puitteissa matematiikan lisäksi muihin oppiaineisiin. Historia Lukion historian tutkielmakurssi. Kurssin tavoitteena on opetella tutkielman tekemisen perusteita: lähteiden käyttöä, lähdekritiikkiä, tutkimussuunnitelman tekemistä ja raportin laatimista. Kurssi alkaa opettajajohtoisella lähiopetuksella, mutta varsinaisen tutkielman tekeminen on hyvin itsenäistä työtä, jota voidaan mainiosti tehdä vaikkapa kotona tai kirjastossa. Opettajan rooli on paljolti ohjaava ja neuvova. Tämän tapaiseen työskentelyyn WebCT:n valmiit tutorointityökalut sopivat erinomaisesti. Oppimateriaali on lähinnä tutkielman laadintaohjeita, aihekokoelma ja lähdeaineistoviitteitä, ehkä myös esimerkkejä hyvistä tutkielmista. Oppilaiden valmiit tutkielmat voidaan myös julkaista verkossa, joskaan se ei ole välttämätöntä. Matematiikka Lukion pitkään matematiikkaan valmentava kurssi. Monille hyvillekin oppilaille siirtyminen peruskoulusta lukion pitkään matematiikkaan on vaikeaa: taidot ovat joillakin osa-alueilla heikot tai ainakin riittävä rutiini puuttuu. Osittain tämän takia pitkän matematiikan opinnot keskeyttäneitä on paljon. Kuitenkin pitkän matematiikan kunnollisesti suorittaneista on pulaa: opiskelupaikkoja on enemmän kuin pitkän matematiikan ylioppilastutkinnossa kirjoittaneita. Näin jatkoopiskelupaikkoja täytetään opiskelijoilla, joitten matematiikan taito on heikko ja tästä johtuen korkean asteen opinnoissa joudutaan opettamaan lukioon kuuluvia asioita. Heikot perustaidot aiheuttavat myös opintojen keskeytymisiä. Koko yhteiskunnan kannalta olisi hyödyllistä, jos pitkän matematiikan opiskelijoita olisi enemmän ja keskeyttäneitä vähemmän. Tähän pyritään vaikuttamaan lukion matematiikan valmentavalla kurssilla. Valmentava kurssi sopisi hyvin verkkoon. Opiskelutahti olisi vapaa ja voisi keskittyä niihin osaalueisiin, jotka ovat eniten retuperällä. Keskeistä tulisi olla kunnollinen ja huolellinen opiskelun ohjaaminen: oppilas saisi apua, neuvoja ja tukea aina tarvitessaan. Käytännön ongelmana on

vaikeus siirtää matemaattista tekstiä verkkoon. Tähän on kuitenkin jo ratkaisuja, joita olen tutkinut hypermediadokumentin laatimiskurssin harjoitustyössä. Taideaineet Alustavia suunnitelmia on tehty kuvataiteen, musiikin ja kirjallisuuden monimuotokursseista. Ne koostuisivat teoreettisesta lähiopetuksesta, työssä oppimisen jaksosta, joka toteutettaisiin Sysmän kesätapahtumien yhteydessä sekä verkossa tapahtuvasta etäopiskelusta. Ammatillisten ja lukio-opintojen yhdistäminen Lahden Ammatti-instituutin opskelijoilla on jo muutaman vuoden ajan ollut mahdollisuus suorittaa ammatillisten opintojen ohessa lukiokursseja äidinkielestä, ruotsista, englannista ja lyhyestä matematiikasta. Tavoitteena on yliopilastutkinnon suorittaminen näissä aineissa ja valkolakin saaminen. Monet opiskelijat haluaisivat kuitenkin matematiikan sijasta suorittaa reaaliaineiden kursseja ja kirjoittaa ylioppilastutkinnossa reaalin. Tämä ei kuitenkaan ole ollut käytännön syistä oikein mahdollista perinteisenä luokkaopetuksena. Verkkopohjainen oppimisympäristö tarjoaa nyt mahdollisuuden toteuttaa reaaliaineiden kursseja ja näin laajentaa lukio-opintojen kirjoa ammatillisella puolella. Lähteet Matikainen J. ja Manninen J. (toim.): Aikuiskoulutus verkossa: Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä, Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus Jyri Manninen: Oppimisympäristöt, Spektri 1/2000 s.19-20, Opetushallitus Hanna Salovaara: Verkkotyökaluja koulukäyttöön, OTE opetus ja teknologia 2/99 s.4-9 Reino Virrankoski: Symbolista merkistöä verkossa sekä WWW-pohjaisia opetusjärjestelmiä, Solmu-matematiikkalehti 2/1999-2000 s.26-29, Helsingin yliopiston matematiikan laitos Ojaniemi-Nurmela-Suvanto-Bruun: Opiskelijana tietoverkossa työkaluna WebCT, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus,1999 ETÄKAMU etäopetus multimediaverkoissa, kansallisen multimediaohjelman osaprojekti http://matriisi.ee.tut.fi/kamu/ TeleEducation NB, Kanada, New Brunswick http://cuda.teleeducation.nb.ca/distanceed/ WebCT, Web Course Tool http://webct.com/ www.blackboard.com http://www.blackboard.com/ Lotus Learning Space http://www.lotus.com/home.nsf/welcome/learnspace

Oulun yliopiston koulutusteknologian tutkimusyksikkö: ProTo Project Tools for Learning http://edtech.oulu.fi/proto2/ Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskus: Telsipro - Telematic Environment for Language Simulations http://oyt.oulu.fi/telsi-info/esittely/index.html Oulun Nettinikkarit oy: Nebed http://www.nettinikkarit.fi/tyokalut/nebed.htm Adobe Acrobat http://www.adobe.com/products/acrobat/ Aladdin Ghostscript http://www.cs.wisc.edu/~ghost/aladdin/index.html Web-ohjelmointi, Educational Technology Unit, Turun yliopisto http://www.kas.utu.fi/papers/opetusteknologia/webohjelmointi/ Tietoverkot ja etäopetus, Educational Technology Unit, Turun yliopisto http://www.kas.utu.fi/papers/opetusteknologia/tietoverkko/ Perl-kielen dokumentointi, www.perl.com http://www.perl.com/pub/v/documentation Perl-kielen kotisivu http://www.perl.com/ Nik Silver: Perl tutorial, University of Leeds http://www.scs.leeds.ac.uk/perl/start.html Liitteet Perl-kielisten cgi-ohjelmien lähdekoodit 1. Ilmoittautumislomakkeen tietojen tallennus palvelimelle (tallenailmoittautuminen.cgi) #!/usr/bin/perl -w # Tallennetaan lomakkeelle kirjoitetut tiedot tekstitiedostoon, jossa # jokainen kenttä erotetaan rivinvaihdolla. # Tiedostoon ensimmäiseksi ja toiseksi kentäksi tulevat suku- ja etunimet # sekä kolmanneksi kentäksi suku- ja etunimistä yhdistämällä tehty tunnus, # jota lomakkeen muut kentät sitten seuraavat. # Jos jokin lomakkeen kenttä on tyhjä, niin tietoja ei tallenneta, vaan # tulostetaan kehote täyttää kaikki kentät. use CGI;

$tiedostonimi = "matematiikka.txt"; $cgi_data = CGI->new(); $tyylisivu = "../ilmoittautuminen/tyylisivu2.css"; $paluulinkki = "../ilmoittautuminen/ilmoittautumislomake.html"; $tietueenloppu = "**##??\n"; $sukunimi = $cgi_data->param('sukunimi'); $etunimi = $cgi_data->param('etunimi'); $koulu = $cgi_data->param('koulu'); $email = $cgi_data->param('email'); $lukumaara = $cgi_data->param('lukumaara'); $keskiarvo = $cgi_data->param('keskiarvo'); if ($sukunimi eq "" $etunimi eq "" $koulu eq "" $email eq ""){ print "Content-type: text/html\n\n"; print" <HTML> <HEAD> <TITLE> Virheilmoitus </TITLE> <LINK REL=stylesheet TYPE=text/css HREF=$tyylisivu> </HEAD> <BODY> <H3>Et täyttänyt kaikkia kenttiä!</h3> Valitse <A HREF=$paluulinkki>paluu</A> ja täytä lomake uudestaan. "; } else{ open(kirjoitustiedosto,">>$tiedostonimi"); $tunnus = $sukunimi.$etunimi; #Merkkijonojen liitäminen peräkkäin print KIRJOITUSTIEDOSTO "$sukunimi\n$etunimi\n$tunnus\n$koulu\n$email\n$lukumaara\n$keskiarvo\n$tietuee nloppu"; close(kirjoitustiedosto); print "Content-type: text/html\n\n"; print" <HTML> <HEAD> <TITLE> Lomake lähetetty </TITLE> <LINK REL=stylesheet TYPE=text/css HREF=$tyylisivu> </HEAD> <BODY> <H3>Ilmoittautuminen lähetetty</h3> Kiitos

"; print " $etunimi $sukunimi"; print" <BR><BR> <A HREF=$paluulinkki>Paluu takaisin lomakesivulle</a> </BODY> </HTML> "; 2. Ilmoittautumistietojen lukeminen palvelimelta työasemalle (lueilmoittautuminen.cgi) #!/usr/bin/perl -w #Luetaan ilmoittautumistiedot tiedostosta ja näytetään ne HTML-sivun #taulukossa. Lisäksi sivulle tulostuu kaksi lomaketta, joista #toisesta voidaan siirtyä korjaamaan valittua tietuetta ja toisesta #voidaan tiedot tulostaa uuteen tiedostoon muotoon, josta ne voidaan #lukea suoraan WebCT:hen. use CGI; $tiedostonimi = "matematiikka.txt"; $cgi_data = CGI->new(); $tyylisivu = "../ilmoittautuminen/tyylisivu2.css"; $tietueenloppu = "**##??\n"; $juokseva = 1; $rivienlkm = 0; open(lukutiedosto, "$tiedostonimi"); @rivit = <LUKUTIEDOSTO>; close(lukutiedosto); @otsikot = (" ", "Sukunimi", "Etunimi", "Tunnus", "Koulu", "email", "Kursseja", "Arvosana"); print "Content-type: text/html\n\n"; print" <HTML> <HEAD> <TITLE> Ilmoittautuneet </TITLE> <LINK REL=stylesheet TYPE=text/css HREF=$tyylisivu> </HEAD> <BODY> <CENTER><H3>Kurssille ilmoittautuneet</h3></center> <TABLE WIDTH=100% BORDER=1> <TR> "; for ($laskuri = 0; $laskuri < 8; $laskuri = $laskuri+1){

print "<TH> $otsikot[$laskuri] </TH>"; print "</TR><TR><TD>$juokseva</TD>"; foreach $rivi(@rivit){ $rivienlkm = $rivienlkm+1; if ($rivi ne $tietueenloppu){ print "<TD> $rivi </TD>"; } else{ $juokseva = $juokseva+1; if ($rivienlkm < $#rivit+1){ print "</TR><TR><TD>$juokseva</TD>"; print' </TR> </TABLE> <BR> <B> Jos haluat poistaa tai korjata tietoja, niin anna tietueen numero.<b> <FORM METHOD="POST" ACTION="http://www.edu.lahti.fi/~lehto/virtuaali/cgibin/korjaa.cgi"> Korjattavan tietueen numero: <SELECT NAME="tieto"> '; for ($i = 1; $i < $juokseva; $i = $i+1){ print"<option> $i"; print" </SELECT> <INPUT TYPE=SUBMIT NAME=Korjaa VALUE=Korjaa> </FORM> <HR> <B>Haluatko tallentaa tiedoston muotoon, jonka WebCT pystyy lukemaan?</b> <FORM METHOD=POST ACTION=http://www.edu.lahti.fi/~lehto/virtuaali/cgibin/tallennawebct.cgi> <INPUT TYPE=SUBMIT NAME=Kyllä VALUE=Kyllä> </FORM> </BODY> </HTML> "; 3. Ilmoittautumistietojen tallennus WebCT:n ymmärtämään muotoon (tallennawebct.cgi) #!/usr/bin/perl -w # Sukunimi, etunimi ja tunnus tallennetaan uuteen tiedostoon pilkulla erotettuina # niin, että yksi tietue muodostaa yhden rivin.

use CGI; $tiedostonimi = "matematiikka.txt"; $tiedostonimiwebct = "matematiikkawebct.txt"; $cgi_data = CGI->new(); $tyylisivu = "../ilmoittautuminen/tyylisivu2.css"; $paluulinkki = "lueilmoittautuminen.cgi"; $tietueenloppu = "**##??\n"; $apu = 0; open(lukutiedosto, "<$tiedostonimi"); @rivit = <LUKUTIEDOSTO>; close(lukutiedosto); open(kirjoitustiedosto, ">$tiedostonimiwebct"); print KIRJOITUSTIEDOSTO "Sukunimi, Etunimi, User ID \n"; foreach $rivi(@rivit){ if ($rivi ne $tietueenloppu){ $apu = $apu+1; if ($apu < 4){ $pituus = length $rivi; $osajono = substr($rivi, 0, $pituus-1); #poistetaan rivinvaihto if ($apu <3) {print KIRJOITUSTIEDOSTO "$osajono,";} else {print KIRJOITUSTIEDOSTO "$osajono\n"; } } else{ $apu = 0; close(kirjoitustiedosto); print "Content-type: text/html\n\n"; print" <HTML> <HEAD> <TITLE> Ilmoitus </TITLE> <LINK REL=stylesheet TYPE=text/css HREF=$tyylisivu> </HEAD> <BODY> Tiedot tallennettu WebCT:n ymmärtämään muotoon!<br> <A HREF=$paluulinkki>Paluu</A> </BODY> </HTML> ";