KASVIATLAS 2018: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

Samankaltaiset tiedostot
KASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen


TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Avoimet luontohavainnot

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä

Esim. Pulssi-muuttujan frekvenssijakauma, aineisto luentomoniste liite 4

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

SAS -kartat Taloustohtori -verkkopalveluissa

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

Marjahavaintojen tallennus Marjahavainnot.fi järjestelmään

Tehtävät 1/11. TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta Valintakoe Matematiikka ja tilastotiede. Sukunimi (painokirjaimin)

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.

Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Riistalaskennat ja riistantutkimus

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2019

PAIKKATIEDON MAHDOLLISUUDET MAATILOJEN BIOENERGIAPOTENTIAALIN KARTOITUKSESSA JA KÄYTÖN EDISTÄMISESSÄ: CASE POHJOIS- POHJANMAA

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Ponnahdusikkunoiden ja karttatekstien hallitseminen ArcGIS Online kartoissa

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA AINEISTO...

Vesilinnut vuonna 2012

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2017 TULOSPALVELUN OHJEET LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo

Kuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa.

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Yliopiston puistoalueet

Saavutettavuustarkastelut

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2018

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

11. laskuharjoituskierros, vko 15, ratkaisut

Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Tilastoja yleisurheillen

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA ( , päivitetty )

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Ruotsalon kyläasutuksen rakentamispaineselvitys

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Riistakolmiot Havainnoista käytäntöön

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

Kokoelmakilpailu Lomakeohje, Laji.fi-sarja 1. Rekisteröityminen

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetotilanne. Luumäki Erkki Kiukas

Opettajan arviointinäkymä

Diagrammeja ja tunnuslukuja luokkani oppilaista

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

E-luvun laskentaan tarvittava

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

Ensihoitopalvelun valtakunnallinen palvelutasopäätösdata tammi-kesäkuu 2018

Eläkettä saavien lasten Lesken ja entisen Lasten kerroin

Tampereen vetokoiraseura ry:n vuoden parhaat koirat

VÄESTÖKARTTOJA PAIKKATIETOIKKUNASSA. Matias Järvinen 2019

Hannu mies LTK 180 Johanna nainen HuTK 168 Laura nainen LuTK 173 Jere mies NA 173 Riitta nainen LTK 164

1. TILASTOLLINEN HAHMONTUNNISTUS

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

Tilastomenetelmien lopputyö

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Liite 1 b. Oripään (14.) tarjousalueet kartalla

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

KUKSAOHJEITA SAVUILLE

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen rakentamispaineselvitys - Öja ja Knivsund - - Vitsari -

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Keskusten elinvoimaluvut 2018

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin

Transkriptio:

KASVIATLAS 2018: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 14.6.2019) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (24 1.1%) 30-49 (23 1.1%) 20-29 (30 1.4%) 15-19 (30 1.4%) 10-14 (118 5.6%) 5-9 (102 4.8%) 3-4 (172 8.1%) 2 (514 24.1%) 1 (1116 52.2%) Kuva 1. Kasviatlas 2018: kattavasti tutkittujen neliökilometriruutujen lukumäärä neliöpeninkulmittain. Sulkeissa olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden niistä 2136 neliöpeninkulmasta, joilta on ainakin yksi kattava neliökilometriruuturuutu.

1000-1551 4 0.1% 500-999 210 5.4% 450-499 129 3.3% 400-449 180 4.7% 350-399 254 6.4% 300-349 332 8.6% 250-299 630 16.3% 200-249 867 22.5% 150-199 746 19.3% 100-149 313 8.1% 50-99 105 2.7% 1-49 44 1.1% X 0 45 1.2% Kuva 2. Kasviatlas 2018: 10 km x 10 km ruutujen lajimäärä. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista 3859 ruudusta.

400-435 6 0.2% 350-399 13 0.3% 300-349 11 0.3% 250-299 17 0.4% 200-249 26 0.7% 150-199 53 1.4% 100-149 277 7.2% 75-99 344 8.9% 50-74 496 12.9% 25-49 930 24.1% 10-24 926 24.0% 5-9 313 8.1% 1-4 249 6.5% 0 198 5.1% Kuva 3. Kasviatlas 2018: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä on laskettu ainakin 20%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden. Jokainen laskennan perusteella näin yleinen laji on tavattu 198 neliöpeninkulmalta (rastilla merkityt ruudut). - Esimerkki: 13 neliöpeninkulmalta (0,3% kaikista) puuttuu 350-399 sellaista lajia, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ao. ruudun keskustan neliökilometrillä on laskettu vähintään 20%.

100 52 1.3% 90-99 25 0.6% 80-89 10 0.3% 70-79 25 0.6% 60-69 37 1.0% 50-59 92 2.4% 40-49 232 6.0% 30-39 373 9.7% 20-29 519 13.4% 10-19 976 25.3% 5-9 699 18.1% 1-5 515 13.3%.2 -.99 106 2.7% 0 198 5.1% Kuva 4. Kasviatlas 2018: puuttuvien lajien osuus kaikista niistä lajeista, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustassa laskettu ainakin 20%. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden prosentteina. Mitä korkeampi prosenttiluku, sen suurempi osuus frekvenssilaskennan perusteella näin yleisistä lajeista on ruudulta havaitsematta. Esimerkki: 25 neliöpeninkulmalta (0,6% kaikista ruuduista) puuttuu havainto 90-99% niistä lajeista, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ao. ruudun keskustan neliökilometrillä on laskettu vähintään 20%.

270-280 18 0.5% 240-269 142 3.7% 210-239 354 9.2% 180-209 646 16.6% 150-179 17.9% 120-149 1065 27.6% 90-120 751 19.5% 60-89 195 5.1% 55-59 2 0.1% Kuva 5. Kasviatlas 2018: neliöpeninkulmien keskikohdan neliökilometrin odotettu lajilukumäärä. Laskettu summaamalla kaikkien lajien frekvenssit yhteen. Luokkarajojen (rajat 30 lajin välein) perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden prosentteina.

220-280 399 10.3% 192-219 412 10.7% 180-191 382 9.9% 162-179 373 9.7% 147-161 378 9.8% 138-146 391 10.1% 128-137 369 9.6% 113-127 401 10.4% 98-112 398 10.3% 55-97 375 9.7% Kuva 6. Kasviatlas 2018: neliöpeninkulmien keskikohdan neliökilometrin odotettu lajilukumäärä. Sama kuin kuva 5, mutta tässä symbolit valittu niin, että kussakin luokassa on likimain yhtä paljon ruutuja (tasainen frekvenssijakauma).

1000-1551 4 0.1% - 999 34 0.9% 600-699 67 1.7% 550-599 47 1.2% 500-549 94 2.4% 450-499 176 4.6% 400-449 266 6.9% 350-399 344 8.9% 300-349 598 15.5% 250-299 946 24.5% 200-249 819 21.2% 150-199 390 10.1% 113-149 74 1.9% Kuva 7. Kasviatlas 2018: Neliöpeninkulmalta tavattujen lajien ja sen keskustan neliökilometrille ennustettujen yleisten lajien (frekvenssi väh. 20%) yhteismäärä. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden. Esimerkki: 344 neliöpeninkulmaruudulla on i) tavattu tai ii) ruudulla keskustan neliökilometrillä on laskennallisesti arvioitu yleiseksi yhteensä 350-399 lajia. - Vertaa kuvaan 2, jossa vain todellisiin havaintoihin perustuvat neliöpeninkulmien lajiluvut.

100 510 13.2% 90-99 1868 48.4% 80-89 649 16.8% 70-79 308 8.0% 60-69 197 5.1% 50-59 140 3.6% 40-49 60 1.6% 30-39 25 0.6% 20-29 13 0.3% 10-19 11 0.3% 1-9 17 0.4% 0 61 1.6% Kuva 8. Kasviatlas 2018: sadan koko maassa yleisimmän lajin lukumäärä neliöpeninkulmittain. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden. Yleisimmillä lajeila tässä tarkoitetaan niitä, joilta vuoden 2018kartastossa on havainto useimmilta ruuduilla (2901-3762 ruudulta). Viisi yleisintä Juniperus communis (3762 ruutua), Avenella flexuosa (3761), Chamaenerion angustifolium (3749), Vaccinium vitis-idaea (3743) ja Betula pubescens (3741).

Havaintoja / Records 25000-59386 21 0.5% 10000-24999 102 2.6% 5000-9999 127 3.3% 2500-4999 344 8.9% 1000-2499 1185 30.7% 500-999 1230 31.9% 400-499 263 6.8% 300-399 234 6.1% 200-299 141 3.7% 100-199 100 2.6% 1-99 68 1.8% 0 44 1.1% Kuva 9. Kasviatlas 2018: havaintojen määrä neliöpeninkulmittain. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista ruuduista. Esimerkki: 263 neliöpeninkulmalta (6,8 % kaikista 3859 ruudusta) on tietokantaan tallennettu 400-499 havaintoa.

600-1027 29 0.8% 500-599 67 1.7% 450-499 53 1.4% 400-449 97 2.5% 350-399 157 4.1% 300-349 209 5.4% 250-299 434 11.2% 200-249 17.2% 150-199 865 22.4% 100-149 743 19.3% 50-99 290 7.5% 1-49 130 3.4% 0 120 3.1% Kuva 10. Kasviatlas 2018: 10 x 10 km:n ruutujen lajimäärä; havainnot vuosilta 1985-2018. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista ruuduista. Vertaa kuvaan 2.

70-76 3 0.08% 60-69 2 0.05% 50-59 7 0.18% 40-49 14 0.36% 30-39 13 0.34% 20-29 28 0.73% 15-19 28 0.73% 10-14 33 0.86% 5-9 140 3.63% 2-4 283 7.33% 1 257 6.67% 0 3051 79.06% Kuva 11. Kasviatlas 2018: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 90%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. 3051 ruudulta (79.06%) ruudulta on tieto kaikista tähän niistä kasveista, joiden frekvenssi ainakin 90%.

100-122 7 0.2% 90-99 5 0.1% 80-89 4 0.1% 70-79 7 0.2% 60-69 6 0.2% 50-59 18 0.5% 40-49 18 0.5% 30-39 33 0.9% 20-29 48 1.2% 10-19 177 4.6% 5-9 257 6.7% 2-4 371 9.6% 1 290 7.5% 0 2618 67.8% Kuva 12. Kasviatlas 2018: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 80%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. 2618 ruudulta (67.8% kaikista) on tieto kaikista niistä kasveista, joiden frekvenssiksi laskettu ainakin 80%.

200-232 12 0.3% 150-199 22 0.6% 120-149 21 0.5% 100-119 15 0.4% 80-99 35 0.9% 60-79 64 1.7% 50-59 58 1.5% 40-49 117 3.0% 30-39 201 5.2% 20-29 254 6.6% 10-19 466 12.1% 5-9 471 12.2% 1-4 1056 27.4% - 1067 27.5% Kuva 13. Kasviatlas 2018: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 50%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. 1067 ruudulta (27.5% kaikista) on tieto kaikista niistä kasveista, joiden frekvenssiksi on laskettu ainakin 50%.

1000-3947 68 0.1% 500-999 708 0.8% 200-499 7318 8.2% 100-199 10035 11.3% 50-99 11818 13.3% 25-49 5 8.6% 10-24 20040 22.5% 6-9 12102 13.6% 2-5 4 8.1% 1 20252 22.7% Kuva 14. Kastikka-tietokannan havaintojen määrä neliökilometriä kohti 31.5.2019. Esimerkki tulkinnasta: 7318:ltä eri neliökilometrin ruudulta on tietokannassa 200-499 havaintoa. Havaintoja kaikkiaan 90 eri neliökilometriltä, josta 4 on 8.2%.

200-252 7 0.2% 100-199 63 1.6% 50-99 146 3.8% 20-49 379 9.8% 15-19 221 5.7% 10-14 417 10.8% 5-9 1066 27.6% 3-4 932 24.2% 1-2 592 15.3% <1 34 0.9% Kuva 15. Kasviatlas 2018: frekvenssilaskennassa käytetyt ruutukohtaiset painotusarvot. Mitä pienempi arvo, sen suurempi vaikutus yksittäisellä neliökilometrin lajilistalla on atlaksen frekvenssikartttoihin.

31.00-252.67 15.80-30.99 10.70-15.79 7.80-10.69 6.15-7.79 4.95-6.14 4.08-4.94 3.30-4.07 2.45-3.29 0.04-2.44 Kuva 16. Kasviatlas 2018: frekvenssilaskennassa käytetyt ruutukohtaiset painotusarvo, tasainen frekvenssijakauma (kussakin luokassa likimain sama määrä ruutuja). Mitä pienempi arvo, sen suurempi vaikutus yksittäisellä neliökilometrin lajilistalla on atlaksen frekvenssikartttoihin.