Pentti Harju TEKNISTEN ALOJEN PERUSTYÖT Luokkaopetus CD
Sisällys Työturvallisuus 4 Materiaaleja ja niiden käyttöjä 33 Kiinnitys ja kannakonti 52 Metallityöt 69 Hitsaus ja juotto 108 Putket ja kanavat 134 Energialähteet 211 Kiinteistön lämmitys 226 Ilmastointi 262 Lämmön säätö 273 Vesi- ja viemäri 279 Hydrauliikka ja pneumatiikka 288 Sähkö 325
6 Työturvallisuus Silmien- ja kasvojen suojaimet Silmä on herkkä elin, ja usein sen vauriot tapahtuvat silmänräpäyksessä ollen pysyviä. Suojaimien käytöstä tulisi tehdä tapa. Suojaimia on käytettävä mieluiten liikaa, kun yhden kerran liian vähän. Käytä suojalaseja kaikenlaisissa hionta- ja talttaustöissä sekä yleensäkin töissä, joissa voit saada roskia tai siruja silmiisi. Yläkuvassa on koko kasvo-osaa suojaava visiiri ja hitsauskypärä, jossa on automaattisesti tummuva hitsauslasi. 6
12 Työturvallisuus Ihmiskehon sisäisen sähköjärjestelmän avulla ylläpidetään erilaisia toimintoja. Esimerkiksi lihasten solujen supistuminen saadaan aikaan pääosin hermoja pitkin etenevien sähköimpulssien avulla. Ulkopuolinen sähkö on haitta, joka häiritsee järjestelmän toimintaa jopa surmaten ihmisen. Sähkötapaturmat voivat yllättää erikoisuudellaan. Seuraavana on joitakin epätavallisempia sähkötapaturman mahdollisuuksia. Kolme nuorta oli oikaissut ratapihan poikki radan takana olevalla asuntoalueelle. Yksi pojista kiipesi jostain syystä raiteille pysäköidyn junavaunun katolle ja kosketti päällään 25 kv ajojohdinta. Syntyneen valokaaren vaikutuksesta uhri oli palanut pahoin ja pudonnut katolta maahan saaden välittömästi surmansa. 4 A D! Yläkuvassa ihmisen kehon on ajateltu rakentuvan yksittäisistä vastuksista. Lisänä siihen tulevat esimerkiksi kengistä ja työkaluista tulevat vastukset. Kuva, TUKES, kodin sähköturvallisuusopas Leija Myös leijan lennätykseen kannattaa etsiä avoin paikka, jossa ei ole sähkölinjoja lähellä. Leijan lennätinnaruksi ei koskaan saa valita sähköä johtavaa materiaalia. 12 Kuva, TUKES, kodin sähköturvallisuusopas
Työturvallisuus 19 0 = = I JA JJK = L = E A = EHEI JA JJ L F H= EI JK = L = F = = JA H H E Pikaistukkaa käytetään yleisimmin poraukseen ja ruuvien vääntöön I E EHEI JA JJ L F E = EI JK = EHEI JO I @ A @ A EE E 19
26 Työturvallisuus A-tikkaita saa käyttää työalustana lyhytkestoisissa töissä, kun työtelineiden kasausta ei voida työn lyhykäisyyden vuoksi kohtuudella edellyttää. Tikkaita saa käyttää vain normaalin huonekorkeuden omaavissa tiloissa, kun alusta on tasainen ja painumaton. Nojatikkaita saa käyttää vain kertaluontoisiin, lyhytaikaisiin töihin. A-tikkaat. Esimerkiksi standardien SFS-EN 131-1 ja SFS-EN 131-2 mukaiset tikkaat ovat asianmukaiset. 26 Työpukin korkeus saa olla enintään 2,0 metriä.
Kiinnitys ja kannakointi 63 Koolaus- ja karmitulppa Osan avulla voidaan kiinnittää esimerkiksi oven- ja ikkunankarmit seiniin tai lattiaan. Reikä porataan kiinnitettävän osan läpi seinään yhdellä porauksella. Kipsilevytulppa Kevyempiä tarvikkeita, esimerkiksi kaappeja, voidaan kiinnit tää gyproclevyseinään kipsilevytulpan avulla. Ontelotulppa Kevyiden tarvikkeiden kiinnitys kipsilevyseinään ontelotulpan avulla. 63
72 Metallityöt EE JA EJJ= A K = 5 EI EJJ= K I 7 EJJ= K I 5 EI EJJ= K I A K = J K EI JE EJJ= = I JA E 4 K 5 EEHJ K F F E E = K EJK I EE K L = EJJ= A K = 5 O L O O I EJJ= K I F E = J EJJ= K I F E = J 5 O L O O I EJJ= K I EA E 5 O L O O I EJJ= K I Vakiomallisessa työntömitassa on perusasteikolla millimetri- ja tuuma-asteikot. Noonioasteikko on usein 20-jakoinen. Viereisen kuvan työntömitan sisä- tai ulkomittauskärkiä ei saa käyttää esimerkiksi suuntaispiirtimenä. K A =! $! $ K K D J= K K D J= J= I = A 72
Metallityöt 83 Hionnassa kappaleesta poistetaan ainetta hiomalaikan avulla. Työstä lähtee kipinäsuihku ja asentajalla on oltava ajantasalla oleva tulityökortti. Silmäsuojainten käyttö on ehdoton. Pitempiaikainen käyttö vaatii kuulosuojainten käyttöä ja joissakin tapauksissa myös hengityssuojain on tarpeellinen. Penkkihiomakoneen käyttö Yleensä penkkihiomakoneen toisen pään laikka on karkea ja toisen hieno. Eron näkee silmällä tarkastelemalla. Hiontaan käytetään laikan ulkokehää, mutta myös sen reuna on käytettävissä. Erilaisia laikkatyyppejä 5 K H= = E = O A A I F A ED E = A = J = EI K = E = K = D E = A A I A A = F = = E = K = D E = A A D E = = E = 0 E J= JK E 0 E J= F O Hiontatuen maksimietäisyys Laikka oikaistaan ja teroitetaan silloin, kun se on soikea, kun sen pintaan kuluu ura tai laikka tukkeutuu kiinnitarttuneesta metallista tai se tulee pinnaltaan lasimaiseksi ja sen hiomajyvät tylsyvät. Oikaisurissaa painetaan laikkaa vasten ja liikutetaan sivusuunnassa koko laikan paksuuden verran. Varo, ettet lipsauta rissaa laikan ohi ja työnnä käsiäsi laikkaan. 83
100 Metallityöt 2 H= = E A 6 K HL = O J E 0 J I A EI = H= JA H EA HH I K L K L = E J= JJ HE = I E EA HH I K K = 2 H= K I F H A K I I J = K EJK I 2 H= K I I O L O O @ A H= EJE 6 A H EHH JK I 6 A H = I A EE EJO I 6 O F O @ K EJK I 6 O L = A HK K L EF K HEI JE 6 A H I O JJ EE EJJO O F H= = H= = A L O A I JE O @ A EA HE L = HI E EA HK = F H= I E= D = K I HA K = A D JE EHEI JA J E = = L = E J= = I JK K H= 6 A H EHH JK I D EI J= D = K I HA K = 100 HI A D E EE EJJO O F H= = H= = A L O A I JE O @ A = I JK K H= HI A D E I EI JA H L = HHA I I = D E= L = I J= = L = = HJE = A D JE H E
120 Hitsaus ja juotto TIG-hitsaus on suojakaasukaarihitsausmenetelmä, missä hitsautumiseen tarvittava lämpöenergia saadaan kulumattoman volframelektrodin ja työkappaleen välissä palavasta valokaaresta. Hitsauspaikkaan johdetaan suojaava kaasu. Hitsaus suoritetaan lisäaineen avulla tai ilman. Lisäaine tuodaan hitsiin samaan tapaan kuin kaasuhitsauksessa. 5 K = = = I K 6 1/ L EHJ= D @ A = C A A JJEL A JJEE E 6 = I = J= EL = ED J L EHJ= 5 K = = = I K 0 EJI = K I F EI J E EEF = EI E A = I A J 5 K = = = I K 8 BH= A A JH @ E D EJI = K I L EHJ= = = I K I K K JE 0 EJI E EI = E A = = 5 K = = = I K = K A 2 A HK I = E A 2 A HK I = E A 0 EJI EI K = = L = = = HE 4 = E = = I K I K K JJE A = K E " N A A JH @ E D = = EI E = = = I K HEEJJ L EL EHJ= K I = E = # # I = = I K " E EI = E A = =! N 8 BH= A A JH @ E $ = F = % " ) $ & 120 8 = = = HE $
138 Putket ja kanavat Sahassa voi olla pyörivä tai edestakaisin liikkuva terä. Opettele käyttämään myös tällaisia sahoja, koska niitä käytetään työelämässä. Putkileikkuri on hyvä putkenkatkaisulaite. Leikkurilla katkaistaessa terä tunkeutuu putkeen eikä lastua muodostu. Katkaistu pää täytyy aina jyrsiä muodostuneen kuroutuman takia. Kun käytät leikkurissa ehjiä ja teräviä teriä, pienennät jyrsinnän tarvetta. Leikkuri laitetaan putkessa olevan katkaisumerkin kohdalle aukko ylöspäin. Terä kiristetään putkeen kiinni ja leikkuri kierretään putken ympäri. Terää kiristetään jälleen kunnosta riippuen ehkä ¼ kierrosta ja leikkuri kierretään putken ympäri. Näin jatketaan loppuun asti. 6 A H K F F = = F K J A A I A A E F EI J= = I JK = F K J A I J= 2 K J E 6 K E HK = J K H K JK = JA H EI A I I A E K HEI I = O I EJA H = = I E JK EHK = = J = = A EL = JF K J A F I E JA A JJA EK F K EI J= O HI E J J= HL EJ= 6 K E HK = J D = = L = J = J = EI K I K H= = 8 = E F K J A I EI A L = K H K = O HI EJ F EI 138
Putket ja kanavat 163 8 = K HE EJK K J+ K F K J A F L E@ = = H = J= = E> H E JEJK K H = = K L = I EJJ= = = J= L = = 2 K J A F A = EJA J= = L = I JE A = I EI JO A JJO JK K H = F = JJ= = F K J A F O HA I E L = I JE A JJ= L = I JA 8 O I A E J K F = HEF K J A K D L = K I I K D L = K I A I O L O O I L D E J! N I = = A K I F ED @ A EI I JK K H = F = E A J= = = D L A = L K = = I E= = EI A I JEI EI E = = A K I F = = J EE K L = JI JA EJJ EI A I JEK I = K D L = K I L = EI JK K Juotettavassa liitoksessa putken päähän tehdään laajennuspihtien tai lyöntituurnan avulla laajennus, jossa välys on korkeintaan 0,2 mm ja liitospituus vähintään 3 x ohuemman putken seinämävahvuus. Putken pää täytyy aina hehkuttaa ennen muhvausta, koska kova kupariputki repeää. Putken pään laajennus Putkien liitokset voidaan tehdä juottamalla myös ilman tehdasvalmisteisia osia. Liitoksessa putken päähän tehdään laajennuspihtien tai lyöntituurnan avulla laajennus, jossa välys on korkeintaan 0,2 mm ja liitospituus vähintään 3 x ohuemman putken seinämävahvuus. K = D L = JF = E A J= = L = ED A A I I = O D JA A = = A K I L = EI L = ED A A I I = = D L = J F = E A J= = O D JA A 2 K J A F JK A A = = A K I F = A JJ= L = I JA 2 ED @ A E L E@ = = = = A J= = L EEI EF K J E = K F = HEF K J A K J I I 8 O I # 8 D E J! N I K JA E A O JO O = F A = = H= = L = EE K J I A O L F E J= A EI = = = L = = = L = = K L = K = E A K I K JA JJ= J= HL EJ= = L = E EEJA JJ A I I A I I E E I = = K F = HEE F A = L A I E D @ O JO I EHH EJJ= = K I K JA JJ= EEJ I A F E = I J= Jokaiselle kupariputkisuuruudelle on oma vaihdettava laajennuspää. Pään sisällä olevan jousen takia putken pää on hyvä jäähdyttää. 163
202 Putket ja kanavat Tulpatut kanavat pysyvät kuljetuksen ja varastoinnin aikana sisältä puhtaina. Kierresaumatun IV-kanavan katkaisusaha Kanavan kannakointi Kierresaumattu kanava on sinkitystä teräslevynauhasta valmistettu saumattu putki. Kanavan pituus on 6 m. Kanavat toimitetaan työmaalle päät tulpattuna. Näin saadaan asennettua mahdollisimman puhtaita kanavia. Nykysuuntauksen mukaan kanavat asennetaan myös mahdollisimman puhtaina. Niinpä kanavan katkaisu suoritetaan muilla työkaluilla kuin katkaisulaikan avulla, koska laikkaus vie kanavan sisäpintaan hiomapölyä, likaa. Kanavan halkaisijat ovat 80, 100, 125, 160...1000 mm. Kanava ei ole täysin ilmatiivis, vaan sille sallitaan vuotoilmamäärä. Tiiviyden mukaan kanavat jaetaan eri luokkiin ja luokituksen mukaan niitä saadaan asentaa erilaisiin kohteisiin Kanavan jatkaminen Kanavan katkaisu Jatkoyhteen kumitiiviste suorittaa tiivistyksen ja pop- niitit pitävät liitoksen yhdessä. Jatkoyhde on paikallaan 202
Energialähteet 213 Aktiivinen aurinkolämmitys Lämpötila-antureiden (TE1, TE2 ja TE3) avulla varmistetaan varaajan veden kierrätys aurinkokerääjän kautta vain silloin, kun varaajan vesi on kerääjän vettä viileämpää. Muutoin varaajan lämpö purettaisiin viileämpään ulkoilmaan. Aurinkokerääjät TE2 Teknisesti puutteellinen pelkistetty esimerkki LV Varaaja Varaaja eristetään hyvin kauttaaltaan KV TE1 Lämmityspiiri Patteri TC TE3 Jäätymätön vesi-glykoliseos lämpenee aurinkokerääjässä. Seos luovuttaa lämpönsä varaajan alaosassa olevan lämmönsiirtimen avulla varaajan veteen. Kiertopiirin pumppu käynnistyy vain silloin, kun lämpötila TE 1 on suurempi kuin TE 2. Muutoin varaajan lämpö voitaisiin purkaa viileämpään ulkoilmaan. 213
218 Energialähteet 218
Energialähteet 225 Polttokenno on periaatteessa loppuunkulumaton akku, joka ei vaadi uudelleen lataamista. Polt tokenno tuottaa sähköenergiaa niin kau an kuin sillä on käytettävissä polttoaineena olevaa vetyä. 225
Kiinteistön lämmitys 231 Öljypolttimen toiminta. Sähkömoottori pyörittää samalla akselilla olevaa puhallinta ja öljypumppua. Magneettiventtiili on auki vain silloin, kun öljyllä on riittävä sumutuspaine. Esilämmityspatruuna lämmittää öljyn, jolloin se sumuttuu paremmin. Suuttimesta öljy lähtee suuttimen pituussuuntaisen akselin ympäri pyörivänä sumukartiona, yleensä onttona kartiona. Palopäässä ilma pyörii toiseen suuntaan kuin öljy ja näin öljy ja ilma sekoittuvat hyvin. Sytytyskärjet sytyttävät seoksen. - HEI JO I = I K = F A JE 8 8! 8 A I EJE = - HEI JO I = I K = F A JE $ 1. Lämminvesikierukka 2. Puhdistusluukku 3. Ylimmäinen turbulenssielin 4. Alimmainen turbulenssielin 5. Poltinluukku ja liekintarkistuslasi 6. Kattilatermostaatti käynnistää ja pysäyttää polttimen. Jos termostaatin osoitus on säädetty arvoon 80 C, se on polttimen pysäytyslämpötila. Kun kattilavesi jäähtyy noin 7 C, poltin käynnistyy. 8 A I EJE = " 8 A I EJE = # 231
234 Erilaisia lämmitystapoja 5 = L K F EEF K J Kiinteistön lämmitys Uunilämmitys, jokainen huone lämmitetään erikseen 7 K E 7 K E 5 = L K F EEF K J Keskuslämmitys, koko talo lämmitetään yhdestä paikasta 2 = JJA HE 2 = JJA HE = JJE = 2 = JJA HE 2 = JJA HE 5 = L K F EEF F K ) K A F L A H I J L A I E K L K JJ= = = = = A I K I A I I = L = ED JE A = L K = EE JA EI J L A JA A = K F I A = K A F L A H I J I I = = EE JA EI J I I A HEL A @ A J Aluelämmityksessä lämmitettän suuri kaupunginosa yhdestä pisteestä. Kaukolämmitys, koko kaupunki lämmitetään yhdestä pisteestä. F A I K I ) K A F L A H I J EA HJ F K F F K ) = = A I K I ) = = A I K I = JJE = J 234 ) K A F L A H I J F K J A J A HEI JO I A A A JEJ E = F EI J F = A J= I = E A J = EE J F EI JA A J
Kiinteistön lämmitys 239 0 O L I K @ = JJE A = = J= JA A J = L = HK I JA JJK 18 A ) K HE F A H ) K HE F A H 2 = EI K J= 8 = H= = L = J= = ) K HE F A H ) K HE I D F = A E ) K HE I D F = A E 7 F JE = K = = I JO L EJO I = K J = JEE = 5 = L K = = I K A J= JA A JJ 0 O L H= A K I A L = EF = F A HEI JO I ) K HE F = K = I A = K J = JEE = = JJE = 2 = = EI E = A I E EJO I 8 = H= L E = = C HA = = JJ HE 5 D A I K I = J= = F JA EE = = F A HK I JK L = EJO I A I E D K A D J= EI A = I @ J JA K JA JJK = JJE= EJO I Yläkuvassa on moderni yhdistelmälämmitys. 239
248 Sähkölämmitys Yleistä Sähkölämmitys on eräänlaista kaukolämmitystä. Siinä lämmitykseen tarvittava energia kehitetään muualla, esimerkiksi ydin- tai vesivoimalla. Kiinteistön lämmitys Suora sähkölämmitys Suora huonekohtainen sähkölämmitys on sähkölämmityksen yksinkertaisin muoto. Siinä lämpö tuotetaan aina huoneen senhetkisen tarpeen mukaan. Viereisen kuvan suora huonekohtainen sähkölämmitys on vaivaton lämmitystapa. Öljytäytteiset patterit ovat parhaimpia alhaisemman pintalämpötilansa takia. Kuva on muunnelma Fortum Power ja Heat, Lämmitys 2000 -kirjasta. 5 D EJJA E A E K = = JJ EJO I 2 = JJA HE EJO I = JJE= EJO I Lämmitettävä ilma virtaa patterin läpi ja lämpenee. 248
Kiinteistön lämmitys 251 Varaavassa sähkölämmityksessä lämpö tuotetaan kiinteistössä olevaan varastoon, josta sitä puretaan käyttöön tarpeen mukaan. Massavaraaja Huonekohtainen massavaraaja on kivipatteri, jota lämmitetään halvemmalla yösähköllä. 5 J F A JEI = EEE = EA HH J= HF A A K = = 5 @ E A O J E EA HJ E = 5 J F A JE 2 O J E EA HJ E = A H= = E A = I I = = I A I EI A L = I D L = I JK I Varaajalämmitys Täysin varaavassa sähkölämmityksessä varaajan vesi lämmitetään vain yösähkön aikana. 8 I O JJ I A E JK I L A JJEE E 8 8 = H= = = A HEI JA J D O L E = K JJ= = J= = 5 D = JJE = 8 = H= = = EJO I F EEHE = J= K I F K F F K = L F = EI K J= = I JE= Kuvassa olevan varaajan vesi lämmitetään erillisen sähkökattilan avulla. 251
262 Ilmastointi Ilmastointi Ilmanvaihto Puhtaaseen ja oikeanlämpötilaiseen sisäilmaan päästään käyttämällä lämmöntalteenotolla varustettua hallittua ilmanvaihtoa. 7 E = JA E = 2 = = K JK I E = 1 = A A E A I EI F K D = K I EA HH JO I E = = I A I K @ = JK I 1 = A A E A F EI J 6 K E = EA HH JO I E = EA HH JO I E = 4 = A JA E@ A A HEJJ J = = I K J 2 EI J E = 7 D JA A J I I E = E JE 8 K J E = - EI I E 4 A = JE J I EI E = I I = 5 EI E = & 1 K = JK K A JK I ) > I HJE F E J ED E 5 EI D JA A J = I K = = J $ 8 K J E = A I A K L O D O A $ 2 O 4 = @ L K J = = F A H I J Ilmanvaihdon suuruus. Seuraavana on joitakin Suomen rakennusmääräyskokoelman mukaisia poistoilmamääriä (l/s). Keittiö: tehostettu poisto 25 kylpyhuone: tehostettu poisto 15 erillinen WC: tehostettu poisto 10 kodinhoitohuone: tehostettu poisto 15 vaatehuone 3 262
274 Lämmön säätö A L A @ A F JE = + ' % #! 5 J O H J & % $ # "! Kuvassa on lämmityksen peruskäyräksi valittu potentiometrillä B numero 0. Kun ulkoilman lämpötila on -20 C, on pattereille menevän veden lämpötila 40 C. Talo on ilmeisen hyvin eristetty tai kyseessä on lattialämmitys. Jos säätökäyräksi valitaan käyrä numero 4, ulkoilman lämpötilalla -25 C on menoveden lämpötila 70 C.! 7 F JE = + Lämmönsäätöautomatiikan pelkistetty esitys 274
Hydrauliikka ja pneumatiikka 291 Avoin hydraulinen järjestelmä Järjestelmässä siirretään ja hallitaan öljyn kulkua. J 5 O E JA HE O I E E 5 K K J= L A JJEE E 2 = E A A H= E JK I L A JJEE E 0 = = I H= J= I F K F F K ) L E A H A I JA J E E J= = L = HI E EE K K E A = A F = E A A = = EI A O JO J I J= A A I E A H E I E K H = = = = K D = = Ylläolevan kuvan avoimen järjestelmän pumppu pyörii moottorin pyörittämänä jatkuvasti täydellä teholla. Tästä aiheutuu turhaa energian kulumista. Vaikka työliike on pysähtynyt, ei kiertopiiri ole sulkeutunut. Hydrauliikan täyden tehon ylläpitämiseksi pumppu pumppaa varoventtiilin kautta öljyä järjestelmän läpi koko ajan. Öljyn on ensin kohdattava riittävä vastus ennekuin pumppu alkaa muodostaa työpainetta. Käytössä tästä muodostuu joka työvaiheessa pieni viive. 291
Hydrauliikka ja pneumatiikka 295 2 = E E = = A L = F K F K HK 2 = E A = = L = O EE K = J 5 EI F K E A D = = I H= J= I F K F F K 1 K = = L = Kuvassa on sisäpuolinen hammasrataspumppu. O I EI O K I F = E A F K E Kaikki siipipumput siirtävät öljyä roottorin siipien avulla. 4 JJ HE O E K EE K L = I EEF E 295
322 Hydrauliikka ja pneumatiikka Paineilman käyttölaitteita Paineilmaletkun pituus voi olla 5 m. Kun irroitat laitteen esimerkiksi poran letkusta, sulje pallosulku, poista paineilma letkusta käynnistämällä pora ja kun se ei enää pyöri, voit irroittaa kuulaliittimen. 322
326 Sähköenergian tuotto ja jakelu Sähkön tuotosta on kerrottu jo kohdassa Energialähteet. Sähköenergia toimitetaan Suomessa kuluttajille 230/400 V 50 Hz:n kolmivaiheisella vaihtojännitteellä. Sähkö Viereisessä kuvassa on yhdistetty sähkön ja kaukolämmön tuotto maakaasun avulla. Alakuvassa tuotetaan vesivoimalla pelkästään sähköä. Allaolevaan kuvaan ei ole piirretty erottimia ja katkaisijoita, joilla muuntamoilta ja sähköasemilta voidaan katkaista linjoihin menevä jännite. Kuvissa on kolme vaihejohdinta (Live Conductor = L) L1, L2 ja L3. 8 A @ A F E J= ; L A I E= = I A EI J K K K J 5 D JK JJ / A A H= = JJ HE ) = L A I EF E J= 6 K H> EE E 1 K F K J E = J= L A H " 8 7 I D @ E E = L EK JJK = F E5 K A 8 = ED A E@ A L E A EJA " 8 8 = ED A EJA! 8 L = E K JJ= = = = = E J= D = I = L = ED A A L E = J= L A H E = F EJK K I L E = A I E # 7 I D @ E 8 " 8! # # 8 = H A J EI O O I D JE EA I EL K E = = = = # " 8 8 8 = ED A E@ A L E A EJA 8! ) K A L A H 8 8 = H A J EI O O I D JE EA I EL K E =! = = = 8 " 8 ) K A L A H 8 8 = ED A EJA $ " 8 L = E K JJ= = = = = E J= D = I = L = ED A A L E! 8 " 8! 2-2 O L I O J E " 8! 8 326! # 8 = H A J EI O O I D JE EA I EL K E = # = = =! 8 8 8 = H A J EI O O @ A J 6 7-5! 2-2 E@ D EE E K EJK L = F = D J A = EJK I A = E = = L = = = = I A I I = J= E JO A JJO A HH I J= 4 EL EJ= = JEJ=
328 Sähkö Yläkuvassa on valtakunnallisen sähkönjakelun pelkistetty rengasjohtoperiaate. 328
346 Sähkö 5 K = K I K = 111 " 8 5 K = EJA K K J= =! " 8 2 K J EI J * A J E = JJE= Kuvat vasemmalta oikealle: -suojajännitemuuntaja -suojajännitemuuntaja, laite on oikosulkua vastaan suojaamaton -suojajännitemuuntaja, oikosulun kestävä Pienjännite tuotetaan suojajännitemuuntajalla! Altaallinen vettä sekä verkkoon kytketty sähkölaite, esimerkiksi sähköparranajokone, ovat hengenvaarallinen yhdistelmä. 346